Distillers Edition

Talisker 2002/2013 Distillers Edition 45,8%

Taliskerin ex-Amorosossa viimeistelty Distillers Edition ei ole koskaan kuulunut suuriin suosikkeihini. Yleensä viimeistely on ottanut aivan liikaa valtaa eikä tasapaino ole pitänyt loppuun saakka. Katsotaan, miten käy tämän uusimman kanssa.

Talisker 2002/2013 Distillers Edition

(45,8%, OB, 2002–2013, Distillers Edition, Batch TD-S: 5PB, Double Matured in Amoroso Cask Wood, 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen ja hiukan pistävällä tavalla turpeinen. Viinisyyttä ja savua, imelää siirappisuutta. Sekahedelmäsoppaa. Yllättävän terävä lääkemäisyys, antiseptisiä aineita. Salmiakkijauhetta, suolaisuutta. Pieni tervaisuus myös mukana. Silti hiukan ohut kokonaisuus. Vesilisä nostaa pintaan hunajaisia sävyjä.

Maku: Hedelmää ja salmiakkia. Lääkemäisyys on selvästi pinnalla myös maussa, tyyli muistuttaa joitain uusia Laphroaig-pullotteita (vaikkapa An Cuan Mòr). Pisteliäs savu, salmiakkijauhe, tervaisuus ja suola maistuvat myös vahvoina. Sitrusta ja karvasta, tummaa suklaata. Sekahedelmät, siirappisuus, pieni lihaisuus (pekoni) ja rusinaisuus kertovat viimeistelyn vaikutuksesta. Suutuntumassa on tammista kovuutta, paletti ei ole lopulta erityisen kompleksinen. Jälkimaku maistuu hedelmäisenä, tervaisena ja salmiakkisena. Viiniä ja yrttejä. Suola ja hunaja toimivat nätisti yhteen. Keskipitkä finaali. Vesilisä pehmentää yleisilmettä heti.

Arvio: Lääkemäinen ja tervaisen hedelmäinen Talisker, joka ampuu joka suuntaan. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Smoke On The Water, ”Ihan ok nykyajan Talisker”.

Royal Lochnagar 2000/2012 Distillers Edition 40%

Royal Lochnagarin Distillers Edition on viimeistelty Moscatel-jälkiruokaviiniin käytetyissä tynnyreissä. Myönnän, että sydämessäni on aina ollut pehmeä kohta Royal Lochnagarille, mutta tämä finistely hiukan epäilyttää.

Royal Lochnagar 2000/2012 Distillers Edition

(40%, OB, 2000–2012, Moscatel Finish, Batch RW/00-12W, 70 cl)

Tuoksu: Runsaasti makeaa mallasta. Parfyymimäinen hedelmäisyys. Huomattavasti mansikkaa. Viinisyyttä ja sokerisuutta. Briossia, vaniljaa, kukkaisuutta. Pyöreä, pehmeä ja makea kokonaisuus, silti hiukan… keinotekoinen. Aavistus tuoretta ruohoa, kermaisuutta, tomusokeria. Mielenkiintoinen kattaus sinänsä.

Maku: Pehmeä ja makea. Mansikkaa, viinisyyttä, punaista omenaa, mandariinia. Nuorekas tamminen puraisu. Weetabixia, hiivaleipää, imelää maltaisuutta. Varsin hapokas sivujuonne, tanniineja ja napakkaa mausteisuutta. Suutuntuma muuttuu makeasta karvaaksi matkan varrella. Jälkimaku onkin sitten todella karkkinen: mansikkaa, toffeeta, hedelmäpurkkaa ja piparminttua (Polka-karamelleja). Tammisuutta, viinisyyttä, mausteisuutta, mustan teen kitkeryyttä, lopuksi vielä hunajaa, vaniljaa. Yllättävän pitkä finaali.

Arvio: Omalaatuinen ja mielenkiintoinen tapaus. Mansikkaisuus jäi välittömästi mieleen. 84/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 81/100.

Lagavulin 1993/2009 Distillers Edition 43%

Lagavulinin Distillers Edition oli monien mielestä huipussaan runsaat viisi vuotta sitten. Nyt on käsissä yksi sellainen. Tämä on siis jälleen näitä yltiöpäisesti PX-tynnyreissä viimeisteltyjä viskejä.

