Inver House Distillers

An Cnoc 22 yo 46%

An Cnocin 22-vuotiaan pullotteen sisällöstä tiedetään sen verran, että se on kypsynyt pääosin ex-bourbontynnyreissä. Osa on kuitenkin ollut ex-sherrytynnyreissä, joissa on kypsynyt olorosoa kahden vuoden ajan.

An Cnoc 22 yo

(46%, OB, 2013, 5700 bts., 70 cl)

Tuoksu: Paksun maltainen, sherryinen, puuroinen ja hiukan pahvinen. Komea mausteisuus, neilikkaa, anista, kanelia ja vaniljaa. Rusinoita, tummaa suklaata, nahkaisuutta. Vahvat esterit, ruusuja ja leikkokukkia. Makea yleisvaikutelma, hiukan karkkinenkin. En ihaile varauksetta, vaikka tämä hyvä onkin.

Maku: Makean sherryinen, mausteinen ja maltainen. Leivosmainen, makean siirappinen ja joulukakun mausteille rakentuva kokonaisuus. Maltaisuus on hiukan tunkkaista ja ylikorostunutta, vaikka suutuntuma on kevyt. Tammisuus tuntuu tuoreena, sitruksisena ja kulmikkaana – en uskoisi tätä näin iäkkääksi. Tasapaino on hiukan hukassa. Pinnassa oleva sherryisyys on kuitenkin kompleksista ja hienoa. Jälkimaku on tuoreen tamminen, aavistuksen puiseva, makean toffeemainen, rusinainen ja mausteinen, korkeintaan keskipitkä. Inkivääriä riittää. Ei tämä silti mitenkään huono ole, päinvastoin: sherryisyys tässä on upeaa.

Arvio: Hiukan epätasapainoinen ja erittäin maltainen, mutta silti herkkä ja kaunis viski. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 84/100. Whisky Monitor 86/100 (per 1). Whiskynotes 88/100. Dramming 86/100. Whisky Magazine 87/100 (Martine Nouet), 86/100 (Rob Allanson).

Old Pulteney 17 yo 46%

Old Pulteney on saanut viime vuosina raskaasti nostetta viskiraamattunsa kanssa maailmalla huitelevalta Jim Murraylta. Jos jättää Murrayn omaan arvoonsa, tislaamo on kieltämättä parantanut menoaan.

Pultikan 17-vuotias perusmalli on on kypsynyt 90-prosenttisesti ex-bourbonissa ja 10-prosenttisesti ex-olorosossa.

Old Pulteney 17 yo

(46%, OB, +/- 2013, 70 cl)

Tuoksu: Omenainen, sitruksinen ja melko makea. Tuoretta tammilankkua, vaniljaa, vihreää omenaa (golden delicious). Makeaa mutta hapokasta omenasiideriä. Mukava yrttisyys, minttua ja anista ja tuoretta inkivääriä. Tuoretta ruohoa. Jyväinen maltaisuus häilyy taustalla, kirpeä ja aromikas. Varsin houkutteleva kokonaisuus.

Maku: Kirpeän omenainen ja terävän maltainen. Jää tuoksusta hiukan jälkeen, vaikka suutuntuma on nätin vahamainen ja rapea. Hapokasta vihreää omenaa, sitruunamehua, melko kovapintaista maltaisuutta. Puuromaisuutta, tanniineja ja hiivaisuutta. Ruohoisuus on pinnassa. Kirpeyttä kuitenkin tasapainottaa hedelmäinen makeus, josta löytyy appelsiinia ja hunajamelonia. Vaniljaa, hiukan sitruunamelissaa. Jälkimaku on hapahko ja maltainen. Kovia toffeekarkkeja, tuoretta tammisuutta, kirpeitä mausteita, korianteria, inkivääriä. Melko pitkä ja kehittyvä kuitenkin.

Arvio: Kehittymätön maltaisuus erottaa tämän erinomaisesta 21-vuotiaasta. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 81/100. Whisky Monitor Database 82/100 (per 10). Whisky Magazine, ”Recommended”.

Balblair 1989/2013, 46%

Balblairin hedelmäiset viskit eivät ole koskaan oikein auenneet minulle. Näistä vuoden 1989 refill-bourbontynnyreistä on julkaistu jo kolme pullotuserää.

