Highland

Glendronach 20 yo 1994/2014 Cask #54, 56,6%

Tällainen tumma ja järeä sherrytykki on yksi Batch 11:n kolmesta pullotteesta vuodelta 1994.

Kun jo BenRiachin ääressä tunsin olevani jonkin katoavan äärellä, näiden Glendronachien kanssa alkaa olla sama homma.

Ei sinänsä ole ihme, että näiden hinnat ovat lähteneet armottomaan nousukiitoon ja parhaat pullotteet kadonneet jo aikaa sitten hyllyistä.

Glendronach 20 yo 1994/2014

(56,6%, OB, 28.1.1994–11/2014, Batch 11, Cask No. 54, Oloroso Sherry Butt, 624 bts., 70 cl)

Tuoksu: Siirappinen ja tallimainen, tumman suklainen ja muhkea. Nahkasohvaa, seetripuuta, kuivia hirsiä, vanhoja kirjoja, toisaalla taas taatelia, luumua, runsaasti intensiivistä ja hedelmäistä makeutta. Upea kirjo herkullisia sävyjä, öljyisyyttä, hiukan balsamicoa. Suurherkkua. Vesilisä avaa mukavasti omenaisuutta.

Maku: Alkuun makea ja erittäin intensiivinen. Tammisuus nappaa yllättävänkin ärhäkästi kiinni ja mausteet tulevat pintaan, mutta silti kokonaisuus aukeaa hienosti tumman suklaisena, siirappisena ja hedelmäisenä. Viikunaa ja kuivattuja hedelmiä. Suutuntuma on erittäin täyteläinen ja muhkea. Kahvia, yrttejä, nahkaisuutta, luumuhilloa ja joulukakkua. Tallisuus jää taustalle. Herkullista. Jälkimaku on linjan mukainen, alkaa makean suklaisena ja leikkaa nopeasti varsin tammiseksi ja mausteiseksi, kunnes aukeaa hedelmäisen ja siirappisen makukirjon kautta kahviseen suuntaan. Upeaa yrttisyyttä, sikarisuutta, hiukan nahkaisuutta ja tallia. Hieno on. Vesilisällä piparkakun mausteliemi herää.

Arvio: Loistava viski. Jonain päivänä näitä muistellaan kaiholla. 91/100

Glendronach 19 yo 1995/2014 Cask #538, 55%

Batch 11 sisälsi kaksi pullotetta vuodelta 1995, toinen oli olorosossa kypsynyt ja toinen tämä ex-PX:n synkän kurimuksen kohdannut.

Glendronach 19 yo 1995/2014

(55%, OB, 18.10.1995–11/2014, Batch 11, Cask No. 538, Pedro Ximénez Sherry Puncheon, 708 bts., 70 cl)

Tuoksu: Tumman suklainen, siirappinen ja roteva. Lihaisuus ja tallimaisuus luovat erinomaista vastapainoa kaikelle makeudelle. Omenaisuutta, rusinaa, luumua, taatelia, viikunaa, hieno kirjo tuttuja elementtejä tämänikäisistä Glendronacheista. Riisisuklaata ja Daimia. Nam. Vesilisä vapauttaa nahkaa, vanhoja kirjoja ja jonkin verran minttua.

Maku: Nyt on maku kohdallaan. Intensiivinen makeus kamppailee eeppisesti tammisuutta ja mausteisuutta vastaan, eikä PX saa missään vaiheessa yliotetta. Suutuntuma on täyteläinen ja roteva. Luumu, rusina, viikuna ja suklaisuus ovat vahvoina mukana. Tallimainen ja nahkainen fiilis, rapsakka mausteisuus. Lihaisuudessa on meetvurstia ja kuivalihaa. Hedelmäinen makeus tulee omenaisesta kulmasta, maltaisuuttakin riittää. Jälkimaku lähtee kuivumaan todella pitkää kaarta pitkin, lihaisuus ja taateli tulevat mukana, samoin tumma suklaa ja joulukakun mausteet. Pitkä, maukas finaali kasvattaa ulottuvuuksiaan etenkin yrttien kautta. Vesilisällä alkaa löytyä tikkunekkua ja karvaita, pähkinäisiä piirteitä.

Arvio: Herkullinen ja tasapainoinen sherryherkku. Pidän paljon. Jättää esimerkiksi lähes samanikäisen Cask 4408:n selvästi taakseen. 90/100

Glendronach 19 yo 1992/2012 Cask #1123, 57,8%

Glendronach 16 yo 1993/2009:n kaverina tuli maistettua toinenkin Glenkku, muutaman vuoden kypsempi viski. Ja niin paljon kuin vuosikertaa 1993 on tullut hehkutettua, loistoyksilöitä löytyy kyllä muiltakin vuosilta.

