Aberlour

The Macallan Amber 40%

Amber on Macallanin vuonna 2012 lanseeraaman 1824 Seriesin edullisin tuote – jokaisen todellisen anorakin kauhu, kimaltavasti pakattu nasseviski ja muutenkin yltiöpäisen brändäyksen tulos.

On aika maistaa se avoimin mielin, anorakki kaukana naulakossa.

The Macallan Amber

(40%, OB, NAS, +/- 2014, 1824 Series, 5 cl miniature)

Tuoksu: Paksua maltaisuutta ja rasvattua mokkanahkaa. Aamupuuroa, piparkakkutaikinaa, ylikypsiä sekahedelmiä. Appelsiinimehua. Sitrusmaisen makeaa kirpeyttä ja siirappista makeutta. Taustalla jotain lenseää, kosteaa pahvia ja ummehtuneisuutta. Heinää ja ruohoa. Ei erityisemmin säväytä.

Maku: Pehmeä ja kermainen, maltainen ja mehukas. Selvä parannus tuoksusta, hetkellisesti yllättävänkin roteva sherry näyttäytyy. Rusinaisuutta, piparkakkua, voikeksiä, toffeeta, siirappia. Varsin makea ja täyteläinen, joskin kypsymätön vielä monin puolin. Tammisuus puree vaihtelevasti, mausteisuus on hiukan levotonta. Jälkimaku on pehmeän kermainen, maitosuklainen ja miellyttävä. Nuorekas tammi ei lyö enää jälkimaussa yli missään vaiheessa. Mieto mausteisuus, kermatoffee ja siirappi kestävät keskipitkän finaalin loppuun asti.

Arvio: Jos lenseästä tuoksusta pääsee yli, Amberin makumaailma on omassa genressään varsin toimiva. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 81/100. Whisky Monitor Database 85/100 (per 2).

Glen Spey 1996/2009 The Managers’ Choice 52%

Glen Speyn varastoista löytyi The Managers’ Choice -sarjaan epätyypillisesti uudessa tammessa kypsynyt viski. Kun Glen Spey muutenkin julkaisee niin vähän omia pullotteita, valintaa voi pitää erikoisena. Mutta maistetaan, ennen kuin tuomitaan.

Glen Spey 1996/2009 The Managers’ Choice

(52%, OB, 18.01.1996–2.3.2009, New American Oak, Cask No. 240, 276 bts., 70 cl)

Tuoksu: Heinää, ruohoa, mietoa kukkaisuutta. Akaasiahunajaa ja vaniljaa, hiukan paahteista tammisuutta. Melko makea leivosmaisuus (briossi), öljyinen yleisvaikutelma (seesamiöljyä). Vaahtokarkkia, sokerisuutta, valkoviinisyyttä. Hiukan jyväisyyttä. Varsin miellyttävä kaikessa terävyydessään. Vesilisä tuo esiin vanerisia sävyjä ja jopa liimaisuutta, ruusuvettäkin löytyy.

Maku: Makean jyväinen ja iskevän tamminen. Hapokkaan valkoviinimäinen ja mineraalinen, ei ollenkaan niin makea suussa kuin nenässä. Kuivaa sitruksisuutta, lujat tanniinit. Suutuntuma on melko terävä, öljyinen toki. Purukumia, pehmeitä hedelmäkarkkeja. Mantelia, seesamiöljyä, mausteisuutta. Jälkimaku alkaa tumman yrttisenä ja erittäin paahteisena. Vähitellen makeus alkaa saada valtaa, hunaja ja purukumi erityisesti. Melko sitruksinen lopussa, ei kovin pitkä finaali. Vesilisä nostaa esiin kosolti valkopippuria.

Arvio: Uuden tammen parhaat puolet loistavat vielä poissaolollaan näin nuoressa viskissä. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 84/100. Whisky Monitor Database 83/100 (per 2).

