Mannochmore on harvoin nähtyä viskiä ainakin tislaamopullotteina. Nyt maistelussa on Diageon vuoden 2016 Special Releases -julkaisuihin kuulunut 25-vuotias, joka on vuoden 1990 vuosikertaa.

Tuote on pakattu erittäin tyylikkäästi, tummasävyisiin papereihin käärittynä ja jo Mannochmoren Flora & Faunasta tutulla tikalla koristeltuna. Itselleni tuli kyllä tummista kääreistä mieleen Loch Dhu, mikä ei ehkä ollut tarkoitus. Toivotaan hienoa elämystä tällä kertaa.

Mannochmore 25 yo 1990/2016

(53,4%, OB, 1990–2016, Special Release, First Fill Ex-Bourbon, First Fill American Oak & New European Oak Butts, 3954 bts., 70 cl)

Tuoksu: Todella tamminen ja vaniljainen. Runsain mitoin vaahtokarkkia, pölyistä ullakkoa, vastasahattua tammilankkua. Jotain vähän liuotinmaista, silti jotain hyvin eleganttia ja aromaattista. Tuoretta ruohoa, sitruksisuutta, kookosta, marsipaania. Hiukan yliohjautuvasta bourbonista tulee mieleen Glen Spey 21 yo 1989/2010, vaikka se oli kuitenkin puhtaasti ex-bourbonista. Vesilisä tuo tähän raikkautta ja appelsiinia sävyjä.

Maku: Erittäin tamminen, pääosin hyvällä tavalla. Tynnyreistä on otettu kaikki irti, ja nyt myös kevyt sherryisyys on mukana. Kuivattuja hedelmiä, sitruksisuutta, kookosta, hedelmäkarkkeja, vaahterasiirappia, vaniljaa. Voimakas mausteisuus kihelmöi, valkopippuri ja inkivääri ampuvat täydeltä laidalta. Suutuntuma on kermainen ja varsin hyvin tasapainossa, mutta tammesta täytyy tykätä todella paljon. Jälkimaku on edelleen voimakkaasti tamminen, mausteinen ja kihelmöivä. Vähitellen vanilja ja hedelmäkarkit nousevat pintaan, siirappi ja luumu pääsevät esiin. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo vaahtokarkit ja marsipaanin esiin.

Yhteenveto: Valtavan tamminen viski, extreme-tavaraa. Paljon mielenkiintoista tutkittavaa, kun tammen kanssa alkaa tulla toimeen. Silti jos pitäisi valita, Glen Spey 21 yo 1989/2010 osui tästä genrestä vielä paremmin omaan preferenssiini. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100.