Distillers Edition

Talisker 2006/2016 Distillers Edition 45,8%

Käsittelyssä on tänään tuttua DE-kamaa Taliskerilta, uusinta erää. Suunta on ollut tavallaan sama kuin Lagavulinin Distillers Editioneissa: täyteläisestä ja ylikypsästä sherrypommituksesta on siirrytty vuosi vuodelta napakampaan ja tammisempaan suuntaan. Mutta toisin kuin Lagavulineissa, Taliskereissa tämä kehitys on ollut paljolti hyvästä.

Talisker 2006/2016 Distillers Edition

(45,8%, OB, 2006–2016, Batch No. TD-S: 5SE, Double Matured in Amoroso Cask Wood, 70 cl)

Tuoksu: Savuinen ja imelän hedelmäinen. Salmiakkia, lääkemäisyyttä, mineraalisuutta, suolaa. Kovasti on pekonia ja savumakkaraa. Hedelmissä on ylikypsä vivahde, rancio-tunnelma on muutenkin vahva. Luumu tuntuu jopa ummehtuneelta. Varsin runsas ja tunkkainen kokonaisuus. Vesilisä avaa puunsavua vielä lisää.

Maku: Turvesavua ja hedelmäisyyttä riittää. Suutuntuma on kermaisen täyteläinen ja varsin helppo. Tammi ja mausteet pysyttelevät taka-alalla, punaista omenaa ja rusinaisuutta riittää. Salmiakkia ja suolaisuutta, pekonia ja savumakkaraa löytyy kyllä vähintään riittämiin. Suklaisuutta, marjaisuutta, hilloa, kinuskia. Jälkimaku pukkaa vihdoin tammen ja mausteet pintaan, eikä pippuriakaan tarvitse enää kysellä. Lääkemäinen ja mineraalinen puoli nousee kunnolla pintaan, kun jälkimaku ohenee. Tanniinit, marjaisuus ja rusinaisuus jäävät pintaan lopuksi. Keskipitkä finaali on lopulta yllättävänkin kevyt. Vesilisä tekee tästä nopeasti kitkerän, kun sitruksisuus ja tammisuus nousevat hallitseviksi.

Arvio: Oikein mainio lajissaan, vaikka jää silti paikoitellen vähän ohueksi. 86/100

Lagavulin 1987/2003 Distillers Edition 43%

Valittelin jokin aika sitten, että intoni Lagavulinin Distillers Editioniin on päässyt viime aikoina lopahtamaan. Nyt eteen sattui vähän varhaisempi edustaja tuosta sarjasta, ja pääsin täysin yllättäen palaamaan menneisiin aikoihin.

Näiden pullojen hinnat ovat jo kauan sitten karanneet horisonttiin, mutta hintalappu on aina syytä kadottaa mielestä, kun maistelemaan ryhtyy.

Lagavulin 1987/2003 Distillers Edition

(43%, OB, 1987–2003, Batch No. lgv 4/491, Double matured in Pedro Ximenez Sherry Wood, 70 cl)

Tuoksu: Savua, pekonia, tervaleijonaa. Mahtava salmiakkisuus ja terva, suklaisuus ja yrttinen eleganssi. Kuivaa tammisuutta ja marjaisuutta. Sherryisyys on yhtä aikaa hallitsevaa ja tyylikkään kuivakkaa, kokonaisuus on erinomaisesti integroitunut. Savumakkaraa, hiukan hiilisyyttä, siirappia, kurkkupastillista raikkautta. Komea tuoksu, hienossa balanssissa.

Maku: Turvesavun ja tervaleijonan juhlaa. Todella upea sherryinen suklaisuus kohtaa omenaisen makeuden ja siirapin. Suutuntuma on täyteläinen ja kuivan mausteinen. Tammi tuntuu vahaiselta ja kuivalta, marjaisuus ja mausteisuus tuovat sävyjä valtavasti. Makea sherryisyys on upeasti integroitunut. Jälkimaku alkaa tervaleijonan ja sukulakun komennossa. Savu jää taka-alalle mutta leijuu hiilisenä kaiken yläpuolella. Omenaisuutta, mineraalisuutta, pientä hapokkuutta, eucalyptusta. Pitkä ja hienosti kuivuva finaali, jossa on alhaisista volteista huolimatta voimaa.