The Macallan 18 yo Fine Oak 43%

The Macallan 18 yo Fine Oak on viski, jonka hintaa voi pitää ilmapuntarina viskibuumin tilasta. Sitä sai maailmalta vielä keväällä 2012 halvimmillaan alle 90 eurolla, mutta kevääseen 2014 mennessä pullon hinta oli noussut jo yli 160 euroon.

Fine Oak -sarjan tyylille uskollisena myös tämä 18-vuotias on sekoitus, joka yhdistelee kolmea tynnyrityyppiä: eurooppalaisia ex-sherrytynnyreitä, amerikkalaisia ex-sherrytynnyreitä ja amerikkalaisia ex-bourbontynnyreitä.

Oman kokemukseni mukaan Macallan on parhaimmillaan sherrytynnyreissä kypsytettynä. Tällaiset tynnyrikikkailut peittävät vain sen tosiasian, ettei Macallanilla ole ollut hyviä ex-sherrytynskiä riittävästi jemmassa (syynä on tietysti niiden bourbontynnyreitä reippaasti korkeampi hinta).

Ja kun kaikki tuotanto menee kaupaksi kovalla rahalla, mitäs väliä sillä on, missä se viski on maannut.

The Macallan 18 yo Fine Oak

(43%, OB, +/- 2014, 70 cl)

Tuoksu: Maltainen, ruohoa ja tuoretta heinää. Apilankukkaa, metisyyttä, parfyymisyyttä. Kevyt ja makea, yllättävän tamminenkin – tietty puisevuus paistaa läpi. Hiukan öljyinen vaikutelma, puhdistusainetta ja huonekaluvahaa. Mukava vaniljaisuus, aavistus minttua, mietoa sitrusta. Toffeeta. Melko särmätön kokonaisuus.

Maku: Maltainen ja melko öljyinen. Tuore ruoho korostuu, samoin tietty saippuaisuus. Tuoksusta tuttu metisyys ja toffeemaisuus ovat ilmeisiä, samoin ärhäkkä tammisuus ja vanilja. Kookosta ja omenaakin löytyy. Makeus on sokerista. Mausteitakin voi poimia, ainakin minttua ja salviaa. Suutuntuma on pehmeä, mutta tanniineista huolimatta ei kovin intensiivinen. Jälkimaku on jo purevan tamminen. Se on myös kirpeän appelsiininen, heinäinen, maltainen ja korkeintaan keskipitkä. Teetä muistuttava karvaus jää suuhun lopuksi.

Arvio: Selvästi vaatimattomampi tapaus kuin muistin. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 80/100. Whisky Monitor Database 81/100 (per 1).

The Macallan 12 yo 1997, Murray McDavid 46%

Nyt maistelussa viski, jonka taustat ovat hieman hämärän peitossa. Tiedän, että tämä 12-vuotias Macallan on kypsynyt ex-bourbonissa ja viimeistelty Bordeaux’n alueen Château Latour -punaviinitynnyreissä.

Mutta tätä erää on tehty yli 1 200 pulloa, joten onkohan siellä ollut montakin tynnyriä käytössä? Tarkasta pullotusvuodestakaan ei ole satavarmaa tietoa, joten laskennallinen 2009 on paras arvaus.

Sen kuitenkin tiedän, että Bruichladdichin uudesta noususta kuuluisaksi tulleiden Mark Reynierin ja Simon Coughlinin sekä Gordon Wrightin vuonna 1996 perustama Murray McDavid myytiin 2013 Aceolle, eikä pullottajan nimi ole enää käytössä.

Ei muuta kuin maistamaan.

The Macallan 12 yo 1997, Murray McDavid

(46%, Murray McDavid, 1997–2009*, 1256 bts., 70 cl)

Tuoksu: Viininen ja saippuainen, yllättävän mieto. Tammi korostuu, muttei juuri tuo mausteita. Vaikea saada otetta, nestesaippua ja kukkaiset sävyt ovat niin särmättömiä. Ruusuja, hiukan nahkaisuutta, valkosuklaata. Mitään selviä vikoja tässä ei tunnu, mutta kovin on vaisu kokonaisuus.

