Pernod Ricard

Aberlour A’bunadh Batch #54, 60,7%

Aberlourin A’bunadh on edennyt jo 54. erään. Saavutus on merkittävä tällaiselle tuotteelle, jonka tiedän saaneen monen kokemattomamman silmät vetistelemään. Tässäkin erässä on voimaa yli 60 volttia, joten on oltava hiukan varovainen, kun petoa lähtee lähestymään.

Aberlour A’bunadh Batch #54

(60,7%, OB, 2015, 70 cl)

Tuoksu: Runsas toffee. Maitosuklaata, siirappia, rusinaa. Taatelikakkua, kuivattuja hedelmiä. Maltaisuus ja reipas tammisuus tuntuvat sen verran, että tuoksu paljastaa tämän melko nuoreksi. Marjaisuutta löytyy myös, vadelmaa ja puolukkahilloa (!). Oloroson tallimaiset piirteet ovat paljolti piilossa. Vesilisä tuo kahvinpapuja ja lisää eloisuutta mausteisuuteen.

Maku: Erittäin runsas ja voimakas. Edelleen toffeemaiset ja maitosuklaiset, makeat piirteet ovat tämän erän pääosassa. Taatelikakku ja rusinat ja kuivatut hedelmät ovat myös korostuneesti esillä. Tammi on melko paljas ja tanniinit nappaavat lujasti kiinni. Suutuntuma on kermaisen täyteläinen, väkivahva ja mausteisen kihelmöivä. Sherryisyys on liikkuu marjaisella puolella. Jälkimaku alkaa varsin kahvisena ja paahteisena, tammi kuivahtaa mutta kermainen toffeemaisuus iskee sitä vastaan. Finaali kehittyy yllättävänkin hienoksi ja monimuotoiseksi. Marjaisuutta, kinuskia, siirappia, lakritsia. Melko pitkä. Vesilisällä löytyy maitokahvi, kermaisuus korostuu entisestään.

Arvio: Voimakas, kermainen ja väkivahva, taattua A’bunadhia. Hyvää on, vaikka nuoruus välillä pilkahteleekin. 87/100

The Glenlivet 16 yo Nàdurra 55,3%

Glenlivet on julkaissut jo jonkin aikaa myös sherryistä Nàdurraa ilman ikämerkintää, mutta tämä yksilö kuitenkin ikämerkinnällä varustettua viskiä ex-bourbontynnyreistä.

The Glenlivet 16 yo Nàdurra

(55,3%, OB, 2014, Batch 0114A, 1st Fill American Oak Casks, 70 cl)

Tuoksu: Omenaa, banaania, raikasta hedelmäsalaattia. Mangososetta, päärynäjäätelöä, mietoa sitruksisuutta. Vaniljaa ja tammista makeutta runsain mitoin, hunajaa ja hiukan vaahterasiirappiakin. Makeutta riittää, mutta hapokas maltaisuus tuo taustalla hyvin särmää tähän., hiukan sahanpurua. Vesilisä avaa minttua ja kukkia.

Maku: Tamminen ja voimakas, paahtunut ja mausteinen. Tuoksun makeus loistaa aluksi poissaolollaan, kunnes kirpeä omena ja raaka kiivi tulevat esiin. Kireää hedelmäteetä, terävää jyväisyyttä. Tammi piiskaa kovalla kädellä. Sitruksisuutta, anista. Vanilja ja hunaja jäävät taka-alalle, vaikka öljyinen suutuntuma tuokin ripauksen makeutta esiin. Jälkimaku alkaa erittäin paahteisena, paahtoleipämäisenä ja raskaan happoisena. Tumma yrttisyys, lakritsi ja raaka hedelmäisyys hallitsevat maisemaa. Kihelmöivät mausteet ja äärimmäisen aktiivinen tammi pieksevät lopulta kaiken. Melko pitkä, iso finaali. Vesilisä avaa kovinta kireyttä ja tekee tälle todella hyvää.