Arvio: Taivaallisen hyvä DE. Jos voimaa olisi vielä hiukan lisää, tajunta saattaisi hämärtyä. Loistava viski. 92/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 91/100. Whisky Monitor Database 89/100 (per 13).

Lagavulin 2000/2016 Distillers Edition 43%

Pakko myöntää: kyllästyin Lagavulinin Distillers Editioneihin joitain aikoja sitten. Alkuperäiset pullotteet olivat vahvassa sherryisyydessään vielä mielenkiintoisia, mutta sitten homma meni jotenkin mönkään. Lopputuloksena oli ohuita ja vähän tylsiä pullotteita.

Nyt maistelussa on vuoden 2016 julkaisu, jonka tisleet on pantu tynnyreihin vuonna 2000. Odotukset eivät ole kovin korkealla, vaikka 200th Anniversary -symboliikka on mukana.

Lagavulin 2000/2016 Distillers Edition

(43%, OB, 2000–2016, Batch No. lgv. 4/505, Double Matured in Pedro Ximénez Sherry Casks, 70 cl)

Tuoksu: Turvesavua ja pekonia. Imelää makeutta, BBQ-kastiketta, grillikylkeä. Suklaisuutta ja rasvaisuutta. Välistä paistaa aktiivinen tammisuus, terotettua lyijykynää ja puuta. Sherry ei tunnu taaskaan kovin hyvin integroituneelta. Luumua ja rusinaa toki on, mutta suolaisuus ja tietty kireys lyövät sen yli.

Maku: Savuinen ja suolainen. Luumua, rusinaa, suklaata. Salmikkilakritsia, hiukan tervaisuutta, tummaa yrttilikööriä. Pekonia ja savumakkaraa. Suutuntuma on korkeintaan keskitäyteläinen ja tekstuuri oudon ohut. Viskositeettia saisi olla kosolti lisää, nyt rujo tammisuus ja teroitettu lyijykynä iskevät kaikesta läpi. Lääkemäisyyttä ja jodia, paahteisuutta ja sokerisuutta. Jälkimaku on edelleen hyvin suolainen ja nostattaa veden välittömästi kielelle. Salmiakkia, suklaisuutta, rasvaa, pekonia, luumua, kahvista liköörimäisyyttä. Vähitellen happamuutta ja paahteisuutta. Tammen paljaus ja purevuus korostuvat keskipitkässä finaalissa.

Arvio: Ei tämä huono viski ole, mutta tällaisten savuisten sherryviskien standardit ovat nousseet melkoisesti viime vuosina, ainakin omalla arvoasteikollani. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 83/100. Whiskynotes 86/100.

Talisker 2000/2011 Distillers Edition 45,8%

Tämä oli viimeinen Taliskerin DE vanhalla etiketillä. Tulin kyllä jo aiemminkin huomanneeksi, että etiketin vaihtaminen uuteen muotoon ei vaikuttanut makuprofiiliin millään tavalla, vaan sherryisten piirteiden kuivuminen alkoi tulla kuvaan jo tämän vanhan etiketin aikoihin.

Talisker 2000/2011 Distillers Edition

(45,8%, OB, 2000–2011, Batch TD-S: 5NZ, Amoroso Sherry Casks Finish, 70 cl)

Tuoksu: Turvesavuinen, salmiakkinen ja kevyen viininen. Hiukan ohut ensivaikutelma. Marjaisuutta, omenahilloa, rusinaa. Hiilisyys ja apteekin salmiakki tuoksuvat. Suolaisuutta ja soijaa, pieni lihaisa vivahde. Pähkinäisyyttä, mausteita, selvästi erottuvaa tammisuutta. Vesilisä tuo raikkautta ja eucalyptusta esiin.

Maku: Öljyinen ja savuinen, salmiakkinen ja suolainen. Viinisyyttä ei erotu juuri ollenkaan, vaan pääosassa on mineraalinen ja pippurinen jytinä. Soijaa, balsamicoa, omenaviinietikkaa. Suutuntuma on öljyinen mutta runko tuntuu kevyeltä. Hiilisyyttä, salmiakkia, nokisuutta, tammea. Hiukan marjaisuutta, rusinaa, luumua. Jälkimaku on erittäin pippurinen ja suolainen, ollaan todella vahvasti Taliskerin ytimessä. Viinisyys tekee paluun ja luumu tuntuu korostuneelta. Mineraaliset ja hapokkaan hedelmäiset piirteet maistuvat vahvoina. Salmiakkia, hiukan lihaisuutta, napakkaa tammisuutta. Melko pitkä finaali. Vesilisä nostaa pientä makeutta taustalta.

