Speyside

Glenallachie 10 yo Cask Strength Batch 8, 57,2%

Nyt on maistelussa niin jättierän viski, että naurattaa vähän tällainen ”batch”. Viisikymmentätuhatta pulloa! Ja keitos on taas melkoisen lavea, sherrystä punkkytynnyrien kautta neitsyttammeen.

Glenallachie 10 yo Cask Strength Batch 8

(57,2%, Bottled 9.10.2022, Matured in Oloroso and PX Puncheon, Rioja Wine and Virgin Oak Casks, 50000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Paksu, hedelmäinen ja suklainen sherry. Rusinaa, kypsää luumua, mansikkahilloa. Kinuskia, vaniljaa, melko reippaasti terävää ja vähän kireääkin tammea. Teroitettua lyijykynää, viinisyyttä. Kuivaa nahkaa, aprikoosia, kanelia, happoja. Viinikumikarkkeja. Vesilisä tuo pintaan suolaista voita ja kermaa.

Maku: Tuhti sherry saa heti seurakseen viinisyyden ja tanniinit. Yllättävänkin kireä tammi tuntuu terävänä. Vaniljaa ja kanelia, kuivattuja hedelmiä, rusinaa ja mansikkahilloa. Tuoksun jälkeen maku on pettymys. Ruskeaa sokeria, maitosuklaata, maltaisuutta, jotain vähän likaista. Melko täyteläinen suutuntuma mutta jotain rakennettua tässä on. Nahkaa, mustaviinimarjaa, vadelmamarmeladia. Jälkimaku on todella mausteinen, varsin tanniininen, viinisen kireä ja edelleen hedelmäisen sherryinen. Kiillotettua puuta, vähän kahvia, viinikumikarkkia, vaniljaa, pippuria. Keskipitkä finaali. Vesilisä avaa ylikypsää makeaa hedelmää.

Arvio: Ihan kohtalainen sherrypommi, mutta tasapaino on osin hukassa. Omaan makuuni laaja tynnyripeli ei ole mennyt ihan maaliin, vaan viinitynnyrit ja neitsyttammi karkailevat makuprofiilissa liikaa. 83/100

Glenfarclas 15 yo 2007/2022, The Dutch Whisky Association 54,5%

Glenfarclasilta meni äskettäin Hollantiin mielenkiintoinen pieni erä 15-vuotiasta sherryviskiä. En ole kaikkien Glenfarclasien fanipoika lainkaan, mutta joskus osuu kohdalle. Katsotaan, miten tämän kanssa käy.

Glenfarclas 15 yo 2007/2022, TDWA

(54,5%, OB for The Dutch Whisky Association, 2007–25.11.2022, Sherry Casks, 300 bts., 70 cl)

Tuoksu: Maltainen, myslinen ja muromainen ensivaikutelma, vaikka toki sherrykin läpi tulee. Rusinaa, kuivattuja hedelmiä, hiukan suklaata. Heinäisyyttä, tammea, vähän vaniljaa. Pähkinää, pehmeää mausteisuutta, kahvia. Vesilisä avaa akaasiahunajaa ja miellyttävää metisyyttä ja kukkaisuutta.

Maku: Sherryinen, terävän tamminen ja napakan mausteinen. Aamiaismurot, kuivatut hedelmät ja mysli ovat vahvasti esillä, kuten tuoksu antoi jo odottaa. Kuivattuja luumuja, rusinaa, pähkinää, kahvisuutta. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja runko varsin tasapainoinen, mutta mikään makujen ilotulitus tämä ei ole, vaan enemmänkin vähän kuivakka ja sulkeutunut. Inkivääriä, appelsiininkuorta, vähän pippuria, happamuutta. Jälkimaku on hapokas, tamminen ja kireän sherryinen. Kahvia, pähkinää, sitrusta. Rusinaa, mysliä, melko voimakasta ruohoisuutta ja heinäisyyttä. Tammi painaa päälle terävänä ja karheana. Kuivattua aprikoosia, pippuria, kitkeryyttä. Keskipitkä finaali. Vesilisä pehmentää hiukan ja tuo kermatoffeeta pintaan.

