Van Wees

Dailuaine 14 yo 1997/2012, The Ultimate 46%

Hollantilaisten valitsema Dailuaine. Tämä on sellaista ainetta, jota harvemmin tulee vastaan.

Dailuaine 14 yo 1997/2012, The Ultimate

(46%, van Wees’ The Ultimate, 1.5.1997–1.2.2012, Cask No. 6012, Hogshead, 372 bts., 70 cl)

Tuoksu: Paljon päärynämehua, käsirasvaa ja vaniljakastiketta. Oikein klassista tavaraa, tammea riittää ja pieni vahamaisuus nostaa päätään. Ruohoisuutta, omenaa, hiukan raparperia, aavistus herukanlehden kirpeyttä. Kaunis paahteisuus taustalla, lakritsia ja yrttejä. Vesilisä avaa kurkkupastillisen puolen isosti.

Maku: Ryhdikäs ja tasapainoinen. Päärynä, vanilja ja banaani saavat tukea tammesta, yrteistä ja maltaisuudesta. Kermaisuutta, kevyttä vahamaisuutta, ruohoa. Suutuntuma on melko kevyt mutta balanssi miellyttää. Suolaisuutta, pientä katkeruutta. Tammi nostaa oikein kunnolla mausteita pintaan, vaikka pieni hunajaisuus toimiikin nätisti vastapainona. Jälkimaku on hiukan karvas, maltainen ja tamminen. Suolaisuutta, wasabia, kirpeyttä, yrttejä, anista. Hapokasta omenaisuutta, valkoviiniä, limettiä. Finaali on lopulta melko pitkä ja kuivuu kauniisti. Vesilisä availee kuivan tammisia sävyjä mukavasti lisää.

Arvio: Odotuksia parempi Dailuaine. Hyvä balanssi, kiinnostava kokonaisuus. 84/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 83/100.

Laphroaig 15 yo 1998/2014, The Ultimate 46%

Lapparia refill-sherrystä, ei ihan yleisintä kamaa. Hollantilaisen van Weesin The Ultimate -sarja on kuitenkin siitä mukava, että siinä julkaistut viskit ovat hintansa puolesta lähes kaikkien ulottuvilla.

Tämän viskin ohra on van Weesin myyntipäälliköltä Jan Beekiltä tulleen tiedon mukaan mallastettu Laphroaigin omassa lattiamallastamossa. Respect.

Laphroaig 15 yo 1998/2014, The Ultimate

(46%, van Wees, The Ultimate, 22.9.1998–14.3.2014, Cask No. 700355, Refill Sherry Butt, 728 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hieno turpeisuus, kosteiden koivunlehtien savua ja yrttistä lääkemäisyyttä. Mehukas hedelmäisyys on mukana, omenaa ja persikkaa etunenässä. Kokonaisuus on raikas ja houkutteleva. Merellisyyttä, suolaa ja salmiakkijauhetta. Öljyisyyttä, ruohoisuutta, mentholia, sitruunalakrisia. Vesilisä irrottaa hunajaisuutta ja avaa vaniljaisuuden.

Maku: Öljyinen ja turvesavuinen, mutta edelleen tietty ruohoinen kepeys on mukana. Sitruunalakritsia, vihreää omenaa, suolaisuutta. Vaniljaista makeutta, tammea, pippuria. Yrttistä lääkemäisyyttä, hiukan tervaisuutta ja hiiltä. Suutuntuma on keskitäyteläinen. Jälkimaku on erittäin salmiakkinen ja hetkellisesti jopa karkkimaisen makea. Persikka ja omena ovat merkittävässä roolissa, samoin sitruunalakritsi. Suolaa, mineraalisuutta, lääkemäisyyttä, hiilisyyttä. Kurkkupastillinen, mentholinen raikkaus on mukana loppuun saakka. Jotain hienoa, vanhaa liittoa tässä on koko matkan ajan. Melko pitkä finaali. Vesilisällä löytyy lisää sitruksisia ja hedelmäisiä piirteitä, vesimelonia ja kiiviä.

Arvio: Todella hyvä Laphroaig. Muistuttaa Cairdeas 2015:n piirteitä, tosin selvästi kevyempänä. 89/100

Lochside 17 yo 1991/2009, G&M for Van Wees 61,8%

Todella vähän on Lochsiden viskejä tullut vastaan. Tislaamohan suljettiin 1992 ja tuhottiin 2005. Nyt käsillä on erittäin kovilla volteilla varustettu yksilö, joka on viettänyt 17 vuotta refill-bourbonissa. Mielenkiintoista.

Lochside 17 yo 1991/2009, G&M for Van Wees

(61,8%, Gordon & MacPhail Reserve for Van Wees, 18.9.1991–15.1.2009, Cask No. 15216, Refill Bourbon Barrel, 184 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hyvin kevyt, kukkainen ja vaniljainen. Mikään ei viestitä, että tässä olisi näin valtavan korkeat voltit. Päärynämarmeladia, mehiläisvahaa, sulaa voita, kermaisuutta. Tammilastuja, puuöljyä, jotain pientä liuotinmaisuutta. Hiukan konerasvaa ja likaisuutta taustalla. Ujo kokonaisuus. Vesilisä nostaa karkkisuutta pintaan.

Maku: Voimakkuus tuntuu tiettynä pistona, mutta muuten maku jatkaa tuoksun kermaista ja pehmeän päärynäistä linjaa. Finlandia-marmeladikarkkeja, minttua, mausteisuutta. Tammi piiskaa melko aktiivisena ja nostattaa melkoiset löylyt. Alla on vaniljainen ja hedelmäkarkkinen runko, suutuntuma on öljyisyydessään melko kevyt. Tumma yrttisyys, rasva ja pieni lakritsi tuovat mukavasti särmää tähän. Jälkimaku on öljyinen, mehiläisvahainen ja runsaan vaniljainen. Päärynää, makeaa omenaa, viinirypäleitä, hiukan kookosta. Tammi kuivuu varsin vähän, karkkisuus ja minttu jatkuvat keskipitkän finaalin loppuun asti. Vesilisällä rypälemäisyys korostuu selvästi.

Arvio: Erittäin voimakas mutta silti varsin ujo ja sulkeutunut viski. Karkkisuutta riittää, mutta muuten karaktääri jää kovin hahmottomaksi. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 84/100 (per 1).