Balblair 1989/2013

(46%, OB, 1989/2013, 3rd release, 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen ja ruohoinen. Apilankukkaa, akaasiahunajaa, aloe veraa. Appelsiinia, omenaa, kiiviä, vesimelonia, vaniljaista makeutta, kookoskermaa. Runsas ja maukas kokonaisvaikutelma, vaikka ei erityisen poikkeava. Raikkauden ja voiman sekä kirpeyden ja tukevuuden välillä vallitsee hienostunut tasapaino.

Maku: Tammisuus on pinnassa, mutta hedelmät säestävät hienosti: appelsiinia, vesimelonia, omenaa, persikkaa, kiiviä. Hunajaista makeutta, eucalyptuksen raikkautta, aromista maltaisuutta. Mausteinen ja hiukan pisteliäs kokonaisuus, silti vaniljainen ja hetkellisesti pehmeän kookoksinen. Kehittyy hyvin, balanssi on oivallinen, body ryhdikäs ja suutuntuma mukavan intensiivinen. Jälkimaku alkaa maltaisena ja hiukan vanerisena, mutta tammi, mausteet, minttu, inkivääri, apilaisuus ja sitruksisuus jatkavat kulkuaan pitkään.

Arvio: Tasapainoinen viski, puhtaasti bourbonkypsytettyjen korkeampaa keskitasoa. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 84/100. Whisky Monitor 84/100 (per 1).

An Cnoc 12 yo 40%

Keskellä äärimmäistä viskibuumia vuonna 1893 perustettu Knockdhun tislaamo on vaihdellut tuotteensa nimeä Knockdhun ja An Cnocin välillä monta kertaa. Koko nimi tarkoittaa mustaa kukkulaa, lyhyempi muoto vain kukkulaa.

En ole varmaan ainoa, jolta Knockdhu ja Knockando menevät usein iloisesti sekaisin. Nyt maistelussa An Cnocin 12-vuotias perusmalli.

An Cnoc 12 yo

(40%, OB, +/- 2012, 5cl miniature)

Tuoksu: Appelsiininen ja runsas. Rasvainen, ruohoinen, muhkean maltainen. Hiukan suolaisuutta, vähän eltaantuneisuuttakin. Aseöljyä, jotain tervaista ja aavistuksen turpeista. Samalla kermainen, konsentroituneen hedelmäinen ja apilankukkainen. Oikein houkutteleva.

Maku: Muhkean maltainen. Aseöljy ja pieni turpeisuus erottuvat heti. Tässä on särmää, tietty suolaisuus leikkaa hedelmäistä makeutta. Öljyinen suutuntuma, ryhdikäs body – vaikkei mitenkään tukeva olekaan. Appelsiinimarmeladia, voita, toffeefudgea, jotain kermaista. Jälkimaku on mieto, sitruksinen, hennon tamminen ja keskipitkä.

Arvio: Klassinen ja 12-vuotiaaksi yllättävän runsas speysider. 84/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 84/100. Dramming 82/100. Whisky Monitor Database 77/100 (per 8).

Balblair Elements 40%

Ikämerkitsemätön Elements toi Balblairin mukaan OB-pullotteiden maailmaan aivan 2000-luvun alussa. Sittemmin tislaamo on noussut merkittäväksi peluriksi etenkin vintage-vetoisilla travel retail -markkinoilla.

Balblair Elements

(40%, OB, NAS, +/- 2005, 5 cl miniature)

Tuoksu: Kypsää appelsiinia, paksua maltaisuutta. Aamupuuroa – tai oikeastaan ohravelliä. Hiukan suolainen vaikutelma. Runsas yrttisyys (vahva basilika, aavistus persiljaa). Jotenkin tukkoinen, ei aukea. Eikä tunnu järin tuoreelta. Taustalla hiukan märkää pahvia?

Maku: Erittäin appelsiininen. Hetkellisesti kuin tuorepuristettua appelsiinimehua suun täydeltä. Maltaisuus on paksua ja hiukan hapokasta. Vahvasti Pastirol-pastillia, kovia hedelmäkarkkeja muutenkin. Yrtit seuraavat tuoksusta mukana, mutta suutuntumassa on jotain tukkoista. Ei aukea mihinkään suuntaan. Jälkimaku on kirpeä, glyserolinen, sitruksinen ja tylppä. Varsinaisesta loppuhuipennuksesta ei voi puhua.