Glendronach 19 yo 1992/2012

(57,8%, OB, 27.11.1992–10/2012, Batch 7, Cask No. 1123, Oloroso Sherry Butt, 524 bts., 70 cl)

Tuoksu: Muhkean sherryinen, kahvinen ja valtava. Mokkainen ja kaakaojauhemainen vaikutelma, tasoja löytyy heti valtavasti. Kuivien sävyjen alla on luumuinen ja suklainen puoli, jonka täyteläisyys on loistava. Tallia ja multaisuutta, hiukan lihaisuutta. Sherryn keskeltä paljastuu myös omenaisen hedelmäinen ulottuvuus, jossa on kanelista mausteisuutta ja tumman yrttisiä sävyjä. Tammisuuttakin löytyy, paahteisena. Hieno on. Vesilisä paljastaa yllättävän rikkisyyden, joka tulee taustalta läpi.

Maku: Alkuun varsin makea ja suklainen, mutta mokkainen ja tamminen puoli tulee nopeasti mukaan kuvaan. Tallimainen, nahkasatulainen fiilis, jossa on lihaisakin puoli. Maku pelaa hienosti tuoksun kanssa yhteen. Hedelmäisyys ja luumuisuus on jopa herkkää, vaikka kokonaisuus on muhkea ja erittäin täyteläinen. Paahteinen tammisuus tuo valtavasti ryhtiä ja pysyy balanssissa upeasti. Jälkimaku on suklainen ja kaakaomainen, erittäin mausteinen ja runsas, yhtä aikaa todella makea ja komeasti kuivuva kaikessa tammisuudessaan. Hedelmäisyyteen tulee hilloisia sävyjä kylkeen, mausteet ja yrtit pirskahtelevat kuin viimeistä päivää. Pitkä, kompleksinen ja suuruutensa keskellä hyvin tyylikäs finaali. Vesilisä tuo rikkisiä ja ruutisia piirteitä esiin aivan kuten tuoksustakin.

Arvio: Loistava, suurimuotoinen ja kompleksinen Glendronach. Top notch. Vain vesilisän vaikutukset tässä yllättävät niin, ettei vettä tee paljon mieli lisäillä. 92/100

Glendronach 16 yo 1993/2009 Cask #523, 60,4%

Lasissa nuorta Glendronachia, joka on peräisin maagiselta vuodelta 1993. Värin ja muun olemuksen perusteella kyseessä on keskimääräistä järeämpi 16-vuotias viski.

Glendronach 16 yo 1993/2009

(60,4%, OB, 26.2.1993–7/2009, Batch 1, Cask No. 523, Oloroso Sherry Butt, 634 bts., 70 cl)

Tuoksu: Luumuinen, kirsikkainen ja varsin tamminen. Kahvinen ja liköörimäinen, kahvinpapuja riittää. Rusinaisuutta ja suklaata. Silti varsin kuiva ja terävä vaikutelma. Antiikkihuonekaluja, kuivunutta nahkanojatuolia. Tallimainen, varsin vegetaalinen ja makkarainen vivahde. Sherry toimii kuitenkin hyvin, pieni pähkinäisyys on mukana myös. Vesilisä antaa mukavasti tilaa pienelle hedelmäisyydelle.

Maku: Odottamattoman makea. Suklaata, toffeeta, siirappia, luumuhilloa, rusinoita. Tammisuus ja mausteisuus ovat kovaa luokkaa, tässä on voimaa vaikka muille jakaa. Suutuntuma on melko täyteläinen ja kihelmöivän mausteinen. Tammi kuivahtaa nopeasti, kahvinen ja yrttinen puoli ottavat vallan. Silti kokonaisuus on mainio, makeuden jälkeen tanniinit toimivat hienosti. Antiikkinen, rustiikkinen ulottuvuus on herkullinen. Myös sherry on kohdallaan, tallimainen ja nahkainen sävy roteva ja vahva. Jälkimaku alkaa suklaisena ja luumuisena, erittäin kahvisena ja pähkinäisenä. Liköörimäisyys karisee nopeasti, kun tammi kuivuu. Nahkainen, hiukan kireä puolikin on tässä oikein herkullinen. Keskipitkä, erittäin maukas finaali. Vesilisä tekee tälle kyllä hyvää, kireys hiukan helpottaa.