Arvio: Omassa genressään julma viski, edelleen. Lupaa makeaa herkuttelua, mutta iskee maussa täysillä vastaan. Näin aktiivinen tammi vaatii maistajaltakin todella paljon. 84/100

Tamdhu 2002/2014, Malts of Scotland 46%

Nuorehko Tamdhu ex-bourbonista kiinnostaa, kun aiempaa kokemusta on enimmäkseen sherryisistä yksilöistä. Saksalaisella Malts of Scotlandilla on tällainen 46 Series, joka käsittää dilutoituja single cask -viskejä. Jännä.

Tamdhu 2002/2014, Malts of Scotland

(46%, Malts of Scotland, 46 Series, 2002–2014, Cask No. MoS 14039, Bourbon Hogshead, 5 cl miniature, 1 of 96)

Tuoksu: Jyväinen ja nuoren oloinen. Vaniljaa, liimamaisuutta, tuoretta puuta. Maltaisuus on hapokasta ja kireää. Lanttua ja naurista, jotain maanläheisyyttä, pahvia, corn flakeseja, sekavuutta. Aivan aavistus turvetta ja hiiltä. Nuorta tammea on kyllä kosolti. Vesilisä avaa ruohon ja mintun.

Maku: Liimamaisuus ja jyväisyys ovat pinnassa, tequilaa ja vaniljaa. Sitruunaa on runsaasti, tammi iskee ärhäkästi kiinni. Inkivääri ja mausteet tuntuvat vahvoina. Juuresmaisuus on läsnä, etenkin palsternakka. Suutuntuma on varsin täyteläinen ja huomattavan kihelmöivä, runko suorastaan iso. Maltaisuus, hapokkuus ja suolaisuus tekevät tuhoisaa jälkeä. Jälkimaku alkaa vaniljaisena, maltaisena, liimamaisena ja lakritsisena. Inkivääriä, suolaa, valkopippuria. Tammi paiskoo menemään oikein huolella. Finaalin lopussa nokinen ja turpeinen puolikin tulee esiin. Vesilisä on paikallaan, pieni hunajainen makeus nousee tasapainottamaan kaikkea suolaa ja jyväisyyttä.

Arvio: Ketään kumartamaton viski. Ei yhtään omaan makuuni, aivan liian nuoren oloinen, mutta silti: pakko kunnioittaa. 79/100

Braes of Glenlivet 20 yo 1994/2015, Kintra 50,8%

Braevalin viskiä kulkee markkinoilla myös aiemmalla Braes of Glenlivet -nimellä, vaikka The Glenlivet ei siitä kaiketi erityisesti riemuitsekaan.

Nyt maistelussa Kintran pullottama parikymppinen Braeval, joka on kypsynyt ex-bourbonissa ja kerännyt jopa jonkin verran kehuja.

Braes of Glenlivet 20 yo 1994/2015, Kintra

(50,8%, 20.12.1994–2015, Kintra, Single Cask Collection, Cask No. 165672, Bourbon Cask, 212 bts., 70 cl)

Tuoksu: Totaalinen vanilja, intensiivinen ja paksu. Alta löytyy etsimällä jonkin verran makeaa päärynää ja tammista purevuutta. Hunajamelonia, kookoskermaa, mantelimassaa, kypsää banaania. Hyvin pyöreä ja makea kokonaisuus, jonka voiman kyllä aistii tuoksusta. Vesilisä tekee tälle hyvää, ruohoisuus ja minttu aukeavat.

Maku: Vanilja hallitsee myös makupalettia, vaikka tammi ampuukin täydeltä laidalta. Erittäin purevat mausteet ja pisteliäs, miltei liimamainen sahanpuru korostuvat. Sitruksessa on kirpeä ja osin kitkeräkin sävy. Mantelia ja banaania löytyy, samoin hiukan kookosta. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja varsin öljyinen. Jälkimaku on alkuun erittäin päärynäinen ja sitruksinen, kunnes tanniinit alkavat piiskata ja karvas pähkinäisyys rupeaa valtaamaan alaa. Vaniljaa riittää myös jälkimakuun, vaikka mausteisuus ja tietty sitruksinen kitkeryys ovatkin pääosassa. Melko pitkä finaali. Vesilisällä löytyy kurkkupastillimainen viileys, eucamenthol.

