Diageo

Talisker 1993/2006 Distillers Edition 45,8%

Taliskerin DE on saanut Amoroso-finistelyn. Tämä voi olla hyväkin, mutta usein noin voimakas sherry on hiukan vaarallinen kumppani viskin viimeiseen vaiheeseen.

Talisker 1993/2006 Distillers Edition

(45,8%, OB, 1993/2006, Amoroso finish, TD-S: 5IU, 20 cl)

Tuoksu: Makea savuisuus, voimakas sherry. Kosteaa hedelmäkakkua. Jossain taustalla pieni bensan katku, vähän uutta kumisaapasta. Äitelän maltainen ja pistävän vahva yleisvaikutelma.

Maku: Sherrystä huolimatta pippurisuus on tallella. Kermainen, öljyinen suutuntuma. Tuleeko sherrystä myös tämä saippuaisuus? Siirappinen täyteläisyys kohtaa kirpeän savun. Jotain tukahdutettua maussa silti on, eikä se täysin aukea (veden lisääminen ei auta). Voimakas jälkimaku on pitkä, makea ja samalla suolainen. Pippuri tulee mukana loppuun asti.

Arvio: Näin vahva sherry tukahduttaa joitain Taliskerin hienouksista. Täyteläinen ja pippurinen kokonaisuus on silti tunnistettava Talisker, vaikka makeutta on hieman liikaa. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 85/100 (per 4).

Talisker 18 yo 45,8%

Robert Louis Stevenson käytti Taliskerista jo vuonna 1880 nimitystä ”the King o’ Drinks”. On aika maistaa, lunastaako tislaamon 18-vuotias tuon lupauksen.

Talisker 18 yo

(45,8%, OB, +/- 2011, 20 cl)

Tuoksu: Makean savuinen ja öljyinen. Vaniljaa. Veriappelsiinia, kypsää omenaa. Maltainen ja voimakas. Voita pannulla.

Maku: Täyteläinen ja vahva, pippurinen pyyhkäisy kielen päältä nieluun. Samalla makean vaniljainen, sävykäs. Pippuri polttelee kielenkärjessä, muualla maistuu tammi ja turpeinen hedelmäisyys. Jälkimaku on maukkaan mausteinen ja pitkä.

Arvio: Vahva ja rodukas, suorastaan uljas viski. Pippurisuus on jalostunut 10-vuotiaasta, tuoksu on siihen verrattuna öljyisempi, maku mausteisempi ja vahvempi – myös tynnyri tuntuu voimakkaampana maussa. Kaiken kaikkiaan tasapainoinen kokonaisuus. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whiskynotes 87/100. Dramming 90/100. Whisky Monitor Database 86/100 (per 1).

Talisker 10 yo 45,8% (2011)

Skye-saaren ainoa tislaamo Talisker perustettiin 1830. Vuonna 1960 tuli tuhosi rakennukset, mutta tislaamo rakennettiin uudelleen 1962 ja restauroitiin 1998.

Maistelussa pitkästä aikaa tislaamon peruskymppi. Se on kypsynyt ex-bourbontynnyreissä ja viimeistelty butt-kokoisissa ex-sherrytynnyreissä (noin 500 litraa).

Talisker 10 yo

(45,8%, OB, +/- 2011, 20 cl)

Tuoksu: Savua, makeaa nuotiohiillosta. Hunajaa ja vaniljaa. Hedelmäinen, hiukan sitruksinen maltaisuus.

Maku: Ensipuraisusta lähtien voimakas suola maistuu. Siitä alkaa savuinen mutta pehmeä maku, jossa on vaniljaisia ja karamellimäisiä sävyjä, mausteita unohtamatta. Runko on hiukan odotuksia ohuempi. Vaikea sanoa, tuntuuko bourbontynnyrin vanilja vai sherrytynnyrin hedelmäisyys vahvempana. Viimeistään jälkimaku ampuu täydeltä laidalta: jännittävän monipuolinen pippurisuus tuntuu suussa pitkään. Samaan aikaan hento savu leijuu kielellä, kuivattuja hedelmiä ja vaniljaa tuntuu loppuun asti.

Arvio: Selvä distillery character on aina hienoa löytää. Savuinen pippurisuus on Taliskerin kova ydin. Oivallinen ja tasapainoinen saarelaisviski. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whiskynotes 81/100. Dramming 86/100. Whisky Monitor Database 83/100 (per 11).