Arvio: Klassisen Taliskerin piirteitä, mutta makuprofiilin ohentuminen vähän rokottaa tunnelmaa. Tuoksu ja jälkimaku ovat kuitenkin oivalliset. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100. Whisky Monitor Database 83/100 (per 6).

Lagavulin 1998/2014 Distillers Edition 43%

Lasissa tuttua Lagavulinin DE-tuotantoa. Jostain syystä tämä vuonna 2014 julkaistu pullote näyttää menneen monelta ohitse – myös itseltäni. Korjataan tilanne.

Lagavulin 1998/2014 Distillers Edition

(43%, OB, 1998–2014, Batch lgv 4/503, 70 cl)

Tuoksu: Turpeinen ja tervainen. Suolaa, jodia, merellistä pistävyyttä. Maanläheinen makeus, multaa. Hiukan hehkuviinimäinen vivahde pilkistää salmiakin ja sitruksisuuden keskeltä. Hiukan ylikypsää hedelmäisyyttä on myös mukana, mutta profiili on silti hiukan ohuen tuntuinen.

Maku: Savuinen ja öljyinen, tervainen ja salmiakkinen. Mukava pähkinäisyys, rasvaisuutta löytyy. Edelleen pieni vetisyys häiritsee, suutuntuma on keskitäyteläinen ja tekstuuri varsin heikko siihen nähden, millaisia nämä Lagavulinin DE:t olivat aikanaan. Silti nuotiosavun, kostean turpeisuuden, suolan, jodin ja sitruksisuuden yhdistelmässä on paljon todella hyvää. Omenaisuutta, greippiä, merellisyyttä. Jälkimaku alkaa makean viinisenä ja imelän hedelmäisenä, kunnes kuiva turvesavu ja napakka salmiakki saavat yliotteen. Öljyä, suolaa, luumua, rusinaa, pähkinäisyyttä, hiukan bbq-possua. Keskipitkä, maukas finaali.

Arvio: Hiukan ohut kokonaisuus, vaikka maukas viski on toki kyseessä. 86/100

Royal Lochnagar 1998/2010 Distillers Edition 40%

Royal Lochnagarin Distillers Editionia harvemmin näkee, olen itse maistanut aiemmin niistä yhden. Nyt käsissä vuonna 1998 tislattu ja vuonna 2010 pullotettu yksilö.

Royal Lochnagar 1998/2010 Distillers Edition

(40%, OB, 1998–2010, Double Matured in Muscat Wine-Wood, Batch RL/98-10U, 70 cl)

Tuoksu: Tamminen, maltainen ja makea. Varsin marjaisa, mansikkaa ja vadelmaa nousee runsaasti esiin. Hiukan esanssisuutta, jotain parfyymin kaltaista. Karkkisuutta (kovia hedelmäkarkkeja) ja hunajaa. Maltaisuus on kuivaa ja muromaista, tammi pukkaa mausteita ihan kunnolla. Silti hiukan rakenneltu.

Maku: Mansikkainen ja vaniljainen, tamminen ja napakka. Maltaisuus on hiukan raakana pinnassa, puuromaisena ja hiukan jyväisenä jopa. Suutuntuma on keskitäyteläinen, tanniinit suipistavat suuta. Kovat hedelmäkarkit, esanssisuus ja keinotekoisen tuntuinen sitruksisuus hallitsevat kokonaisuutta. Jälkimaku on tamminen ja tanniininen, imelän jälkiruokaviininen ja aavistuksen kireä. Erikoinen kokonaisuus, kovat hedelmäkarkit ja hapokas maltaisuus eivät löydä tasapainoa oikein millään. Marjaisuus ja aktiivinen tammisuus ovat vahvasti mukana. Korkeintaan keskipitkä finaali ei herätä sen suurempaa ihastusta.