Lagavulin 1993/2009 Distillers Edition

(43%, OB, 1993–2009, Double Matured in Pedro Ximenez Sherry Wood, Lgv. 4/497, 100 cl)

Tuoksu: Imelän savuinen. Kosteaa turvesavua, hehkuviinimäisyyttä, mausteisuutta, hunajaa. Ylikypsää hedelmää, rancion sävyjä. Luumua, rusinaa, makeaa appelsiinia, kinuskia. Hiukan savumakkaraa. Tuoretta tammea taustalla. Erittäin makea kokonaisuus.

Maku: Makea ja savuinen. Hunajaa ja turvetta. Savun ja PX:n integraatio on toimiva. Suutuntuma on tuhti, pehmeä ja öljyinen. Kinuskia, hehkuviinimäisyyttä, rusinaisuutta, kypsiä sekahedelmiä, makeaa maltaisuutta, tuoretta tammea ja mausteisuutta. Silti hiukan vaimea? Makeudessa on karkkimainen vivahde, toffeeta ja appelsiinimarmeladia. Jälkimaku on hehkuviinimäinen, mausteinen, hunajainen, kuivuvan tamminen, miellyttävän pitkä. Appelsiinia ja yrttejä, suolaa ja turvetta. Herkullinen finaali.

Arvio: Erittäin makea ja maistuva vuosikerta. Tällä kertaa savun ja PX-sherryn integraatio on onnistunut hyvin. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 91/100. Dramming 88/100. Whisky Monitor Database 87/100 (per 11).

Talisker 1998/2009 Distillers Edition 45,8%

Olen maistanut tähän mennessä vain yhden Taliskerin Distillers Edition -viskin, eikä kokemus varsinaisesti räjäyttänyt tajuntaa. Kuitenkin tiedän, että esimerkiksi Ralfy rakastaa Taliskerin DE:tä, joten täytyyhän sille toinenkin mahdollisuus antaa.

Kyseessä on siis normaalisti ex-bourbontynnyreissä kypsynyt viski, joka on kuitenkin viimeistelty vähän poikkeavasti, aiemmin Amoroso-sherryyn käytetyissä tynnyreissä.

Talisker 1998/2009 Distillers Edition

(45,8%, OB, 1998–2009, Double matured in Amoroso Sherry Wood, TD-S; 5LX, 100 cl)

Tuoksu: Makea ja viininen, melko turpeinen ja mausteinen. Runsas. Savuisuus tunkee terävänä läpi. Hehkuviiniä, rusinaa, luumua. Suolaisuutta, märkää rantakalliota, hiukan kumisaapasta taustalla. Ylikypsiä hedelmiä, siirappia. Huomattavan makea mutta silti varsin houkutteleva.

Maku: Viininen, siirappinen, turpeinen. Maistuu kunnolla hehkuviinimäiseltä, mausteiselta ja tammiselta. Luumua ja rusinaa, joulun jälkiruokia, pienellä savulla. Hyvä ryhti, yrttimäisyyttä ja voimaa. Suutuntuma on imelä ja samalla tanniinisen pisteliäs, korkeintaan keskitäyteläinen. Ylikypsiä hedelmiä, tuoretta tammea. Jälkimaku on siirappinen, viininen, turpeinen, luumuinen, tamminen ja mausteinen. Miellyttävä loppuliuku.

Arvio: Makea ja runsas, erittäin viininen esitys. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 85/100 (per 3).

Dalwhinnie 1997/2013 Distillers Edition 43%

Diageo on antanut jokaiselle Distillers Edition -viskiä pullottavalle tislaamolleen oman viimeistelyvaihtoehdon. Dalwhinniella se on ehkä tavanomaisin mahdollinen, olosoro-sherry. Toisaalta juuri sillä on myös hyvät mahdollisuudet onnistua.

Dalwhinnie 1997/2013 Distillers Edition

(43%, OB, 1997–2013, Oloroso Finish, Batch No. D. SU. 312, 70 cl)

Tuoksu: Makea, hedelmäinen ja sherryinen. Hunajamelonia, rusinoita, luumuja, omenaa, mangoa. Suklaata runsaasti. Tammisuus tuo vaniljaa ja pientä havuisuutta, eucalyptusta. Maltillinen ja varsin tasapainoinen.

Maku: Kulmikas ja jotenkin huokoinen. Sherryisyys on pinnassa, muttei ole luonteeltaan kovin suurta. Tammen tanniinit iskevät melko nopeasti, suutuntuma on karhea ja samalla melko öljyinen. Mausteissa on yrttisyyttä ja pihkaa. Maltaisuus on paksun sokerista, leivosmaista – tuollainen makeus kamppailee tanniineja vastaan ihan hyvin, muttei ole kovin kiinnostavaa. Hedelmistä hunajameloni ja appelsiini ovat läsnä, mutta tuoksussa ollut monipuolisuus on kadonnut. Jälkimaku on hunajainen, hapokkaan maltainen, tumman suklainen mutta melko vaisu. Eikä se jatku kovin pitkään.

