Pernod Ricard

Caperdonich 18 yo Peated 2023, 48%

Pitkän flunssaputken ja toipumisen jälkeen on jälleen nokka viskilasissa. En tiennyt, että Pernod Ricard on alkanut julkaista tällaisia virallisia Caperdonich-pullotteita, ennen kuin muutaman vuoden takainen pullo 21-vuotiasta tuli vastaan. Sitä ennen kaikki kokemukseni tämän tislaamon viskeistä olivat perustuneet vanhoihin indiepullotteisiin. Nyt on edellisen perään heti toinen siivu turpeista ja virallista kamaa lasissa, nyt vähän tuoreempana 18-vuotiaana versiona.

Caperdonich 18 yo Peated 2023

(48%, OB, Bottled 8.–12.10.2023, Peated, Small Batch Release, American Oak Barrel, Batch No. CP/006, 70 cl)

Tuoksu: Hiilisavuinen ja lääkemäinen, karamellia ja yrttisyyttä riittää. Sama sitruunalakritsinen perusvire kuin 21-vuotiaassa. Kuivaa lihaisuutta, nuotiohiillosta, suolapähkinää. Makeaa appelsiinia, vaniljaa, reipasta tammisuutta ja runsasta paahteisuutta. Vesilisä availee mineraalisuutta ja yrttejä vielä lisää.

Maku: Sitruunalakritsia ja hiilisavua, pehmeää turpeisuutta ja miellyttävää hedelmäisyyttä. Ällistyttävän kevyt näilläkin volteilla, suutuntuma on mieto ja pehmeän kermainen, tekstuuri suorastaan ilmava. Tammisuutta, maltaisuutta, makeaa omenaa, persikkaa ja appelsiinia. Tikkunekkua ja vaniljaa. Paahdettua pähkinää. Jälkimaku pukkaa ensin nuotiosavua ja kirpeää sitrusta, melko reipasta lääkemäisyyttäkin, ennen kuin hiilisyys ja tuhkaisuus alkaa sulaa hedelmäiseksi makeudeksi ja lihaisuudeksi. Savumakkaraa ja pekonia, kermaisuutta, lakritsia. Melko pitkä ja nätti finaali. Vesilisä korostaa vaniljaa ja tiettyä sokerisuutta.

Arvio: Helppo ja herkullinen, kaikin puolin tyylikäs savuviski sitruunalakritsilla ja lääkemäisellä viballa. Tästä ei voi olla pitämällä, vaikka kyseessä ei ehkä ole se kaikkein persoonallisin kokonaisuus. 86/100

Caperdonich 21 yo Peated 2020, 48%

Vuonna 1898 perustettu Caperdonich on tehnyt vähittäisen paluun uusilla tislaamopullotteilla. Aikanaan Glen Grant #2 -nimellä tunnettu tislaamo suljettiin ensimmäisen kerran 1902. Sitten se aloitti uudelleen 1965, kunnes suljettiin 2002. Nyt kuitenkin näitä virallisia pullotteita on alkanut vähän yllättäenkin näkyä. Nyt käsillä oleva yksilö on peräisin turpeisesta tisleestä ja kypsynyt jenkkitammessa.

Caperdonich 21 yo Peated 2020

(48%, OB, Bottled 4.2.2020, Small Batch Release, Peated, American Oak Barrels, Batch CP/002, 70 cl)

Tuoksu: Heinäisen turpeinen, sitruunasalmiakkinen, makean omenainen, appelsiininkuorinen. Pehmeän tamminen, hedelmäkakkuinen, kanelinen. Pieni lääkemäisyys pyörii taustalla, mineraalisuuden ja yrttien ympäröimänä.

Maku: Pehmeän turpeinen, sitruksinen, salmiakkinen, hiilinen. Todella kevyt suutuntuma ja hyvin ilmava tekstuuri. Punaista omenaa, edelleen pientä lääkemäisyyttä, maltaisuutta ja kuivattua hedelmää. Nätti hedelmäisyys kulkee mukana koko matkan, ananasta ja appelsiinia. Jälkimaku on edelleen kevyen turvesavuinen, salmiakkinen, sitruksinen. Hedelmäkakkua, kanelia, pehmeää tammea. Yllättävänkin pitkä ja kaunis finaali, jossa lääkemäisyys on nautinnollisesti läsnä loppuun asti.