Arvio: Onnistunut pullote. Nuoruus näkyy vielä hiukan taustalta, mutta ominaisuudet ovat näissä kantimissa todella hienot. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100. Whiskynotes 86/100. Whisky Monitor Database 86/100 (per 1).

Glendronach 18 yo 1995/2014 for The Whisky Agency, Cask #4408, 52,2%

Käsissä jälleen kerran Glendronachin suuria sherryherkkuja, nyt paria vuotta nuorempaa kuin ne suurimmat, mutta lupaavalta tämäkin vaikuttaa.

The Whisky Agencya varten on valittu Puncheon-kokoluokan oloroso-sherrytynskä, josta on riittänyt peräti 740 pulloa. Nam.

Glendronach 18 yo 1995/2014 for The Whisky Agency

(52,2%, OB for The Whisky Agency, 1.11.1995–7/2014, Oloroso Sherry Puncheon, Cask No. 4408, 740 bts., 70 cl)

Tuoksu: Suklainen, toffeemainen ja makea. Sikarinlehteä, mokkanahkaa, nahkanojatuolia. Korostunut hilloisuus, kuningatarhilloa enimmäkseen. Luumuhilloa ja hiukan viikunaa. Nyt ollaan todella selvästi siellä makean sherryn tontilla, aivan rikkisyyden rajamailla. Herkullista. Vesilisällä löytyy herkkä yrttisyys.

Maku: Suklaisuuden, kinuskikastikkeen ja makean sherryn ilotulitusta. Vain hiukan ohueksi jäävä runko ja imelyyteen painottuva profiili rokottavat juhlatunnelmaa. Suutuntuma on silti sangen täyteläinen ja mehevä, hiukan pippurinenkin. Hilloisuus on vahvana mukana edelleen, nyt mustaherukkaisena ja tumman luumuisena. Kermatoffee ja hunajaisuus korostavat makeutta. Jälkimaku kääntyy vähitellen kuivuvaan ja tammiseen suuntaan, mutta fiilis on hetkittäin kuin PX-kypsyneessä viskissä. Suklaa ei lopu koskaan. Kanelisuutta, makeaa hedelmäkakkua. Pippuria. Pitkä finaali. Vesilisä tasapainottaa tätä aivan loistavasti.

Arvio: Suklaan ja toffeen näytöstä alusta loppuun. Vain pieni ohuuden tuntu profiilissa jättää toivomisen varaa. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100.

The Dalmore 18 yo 43%

Dalmoren 18-vuotiasta on ollut maistettua vuosien saatossa moneen kertaan, myös tislaamolla, mutta nuotit ovat aina jääneet kirjoittamatta. Myönnän, etten ole tämän viskin suurin fani, mutta silti se ansaitsee kyllä nuotit.

Tavara on kypsynyt ensin ex-bourbontynnyreissä, kunnes se on Richard Patersonin rautaisen katseen alla viimeistelty ex-sherrytynnyreissä. Ne ovat olleet näitä Matusalem-tynnyreitä, joista Paterson aina jaksaa intoilla.

The Dalmore 18 yo

(43%, OB, +/- 2015, Matusalem Sherry Finish, 70 cl)

Tuoksu: Suklainen, maltainen ja yllättävänkin rikkinen. Paksu, vähän ummehtunut klangi maltaisuudessa. Luumukiisseliä, rusinavelliä, kanelia. Tammisuus tuntuu imelän vaniljaisena. Sherryisyys liikkuu viinisellä puolella ja tuntuu hiukan kerrokselliselta. Ei erityisen säväyttävä nenä kaikkineen.

Maku: Suklaisuus ja mausteisuus tekevät mukavan säväyksen heti alkuun. Maltaisuus on varsin puuroisena pinnassa, mutta tammi leikkaa enintä lenseyttä varsin räväkästi. Edelleen tämä tuntuu ex-bourbonissa kypsyneeltä viskiltä, johon on rakenneltu sherryinen ja viininen kerroksellisuus päälle. Suutuntuma jättää sen osalta toivomisen varaa. Jälkimaku alkaa muhkean toffeemaisena ja mansikkahillomaisena, vaikka toki maltaisuus ja suklaisuus ovat edelleen vahvasti mukana. Mausteisuutta, sherryisyyttä, vaniljaa, kevyttä luumuisuutta. Tuoksussa tuntuva rikkisyys kulkee edelleen tässä mukana. Keskipitkä finaali, ei yllätyksiä.