Arvio: Hedelmäinen yleisviski on saanut karkkisen ja marjaisan käsittelyn. Balanssi on päässyt siinä tohinassa hiukan kärsimään. 82/100

Talisker 1992/2005 Distillers Edition 45,8%

Varhaiset Taliskerin DE-pullotteet olivat melkoisen imelää, sherryistä tavaraa, jos oikein muistan.

Talisker 1992/2005 Distillers Edition

(45,8%, OB, 1992–2005, Batch TD-S: 5HT, Double Matured in Amoroso Sherry Wood, 70 cl)

Tuoksu: Imelän viininen ja varsin turpeinen esitys. Suklaisuutta, rusinaa, lakritsia, luonnonkumia. Suolaisuutta ja merellisyyttä, märkää köyttä ja sammutettua nuotiota. Mentholista raikkautta myös. Silti makea, ylikypsän hedelmäinen sherryisyys jyrää. Vesilisällä irtoaa ruohoisuutta ja hiukan säilörehua.

Maku: Viininen ja ylikypsän hedelmäinen, varsin savuinen ja rasvainen. Suolaisuutta ja joulukakun mausteita, rusinakeittoa ja ylikypsää luumua. Hiukan lakritsia, kuminen vivahde pysyy mukana. Kostea turpeisuus. Suutuntuma on varsin kermainen ja painava, vaikka tekstuuri ei olekaan kovin tiivis. Jälkimaussa rasvaisuus, likaisuus ja pippurinen purevuus ottavat vallan. Lakritsia, salmiakkia, suolaisuutta, merellisiä sävyjä. Hiiltä, nokea, turvetta. Kaiken vastapainoksi myös vihreää omenaa, eucalyptusta, vaniljaa ja tammen mukanaan tuomaa mausteisuutta. Melko pitkä, pippurinen finaali. Vesilisä korostaa tämän likaista, imelän rasvaista puolta.

Arvio: Taliskerin luonteelle uskollinen esitys. Viskinä silti hiukan yksioikoinen verrattuna esimerkiksi äskettäin maistamaani 1999/2010 Distillers Editioniin. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 85/100 (per 9).

Clynelish 1992/2007 Distillers Edition 46%

Jostain syystä minulla on aina jäänyt Clynelishin Distillers Edition maistamatta, vaikka kaikki muut Diageon DE:t ovat tuttuja. Korjataanpa tilanne. Tämä on nyt sitten finistelty ex-olorosossa.

Clynelish 1992/2007 Distillers Edition

(46%, OB, 1992–2007, Double matured in Oloroso Seco Sherry Wood, Batch Cl-Br: 170-2g, 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäsokerinen ja kukkainen, öljyinen ja kerroksellinen. Sherry tuntuu varsin ohuena, mutta silti sen mukana tulee kumisaapasmainen ummehtuneisuus. Alta löytyy metinen, kukkainen ja tiiviin öljyinen runko, joka edustaa klassista clynelishmäisyyttä. Rommirusinaa ja suklaata. Vesilisällä minttua ja yrttisyyttä.

Maku: Herkullinen metisyys ja mehiläisvahaisuus tulee heti läpi, muistuttaa vanhan Flora & Faunan parhaita hetkiä. Sen ympärille kuitenkin rakentuu hiukan sekava, sherryinen kokonaisuus, jossa on hedelmäkakkua, rusinaa ja rasvaista suklaata. Runsaasti mausteita ja melko aktiivista tammisuutta. Ruohoisuutta ja kukkaisuutta. Suutuntuma on öljyinen, mutta runko on silti korkeintaan keskitäyteläinen. Tasapainossa on vähän tekemistä. Jälkimaku alkaa sokerisella ja mehiläisvahaisella otteella, jossa on tiettyä öljyisyyttä ja kiteisyyttä – ja se on tässä parasta. Jälleen sherryiset, imelät, rusinaiset ja suklaiset piirteet ovat mukana. Keskipitkä, varsin pippuriseksi ja puristavaksi käyvä finaali. Vesilisä tuo toffeeta ja kepeää yrttistä otetta.

Arvio: Jos homma olisi paremmin kasassa, kyseessä olisi huippuviski. Nytkin hyvää kyllä, ylitti selvästi odotukset. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 85/100 (per 8). Whisky Magazine 85/100 (Martine Nouet), 85/100 (Ian Wisniewski).