Arvio: Kevyt ja kaunis hedelmäviski lääkemäisellä savulla. 87/100

Tamdhu 15 yo 2007/2023, Douglas Laing Old Particular 48,4%

Vaihteeksi lasissa pyörähti Tamdhua ex-bourbonista. Olen näitä ”Tanhuja” maistellut etupäässä sherrykypsytettyinä versioina, joten mielenkiintoista nuuhkaista vaihteeksi tällaista.

Tamdhu 15 yo 2007/2023, Douglas Laing

(48,4%, Douglas Laing, Old Particular, 10/2007–1/2023, Cask No. DL 16954, Refill Hogshead, 349 bts., 70 cl)

Tuoksu: Runsaasti rapsakkaa tammea, muromaisuutta ja ruohoisuutta. Päärynä tulee vahvasti läpi, samoin vanilja. Jännä hiilinen vivahde, yrttisyyttä ja jotain vähän palanutta. Maltaisuus on pinnassa, hiukan puuromaisena ja jyväisenäkin. Hapokkuutta ja kireyttä, ikäistään nuorempi fiilis. Vesilisä avaa kermaisuuutta.

Maku: Hapokas ja valkoviinimäisen pirskahteleva ensivaikutelma. Rieslingiä, rypälemäisyyttä, mineraalisuutta. Samallla kuitenkin myös maltaisuus tulee voimalla läpi, jyväisenä ja melko kireänä. Päärynä ja sitruksisuus ovat reippaasti esillä, ja nuorekkaasti tunnelmasta huolimatta tämä tuntuu jokseenkin isolta viskiltä. Suutuntuma on melko täyteläinen ja suutuntuma öljyinen. Jotain hiilistä ja likaista tässä on, suolaisuutta ja hiukan vegetaalisuuttakin. Jälkimaku on suolainen, heinäinen, maltainen ja tummasävyinen. Vegetaalisuus ja hiilisyys korostuvat, samoin happamuus ja mineraalinen kireys. Päärynän makeudesta on enää ailahdus. Melko pitkä finaali on yllättävänkin rauhallinen. Vesilisä hedelmäisyys saa lisää sävyjä.

Arvio: Ei oikein omaan makuuni. Hetkittäin kiinnostava, mutta yleisilme jää vähän rujoksi. Toisaalta on tässä jotain aitoa. Viskiä ei ole ainakaan tohtoroitu millään finistelykikkailulla. 80/100

Miltonduff 9 yo 2012/2021, The Whisky Cellar 57,1%

Maistelussa pitkästä aikaa Miltonduffin tuotantoa. Tällainen pikkuerä on päätynyt Hollantiin pari vuotta sitten. Nyt on ollut tosi pieni ex-sherrytynnyrikin käytössä.

Miltonduff 9 yo 2012/2021, The Whisky Cellar

(57,1%, The Whisky Cellar, 8/2012–10/2021, Private Cellars Selection, Cask No. 3016, Oloroso Quarter Cask Finish, 178 bts., 70 cl)

Tuoksu: Tymäkkä sherry, tammea ja nahkaisuutta, rusinaa ja luumua. Melko karheakin ensivaikutelma, voimaa tuntuu olevan. Tummaa suklaata, kaakaojauhetta. Tisleestä on paha mennä sanomaan, sen verran dominoiva on tämä tynnyri. Hapokkuuutta, pähkinää, uuniomenaa. Vesilisä tuo pintaan muovailuvahaa.

Maku: Todella voimakas sherryvaikutus, nahkaa ja suklaata, toffeeta ja mausteita. Reipas tammi, pähkinäistä karvautta ja maltaisuutta. Suutuntuma on silti varsin pehmeä ja öljyinen, runko hyvinkin pureskeltava. Uuniomenaa, viinisyyttä, rusinaa, musteisuutta. Lihaisa vivahde, palvikinkkua ja savumakkaraa. Jälkimaku on paksun sherryinen, muhkean hedelmäinen ja pähkinäisen hapokas. Suklaata, kaakaojauhetta, luumuhilloa, jonkin verran musteisuutta ja viinistä imelyyttä. Lihaisuus tulee läpi, savukassleria ja makkaraa. Keskipitkä finaali. Vesilisä paljastaa jotain vähän muovista sivuääntä.