Arvio: Aivan liikaa vaniljaa ja tammea omaan makuuni. Äärimmäisyydessään toki asiallinen. 82/100

Miltonduff 21 yo 1978/1999, Signatory 59,2%

Tänään maistelussa Signatoryn pullottama Miltonduff, jossa on vielä harvinaisen lujasti volttejakin. Näitä ei tule ihan joka päivä vastaan.

Miltonduff 21 yo 1978/1999, Signatory

(59,2%, Signatory Vintage, 23.1.1978–28.1.1999, Dumpy Bottle, Cask No. 1685, Sherry Cask, 535 bts., 70 cl)

Tuoksu: Pölyistä puuta, tunkkaisuutta, homeista korkkia. Homeisuuden alla lymyää jykevä alkoholisuus ja finoa muistuttava sherryisyys. Homejuusto ja sienet ovat tässä niin häiritseviä, että kestää aikaa löytää välistä hedelmäisiä ja suklaisia sävyjä. Demerara-sokeria ja vahamaisuuttakin on. Vesilisä avaa mukavasti omenaa ja pehmeän ruohoisia piirteitä.

Maku: Terävä ja kuivakan sherryinen maku on eri lajia kuin tuoksu. Suolakiveä, finomaisuutta. Kitkeryyttä, Campari-henkisyyttä, appelsiininkuorta. Puisevuutta ja pippurisuutta. Korkkimattoa. Hyvin erikoinen kokonaisuus, kun suutuntumakin on kuiva, suolainen ja kihelmöivän mausteinen. Jälkimaku alkaa todella pippurisena ja voimakkaana, mutta tumma suklaisuus nousee mukavasti esiin taustalta. Vahvaa mustaa teetä, lujaa tammisuutta, hapokkuutta. Suolaisuus vielä korostuu loppua kohti. Hedelmäisyys kulkee pienenä sivujuonteena, appelsiini lähinnä. Finaali on pitkä ja kompleksinen. Vesilisä keventää pippuria ja tuo tuoretta ruohoa pintaan.

Arvio: Hyvin erikoislaatuinen viski. Homeisen tuoksun ja suolaisen maun ristisiitos. Ei varsinaisesti ihan minun juttuni. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100. Whisky Monitor Database 83/100 (per 4).

Scapa 2001/2012, Gordon & MacPhail 43%

Scapan tuotantoa on näkynyt markkinoilla verraten vähän. Gordon & MacPhail on poikkeus, siltä on tullut näitä lisenssipullotteita melko säännöllisesti ulos. Jonkin olen joskus jopa maistanut.

Nyt käsissä on tämän vuosituhannen puolella tislattu Scapa, joka on viettänyt noin 11 vuoden ikänsä kokonaan ensimmäisen täytön ex-bourbonissa.

Scapa 2001/2012, Gordon & MacPhail

(43%, Gordon & MacPhail, 2001–2012, Licenced Bottling, 1st Fill Bourbon Barrels, 5 cl miniature)

Tuoksu: Päärynää ja käsirasvaa. Itse asiassa suorastaan räjähtävä päärynä, täysin hallitseva tässä kokonaisuudessa. Hiukan vesimelonia ja kurkkua. Tammi tuntuu melko nuorekkaana, mutta pysyy silti aisoissa. Raikasta ruohoisuutta ja kukkaisuutta. Mieto ja kevyt kokonaisuus.

Maku: Päärynä hallitsee myös makupalettia. Tammisuus on osin rosoista, tiettyä liimamaisuuttakin on mukana. Kevyttä vaniljaa. Omenaa, vesimelonia, trooppista hedelmää. Suutuntuma on hyvin kevyt ja osin jopa vetinen. Tässä on varsin vähän mitään, mistä ottaa kiinni. Jälkimaussa vihreä tee ja katkeruus tulevat esiin, tammi puree melko äkäisesti kiinni. Minttua, vihreää omenaa. Mausteisuutta ja paahteisuutta löytyy jonkin verran, mutta kovin lyhyeksi ja vaatimattomaksi finaali jää. Silti tässä kokonaisuudessa on jotain hyvin miellyttävääkin. Todella helppo tapaus.