Maku: Tamminen ja melko makea. Tuore tammi on pääosassa alusta asti, tanniinit todella tuntuvat. Toisaalta toffeemainen ja viininen makeus tuovat kaivattua tasapainoa. Edelleen tiettyä laventelista nestesaippuaa tässä on, ruusuja ja vaniljaa ja valkosuklaata. Nahkaisuuskin tuntuu. Body on suorastaan hento, vaikea käsittää tämän olevan Macallania. Jälkimaku on tamminen, hiukan yrttinen, viininen, aavistuksen puiseva ja kaikkineen kuivuva. Tanniinien takia finaali jää lyhyeksi.

Arvio: Kiinnostavista lähtökohdista huolimatta mieto ja harmiton viski, joka ei säväytä millään tasolla. 80/100

Aberlour A’bunadh Batch #46, 60,4%

Vuonna 1998 aloitetusta A’bunadhista on kasvanut vuosien varrella Aberlourin menestystuote. ”Apunappi” oli myös ensimmäisiä oikein kunnon sherryviskejä, joista innostuin. Nyt maistelussa uutta tuotantoa.

Aberlour A’bunadh Batch #46

(60,4%, OB, NAS, 2013, oloroso butts, 70 cl)

Tuoksu: Nahkainen ja viikunainen. Siirappinen, tumman suklainen. Luumuhilloa ja rusinoita. Paksu sherryisyys ja kunnon mausteet (neilikkaa, kanelia). Tämä uhkuu voimaa. Sekahedelmiä, hiukan ylikypsinä. Satulaa, maanläheistä fiilistä, kosteaa tammisuutta. Hieno! Vesilisä tuo nätisti maltaisuutta esiin.

Maku: Sherryinen ja makea. Siirappinen, paksu ja pyöreä suutuntuma. Mahtava voima, ei pyytele anteeksi. Viikunaa, rusinaa, luumuhilloa. Kinuskisuutta. Neilikkaa, joulukakun mausteita, tummaa suklaata – hyvin on linjassa tuoksun kanssa. Jälkimaku alkaa hiukan kireänä, sherryisyys ja makeus korostuvat. Vähitellen tulevat luumu, suklaa ja mausteet pitkässä vyöryssä. Vesilisä toimii hyvin tasapainottajana – tämä kestää erittäin hyvin vettä. Esiin tulee kirpeää yrttisyyttä, makeaa appelsiinia ja pehmeää maltaisuutta. Nam.

Arvio: Mahtava sherryherkku, makea ja voimakas. 88/100

Benrinnes 27 yo 1984/2011, Berry’s Own Selection 56,5%

Vuonna 1984 Benrinnes luopui Saladin Boxistaan ja alkoi ostaa maltaansa muualta. Tämä yksilö on kypsynyt ex-bourbontynnyrissä.

Benrinnes 27 yo 1984/2011, Berry’s Own Selection

(56,5%, Berry Bros & Rudd, 1984–2011, Cask #2270, 70 cl)

Tuoksu: Aprikoosia ja rasvaisuutta. Paksu ja sitruksisisen kirpeä, yrttinen kokonaisuus. Vartalovoidetta ja vaniljakastiketta. Nuorekas, hiukan tylppä vaikutelma. Voisarvea. Tuoretta tammilankkua, märkänä sahattua. Kookosmaitoa. Tavanomainen bourbonkypsytetty viski, ei erotu millään ominaisuudella. Vesilisä tuo esiin hedelmäkorin: päärynän, omenan, rypäleet.

Maku: Rasvainen ja sitruksinen, purevan tamminen ja terävän jyväinen. Suutuntuma on silkkinen ja rasvainen, mutta silti nuoren ja vähän kypsymättömän oloinen. Vanilja ja kookosmaito korostuvat. Leivosmaisuus myös. Minttu ja pieni korianterin häivähdys maistuvat, samoin rypäleet ja meloni. Hiukan sinappia. Jälkimaku alkaa sitruksisena ja jyväisenä, terävää maisteisuutta ja kireää maltaisuutta riittää. Melko pitkä finaali, jossa minttu, vanilja ja inkivääri kestävät mukana. Vesilisä tuo tasapainoa ja hedelmäisyyttä.