Arvio: Järeä sherryviski sellaisten ystäville. Tisleestä ei kuitenkaan saa varsinaisesti otetta, kun sherrymaski on niin totaalinen. Toisaalta yhdeksänvuotiaaksi viskiksi tämä on oikein maukas tapaus. 86/100

Allt-a-Bhainne 11 yo 1996/2008, James MacArthur 56,9%

Maistelussa vaihteeksi todella vanhanaikainen viski täydestä tuntemattomuudesta. James MacArthurin Old Masters -sarjaan valitsema Allt-a-Bhainne on peräisin vuodelta 2008.

Allt-a-Bhainne 11 yo 1996/2008, James MacArthur

(56,9%, James MacArthur, Old Masters, 1996–2008, Cask No. 107158, Bourbon Wood, 70 cl)

Tuoksu: Ruohoinen ja päärynäinen, todella vihreä kaikin puolin. Runsaasti sitrusta, etenkin limettiä, ja jonkin verran jyväisyyttä. Maltaisuus, kuivatut hedelmät ja pieni pähkinäisyys ovat selvästi esillä. Rypälemäisyyttä, hapokkkuutta, miellyttävää tammisuutta, hiukan pölyä. Vesilisä avaa tomusokerisuutta.

Maku: Voimakas, öljyinen ja maltainen ensipuraisu. Nyt tulee bourbontynnyri vahvasti läpi, vaniljaa ja marsipaania riittää, samoin mausteita ja valkopippuria. Ruohoisuus on myös reipasta, samoin päärynä ja sitrushedelmät. Suutuntuma on öljyinen mutta runko silti hiukan kevyehkö. Jokin vähän pahvinen ja kitkerän jyväinen sivuääni tässä seikkailee, ei kaikilta osin kovin miellyttävä. Toffeeta, muovailuvahaa, tuoretta tammea ja karvautta. Jälkimaku pyörii edelleen mausteiden ja maltaisuuden ympärillä. Kitkerää puuta, marsipaania, kuivattuja hedelmiä, edelleen tiettyä pahvisuutta. Hapan hedelmäisyys on hiukan sekavaa, sitrusta ja rypälemäisyys jäävät piippuun. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo viinikumia ja hunajaa esiin.

Arvio: Mielenkiintoisen tuoksun jälkeen maku on sekava ja osin vähän outokin. Tässä ei ole nyt paketti oikein kasassa, vaikka nenässä on hetkensä. 80/100

Tormore Batch #1, That Boutique-y Whisky Company 50%

Maistelussa ikämerkitsemätön Tormore tällä kertaa That Boutique-y Whisky Companyn valikoimista. Ei edes mikään ihan tuore pullote, näköjään jo kymmenen vuoden takaa. Toisaalta: edellinen Tormore on tässä blogissa sekin seitsemän vuotta sitten maistettu. Ja nyt seuraava heti perään!

Tormore Batch #1, That Boutique-y Whisky Company

(50%, That Boutique-y Whisky Company, 2013, 226 bts., 50 cl)

Tuoksu: Maltainen, pistävän yrttinen ja todella ruohoinen. Piparminttua, kirpeää omenaa, jotain jogurttimaista, vähän hapanta ja lenseää. Tammikin tuntuu karvaalta ja kokonaisuus varsin nuorelta. Vaniljaa, hiukan hunajaa, kuivattuja hedelmiä. Vesilisä tuo hiukan makeaa päärynää ja tölkkipersikkaa esiin.

Maku: Hapan, ruohoinen ja maltainen. Lenseää puuromaisuutta ja vähän märkää pahviakin. Kitkerä tammi ja tunkkainen jyväisyys käyvät heti päälle. Kermaista jogurttia ja muita hapanmaitotuotteita. Omenaa, banaania, vaniljaa, edelleen vähän hunajaakin. Suutuntuma on melko kevyt. Vähän muovailuvahamainen sivuääni, runsas pippuri ja hapokkuus. Yrttisyys ampuu piparminttuisella kierteellä. Jälkimaku pyörii edelleen ruohoisuuden, puuromaisuuden ja lenseän maltaisuuden tonteilla. Yrttisyyttä ja omenaa riittää, samoin hapanta kermaisuutta. Valkopippuria, inkivääriä, hapanta tammisuutta. Ei oikein kehity. Keskipitkä finaali jää vaatimattomaksi. Vesilisä nostaa ruohoisen kitkeryyden ja häiritsevän muovailuvahan pintaan.