Arvio: Vaisu ja hiukan mehumainen perustuote. 76/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 80/100. Whisky Monitor Database 77/100 (per 8).

Balblair 1995/2012, 46%

Vuonna 1790 Invernessiin kulkevan junaradan varteen perustettu ja vuonna 1895 uudelleen rakennettu Balblair tunnetaan hedelmäisistä viskeistään.

Tämä 1995-vuosikertajulkaisu on peräisin ex-bourbontynnyreistä (refill). Kyseessä on tiettävästi noin 17-vuotias viski.

Balblair 1995/2012

(46%, OB, 1995–2012, travel retail, 100 cl)

Tuoksu: Erittäin hedelmäinen. Vesimelonia, kiiviä, mangoa, appelsiinia – tuoreita kaikki. Tammisuus puskee kaiken läpi. Kookosmaito ja vaniljakastike vahvistavat, että nyt ollaan täysin bourbonkypsytetyn viskin ääressä. Vihreää teetä. Hapanta valkoviiniä. Pastirol-pastilleja. Tolua. Silti ihan kutsuva esillepano.

Maku: Alussa voimakkaan oloinen, mutta pehmenee nopeasti. Sitruksinen, tamminen, mausteinen, hiukan suolainen, virkistävä. Hyvä tasapaino, mikään ei lyö yli. Suutuntuma on pehmeä ja fiilis mieto, body antaa hiukan periksi – tammisuus, paahteisuus ja rosoisuus kestävät vain hetken. Vähitellen Pastirol-pastillit, kirpeä maltaisuus ja hapan teemäisyys alkavat nousta. Jälkimaku on vähän havuinen, mieto ja pehmeä.

Arvio: Oikein hyvä ja tasapainoinen perusmalt, rehellisellä refill-bourbonkypsytyksellä. 83/100

Speyburn 10 yo 40%

John Hopkins perusti Speyburnin vuonna 1897 paikalle, jonka hän itse valitsi: siitä oli hyvä vesiyhteys Granty Burniin, joka on yksi Speyn sivujoista. Speyburn tunnetaan erityisen kauniista tislaamorakennuksistaan, mutta jostain syystä sen viskiä ei ole pidetty kovin suuressa arvossa.

Täytyy maistaa tislaamon uusinta kymppivuotiasta ja tutkia, onko heikolle arvostukselle perusteita.

Speyburn 10 yo

(40%, OB, +/- 2013, 70 cl)

Tuoksu: Hento, maltainen ja kukkainen. Herkkä. Laventelia, orvokkia, vartalovoidetta. Melko robusti, hapokas maltaisuus puskee läpi. Mietoa tammisuutta. Aavistus hikeä. Kevyt ja harmiton vaikutelma.

Maku: Mieto suutuntuma, maltaisuus ja kukkaisuus seuraavat tuoksua. Valkoviinimäisyys ja hedelmät tulevat kuitenkin tukemaan kokonaisuutta: mineraalinen chardonnay, vesimeloni, aprikoosisose, makea vihreä omena (golden delicious). Miellyttävä mutta hiukan ponneton fiilis. Lopussa maltaisuus happanee, tammisuus nousee ja mausteet alkavat hiukan kihelmöidä (inkivääri). Jälkimaku on kaikkineen odotettua ryhdikkäämpi ja pidempi – joskin melko lyhyt, jos vertaa vähänkään iäkkäämpiin viskeihin.

Arvio: Oikein hyvä perusmalt, josta puuttuu vain hiukan voimaa ja ulottuvuutta. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 76/100. Whisky Monitor Database 77/100 (per 7).

Balmenach 1989, Gordon & MacPhail 43%

James MacGregor perusti Balmenachin vuonna 1824. Tislaamo ei ole julkaissut yhtään OB-pullotetta, ellei Deerstalkereita tai 12 yo Flora & Faunaa oteta lukuun. Kuitenkin tislaamon kapasiteetti on kaksi miljoonaa litraa puhdasta alkoholia vuodessa, joten mahdollisuuksia olisi moneen.

Kun tislaamopullotteita ei ole saatavilla, Balmenachiin täytyy tutustua yksityisten pullottajien avulla. Tämä G&M-versio on kypsynyt ex-bourbonissa (hogshead).