Arvio: Tämä ei kolahtanut valitettavasti juuri lainkaan. Tuoksussa on ehdottomasti hetkensä, mutta kitkerä makumaailma ei oikein innosta. 80/100

Mortlach 13 yo Special Release 2021, 55,9%

The Beast of Dufftown on tehnyt uutta tulemista ylibrändäämisen vuosien ja pienten parfyymipullojen jälkeen. Nyt maistelussa vuoden 2021 erikoisjulkaisu, josta olisi edelleen voinut vähän näitä sarjanimiä ja liikanimiä ja muita kikkareita poistaa. The Moonlit Beast? Pffftt…

Mortlach 13 yo Special Release 2021

(55,9%, OB, 2007–2021, Special Release 2021, Untold Legends, ”The Moonlit Beast”, Virgin and Refill American Oak, 70 cl)

Tuoksu: Öljyinen ja mineraalinen. Herukkainen, sitruksinen, tavallaan vähän heleä, kalkkinen ja kuivan vahainen. Todella kirkas yleisilme, terävää yrttisyyttä ja ruohoisuutta. Limoncelloa, kirpeää omenaa, vähän kookosta. Hiivaisuutta ja murokeksiä. Vesilisä tuo maltaisuutta pintaan.

Maku: Mineraalinen, öljyinen, todella voimakas. Kirpeä, herukkainen, sitruksinen ja minttuinen. Hapokkuutta ja suolaisuutta. Suutuntuma on painava ja runko pureskeltava, mikä on jännä yhdistelmä tällaisen heleyden kanssa. Raparperia, eucalyptusta, inkivääriä, vähän vaniljaa, aavistus jotain liuotinta. Jälkimaku on öljyinen ja kirkas, todella kirpeä ja hapokas. Mineraalinen, terävä, hapokkaan omenainen. Ihan pieni savun ailahdus. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo merkittävästi lisää sokerista makeutta.

Arvio: Tuoksu ja maku ovat jännittävästi hiukan eri paria, kun The Beast of Dufftown paljastaa todellisen luonteensa vasta tisleen painavuudella. Jotain vaikuttavaa tässä kyllä on, vaikka mikään makujen runsaudensarvi ei ole kyseessä. 84/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 86/100. Whiskynotes 86/100.

Tamdhu Batch Strength 006, 56,8%

Tamdhun Batch Strength -sarja jatkaa kasvamistaan. Nyt lasiin pääsi Batch No. 006. Aiemmin olen maistanut Batch No. 003:n, joka ei tehnyt mainittavaa vaikutusta.

Tamdhu Batch Strength 006

(56,8%, OB, 2021, Batch No. 006, First-Fill and Refill Oloroso Sherry Casks, 70 cl)

Tuoksu: Nahkainen, tallinen ja sherryinen. Luumua, rusinaa, ylikypsää hedelmäisyyttä. Pientä kuivalihaisuutta, satulaa. Tummaa suklaata, kaakaojauhetta, kanelia. Melko rouhea tammisuus ja maltaisuus, kaikkineen vähän nuoren oloinen kokonaisuus. Vesilisä avaa uuniomenaa ja mantelia.

Maku: Sherryinen, vähän siirappinen ja mausteinen. Ylikypsä hedelmä, luumut ja rusinat ovat vahvasti läsnä. Nahkaa piisaa, maltaisuutta, hiukan mysliä ja Weetabixia. Kaneli puskee läpi voimalla, tammea riittää. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja kokonaisuus vähän levoton. Jälkimaku on vähän siirappinen ja todella mausteinen. Kanelia, pippuria, happoja. Tammi tuntuu yhä nuoremmalta, suu kiristelee ja kitkeryys painaa päälle. Paahtoleipää, tummaa suklaata. Keskipitkä finaali. Vesilisä avaa toffeeta ja pehmeää mausteisuutta.

Arvio: Tisle ei ihan kanna tätä sherrykäsittelyä. Tämä tuntuu hyvin samalla tavalla karulta sherryviskiltä kuin aiemmin maistamani Batch No. 003. Niukat hedelmät, kova tammi. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 85/100.

BenRiach 12 yo 2007/2019 Cask #3946 for La Maison du Whisky 56,2%

Maistelussa kävi tällainen Ranskaan pullotettu BenRiach, joka on vaihteeksi peräisin turpeisesta tisleestä. Se on ajoittain vähän hankala BenRiachin kanssa, ja kun liemi on vielä köllöttänyt lopulta PX-tynnyrissä, epäonnistumisen mahdollisuudet ovat kohtalaisen suuret. Mutta tämäkin maistetaan avoimin mielin.