Arvio: Tämä ei erityisemmin sytyttänyt. Nuoren ja kypsymättömän oloinen tapaus. 78/100

Tamdhu Batch Strength 006, 56,8%

Tamdhun Batch Strength -sarja jatkaa kasvamistaan. Nyt lasiin pääsi Batch No. 006. Aiemmin olen maistanut Batch No. 003:n, joka ei tehnyt mainittavaa vaikutusta.

Tamdhu Batch Strength 006

(56,8%, OB, 2021, Batch No. 006, First-Fill and Refill Oloroso Sherry Casks, 70 cl)

Tuoksu: Nahkainen, tallinen ja sherryinen. Luumua, rusinaa, ylikypsää hedelmäisyyttä. Pientä kuivalihaisuutta, satulaa. Tummaa suklaata, kaakaojauhetta, kanelia. Melko rouhea tammisuus ja maltaisuus, kaikkineen vähän nuoren oloinen kokonaisuus. Vesilisä avaa uuniomenaa ja mantelia.

Maku: Sherryinen, vähän siirappinen ja mausteinen. Ylikypsä hedelmä, luumut ja rusinat ovat vahvasti läsnä. Nahkaa piisaa, maltaisuutta, hiukan mysliä ja Weetabixia. Kaneli puskee läpi voimalla, tammea riittää. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja kokonaisuus vähän levoton. Jälkimaku on vähän siirappinen ja todella mausteinen. Kanelia, pippuria, happoja. Tammi tuntuu yhä nuoremmalta, suu kiristelee ja kitkeryys painaa päälle. Paahtoleipää, tummaa suklaata. Keskipitkä finaali. Vesilisä avaa toffeeta ja pehmeää mausteisuutta.

Arvio: Tisle ei ihan kanna tätä sherrykäsittelyä. Tämä tuntuu hyvin samalla tavalla karulta sherryviskiltä kuin aiemmin maistamani Batch No. 003. Niukat hedelmät, kova tammi. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 85/100.

Caperdonich 18 yo 1994/2012, Liquid Library 52,2%

Mielenkiintoisen oloinen Caperdonich tällä kertaa lasissa. Olen kolunnut aiemmin lähinnä vuosikertaa 1992, ja nyt nokan edessä on kaksi vuotta myöhemmin tislattua tavaraa. Näissä on oma viehätyksensä.

Caperdonich 18 yo 1994/2012, Liquid Library

(52,2%, The Whisky Agency, Liquid Library, 1994–2012, Refill Hogshead, 312 bts., 70 cl)

Tuoksu: Mehiläisvahaa ja sitruunaa, ruohoisuutta ja kukkaisuutta. Hyvä hunajainen hedelmäisyys, mangoa ja kypsää persikkaa etenkin tulee läpi. Keltaista luumua, hunajamelonia. Maltaisuutta ja heinää, tiettyä rotevuutta ja öljyisyyttä. Paahteisuutta ja napakkaa tammea. Vesilisä tuo hedelmäkarkkeja ja viinikumia esiin.

Maku: Vahamaisuus ja paahteisuus toimivat hienosti yhteen. Pientä hiilisyyttä jopa. Mehiläisvahaa, toffeeta, hunajamelonia, nautinnollisen kirpeää sitruunaa. Hedelmätarjotin on muutenkin runsas, mangosta kypsään omenaan ja hedelmäsalaattiin. Vaniljaa, minttua, mausteisuutta. Tammi on melko tuoreena pinnassa, mutta tukee hyvin. Suutuntuma on öljyinen ja tasapainoinen. Maltaisuutta, kuivattuja banaanilastuja, hapokkuutta. Jälkimaku pyörii edelleen oivallisesti vahan ja hedelmien ympärillä. Paahteisuus tummuu lisää ja tuo yrttejä esiin. Sitruuna ja minttu saavat seurakseen hiukan pippuria. Oliiviöljyä, napakkaa tammea, toffeeta, mysliä, hunajaa. Melko pitkä ja hyvin tyylikäs finaali. Vesilisä availee hedelmiin lisää sävyjä ja lisää kermaisuutta.

Arvio: Ihan parhaita maistamiani Caperdonichin viskejä. Mehiläisvaha ja hedelmät pelaavat upeasti yhteen. 86/100

Glenburgie 9 yo 2008/2017, Asta Morris 52%

Glenburgie ei tislaamona herätä yleisesti suuria tunteita, mutta itse muistelen suurella lämmöllä etenkin yhtä Signatoryn pullotetta, joka meni belgialaiselle Asta Morrisille. Asta Morris on omissakin valikoimissaan julkaissut jo ainakin kahdeksan Glenburgie-pullotetta. Nyt maistossa niistä yksi, tämäkin hyvin nuori ja ex-sherrystä.