Balmenach 1989, Gordon & MacPhail

(43%, Gordon & MacPhail, Connoisseur’s Choice, 1989–2006, 5 cl miniature)

Tuoksu: Ruohoinen, sitruksinen, kukkainen. Rasvaisuutta, jotain käsivoidetta. Vaniljaa. Runsaasti kookosmaitoa. Sokeria. Echinaforcea (!), yrttejä, pistävyyttä. Mieto kokonaisuus.

Maku: Hyvin pehmeä suutuntuma, samettinen ja miellyttävä. Makeaa appelsiinimehua ja Camparia. Aamupuuroa omenahillolla. Pehmeä maltaisuus, vahva melassi. Jotain vähän ylikypsää hedelmäosastolta: kiiviä, päärynää. Kookosmaito löytyy, mutta vain ailahduksena. Jälkimaku on miedon tamminen, omenainen, yrttinen, hiukan hapan. Ei aivan tasapainossa, pehmeä suutuntuma ei johda oikein mihinkään makuun.

Arvio: Lupaa paljon muttei aivan kanna. 79/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 79/100 (per 2).

Balblair 10 yo, Gordon & MacPhail 43%

Vuonna 1790 perustettu ja vuonna 1895 uudelleen rakennettu Balblair oli näkyvässä roolissa Ken Loachin The Angels’ Share -elokuvassa vuonna 2012. Ihan hyvä viskielokuva, sitä voi kyllä suositella.

Balblair 10 yo, Gordon & MacPhail

(43%, Gordon & MacPhail, licenced bottling, +/- 2012, 35 cl)

Tuoksu: Voimakas persikka. Nektarimainen pirteys ja raikkaus kaikessa hedelmäisyydessään. Päärynää, minttua, persiljaa, apilaa, tuoretta ruohoa. Vaniljainen makeus, kevyt maltaisuus. Hento profiili, silti kutsuva.

Maku: Mineraalisen hedelmäinen, makean valkoviinimäinen ja Pommacia muistuttava aloitus. Pehmeän hunajainen ja suuntuntumaltaan pyöreä, vaikka makuprofiili onkin todella ohut. Pirskahtelevaa maltaisuutta. Vähitellen tanniinit tulevat, maku väkevöityy. Vihreää teetä, edelleen sitä minttua. Tammisuus nousee jotenkin nokisena loppua kohden. Jälkimaku on hiukan kitkerä ja hapan, mutta onneksi kevyt ja lyhyt.

Arvio: Tuoksu lupailee hedelmäistä ja hunajaista viskiä, mutta lopputulos lässähtää. Kun päästään jälkimakuun, tämä tuote alkaa riittää. 76/100

Old Pulteney 21 yo 46%

Vuonna 1826 perustettu Pulteney oli Skotlannin mantereen pohjoisin tislaamo Wolfburnin valmistumiseen asti. Rannikkosijainnin vaikutuksesta viskin makuun on kiistelty vuosikaudet.

Tämä 21-vuotias pullote on kypsynyt ex-bourbontynnyreissä ja ex-fino-sherrytynnyreissä. Mielenkiintoista maistaa, miten fino tuntuu lopputuloksessa.

Old Pulteney 21 yo

(46%, OB, +/- 2012, 70 cl)

Tuoksu: Rotevan maltainen. Miellyttävän kukkainen (laventelia?). Terävää appelsiinia, rakeista suolaa. Hyvä balanssi makeuden ja kirpeyden suhteen. Tuoksuna ei mitenkään ylivertainen, lajissaan toki oivallinen.

Maku: Maltaisuus kantaa kokonaisuutta, jossa on aivan poikkeuksellisen selvästi erottuvat tasot. Kaiken lisäksi ne peilautuvat täydellisesti tuoksusta. Makeus tuntuu karamellisuutena, mutta sitä leikkaa hienosti rakeinen merisuola. Konsentroitunut appelsiini tuo oman kirpeän vivahteensa. Suutuntuma on uskomattoman pyöreä ja miellyttävä, silti luonteikas ja hienostunut. Jälkimaku tarjoaa pitkään jatkuvan ilotulituksen, jossa vuorottelevat makea, suolainen, mausteinen ja kirpeä. Spektri on huikea, tarjoaa tutkimusmatkan.

Arvio: Yksi parhaista omalla alueellaan. Sisältää kaikki ominaisuudet, joita viskissä arvostan. Täydellisen tasapainoinen, erottuvalla tavalla monitasoinen, silti odottamaton. 92/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100. Whisky Monitor Database 83/100 (per 11).