Berry Bros & Rudd

Bowmore 1987/2011, Berry’s Own Selection 57,2%

Nyt maistelussa on jälleen yksi laventelivuosien Bowmore, refill-sherrytynnyristä. Tiedän jo valmiiksi, ettei tämä voi olla omaan makuuni ihan huonoa. Ei vain voi.

Bowmore 1987/2011, Berry’s Own Selection

(57,2%, Berry Bros & Rudd, Berry’s Own Selection, 1987–2011, Cask No. 22532, Refill Sherry Butt, 70 cl)

Tuoksu: Herukkainen, yrttinen ja lehtisavuinen. Salmiakki ja laventeli hienosti esillä. Mustaherukkaa, sitruunamelissaa, salviaa, lakritsia, mandariinia, hedelmäteetä, toffeeta, hiukan luumuhilloa… Kaunis ja hyvinkin lennokas kokonaisuus. Varsin kuiva, mutta silti hyvin herkullinen vaikutelma. Vesilisä tuo saippuaa ja pehmeää makeutta, hunajaisuutta ja kovia hedelmäkarkkeja.

Maku: Herukkaisuutta, salmiakkia ja yrttejä. Mukava nahkaisuus, tummaa suklaata ja kirpeää marjaisuutta. Lehtisavua, aavistus tervaisuutta. Laventeli nousee hetken päästä pintaan. Kuivahko tammisuus ja napakka pippuri (chili) toimivat hienosti. Suutuntuma on kuiva ja melko kevyt mutta erittäin runsas ja vaikuttava. Jälkimaku alkaa mustapippurin ja salmiakin varassa, kunnes paksuhko turvesavu nousee. Paahteisuutta, tammea, teetä, lakritsia, tummaa suklaata. Pitkä ja komea finaali. Vesilisä kuivattaa palettia ja nostaa chiliä pintaan.

Arvio: Marjaisa, monipuolinen ja erittäin uloitteikas Bowmore. Herkkua. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 80/100 (per 1).

Port Ellen 1982/2007, Berry’s Own Selection 56,1%

Tällä kertaa lasissa Berry Bros & Ruddin ex-bourbonissa kypsynyttä Port Elleniä.

Port Ellen 1982/2007, Berry’s Own Selection

(56,1%, Berry Bros & Rudd, Berry’s Own Selection, Cask #2850, 70 cl)

Tuoksu: Suolainen, hiilisavuinen ja kuivan sitruksinen. Jodia, merilevää, kosteaa rantakalliota. Savu on terävää mutta melko hentoa. Hiukan imelä makeus. Merisuolaa, heinää, aavistus tervaa, öljyisyyttä. Dieseliä, likaista turpeisuutta. Voimakas, suoraviivainen kokonaisuus. Vesilisä tuo esiin omenaa ja tammisuutta.

Maku: Suolainen aloitus, turvetta ja sitrusta. Melko hapokas ja mineraalinen, savuinen ja kalkkinen. Jodia, lääkemäisyyttä, antiseptisiä aineita. Tammen mausteet tuntuvat terävän pippurisina (valkopippuri, chili). Taustalla vaniljaisuutta, makeaa leivosmaisuutta. Sitruunaa, kirpeää omenaa, mantelia. Suutuntuma on pippurisen rapsakka ja öljyinen. Jälkimaku alkaa rasvaisena ja tammisena. Voimakas Key Lime Pie nousee hallitsemaan upeaa finaalia. Limettiä, mineraalisuutta, pippuria, suolaa, savua… Mahtava lopetus! Kestää pitkään, kuivuu tyylillä. Vesilisä korostaa maussa likaisen öljyisiä ja tunkkaisia sävyjä.

Arvio: Erittäin suolainen ja suoraviivainen yksilö, joka loistaa vasta jälkimaussa. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100. Whisky Monitor Database 86/100 (per 4).

Glenrothes 2001/2014, 43%

Kotimaiseen monopolimyymälään saapunut Glenrothes 2001 on käsittääkseni kolmas virallinen 2001-julkaisu. Aiemmat 2001-pullotteet on saatu vuosina 2012 ja 2013.

Glenrothesin tapa merkitä tarkat päivät etikettiinsä on kieltämättä hämäävää. Checked- ja Approved-merkinnät ovat päivätasolla mutta pullotusajankohta on pelkästään vuositasolla. Sen takia viskin ihan tarkkaa ikää ei voi tietää.