BenRiach 12 yo 2007/2019 Cask #3946 for La Maison du Whisky

(56,2%, OB for La Maison du Whisky, 16.2.2007-24.9.2019, Peated, Cask No. 3946, Pedro Ximenez Puncheon, 687 bts., 70 cl)

Tuoksu: Turvesavua ja sherryä, mineraalinen ja bbq-kastikemainen yleisilme. Maitosuklaata, mausteinen, viikunainen. Vähän viininen vivahde, luumua ja rusinaa. Lehtisavu on miellyttävä ja hyvin balanssissa runsaan makumaailman kanssa. Vesilisä availee vähän vaniljaisia ja sokerisia piirteitä.

Maku: Runsaan hedelmäinen, sherryinen ja kuivan turvesavuinen. Luumua, suklaata, vähän maitokahvia. Heinäisyyttä ja mineraalisuutta, toisaalla taas rusinaa ja bbq-kastiketta. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja runko hyvässä balanssissa. Jälkimaku on sherryinen ja turvesavuinen. Pippuri nousee pintaan, tammi on varsin kuivaa. Mineraalinen ja siirappinen kombo toimii. Melko pitkä ja nautittava finaali. Vesilisä korostaa mausteisuutta, esiin tulee kanelia ja vähän minttua.

Arvio: Ylitti selvästi kaikki odotukset. Todella hyvää, ihan parhaita viime vuosina maistamiani uusia BenRiach-pullotteita. Nyt on makua. Sherry ja turvekin toimivat kauniisti yhteen koko matkan. 88/100

Secret Speyside 26 yo 1994/2020, The Daily Dram 48,7%

Maistossa mielenkiintoiselta vaikuttava mysteeripullote Speysidelta. Nämä Secret Speyside -viskit ovat välillä melkoisen miellyttäviäkin yllätyksiä. Kypsytysikää on tällä kertaa 26 vuotta, ja liemi on lillunut puncheon-kokoisessa sherrytynnyrissä.

Secret Speyside 26 yo 1994/2020, The Daily Dram

(48,7%, The Daily Dram for Bresser & Timmer, 1994–2020, Sherry Puncheon, 70 cl)

Tuoksu: Ei vakuuta yhtään. Ruohoa, märkää pahvia, heinää, kosteaa lehtikasaa. Märkää sedimenttiä. Vähitellen löytyy sentään vaniljaa ja pientä marsipaania, aavistus minttuakin. Ohut kuin mikä, ei oikein mitään ryhtiä. Toffeeta, vähän rusinaa ja hiukan makeaa persikkaa. Vesilisä tuo kermaisuutta ja sokeria esiin.

Maku: Yhtä ohut kuin tuoksu, mutta tyyli on aivan toisenlainen. Todella mausteinen, kirpeän sitruksinen, jopa vähän hapan yleisilme. Mustaherukkaa, musteisuutta. Häiritsevän iso metallinen sivuääni, jota märkä pahvi edelleen säestää. Hedelmät kallistuvat ananaksen, aprikoosin ja kirpeän omenan suuntaan. Sherrytynnyri on ollut täysin lopussa, koska siitä on tullut mukana lähinnä puisevuus. Suutuntuma on todella ohut ja runko vaatimaton. Jälkimaku on mausteinen, minttuinen ja musteinen. Märkä pahvi ei jätä rauhaan. Tammi tulee nyt kunnolla läpi, karheana ja vaativana. Kirpeä marjaisuus, hapan sitruksisuus ja edelleen tietty kitkerä ruohoisuus pysyvät kyydissä. Keskipitkä finaali. Vesilisä availee vähän anista ja muita yrttejä.

Arvio: Todella iso pettymys. Märkää pahvia ja metallisia sivuääniä. En viitsi lähteä edes arvailemaan, mistä tislaamosta tämä on peräisin. 79/100

Glenallachie 15 yo 46%

Paperilla tämä Glenallachien 15-vuotias perustuote näyttää hyvältä, kun etiketissäkin on Billy Walkerin nimi. Viimeistelyssä on käytetty PX-tynnyreitä ja pienempiä sherrytynskiä, jotka ovat olleet Walkerin leipälaji.

Mutta tästä pullotteesta ei ole juurikaan pidetty. Yritän silti maistella tämän ilman ennakkokäsityksiä, vaikka Walkerin tekemisten pitkäaikaisena fanina se ei tietenkään ihan täysin onnistu. Enkä nyt aivan innoissani ole ollut Glenallachien perustuotteistakaan.

Toisaalta viimeksi maistamani portviinikypsytetty single cask oli oivallinen, joten potentiaaliakin löytyy.

