Month: tammikuu 2025

Lagavulin 12 yo Special Release 2008, 56,4%

Burns Nightin jälkeisessä talvisen sumuisessa harmaudessa teki mieli tarrata pitkään hillottuun Lagavulinin 12-vuotiaaseen, joka on julkaistu sarjan ensimmäisellä vuosikymmenellä eli tarkemmin vuonna 2008.

Rupesin muistelemaan pullon kyljessä mainittua The Strange Horse of Suinabhalia, josta kirjoitin enemmän vuosia sitten, kun maistelin tämän sarjan julkaisua vuodelta 2003. Siitä tarinasta ei enää ole jälkeäkään vuoden 2020 pullotteessa, joka sattui nyt tämän vanhan yksilön vierelle verrokiksi.

Lagavulin 12 yo Special Release 2008

(56,4%, OB, 2008, 8th Release, 70 cl)

Tuoksu: Turvesavua, suolaisuutta, kirpeyttä ja merellisyyttä. Todella kuiva ja hyvässä ojennuksessa pysyvä kokonaisuus, joka ei karkaile yhtään. Merilevää, suolavettä, märkää kalliota. Tammen seassa on pieni hiilinen ja tervainen vivahde. Mineraalisuutta, kamferia, pippuria. Hieno on. Vesilisä tuo hunajaa ja toffeeta mainiosti esiin.

Maku: Paljon muhkeampi turvesavu kuin hyvin terävä tuoksu antoi odottaa. Tervaisuus ja hiili ovat hyvin esillä, samoin tietty lääkemäisyys, yrttisyys ja kamferi. Myöhempiin julkaisuihin verrattuna lihaisuus on vain kuivana taustalla, kun mineraalisuus, pippuri ja tammen napakat mausteet hallitsevat ilmatilaa. Limettiä, vähän melonia, kirpeää omenaa. Suutuntuma on öljyinen ja napakka, yleisilme kauttaaltaan sieltä kuivasta päästä. Tähän verrattuna 2020-editio on todella tuhkainen ja varsin makea. Jälkimaku on napakan turvesavuinen, lääkemäinen ja kuiva. Mustapippuri korostuu uljaasti, kamferin ja salmiakin säestämänä. Kirpeä omena, tammi ja sitruksisuus pysyvät mukana pitkään. Hiukan anista ja jotain vähän rommimaistakin löytyy lopulta. Pitkä finaali on nautinnollinen. Vesilisä avaa herkkää makeutta, akaasiahunajaa ja kinuskia.

Arvio: On tämä vain todella hieno viski – mutta edellytyksenä tietysti on, että tällaisista tykkää. Kuiva ja pirun tyylikäs kokonaisuus, josta vielä puuttuu vähän myöhempien julkaisujen muhkea lihaisuus. Nyt ollaan vielä mineraalisella ja napakalla otteella liikkeellä, ja kun vertaa vieressä vuoden 2020 julkaisuun, on näissä vanhoissa vedoissa kiistatta omanlaisensa tyyli ja laatu mukana. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 91/100.

Springbank 8 yo 2012/2021 Society Bottling 57,3%

Lasissa tällä kertaa kahdeksanvuotias sherrytykki Campbeltownista. Springbank Society on laittanut tällaisen liemen pulloon pari vuotta sitten. Mielenkiinnolla maistan.

Springbank 8 yo 2012/2021 Society Bottling

(57,3%, OB, 6/2012–4.1.2021, Fresh Oloroso Sherry Hogsheads, 1830 bts., 70 cl)

Tuoksu: Muhkean sherryinen, luumuinen ja salmiakkinen. Paksua kaakaota ja kermaisuutta, karamellia. Nahkaisuutta ja siirappia, pehmeää savuisuutta ja jännästi eleganttia rasvaista likaisuutta myös. Hiukan kumia ja suolaisuutta. Sitruksinen vivahde ja yrtit tuovat särmää. Vesilisä tuo erikoisen palaneen sävyn esiin, kumi korostuu.

Maku: Todella mahtava yhdistelmä siirappista sherryisyyttä ja likaista rasvaisuutta, jota salmiakki ja turvesavu säestävät. Erittäin makea, suklainen ja kermainen kokonaisuus saa sävyjä hedelmäisyydestä ja lihaisuudesta. Luumuhilloa, mausteisuutta, tummaa yrttisyyttä. Suutuntuma on öljyinen ja tekstuuri suorastaan pureskeltava, silti näissä volteissa hyvinkin helposti lähestyttävä. Nuoruus paljastuu pienestä yksioikoisuudesta. Jälkimaku on suklainen, makean kermainen, sherryinen ja pehmeän savuinen. Salmiakki pysyy kyydissä, nahkaisuus ja tammen mausteet korostuvat. Hedelmäisen jälkiruoan makeutta, hiukan suolaa ja mustapippuria. Keskipitkä finaali jää ehkä vähän kapeaksi. Vesilisä avaa hunajaisuutta ja hedelmää.