Joka tapauksessa tiedetään, että tynnyrien hyväksymisen jälkeen Glenrothes siirtää niiden sisällöt suurempaan astiaan, jossa viskiä naitetaan melko pitkään. Tässä tapauksessa marriage on kestänyt vähintään puolitoista vuotta. Ihan normaali liiton kesto – mäkihyppääjälle.

Glenrothes 2001/2014

(43%, OB, checked 25.5.2001, approved 16.6.2012, bottled 2014, 70 cl)

Tuoksu: Paksun maltainen, hunajaisen makea. Hiukan ummehtunut, mutta aukeaa lasissa vähitellen. Runsas tammisuus, tuore ja melko mausteinen. Kovia toffeekarkkeja, paahtovanukasta, appelsiinimehua, aamupuuroa. Hyvin glenrothesmainen, tislaamon nykytyylin mukainen. Maltaisuus on hiukan lenseää, siksi tämä ei kolahda kovin lujaa.

Maku: Maltainen ja tuoreen tamminen perusmaku. Suutuntuma on öljyinen mutta silti tekstuuri on ”väljä”, jopa aavistuksen vetinen. Vaniljaa ja hunajaa, makeaa appelsiinia, maitosuklaata. Tammen mausteisuutta, sitruksisia ja happamia nuotteja (mustaa teetä). Jälkimaku on mukavan kinuskinen ja miellyttävän tasapainoinen, paras osa koko viskiä. Mutta hunajainen, kermainen ja toffeemainen finaali jää valitettavan lyhyeksi.

Arvio: Tyypillinen nuorehko speysider, jota ei ehkä erottaisi sokkona monista ikätovereistaan. Mukava jälkimaku jäi sentään mieleen. 82/100

Tormore 20 yo 1992/2012, Berry Bros & Rudd 51,5%

Tormore on ruokkinut pääasiassa blendejä, mutta viime vuosina on nähty myös pari single malt -julkaisua. Aiemmat kokemukseni Tormoresta rajoittuvat tasan yhteen pullotteeseen.

Nyt maistelussa Berry Bros & Ruddin 20-vuotias, jonka kypsytyksestä ei ole minkäänlaista hajua. Värin perusteella ex-bourbonissa kypsyneestä voisi olla kyse.

Tormore 20 yo 1992/2012, Berry Bros & Rudd

(51,5%, Berry Bros & Rudd, 1992–2012, Cask #100152, 70 cl)

Tuoksu: Hiukan puiseva, vanerinen. Viiliä (!), hapanta kakkumaisuutta. Ruohoinen, voikukkaa ja märkiä lehtiä. Tammisuus on lenseää, kitkerää ja pinnassa. Myös maltaisuus on jotenkin kehittymätöntä, käynyttä ja hapanta. Ei hyvä. Vesilisä nostaa kermaisuutta esiin, tiettyä sitruksisuutta alkaa löytyä.

Maku: Omituinen. Tasapaino on aivan hukassa. Alussa on vahva tuntuma, sitrusta ja maltaisuutta ja runsaita mausteita tulee melkoisella tykityksellä. Sitten äkisti tammi ajaa kaiken yli ja tuo puhtaan alkoholin fiiliksen. Kun tylppä alkoholisuus hälvenee, esiin nousee ruohoisia sävyjä, lopulta hyvin kitkeriäkin (angostuuraa). Jälkimaku on ylikypsän appelsiininen, yrttinen ja hapokkaan maltainen. Tammisuus tuntuu tanniineina, jotka etsivät paikkaansa. Ei hyvä. Vesilisä tuo mukaan liimamaisia sävyjä ja kermaisuutta.

Arvio: Epätasapainoinen yksilö, mikään ei tässä nyt toimi. 77/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 79/100.

Benrinnes 27 yo 1984/2011, Berry’s Own Selection 56,5%

Vuonna 1984 Benrinnes luopui Saladin Boxistaan ja alkoi ostaa maltaansa muualta. Tämä yksilö on kypsynyt ex-bourbontynnyrissä.

Benrinnes 27 yo 1984/2011, Berry’s Own Selection

(56,5%, Berry Bros & Rudd, 1984–2011, Cask #2270, 70 cl)

Tuoksu: Aprikoosia ja rasvaisuutta. Paksu ja sitruksisisen kirpeä, yrttinen kokonaisuus. Vartalovoidetta ja vaniljakastiketta. Nuorekas, hiukan tylppä vaikutelma. Voisarvea. Tuoretta tammilankkua, märkänä sahattua. Kookosmaitoa. Tavanomainen bourbonkypsytetty viski, ei erotu millään ominaisuudella. Vesilisä tuo esiin hedelmäkorin: päärynän, omenan, rypäleet.