Glenallachie 15 yo

(46%, OB, 2021, Oloroso & PX Sherry Hogsheads & Puncheons, 5 cl miniature)

Tuoksu: Makean hedelmäinen ja tuhdin sherryinen. Hillomaisuutta, etenkin mustaherukkaa ja vadelmaa. Kuivattua luumua, kanelia, uuniomenaa, rusinaa, makeaa appelsiinia. Nahkaa, maltaisuutta, paahdettua pähkinää, tummaa suklaata. Tammi tulee melko reippaasti läpi. Vesilisä tuo esiin viinikumia ja minttua.

Maku: Yhdistelmä imelää kermaisuutta ja vähän kireää hapokkuutta. Rusinaa, luumuhilloa, kermatoffeeta, pähkinäisyyttä. Sitruksisuutta, kuivattuja banaanilastuja, kanelia. Tasapaino vähän hakee. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja runko ohuehko. Maltaisuus ja reipas tammi saavat tämän tuntumaan ehkä vähän ikäistään nuoremmalta viskiltä. Jälkimaku on suorastaan kuiva, havuinen ja kahvinen. Tummaa suklaata, kanelia, kuivattuja luumuja ja pientä sitruksisuutta. Tammi tulee läpi varsin tanniinisena ja mausteisena. Espresson seassa pientä salmiakkisuutta. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo pintaan vähän erikoisen metallisen sivuäänen.

Arvio: Keskitason sherryttely. Nyt mukana ei ole enää rikkisyyttä, kuten ilmeisesti aiemmin on ollut. Silti jotain epätasapainoista ja vähän epäkypsääkin tässä on. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 79/100. Whiskynotes 79/100. Smoke On The Water, ”Kiva perus sherryttely, mutta ei mitenkään säväyttävä”.

Cragganmore 18 yo 1978/1996, Gordon & MacPhail 60,1%

Kohdalle osui vaihteeksi todella vahvaa 1970-luvulla tislattua Cragganmorea, joka on pantu pulloon ennen vuosituhannen vaihdetta. En ole koskaan ollut mikään tämän tislaamon erityinen fani, mutta ehkä tällainen Gordon & MacPhailin vanha lesti vihdoin iskee.

Cragganmore 18 yo 1978/1996, Gordon & MacPhail

(60,1%, Gordon & MacPhail, Cask Strength Collection, 13.9.1978–11/1996, Cask No. 4959, 70 cl)

Tuoksu: Jännä yhdistelmä kuivaa omenaisuutta ja kynttilämäistä vahaisuutta. Suolaista voita, oliiviöljyä, jotain vähän paahteistakin, palanutta paahtoleipää. Kukkaisuutta, hedelmäkarkkia, mineraalista valkoviiniä. Toisaalla hiiltä, tummaa yrttiä, tunkkaista ullakkoa. Vesilisä avaa hedelmäsalaattia ja kermaisuutta.

Maku: Öljyinen ja erittäin voimakas. Yllättävän iso laventeli tulee heti vastaan, saippuaisempana kuin vanhassa Bowmoressa tai Glen Gariochissa. Mausteisuutta, mineraalisuutta, kuivan omenan lisäksi viinirypälettä ja greippiä. Oliiviöljy tuntuu voimakkaana, yleisfiilis on vahamainen. Suutuntuma on erittäin paksu ja pureskeltavan öljyinen. Kermaisuutta, paahtoleipää, hiukan suolaa. Jälkimaku maistuu jo suorastaan savuiselta, nyt laventeli saa tutun salmiakkisen vivahteen ja mausteet muuttuvat runsaammiksi. Mineraalinen valkoviinisyys on pinnassa, kuiva omenaisuus, edelleen kukkaisuus ja vahamaisuus. Palanut paahtoleipä pyörii kielen päällä melko pitkän finaalin loppuun asti. Vesilisä tuo nautittavaa metisyyttä esiin.

Arvio: Haastava tapaus! Tuoksu on kiehtova mutta kokonaisuus vähän… vino. Balanssi on hakusessa koko ajan ja maku sinkoilee sinne tänne. Haluaisin pitää tästä enemmän kuin oikeasti pidänkään. 83/100

Mitähän muut ovat sanoneet? Whiskyfun 84/100. Whiskynotes 83/100.

Caperdonich 18 yo 1994/2012, Liquid Library 52,2%

Mielenkiintoisen oloinen Caperdonich tällä kertaa lasissa. Olen kolunnut aiemmin lähinnä vuosikertaa 1992, ja nyt nokan edessä on kaksi vuotta myöhemmin tislattua tavaraa. Näissä on oma viehätyksensä.