Arvio: Puuromaisuudessaan ja kerroksellisuudessaan ei kuulu suosikkeihini. Tässä tuntuu tietty kiero dilemma laadukkuuden ja rakentelun välillä. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 83/100. Whisky Monitor Database 84/100 (per 3).

Glen Garioch 15 yo 43%

Glen Gariochin 15-vuotias on vuosien varrella jakanut mielipiteitä. Joku väittää, että siihen on päässyt Bowmoren laventelia mukaan. Jos näin on, viski iskee meikäläiseen kuin miljoona volttia.

Glen Garioch 15 yo

(43%, OB, +/- 2007, 100 cl)

Tuoksu: Jännä yhdistelmä hiukan puuroista maltaisuutta ja lakritsista särmikkyyttä. Salmiakki ja aavistus laventelia leijuvat ilmassa. Siirappista makeutta, makean sherryisiä sävyjä, rusinaa – kaikki toki varsin kepeässä muodossa. Appelsiinia, punaista omenaa. Tuoretta heinää ja ruohoisuutta. Roteva ja ryhdikäs.

Maku: Keskitäyteläinen ja korostuneen maltainen. Jää hiukan jälkeen kovia odotuksia nostaneesta tuoksusta. Silti hyvä kokonaisuus ylikypsiä hedelmiä, rusinaisuutta, siirappia, lakritsia, havuisuutta. Mukavasti yrttisyyttä ja mausteista napakkuutta. Mallassokeria, ruohoisuutta. Tammi on varsin tanniinisena läsnä. Jälkimaku vetää edelleen maltaisuus edellä, mutta mukavasti siinäkin sherryisyys, hedelmäisyys ja tammisuus taittavat peistä. Tanniinisuutta, mausteisuutta, kovia toffeekarkkeja, hiukan lakritsia ja aivan aavistus laventelia. Heinäisyyttä, tiettyä muromaista karheutta. Keskipitkä finaali, mukavasti balanssissa.

Arvio: Maukas ja ryhdikäs viski. Suurempi laventeli on jäänyt aiempiin editioihin, mutta siitä huolimatta makuprofiilissa on jotain, mikä puhuttelee. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 84/100. Whisky Monitor Database 77/100 (per 1).

Wolfburn 3 yo Hand Crafted 46%

Wolfburnin tarina on mielenkiintoinen. Tislaamo perustettiin vuonna 1822, mutta se oli suljettuna vuodesta 1877 vuoteen 2013. Nyt uudesta Wolfburnista on vihdoin saatu kolmevuotiasta viskiä markkinoille.

Uusi tislaamo vei Old Pulteneyn tittelin Skotlannin mantereen pohjoisimpana tislaamona. Se oli yksi niistä knoppitiedoista, joilla Uisgessa pari vuotta sitten ratkaistiin Suomen viskitietäjän titteli.

Wolfburn 3 yo Hand Crafted

(46%, OB, NAS, 2016, ex-Islay quarter casks made from Spanish and American oak, 16000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Rasvainen, vaniljainen, jyväinen kokonaisuus. Nuoruus paistaa, tammi tuntuu aktiiviselta ja sävy on liimainen. Vegetaalinen turpeisuus tuntuu paksuna. Sitruksisuutta ja vihreää omenaa. Melko yksioikoinen nenä, mutta tasapaino vaikuttaa ihan mukavalta siitä huolimatta. Vesilisä korostaa käsirasvaa.

Maku: Todella rasvainen suutuntuma. Vaniljainen ja rapea tammisuus korostuu, mutta mukana on myös tuhti turpeisuus. Napakka mausteisuus ja savu muodostavat mukavan vastinparin maltaisuudelle ja kaikelle rasvaisuudelle. Vihreän omenan lisäksi mukana on myös aivan pieni sherryvivahde. Valkopippuri tuntuu rapsakkana. Jälkimaku on mojovan sitruunainen. Inkivääriä, minttua, ruohoisuutta, öljyisyyttä ja varsin voimakasta turvesavua. Mineraalinen, tamminen ja terävä finaali, joka jää varsin lyhyeksi. Kaikesta huolimatta balanssi on kohdallaan. Vesilisällä tulee sitruunalakrisia ja ruohoisuutta oikein kunnolla mukaan.