Arvio: Tavanomainen ja nuorekas viski, joka ei yllätä, ei hurmaa eikä jää mieleen. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100.

The Macallan Batch #4, That Boutique-y Whisky Company 44,3%

That Boutique-y Whisky Companyn Macallan-julkaisut ovat edenneet nopealla syklillä neljänteen erään. Tälläkään kerralla kypsytyksestä ei ole mitään tietoa, mutta jos tislaamon yleisestä profiilista voi jotain päätellä, sherrykypsytettyä taitaa joukossa olla.

The Macallan Batch #4, That Boutique-y Whisky Company

(44,3%, Master of Malt, NAS, 2013, 203 bts., 50 cl)

Tuoksu: Maltainen ja hiukan ohut. Muistuttaa uusia, nuoria Macallaneita. Maltaisuus on lenseää, vähän ummehtunutta. Ruohoinen, hiukan olkinen. Weetabixia, aamupuuroa, jossa lohkottuja omenia ja hiukan hunajaa. Rasvaisuutta, aavistus aseöljyä. Huonekaluvahaa. Melko vaatimaton kokonaisuus.

Maku: Parantaa tuoksusta, vaikka vähän lenseä maltaisuus on edelleen pinnassa. Silti täyteläinen suutuntuma ja runsaat mausteet nostavat tämän tasoa tuntuvasti. Pehmeä ja maukas rakenne. Appelsiinia, omenaa, hunajaa. Tiettyä ruohoisuutta edelleen – ja rasvaisuutta. Melko makea kaikkineen. Jälkimaku on mukavan mausteinen, anista ja lakritsijuurta ja vaniljaa. Maltaisuus, pähkinäisyys, toffee ja puutarhan kirpeät yrtit ovat selvästi esillä. Kelpo balanssi ja keskipitkä finaali.

Arvio: Ummehtuneen tuoksuinen mutta makeudessaan aivan kelvollinen sherryviski. 83/100

Aberlour 1985/2012, Thosop Handwritten Label 45,1%

Ensimmäistä kertaa maistelussa bourbonkypsytetty Aberlour. Kaikki aiemmat kokemukseni ovat sherrykypsytetyistä – ja saldo on ollut oivallinen.

Aberlour 1985/2012, Thosop Handwritten Label

(45,1%, Thosop BVBA, Handwritten Label, 1985–2012, refill bourbon hogshead, 219 bts., 70 cl)

Tuoksu: Viinirypäleitä, tuoretta ruohoa ja omenaa. Raikkaan hedelmäinen ja täyteläinen kokonaisuus. Mahlaa, marsipaania, tomusokeria. Bourbonin glyserolia, hienosti tammeen integroituneena. Sokerinen, jyväinen, vaniljainen. Kookosmaitoa, sitrusta. Vesilisä tuo parfyymisyyttä, kukkaisuutta, herkkyyttä.

Maku: Hedelmäisen raikas, ruohoisen tuore. Viinirypäleet ja sokerivesi (koivunmahla) ovat pinnassa, samoin tiivis, jyväinen maltaisuus ja bourbonin glyseroli. Tuore tammisuus tuo mausteisuutta ja pientä terävyyttä. Suutuntuma on pehmeän täyteläinen mutta silti raikas ja ilmeikäs. Vaniljaa, omenaa, kookosmaitoa, leivosmaisuutta. Jälkimaussa tammi alkaa korostua, tulee hunajaa ja sahanpurua mukaan. Erittäin pitkä ja uljas finaali, joka sisältää yrttejä, vaniljaa, sitrusta ja trooppisia hedelmiä ylipäänsä. Vesilisä tuo appelsiinia ja erottelee mausteiden joukosta inkiväärin.

Arviot: Onnistunut bourbonkypsytys tukevaan tisleeseen. Tasapainoista ja hyvää. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100. Whiskynotes 88/100. Smoke On The Water, ”Ihan hyvä”.