Talisker 1999/2010 Distillers Edition 45,8%

Taliskerin DE oli muutamia vuosia sitten mielestäni makeampi ja täyteläisempi kuin mitä nämä uudet julkaisut ovat olleet. Nyt tuli tilaisuus maistaa tällaisen vanhan etiketin version avulla, pitääkö fiilis paikkansa.

Talisker 1999/2010 Distillers Edition

(45,8%, OB, 1999–2010, Double Matured in Amoroso Sherry Casks, Batch TD-S: 5MY, 70 cl)

Tuoksu: Viininen, lakritsinen ja joulukakkuinen. Tuhti turpeensavu, jonka seurana on merellistä ja mineraalista rapsakkuutta. Suolainen ja hiilinen kireys toimii todella hyvin yhteen ylikypsän hedelmäisyyden ja siirappisuuden kanssa. Luumuhilloa, rusinaa, yrttisyyttä. Oiva balanssi. Vesilisällä löytyy menthol.

Maku: Savuinen ja lakritsinen, viininen ja muhkea. Hiilinen ja suolainen puoli on maussakin kohdallaan, kun vastapalloon tulee ylikypsää hedelmää, luumua ja rusinaa. Yrttistä napakkuutta, mineraalisuutta, apteekin salmiakkia. Lääkemäisiä piirteitä. Tammi tuntuu mausteisuutena ja kuivuu hienosti. Suutuntuma on rasvaisen täyteläinen ja hyvässä tasapainossa. Jälkimaku on hiilisen savuinen, luumuinen, rusinainen, salmiakkinen ja varsin vahamainen. Ylikypsät hedelmät kohtaavat kuivuvan tammen lähes eeppisessä kamppailussa. Mentholia, suolaisuutta. Hieno, vähintään keskipitkä finaali. Vesilisä irrottaa raikasta kurkkupastillia.

Arvio: Luultavasti paras maistamani Taliskerin DE. Suolaiset ja turpeiset komponentit komeassa balanssissa ylikypsien sherryisten elementtien suhteen. Etiketti ei tosiaan vaikuta tuotteeseen, koska tämä tuntuu tyyliltään selvästi enemmän uuden ajan versiolta. Herkkua. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 87/100 (per 4).

Lagavulin 1999/2015 Distillers Edition 43%

Lagavulinin Distillers Edition pysyy tukevasti valikoimissa vuodesta toiseen. Viime vuosina trendinä on ollut siirtyminen muhkeasta PX-siirappisuudesta kohti hiukan kuivempaa ja bourbonvaikutteisempaa profiilia.

Lagavulin 1999/2015 Distillers Edition

(43%, OB, 1999–2015, PX Finish, lgv. 4/504, 70 cl)

Tuoksu: Makeaa turpeisuutta, tervaa, bensaisuutta ja hiilisavua. Siirappia, taatelia, suklaata, paksua marjaisuutta. Vaniljaista imelyyttä ja uunijuureksia, jotka saavat tämän tuntumaan hyvin nuorelta ja korostavat alla piilevää bourbonvaikutusta. Tuhkaa, tupakkaisuutta. Tiettyä kuivaa, hiukan jodimaistakin otetta on.

Maku: Tervainen, suklainen, siirappinen ja salmiakkinen kokonaisuus, jossa kaiken sherryisyyden alla aistii voimakkaan bourbonvaikutuksen. Ylikypsät hedelmät, luumu, taateli ja viikuna ovat pinnassa. Tuhkaisuus ja suolaisuus saavat tämän tuntumaan kuivalta ja osin ohueltakin, uunijuureksineen hyvin nuorelta myös. Suutuntuma jää melko kauas täyteläisestä. Jälkimaku alkaa mustaherukkaisena ja vadelmaisena, paksun siirappisena ja maitosuklaisena, kunnes hiilisavu ja tervaisuus alkavat määrätä. Apteekin salmiakkia, tammisuutta, mausteita. Finaali on melko lujaa piiskausta suolaisessa, kuivuvassa maisemassa. Tuhkainen kireys ja sherryinen makeus eivät löydä toisiaan.

Arvio: Hetkellisesti ihan herkullinen, mutta kokonaisuus ontuu. Pidin näistä Lagan DE-viskeistä selvästi enemmän silloin, kun sherryisyys oli jopa yliohjautuvaa. Nyt PX on kiinni enää heikolla liimalla. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 89/100.