Arvio: Oivat lähtökohdat, mutta mitä pidemmälle edetään, sitä heikommin tämä pärjää. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 83/100.

Cragganmore 2000/2013 Distillers Edition 40%

Cragganmoren Distillers Edition on viimeistelty ex-portviinitynnyreissä (port pipes, 650 litraa). Portviinifinistely on erittäin haastava mille tahansa viskille, joten mielenkiintoista nähdä, miten Cragganmore selviää.

Cragganmore 2000/2013 Distillers Edition

(40%, OB, 2000–2013, Batch No. CggD-6565, Port Wood Finish, 70 cl)

Tuoksu: Maltainen ja tunkkainen. Appelsiinia, marsipaania, pistävää viinimäisyyttä. Hiukan eltaantunut vivahde, märkää pahvia ja hikistä villasukkaa. Aavistus nuotiosavua, nahkakalusteita, tupakanpurua. Paksua, punaista suksivoidetta, parafiiniä. Ei kovin kutsuva kokonaisuus.

Maku: Selvästi tuoksua parempi. Viinimäisyys on pinnassa, marjamehumaisena ja pistävänä. Appelsiinia, mustikkakeittoa, tuoretta vadelmaa. Ässä-mix-karkkeja, siirappista makeutta, toisaalla tiettyä hedelmäistä kitkeryyttä. Maltaisuus on hapanta mutta ei niin päällekäyvää kuin tuoksussa. Suutuntuma on melko vetinen, mutta tunkkaisuus jatkuu. Jälkimaku on kanervainen, hunajainen, miedosti nuotiosavuinen, karkkimainen, vahamainen, esanssinen ja melko ohut. Ei juuri kehity.

Arvio: Epätasapainoinen karkkiviski. Maussa on silti myös jotain miellyttävää. 80/100

Lagavulin 1997/2013 Distillers Edition 43%

Lagavulinin Distillers Edition on aina liikkunut vaarallisilla vesillä: savuviskin yhdistäminen PX-tynnyrin makeuteen ei ole mikään helppo juttu. Usein se on kuitenkin onnistunut tavoitteessaan.

Tutkitaanpa, miten vuoden 2013 pullote pärjää.

Lagavulin 1997/2013 Distillers Edition

(43%, OB, 1997–2013, Batch No. lgv. 4/502, Double Matured, 70 cl)

Tuoksu: Salmiakkinen ja hiilisavuinen. Yllättävän kuiva. Vähitellen löytyy palanutta sokeria, uuniomenoita, maitosuklaata, maapähkinöitä. Turvetta, kalkkia, jodia. Sammutettua nuotiota, poltettuja tulitikkuja. Huomattavan huokoinen tuoksu, makeus on ohuempi kuin aiemmissa versioissa. Missä täyteläisyys?

Maku: Hiilisavua ja hiukan kitkerää kahvia. Salmiakkijauhetta, hiukan tervaa, turvetta. Poikkeuksellisen kevyt body Lagavulinille, makeuttakin saa PX:stä huolimatta hakea. Tiettyä karkeutta tässä on, vaikka siirappia ja hunajaa alkaakin löytyä vähitellen. Kumimaista kitkeryyttä ja paahtunutta karvautta on niiden rinnalla. Tasapaino on kateissa, vaikka yleisilme on toki ihan laadukas. Jälkimaku on tervainen, makean tamminen, salmiakkijauheinen, suolainen, loppua kohden hapan, melko pitkä.

Arvio: Kuivempi ja tekstuuriltaan huokoisempi kuin aiemmat maistamani pullotukset. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 90/100.

Lagavulin 1995/2011 Distillers Edition 43%

Lagavulinin Distillers Edition on viimeistelty Pedro Ximénezissä, ja niin makean sherrykypsytyksen yhdistäminen savuviskiin on aina riski. Usein se on kuitenkin kannattanut. Miten käy tällä kertaa?