Maku: Rasvainen ja sitruksinen, purevan tamminen ja terävän jyväinen. Suutuntuma on silkkinen ja rasvainen, mutta silti nuoren ja vähän kypsymättömän oloinen. Vanilja ja kookosmaito korostuvat. Leivosmaisuus myös. Minttu ja pieni korianterin häivähdys maistuvat, samoin rypäleet ja meloni. Hiukan sinappia. Jälkimaku alkaa sitruksisena ja jyväisenä, terävää maisteisuutta ja kireää maltaisuutta riittää. Melko pitkä finaali, jossa minttu, vanilja ja inkivääri kestävät mukana. Vesilisä tuo tasapainoa ja hedelmäisyyttä.

Arvio: Tavanomainen ja nuorekas viski, joka ei yllätä, ei hurmaa eikä jää mieleen. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100.

Glen Moray 20 yo 1991/2012, Berry Bros & Rudd 57,3%

Glen Moray on aina ollut niin lähellä ja niin kaukana: katselin tislaamoa etäältä Elginissä, mutta en koskaan mennyt käymään, koska oli kiire muualle. Tuotanto on pysynyt melko vieraana näihin päiviin asti.

Glen Moray 20 yo 1991/2012, Berry Bros & Rudd

(57,3%, Berry Bros & Rudd, 1991–2012, Cask No. 5654, 70 cl)

Tuoksu: Sitruksinen, vaniljainen ja meloninen. Kiiviä, viinirypälettä, mandariinia. Parafiiniä. Hiukan jyväinen maltaisuus, aamiaismuroja. Silti kypsä ja hienostunut. Tuoretta tammisuutta, banaania, sahanpurua. Lamppuöljyä. Vesilisä vapauttaa estereitä. Aloe veraa, hunajaa, koivunmahlaa, maitoisuutta. Hyvä!

Maku: Voimakas ja kuiva, tamminen ja sitruksinen. Jyväistä maltaisuutta, valkoviinimäistä hapokkuutta, muroja, näkkileipää. Sitruunamehua, kiiviä, viinirypäleitä. Vahvat mausteet, inkivääri korostuu. Pisteliäs tuore tammi, jonka tanniinit ja sahanpurut kuivaavat suuta reippaasti. Öljyisyyttä ja vahamaisuutta. Jälkimaku on tamminen, sitruksinen, hunajainen, jyväinen, melko pitkä. Vesilisä korostaa öljyisyyttä ja tasapainottaa makurakennetta. Valkoviinisyys makeutuu hieman, tulee valkoviinimarjoja ja puolukkaa.

Arvio: Oivallinen bourbonkypsytetty speysider, on syvyyttä ja leveyttä. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100.

Glenrothes 1988, 43%

Glenrothesin etikettimerkinnät ”approved” ja ”bottled” ovat herättäneet hämmennystä. Malt Maniacs ansiokkaasti selvitti, että hyväksyttyä ja pullotusta varten laimennettua viskiä naitetaan noin 700 litran tynnyreissä jopa useita vuosia.

Glenrothes 1988

(43%, OB, distilled 16.12.1988, approved 4.11.2008, bottled 2011, 10 cl miniature)

Tuoksu: Todella roteva ja hedelmäinen. Appelsiininkuorta, siirappia, ruskeaa sokeria. Taustalla tuttu maltaisuus. Hedelmien makeus on konsentroitunutta, aivan kuin marmeladissa. Sherrytynnyrin vaikutus tuntuu monella tapaa: hiukan imelänä, silti mausteisena ja tunnistettavana. Hieno vaikutelma kaikkineen.

Maku: Maukkaan sherryinen avaus. Rusinaisuuden takaa nousee vahva maltaisuus. Huiman pehmeä ja täyteläinen suutuntuma. Tuoksua peilaavat appelsiinimarmeladi ja siirappiset säilykepersikat. Kokonaisuus kantaa pehmeydestään huolimatta hienosti jälkimakuun, joka on puhdasta juhlaa. Tammisuus ja mausteet aloittavat melkein loppumattoman vuoropuhelun. Jumalainen finaali.

Arvio: Aivan loistava, kehittyvä Glenrothes. Tislaamon parhaat puolet yhdessä viskissä. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100. Whisky Monitor Database 87/100 (per 2).