Arvio: Päärynäpommi, joka jää lopulta melko vetiseksi. Perusmaku on silti ihan nätti. 80/100

Aberlour 18 yo 43%

Maistelussa Aberlourin iäkkäin peruspullote, 18-vuotias. A’bunadhin rinnalla käytännössä kaikki muut Aberlourin tuotteet kalpenevat selvästi, mutta tämä ehkä voisi päästä lähelle. Tai sitten näitä ei pitäisi verrata Apunappiin ollenkaan.

Aberlour 18 yo

(43%, OB, +/- 2015, 70 cl)

Tuoksu: Appelsiininen ja hedelmäteemäinen. Raikasta yrttisyyttä, minttua ja sitruunamelissaa. Melkoisesti maltaisuutta, mutta kutsuvalla tavalla. Toffeefudgea. Punaista omenaa, rusinaa, ruokosokeria, viikunaa, hiukan vaniljaisuutta. Miellyttävä tamminen mausteisuus. Yllättävänkin monitahoinen tuoksu näillä volteilla.

Maku: Kevyt maltaisuus, appelsiinisuus ja toffeemaisuus kohtaavat. Tavallaan helppo mutta silti kiinnostava paletti. Toffeefudge ja konjakkimaisuus korostuvat, kunnes alta alkaa löytyä vaniljaa, tammisuutta, mausteisuutta, hedelmäteetä, viikunahilloa. Suutuntuma on kaikesta huolimatta melko kevyt, ja kun A’bunadhia miettii, yllättävänkin kevyt. Aavistus maitosuklaata ja siirappia kuitenkin löytyy. Jälkimaku on jälleen yrttisellä puolella, mintun ja sitruunamelissan äärellä. Hiukan eucalyptusta myös. Omenaista kirpeyttä, hiukan toffeeta edelleen, kevyttä tammista mausteisuutta. Kuivuu lopussa teen kautta. Keskipitkä, varsin mukava finaali.

Arvio: Kevyessä mutta silti hallitsevassa maltaisuudessaan yllättävänkin monipuolinen speysider. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 86/100. Whisky Monitor Database 84/100 (per 4). Dramming 83/100.

Glentauchers 1991, Gordon & MacPhail 43%

Glentauchers on näitä harvinaisempia Speyside-viskejä, jonka säännölliset julkaisut ovat olleet lähinnä G&M:n varassa.

Glentauchers 1991, Gordon & MacPhail

(43%, Gordon & MacPhail, 1991–2010*, Licenced Bottling, 5 cl miniature)

Tuoksu: Päärynäinen ja mieto. Ruohoisuutta, pientä hapokkuutta, rapeaa maltaisuutta. Pientä rasvaisuutta, epäpuhtaan sherryisyyden vivahde, joskin ihan hyvällä tavalla. Aavistus rusinaa ja kaakaota, siirappisuutta, toffeeta, tölkkisekahedelmiä. Tammisuus tuntuu aavistuksen liimamaisena ja yrttisen purevana.

Maku: Toffeemainen ja rasvainen, vaikka runko on varsin ohut. Erikoinen yhdistelmä jäykkää siirappisuutta ja hentoa ruohoisuutta. Maisteisuutta ja tammisuutta riittää, mutta makujen kirjo jää erittäin kapeaksi. Päärynää, hiukan omenaa, hapanta appelsiinisuutta, hedelmäteetä. Suutuntuma on rasvaisuudessaankin kevyt ja pistelevä. Maltaisuus on hapokasta ja kokonaisuus tuntuu ikäistään nuoremmalta. Jälkimaku alkaa happamana ja tammisena. Rusinaisuus ja suklaisuus nousevat kuitenkin pian. Siirappinen sekahedelmäisyys pysyy yllättävän pitkään mukana. Lopussa maltaisuus ja hapan hedelmäisyys jäävät leijumaan.

Arvio: Tuoksultaan vaatimaton mutta maultaan sentään vähän suurieleisempi. Hiukan hermostunut viski, mutta ei kokonaisuutena silti mitenkään kelvoton. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 79/100. Whisky Monitor Database 80/100 (per 2).