Clynelish 14 yo 46%

Clynelish on julkaissut tätä 14-vuotiasta versiota sen jälkeen, kun se luopui aiemmasta Flora & Fauna -pullotteestaan.

Clynelish 14 yo

(46%, OB, +/- 2011, 70 cl)

Tuoksu: Vaniljaa. Appelsiinia. Maltaisuutta. Tiettyä terhakkuutta – vanilja tuntuu tuoreelta ja raikkaalta. Mehiläisvahaa ja toffeeta löytyy taustalta.

Maku: Maku täyttää koko suun, vaikka ei sinänsä ole mikään vahva. Suutuntuma on vahamainen. Kermainen vaniljaisuus on pääosassa, tuoksun appelsiini on kitkeröitynyt sitruunaksi. Kukkaisuutta on paljon, ja mehiläisvahaa. Huippukohta tulee kuitenkin jälkimaussa, joka on suorastaan konjakkimainen, makean omenainen ja runsaan mausteinen.

Arvio: Pirteä ja ryhdikäs viski, joka on kermaiseksi harvinaisen raikas. Makean omenainen jälkimaku tekee tästä muistettavan.  85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 86/100. Whisky Monitor Database 80/100 (per 10).

Caol Ila 1995/2007 Distillers Edition 43%

Vuonna 1846 perustetun Caol Ilan tuotannosta valtaosa käytetään Johnnie Walkeriin ja Bell’siin. Nyt käsissä tislaamon Distillers Edition, joka on ex-bourbonkypsytyksen jälkeen saanut viimeistelyn tummissa ex-Moscatel-tynnyreissä.

Caol Ila 1995/2007 Distillers Edition

(43%, OB, 1995/2007, Moscatel Finish, Special Edition C-si; 3-467, 100 cl)

Tuoksu: Turpeensavu nousee nenään ensimmäisenä, mutta sen jälkeen huomio kiinnittyy siihen, miten ”väljä” tuoksu oikeastaan on. Sitä saa nuuhkia ihan tosissaan, jos haluaa saada jotain irti. Makeaa pähkinäisyyttä sieltä taustalta sentään alkaa nousta. Voita? Hiukan lääkemäinen vivahde. Ehkä intensiivisyys on kadonnut, kun pullo on ollut avattuna.

Maku: Savuinen lähtö, voimakas turve, mutta makeaa heti mukana. Vahvan liköörin vaikutelmaa, vähän öljyistä ja hyvin täyteläistä, jopa rusinaista. Kitalaella viski kuitenkin kuivahtaa ja makeus katoaa. Kielen takana maistuvan voin ja pippurisuuden jälkeen alkaa tulla pintaan pähkinäinen jälkimaku.

Arvio: Makean savuinen ensivaikutelma kääntyy pippuriseksi ja kuivaksi. Vasta jälkimaku nostattaa tosissaan veden kielelle. Pientä epätasapainoa ehkä. Jälkimaku hiukan yksioikoinen. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 83/100 (per 5).

Lagavulin 16 yo 43% (2011)

Virallisesti Lagavulinin tislaamo aloitti 1816 eli noin vuoden verran Ardbegin ja Laphroaigin jälkeen. Sen valikoima on erittäin keskittynyt, ja nykyisillä tempoilevilla markkinoilla 16-vuotiaan Lagavulinin tasaista laatua on pakko ihailla.

Lagavulin 16 yo

(43%, OB, +/- 2011, 70 cl)

Tuoksu: Savua ja turvetta pinnassa, voimakas jodi. Kosteat laiturinlankut ja hamppuköysi tunkevat nenään. Meren suolaisuutta, jonka taustalta on haettavissa kuitenkin aavistus makeutta. Hunajaisuutta, jonkin verran lihaisuutta. Mehukas ja maukas.

Maku: Voimakas merisuola ja salmiakkijauhe maistuvat kärjessä. Merilevää. Kielen sivuilla tuntuu paahteisuutta, heinää, kuivaa puuta, jopa hiiltä. Jälkimaku kääntyy vähitellen kuivasta makeaksi, jopa hunajaiseksi. Lopuksi suussa maistuu tervainen puu, jossa on edelleen se kevyt hunajaisuus mukana.

Arvio: Suolainen ensituntuma ja sitä seuraava makeus ovat hienosti tasapainossa. Ryhdikäs, robusti, täyteläinen kokonaisuus. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whisky Monitor Database 87/100 (per 11).