Glenrothes 1998, 43%

Edrinton myi Glenrothesin perinteiselle lontoolaiselle viinitukkurille Berry Bros & Ruddille vuonna 2010. Itse tislaamo rakennuksineen on kuitenkin edelleen Edringtonin hallussa, samoin Cutty Sark -blendi.

Nyt käsissä on uudehko miniatyyrisarja, jonka pullot ovat kooltaan poikkeuksellisesti 10 cl. Tuolla koolla on nimikin: double double.

Glenrothes 1998

(43%, OB, distilled 17.12.1998, approved 11.2.2009, bottled 2012, 10 cl miniature)

Tuoksu: Taatelikakkua ja rusinoita. Oloroso-sherry tuoksuu voimakkaasti. Hiukan hapan, jopa äkkiväärä yleisilme. Kanelinen, paksu ja turpea tuoksu. Kokonaisuutta kantaa Glenrothesin tuttu maltaisuus. Oikein lupaava, hyvä tuoksu.

Maku: Miellyttävän pyöreä hedelmäisyys, edelleen taateleita ja rusinoita, joista tuoksussa oli lupausta. Kanelitankoa ja appelsiinia. Maltaisuus toimii hyvin, kun mausteet tukevat sitä – löytyy myös kardemummaa. Body on kuitenkin ohut, eikä oikein riitä jälkimakuun saakka. Loppuliuku on hento, ohuen rusinainen.

Arvio: Hyvät lähtökohdat, mutta kymmenen vuotta tynnyrissä ei ihan vielä riitä tälle. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 84/100. Whiskynotes 84/100Whisky Monitor Database 85/100 (per 2).

Glenrothes Select Reserve 43%

Vuonna 1878 perustettu Glenrothes on Rothesin alueen klassikkotislaamo. Vuonna 2005 lanseerattu Select Reserve oli pitkästä aikaa ensimmäinen viski ilman vuosikertamerkintää Glenrothesin tuotannossa.

Glenrothes Select Reserve

(43%, OB, NAS, +/- 2012, 10 cl miniature)

Tuoksu: Todella maltainen. Happaman ja käyneen oloinen, hiivaa ja Tolua. Tylppä, saippuainen. Vaniljaa ja viinereitä, säilykehedelmiä (päärynöitä).

Maku: Hiukan tympeän tuoksun jälkeen maku yllättää positiivisesti. Maltaisuus ei ylikorostu vaan tukee makuprofiilia: säilykepäärynöillä ja -persikoilla koristeltua täytekakkua (kermavaahdolla), sen jälkeen suun täyttävää pehmeää mausteisuutta (kanelia, kookosta). Jälkimaku on hyvin mieto, mutta silti pirteällä tavalla kirpeä ja maukas. Sitrus nousee esiin vasta siellä.

Arvio: Vaatimaton tuoksu, tasapainoinen maku. Kelvollinen kokonaisuus näin nuoreksi. Ei silti säväytä vielä oikein millään tasolla. 80/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 78/100 (per 2).

Glenrothes Alba Reserve 40%

Vuonna 1879 perustettu Glenrothes on Rothesin alueen klassikkotislaamo. Nykyään kaikki Glenrothesit ovat vuosikertamerkittyjä – vain Select Reserve ja Alba Reserve ovat poikkeuksia.

Nyt käsissä siis tuo Alba Reserve. Sehän on jo nimensä mukaan kypsynyt amerikkalaisissa barrel-kokoisissa ex-bourbontynnyreissä (Quercus Alba).

Glenrothes Alba Reserve

(40%, OB, NAS, +/- 2012, 70 cl)

Tuoksu: Herkkä. Vaniljaa ja kookosta, hieman olkea, aavistus kirpeää sitrusta. Miellyttävä maltaisuus. Hiukan kuparia? Kukkainen.

Maku: Täyteläinen, todella pehmeä ja vaikuttava. Pyöreä body, herkullinen maku täyttää koko suun heti. Vaniljaa, hunajaa, hieman banaania. Vähitellen kukkainen mausteisuus ja hento yrttisyys nousevat. Pitkä, miellyttävän tamminen ja hunajainen jälkimaku. Kokonaisuus hienosti tasapainossa.

Arvio: Yllättävä yhdistelmä jykevää täyteläisyyttä ja kirpeää herkkyyttä. Tasapainoinen suutuntuma, herkullinen viski. 87/100 

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 80/100. Whisky Monitor Database 81/100 (per 2).