Arvio: Mahtavan maukas ja sherryisen makea Springbank, joka on uskollinen tislaamon tyylille. Jos jälkimaku olisi hiukan pidempi ja syvempi, tämä olisi ihan mestaruussarjan kamaa. Todella vaikuttava esitys tämä on silti, kahdeksanvuotiaaksi. Persoonallisen sherryviskin ystäville. 89/100

Roseisle 12 yo Special Release 2023, 56,5%

Maistelussa kokonaan uusi tuttavuus: Diageon omistama Roseisle, joka on vuodesta 2009 lähtien toiminut ja varsin suurkokoinen tislaamo Speysiden ytimessä Elginissä. Sen tuotanto oli täysin suunnattu blendien raaka-aineeksi, kunnes vuoden 2023 Special Releases -sarjassa saatiin tällainen yllätysjulkaisu.

Tämä oli siis ensimmäinen virallinen julkaisu kyseisestä tislaamosta, vaikka ilmeisesti joitain epävirallisia näytteitä oli alalla pyörinytkin. Silti edes yhtään indiepullotetta ei ollut markkinoilla näkynyt ennen tätä. Viime syksynä saatiin sitten jo toinen Special Releases -pullote tämän perään.

Roseisle 12 yo Special Release 2023

(56,5%, OB, Special Release 2023, ‘The Origami Kite’, First Fill & Refill Bourbon, 70 cl)

Tuoksu: Runsaan hedelmäinen ja varsin kutsuva. Ananasta, persikkaa, banaania, kypsää päärynää, viinirypäleitä, raikasta luumua. Tammi tulee esiin tuoreena ja vaniljaisena. Vähän kookosta. Murokeksiä, kuivattua hedelmää, ruohoisuutta. Vesilisä tuo paahtuneisuutta ja heinää esiin.

Maku: Hedelmäisyys ja yrttisyys kohtaavat varsin voimakkaasti. Pippurinen napakkuus yllättää kepeän hedelmäisen tuoksun jälkeen. Hedelmäsiirappia ja melonia, makeaa omenaa ja sitruksisuutta, mutta hunajaista imelyyttä leikkaa voimakas tuore tammi. Suutuntuma on kermainen ja öljyisen painokas, tekstuuri tuntuu melkein pureskeltavalta. Inkivääriä ja mausteisuutta, tiettyä kitkeryyttäkin. Jälkimaku on edelleen todella napakan mausteinen ja pippurinen, yrttinen ja hapokas. Tuore tammi pysyy melko voimallisena kyydissä. Paahtuneisuutta, suolaisuutta. Syvenee ja tummuu mielenkiintoisesti, loppusuoralla etenkin anis nousee pintaan. Keskipitkä finaali. Vesilisä nostaa hedelmäisyyttä esiin, ananasta ja persikkaa riittää.

Arvio: Mielenkiintoinen tuttavuus. Ei ehkä kaikkein persoonallisin viski, mutta tässä on ehdottomasti hetkensä. 84/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100. Whiskynotes 86/100.

Aultmore 12 yo 2008/2021, Douglas Laing Old Particular 61,1%

En ole koskaan oikein innostunut yhdestäkään maistamastani Aultmoresta, mutta ehkä joskus sellainenkin sattuu vielä kohdalle. Nyt lasissa on sherrykypsytettyä Aultmorea, jota on päätynyt Douglas Laingin pullottamana Hollantiin. Erittäin kovat voltit tässä on, vaikka sherryvaikutus ei näytä päällepäin mitenkään kovin tuhdilta.

Aultmore 12 yo 2008/2021, Douglas Laing

(61,1%, Douglas Laing, Old Particular For The Dutch Emporium Stores, 9/2008–8/2021, Cask No. DL 14918, Sherry Butt, 380 bts., 70 cl)

Tuoksu: Todella muhkea kermatoffee tulee heti vastaan. Tikkunekkua, maapähkinävoita, nougat’ta, suolaista voita. Maitokahvia ja valkosuklaata, paahdettua mantelia, vaniljaa. Murokeksiä, hiukan puuromaisuutta, kevyttä kanelista mausteisuutta, pehmeää tammea. Vesilisä tuo pienen muovisen sivuäänen ja vähän sitrusta esiin.

Maku: Pehmeän ja kinuskisen makean tuoksun jälkeen maku tuntuu heti vähän kitkerältä, voltit lyövät voimalla läpi ja tammi kiristelee ikeniä. Kermaisuus ja suolainen voi ovat toki hyvin esillä maussakin, mutta toffeen ja maitokahvin rinnalla on vahva maltaisuus ja tuhti tammi, jossa on nuorekas sävy. Maitosuklaan, vaniljan ja murokeksin keskellä on pieni muovailuvahamainen sivujuonne. Suutuntuma on melko kevyt, vaikka voltit tuovat jytinää ja öljyisyys jämäköittää tekstuuria. Jotain hyvin levotonta tässä kokonaisuudessa kuitenkin on. Jälkimaku kitkerän tamminen, karvaan pähkinäinen, maltainen ja kahvinen. Toffeemainen makeus yrittää pysyä kyydissä. Paahtuneisuus ja pureva mausteisuus jäävät lopuksi kielenpäälle. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo tikkunekun ja maitosuklaan kauniisti pintaan.

Arvio: Jossain määrin levoton kokonaisuus. Makea tuoksu houkuttelee, mutta makuprofiili jää vähän kitkeräksi. 83/100