The Macallan 18 yo Sherry Oak 1995 Edition 43%

Macallanin hinnat ovat lähteneet käsistä, mutta tislaamon tynnyripolitiikkaa täytyy silti ihailla. Nykyäänkin 18-vuotias sherryversio on kypsytetty ihan aidosti käytetyissä sherrytynnyreissä eikä vain sellaisissa, joille on näytetty sherryä matkalla Skotlantiin.

Macallanin käyttämät tynskät on ensin herätetty väkevöidyllä viinillä eli mostolla, ja niitä on sen jälkeen käytetty 18 kuukautta oloroson kypsytykseen. Odotukset ovat siis korkealla maistelun suhteen.

The Macallan 18 yo Sherry Oak 1995 Edition

(43%, OB, 1995–2013, 70 cl)

Tuoksu: Muhkean sherryinen ja kermainen. Luumua, rusinaa ja suklaata. Kuivattuja hedelmiä, viikunaa, joulukakun mausteita (neilikkaa, inkivääriä, maustepippuria). Hento nuotiosavu jossain taustalla. Kurkkupastillia (menthol). Kaunis tammisuus, jota täyteläinen maltaisuus tukee. Appelsiinia, hiukan sitrusta, vaniljaa. Tasapainoinen ja hieno tuoksu, jossa on herkkää makeutta ja pientä kitkeryyttä sopivassa suhteessa.

Maku: Sherryisyydessä melko kuiva aloitus, muuten kermainen. Suutuntuma on täyteläinen mutta mieto ja suunmyötäinen. Maltaisuus on leivosmaista, tammisuus vähän vahamaista. Pähkinäisyyttä on paljon, kuoria ja karvauttakin. Vähitellen suklaisuus, appelsiini, kuivatut hedelmät ja makea kahvisuus (cappuccino) tulevat esiin. Mausteissa on hyvin potkua, maustepippurissa etenkin. Jälkimaku on makeutuva, suklainen, luumuinen, erittäin rusinainen, kahvinen, neilikkainen, maltainen ja tamminen – ja upean pitkä ja täyteläinen.

Arvio: Klassikkoviski, edelleen. Vain tietty tavanomaisuus estää nousemasta huippupisteisiin. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 89/100.

Aberlour 12 yo Sherry Cask Matured 40%

Aberlourin 12-vuotias on ehtinyt olla vuosien varrella monenlaisten tynnyreiden vattaus. Nyt on siirrytty ainakin travel retail -puolella puhtaaseen sherrykypsytykseen.

Aberlour 12 yo Sherry Cask Matured

(40%, OB, +/- 2014, 100 cl)

Tuoksu: Maltainen, kukkainen ja miedon sherryinen. Rasvainen vaikutelma, käsivoidetta ja palasaippuaa. Mallassokeria, hiivaisuutta, puuroa. Imelää kukkaisuutta, ylikypsiä omenoita. Hyvin mieto kokonaisuus – ja hyvin makea. Kovia toffeekarkkeja (Toffifee) ja joulukakkua. Ihan perustuote kaikin puolin.

Maku: Miedon sherryinen ja puuroisen maltainen, sokeria ja mietoja mausteita. Hyvin kevyt ja helppo, suutuntuma on melko ohut ja huokoinen – mutta sinänsä ihan miellyttävä, kaikin puolin. Sherryiset mausteet ovat joulukakun kanelia ja neilikkaa, saippuaisuutta taustalla. Uuniomenaa siirapissa, metisyyttä, hiukan tummaa suklaata. Puuromaisuus ja tietty hiivaisuus tukevat maltaista vaikutelmaa. Jälkimaku on makean siirappinen, uuniomenainen, suklainen, maltainen ja kevyt.

Arvio: Entry level -viski klassisesta päästä, ei huono muttei säväyttäväkään. Toiveissa hiukan lisää iän tuomaa tyylikkyyttä ja korkeamman alkoholiprosentin antama ryhti – eli A’bunadhin ominaisuudet. 82/100