Glenburgie 9 yo 2008/2017, Asta Morris

(52%, Asta Morris for Whiskypedia in Lichtervelde Belgium, 2008–2017, Cask No. AM 096, Sherry Butt, 120 bts., 70 cl)

Tuoksu: Todella tuhti ja suorastaan lihaisa, rasvainen ja hiilinen tapaus. Ei muistuta edes etäisesti mitään maistamaani Glenburgieta. Tämä menee sekavuudessaan omiin sfääreihinsä, on rusinaa, suklaata, tervaa, suolaisuutta, luumua, salmiakkia ja ties mitä. Vesilisä avaa kermatoffeeta ja makeaa viinisyyttä.

Maku: Salmiakkinen ja suklainen ote heti alkuun. Sherry tulee voimalla päälle, mutta suolaisuus ja lihaisuus sekoittavat pakkaa. Erikoinen eläin! Ei kaukana savuviskistä, niin roisi on hiilen ja paahteen osuus. Rasvaisuutta ja öljyistä likaisuutta. Mineraalisuutta, hedelmäteetä, luumua, omenaa, jotain hiukan metallista. Suutuntuma on melko kevyt mutta öljy kantaa. Kuivattuja hedelmiä, tuoretta tammea, reippaasti pippuria. Hiukan yksiulotteinen mutta voimallinen omassa jutussaan. Jälkimaku on edelleen todella hiilinen ja salmiakkinen, suolainen ja voimakas. Suklaisuus, omena ja luumu tulevat esiin kaiken paahteisuuden ja pippurin takaa. Keskipitkä finaali jää ohueksi. Vesilisä tuo roimasti kermatoffeeta ja siirappia pintaan.

Arvio: Hyvin erikoinen eläin. Hiiltä ja rasvaa oikein kunnolla, vaikka viski on nuori. Tavallaan ihan kiinnostava ja robusti kokonaisuus, mutta Glenburgien tislaamoa en olisi tämän maskin takaa tunnistanut ikipäivänä. 83/100

Imperial 22 yo 1995/2017, Signatory for The Nectar 53,1%

Lasissa vaihteeksi klassista Imperialia, joka on mennyt tällä kertaa Signatorylta Belgiaan. Karkkihommia, karkkihommia…

Imperial 22 yo 1995/2017, Signatory for The Nectar

(53,1%, Signatory Vintage for The Nectar Belgium, The Un-Chillfiltered Collection, 18.9.1995–3.10.2017, Cask No. 50253, Hogshead, 219 bts., 70 cl)

Tuoksu: Kukkainen, sitruksinen ja hunajaisen makea ensivaikutelma. Vaniljaa ja hedelmäsalaattia. Hunajamelonia, makeaa omenaa, hiukan mangoa ja persikkaakin. Taustalla hieno paahtunut tammisuus, joka taipuu jopa vähän hiiliseksi. Mehiläisvahaa ja pientä pihkaisuutta. Vesilisä tuo pintaan hiukan käsivoidetta.

Maku: Metinen, kukkainen ja heti varsin karkkinen. Tosin nyt karkkisuus on enemmän kovia hedelmäkarkkeja kuin viinikumiosastoa. Hunajaisuus, vanilja ja varsin napakka tammi ovat pinnassa. Hapokkuudessa on vähän valkoviinimäinen mineraalisuus läsnä. Omenaa, persikkaa ja mangoa edelleen. Suutuntuma on melko kevyt mutta öljyisyys kantaa. Jälkimaku on heti alkuun erittäin napakka, täynnä tammea ja pippuria, mutta sulaa vähitellen toffeen ja omenahillon suuntaan. Inkivääriä, mineraalisuutta, hapokkuutta. Paahteisuuden keskeltä löytyy vähän lakritsia ja anista, mutta yleisilme on lopulta hyvinkin karvas. Keskipitkä finaali on ehkä pieni pettymys. Vesilisä saa kaiken karkkisuuden valloilleen, nallekarkkeja myöten.

Arvio: Pääosin oikein maukas Imperial, mutta jälkimaku jättää toivomisen varaa. 84/100