Lagavulin 1995/2011 Distillers Edition

(43%, OB, 1995–2011, lgv. 4/499, 70 cl)

Tuoksu: Tervaista savua. Salmiakkia, lääkemäisyyttä, jodia, suolaa, merilevää, luonnonkumia, sammutettua nuotiota. Nahkaa ja tupakkaa. Makean sherryinen sivujuonne, täyteläinen ja hiukan imelä. Ylikypsää appelsiinia, hunajaa. Suolaisuus ja kuiva savu leikkaavat hyvin PX-sherryn tiivistä makeutta. Varsin kutsuva.

Maku: Kuivan hiilisavuinen, silti omalaatuisen makea. Peilaa hyvin tuoksua, mutta suutuntuma saisi olla täyteläisempi. Balanssia ei täysin löydy; PX-sherryn makeus ei aivan integroidu savun kanssa. Siitä huolimatta makupaletti on luonteikas ja hieno: rakeista merisuolaa, voimakasta tammisuutta, yskänlääkettä, tupakkaa, savumakkaraa, appelsiinimarmeladia, vähitellen voimistuvaa hunajaisuutta. Jälkimaku on tervainen, hunajainen, lihaisa, sherryisen makea ja vahvan hiilisavuinen.

Arvio: Tasapaino-ongelmista huolimatta kiinnostava ja maukas, makea savupommi. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 89/100. Dramming 89/100. Whisky Monitor Database 83/100 (per 5).

Caol Ila 1998/2011 Distillers Edition 43%

Vuonna 1846 perustettu Caol Ila on Islayn jättiläinen. Sen vuosituotanto 6,5 miljoonaa litraa on melkein kaksinkertainen verrattuna seuraavaksi suurimpaan, Laphroaigiin. Valtaosa käytetään kuitenkin sekoitteisiin, kuten Johnnie Walkeriin ja Bell’siin.

Caol Ilan Distillers Edition on kypsynyt tuttuun tapaan ex-bourbontynnyreissä, mutta viimeistely on hoidettu makeissa ex-Moscatel-sherrytynnyreissä.

Caol Ila 1998/2011 Distillers Edition

(43%, OB, 1998/2011, Moscatel Finish, Special Edition C-si; 7-471, 70 cl)

Tuoksu: Lihaisan savuinen. Mehukkaan hedelmäinen, omenaa ja appelsiinia. Silti hyvin kuiva vaikutelma, osin hiilisavun takia. Lääkemäisyyttäkin löytyy, mutta tynnyriviimeistelyn odotettu viinimäisyys puuttuu täysin. Nahkatakkia, tupakanpuruja. Makeuden ja terävän savuisuuden yhdistelmä on kyllä toimiva.

Maku: Myötäilee tuoksua hyvin mutta on odotuksiin nähden varsin ohut. Ensin suuhun vyöryy savu, sen jälkeen makeat hedelmät valtaavat alan, sitten taas suolaisuus nousee. Tamminen suutuntuma. Jälkimaku on täynnä savua, suolaa, yskänlääketä, tammea, hiukan hunajaa. Kunpa se vain olisi vielä rotevampi ja pidempi!

Arvio: Suolainen ja hedelmäinen savuviski, jonka viimeistely ei tunnu. Oikein hyvä silti. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 82/100. Whisky Monitor Database 83/100 (per 1).

Talisker 1993/2006 Distillers Edition 45,8%

Taliskerin DE on saanut Amoroso-finistelyn. Tämä voi olla hyväkin, mutta usein noin voimakas sherry on hiukan vaarallinen kumppani viskin viimeiseen vaiheeseen.

Talisker 1993/2006 Distillers Edition

(45,8%, OB, 1993/2006, Amoroso finish, TD-S: 5IU, 20 cl)

Tuoksu: Makea savuisuus, voimakas sherry. Kosteaa hedelmäkakkua. Jossain taustalla pieni bensan katku, vähän uutta kumisaapasta. Äitelän maltainen ja pistävän vahva yleisvaikutelma.

Maku: Sherrystä huolimatta pippurisuus on tallella. Kermainen, öljyinen suutuntuma. Tuleeko sherrystä myös tämä saippuaisuus? Siirappinen täyteläisyys kohtaa kirpeän savun. Jotain tukahdutettua maussa silti on, eikä se täysin aukea (veden lisääminen ei auta). Voimakas jälkimaku on pitkä, makea ja samalla suolainen. Pippuri tulee mukana loppuun asti.

Arvio: Näin vahva sherry tukahduttaa joitain Taliskerin hienouksista. Täyteläinen ja pippurinen kokonaisuus on silti tunnistettava Talisker, vaikka makeutta on hieman liikaa. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 85/100 (per 4).