Aberlour 16 yo Double Cask Matured 40%

Ranskan myydyin single malt ei ole oikein pärjännyt näissä sarjoissa ja ikäluokissa. A’bunadh on silti niin hyvä viski, että tähän suhtautuu lähtökohtaisen myönteisesti.

Aberlour 16 yo Double Cask Matured

(40%, OB, +/- 2015, 70 cl)

Tuoksu: Aromaattinen ja virkistävä. Mielenkiintoinen yhteys sitruksisen tammisuuden ja rusinaisen sherryisyyden välillä. Päärynää ja raikasta trooppista hedelmää, minttua ja hedelmäkarkkeja. Toisaalla taas tummempia sävyjä, vihreää teetä ja hilloisuutta. Varsin kerrostunut kokonaisuus, myös aavistuksen kirpeä.

Maku: Sherryisempi ensivaikutelma kuin tuoksussa. Rusinaisuus ja kevyt suklaisuus ovat heti läsnä. Vähitellen tammen mausteisuus ja vaniljaisuus ottavat kuitenkin vallan, sitruksinen ja yrttinen kirpeys nousee. Edelleen kovin kerrostunut kokonaisuus. Suutuntuma on hiukan ohut, maltaisuus tuntuu hapokkaana ja osin vähän karheana. Silti tässä on jotain omaperäisyyttä. Päärynää, omenaa, minttua, mausteisuutta. Jälkimaku käy hiukan puisevalla tavalla tammiseksi ja saksanpähkinäiseksi, kunnes sulaa vähitellen toffeen ja karamellin kautta appelsiiniseksi ja omenaiseksi. Minttu, hedelmäkarkkisuus (Jelly Beans) ja maltaisuus hallitsevat keskipitkää, varsin makeaa finaalia.

Arvio: Varsin kerrostunut mutta silti yllättävän kiinnostava perusviski. Pätevää tavaraa, jos kadottaa Aberlourin sherryjyrät kokonaan mielestä ja maistelee tätä omana tapauksenaan. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 83/100. Whisky Monitor Database 83/100 (per 11).

Allt-a-Bhainne 18 yo 1995/2014, The Whisky Cask 53,8%

Allt-a-Bhainnen maistaminen on aina tapaus, sen verran harvoin näitä kohtaa. Nyt käsissä neljän sentin näyte saksalaiselta The Whisky Caskilta.

Allt-a-Bhainne 18 yo 1995/2014, The Whisky Cask

(53,8%, The Whisky Cask, 1995–2014, Bourbon Hogshead, 4 cl miniature)

Tuoksu: Intensiivisen päärynäinen. Varsin makea ja limonadimainen. Tammessa on imelän liimamainen vivahde. Hedelmäisyys aukeaa vähitellen, viinirypäleitä ja kiiviä etunenässä. Makeaa omenaa, ruohoisuutta, valkoviinimäistä hapokkuutta, rapeaa maltaisuutta. Ei silti hassumpi. Vesilisä nostaa esiin minttua ja mukavaa kepeyttä.

Maku: Todella ärhäkkä, öljyinen ja voimakas. Liuotinmaisuus on vahvaa, imelä puuliima ja vanerin höyryt ovat mukana. Päärynää, omenaa, vesimelonia, mangoa. Öljyinen suutuntuma on lähes poltteleva. Maltaisuus on aavistuksen hapanta ja kostean pahvista. Valkoviinimäinen hapokkuus ja napakka maisteisuus pelaavat tässä vähän omaa peliään. Tasapaino osin ontuu. Jälkimaku jytisee varsin synkkänä, tumman yrttisenä ja lakritsisena. Ylikypsää hedelmää, mausteisuutta, päärynälikööriä. Liimamaisuus ei jätä rauhaan, mukaan tulee pesuainemaisuutta. Korkeintaan keskipitkä, mausteisen kuumottava finaali. Vesilisä tuo sahanpurua.

Arvio: Tuoksultaan houkutteleva mutta makunsa puolesta liian jyrkkä ja ärhäkän liimamainen. 80/100