Arvio: Erittäin myönteinen yllätys. Suutuntuma on upea ja tasapaino korkealla tasolla. Odotukseni Wolfburnia kohtaan nousivat juuri huimasti tulevia vuosia ajatellen. 83/100

Glendronach 20 yo 1994/2014 Cask #3201, 56,2%

Glendronachin Batch 11 vuonna 2014 tarjosi useita helmiä. Nyt käsissä tynnyrin 3201 sisältöä. Kyllä 20 vuotta PX-tynnyrissä tekee viskille hämmästyttäviä asioita. Värikin on tummaa kuin mikä.

Glendronach 20 yo 1994/2014

(56,2%, OB, 7.10.1994–11/2014, Batch 11, Cask No. 3201, Pedro Ximénez Sherry Puncheon, 475 bts., 70 cl)

Tuoksu: Luumua, viikunaa, rusinaa ja suklaata. Jälleen ihan parasta Glendronach-tuoksua. Sherryvaikutus on huumaava, täyteläinen ja tasapainoinen. Makeus on huipussaan, tallimaisuutta tästä ei löydy, joskin pieni nahkaisuus sentään. Kirsikkaa, taatelia, hehkuviiniä. Pieni viljainen vivahde. Vesilisä avaa sitrusta selvästi.

Maku: Makean sherryinen, luumuinen ja viikunainen. Kinuskia, maitosuklaata. Kirpeä kirsikkaisuus ja sitruksisuus taittavat hienosti muuten vallitsevaa makeutta. Hiukan punaista omenaakin löytyy. Suutuntuma on täyteläinen, suklainen ja muhkea. Maltainen ja mausteinen puoli tuovat edelleen viljaista, kuivan viinistä ja tanniinista sävyä esiin. Jälkimaku kuivahtaa hiukan ja jää aavistuksen odottamaani kapeammaksi, vaikka makean sherryinen ja suklainen muhkeus pysyykin melko pitkään kyydissä. Rusinaa, saksanpähkinää, kirsikkaa, uuniomenaa. Omenainen kirpeys nousee lopussa selvästi. Vesilisällä limetti ja minttu tulevat esiin.

Arvio: Hieno sherryttely, jälleen kerran. Vain pieni kapea-alaisuus ja jälkimaun notkahdus jättää tämän alle ysikymppiseksi, vaikka tekisi fanitussyistä mieli hehkuttaa tätä enemmänkin. Jonain päivänä tällaisia viskejä ei vain enää tule. 89/100

Tomatin Cù Bòcan Virgin Oak Edition 46%

Tomatinin kevyesti turpeistettu Cù Bòcan -sarja täydentyi virgin oak -versiolla alkuvuodesta 2015. Sarjan edellinen julkaisu, täysin sherryssä kypsynyt, oli omalle kohdalleni pettymys. En toisaalta pitänyt siitä alkuperäisestäkään. Täytyy toivoa, että tämä olisi vaikka vain pykälänkin parempaa.

Tomatin Cù Bòcan Virgin Oak Edition

(46%, OB, NAS, 2015, First Fill Virgin Oak Casks, 6000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Ruohoinen, vaniljainen ja makean tamminen. Turpeisuutta ei tunnu nenässä juuri nimeksikään. Makeaa päärynää, Vihreitä kuulia, viinikumikarkkeja. Pieni savun häivähdys taustalla, muhkea makeus vain peittää kaiken alleen. Maltaisuus tuntuu melko imelänä. Vesilisä vapauttaa saunapalvia ja hiukan savua.

Maku: Päärynäinen ja karkkimainen, huomattavan imelä mutta kääntyy vähitellen kitkeräksi. Ruohoisuus on edelleen pinnassa. Suutuntuma on pehmeän kermainen ja tekstuuri melko jämäkkä. Viinikumikarkkia, vanilliinisokeria, jotain keinotekoista makeutusainetta. Vähitellen esiin tulee appelsiininkuorta, maltaisuutta, happaman oluen kitkerää vaahtoa, tammea ja mausteisuutta. Jälkimaku jyrää päärynällä ja aktiivisella tammella. Erittäin napakka mausteisuus hyökyy päälle, tanniinit purevat oikein kunnolla. Paahtoleipää, appelsiinimarmeladia, Vihreitä kuulia. Savun ailahdus. Keskipitkä finaali pysyy ällistyttävästi balanssissa. Vesilisä tuo pintaan mustaherukkaa – tai tarkalleen ottaen niitä tummia viinikumikarkkeja.

Arvio: Cù Bòcan -sarjan paras esitys. Siitä huolimatta nuoruus paistaa läpi. Aktiivisella tammella peitetään paljon. 81/100