Caperdonich 18 yo 1994/2012, Liquid Library

(52,2%, The Whisky Agency, Liquid Library, 1994–2012, Refill Hogshead, 312 bts., 70 cl)

Tuoksu: Mehiläisvahaa ja sitruunaa, ruohoisuutta ja kukkaisuutta. Hyvä hunajainen hedelmäisyys, mangoa ja kypsää persikkaa etenkin tulee läpi. Keltaista luumua, hunajamelonia. Maltaisuutta ja heinää, tiettyä rotevuutta ja öljyisyyttä. Paahteisuutta ja napakkaa tammea. Vesilisä tuo hedelmäkarkkeja ja viinikumia esiin.

Maku: Vahamaisuus ja paahteisuus toimivat hienosti yhteen. Pientä hiilisyyttä jopa. Mehiläisvahaa, toffeeta, hunajamelonia, nautinnollisen kirpeää sitruunaa. Hedelmätarjotin on muutenkin runsas, mangosta kypsään omenaan ja hedelmäsalaattiin. Vaniljaa, minttua, mausteisuutta. Tammi on melko tuoreena pinnassa, mutta tukee hyvin. Suutuntuma on öljyinen ja tasapainoinen. Maltaisuutta, kuivattuja banaanilastuja, hapokkuutta. Jälkimaku pyörii edelleen oivallisesti vahan ja hedelmien ympärillä. Paahteisuus tummuu lisää ja tuo yrttejä esiin. Sitruuna ja minttu saavat seurakseen hiukan pippuria. Oliiviöljyä, napakkaa tammea, toffeeta, mysliä, hunajaa. Melko pitkä ja hyvin tyylikäs finaali. Vesilisä availee hedelmiin lisää sävyjä ja lisää kermaisuutta.

Arvio: Ihan parhaita maistamiani Caperdonichin viskejä. Mehiläisvaha ja hedelmät pelaavat upeasti yhteen. 86/100

Macduff 9 yo 2012/2021, Asta Morris 57,7%

Maistelussa nuorta Macduffia Asta Morrisille. Nyt on taas nuorta viskiä ja kovaa sherrykäsittelyä, vähän niin kuin äskeisessä 9-vuotiaassa Glenburgiessa.

Näissä Bert Bruyneelin valitsemissa tynnyreissä on aina jotain omaperäistä ja koukuttavaa, joten vaikka Macduff ei ehkä tislaamona herätä suuria intohimoja (Glen Deveron, anyone?), silti tämäkin lesti vetää puoleensa.

Macduff 9 yo 2012/2021, Asta Morris

(57,7%, Asta Morris, 2012–2021, Cask No. AM 019, Ex-Sherry, 220 bts., 70 cl)

Tuoksu: Varsin makea sherrytuoksu, ehkä enemmän siellä terävässä päässä. Kermatoffeeta, siirappia, rusinaa, jotain vähän hapanta. Lakritsia, anista, yrttejä ylipäänsä. Uuniomenaa, kirpeää sitrusta, paahdettua pähkinää, paahtoleipää, ruohoisuutta. Voimaa riittää. Vesilisä korostaa kermaisuutta ja avaa viinikumia.

Maku: Lakritsinen ja jykevän yrttinen. Omalaatuinen sherrypommi, tumman kahvisella ja terävän hapokkaalla kierteellä. Ei ihan tavallista Macduffia tosiaan. Uuniomena ja sitrus ovat vahvasti läsnä alusta saakka, jotain vähän raakaakin hedelmää näyttäytyy taustalla. Tammi tuntuu melko tuoreena ja tietty jyväinen puraisu tässä on, vaikka sherry toimiikin hienosti ja tuo luonnetta. Suutuntuma on öljyisen painava ja melkein pureskeltava, runkoakin riittää. Mausteisuus pyörii kanelin ympärillä. Jälkimaku on erittäin lakritsinen ja espressomainen, tumman yrttinen ja varsin hapan. Tammi kuivahtaa vauhdilla ja hedelmäisyys menee kirpeän puolelle. Yrtit ja mausteet säestävät keskipitkää finaali. Vesilisä tuo ruskeaa sokeria, kermalikööriä ja jonkinlaista hedelmäpiirakkaa esiin.

Arvio: Erittäin lihaksikas ja tymäkkä Macduff. Laatuviski. Pysyy hiukan paremmin kasassa kuin äskettäin maistamani Glenburgie eikä kadota tislaamon omaa luonnetta. 84/100