Speyside

Allt-a-Bhainne 11 yo 1996/2008, James MacArthur 56,9%

Maistelussa vaihteeksi todella vanhanaikainen viski täydestä tuntemattomuudesta. James MacArthurin Old Masters -sarjaan valitsema Allt-a-Bhainne on peräisin vuodelta 2008.

Allt-a-Bhainne 11 yo 1996/2008, James MacArthur

(56,9%, James MacArthur, Old Masters, 1996–2008, Cask No. 107158, Bourbon Wood, 70 cl)

Tuoksu: Ruohoinen ja päärynäinen, todella vihreä kaikin puolin. Runsaasti sitrusta, etenkin limettiä, ja jonkin verran jyväisyyttä. Maltaisuus, kuivatut hedelmät ja pieni pähkinäisyys ovat selvästi esillä. Rypälemäisyyttä, hapokkkuutta, miellyttävää tammisuutta, hiukan pölyä. Vesilisä avaa tomusokerisuutta.

Maku: Voimakas, öljyinen ja maltainen ensipuraisu. Nyt tulee bourbontynnyri vahvasti läpi, vaniljaa ja marsipaania riittää, samoin mausteita ja valkopippuria. Ruohoisuus on myös reipasta, samoin päärynä ja sitrushedelmät. Suutuntuma on öljyinen mutta runko silti hiukan kevyehkö. Jokin vähän pahvinen ja kitkerän jyväinen sivuääni tässä seikkailee, ei kaikilta osin kovin miellyttävä. Toffeeta, muovailuvahaa, tuoretta tammea ja karvautta. Jälkimaku pyörii edelleen mausteiden ja maltaisuuden ympärillä. Kitkerää puuta, marsipaania, kuivattuja hedelmiä, edelleen tiettyä pahvisuutta. Hapan hedelmäisyys on hiukan sekavaa, sitrusta ja rypälemäisyys jäävät piippuun. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo viinikumia ja hunajaa esiin.

Arvio: Mielenkiintoisen tuoksun jälkeen maku on sekava ja osin vähän outokin. Tässä ei ole nyt paketti oikein kasassa, vaikka nenässä on hetkensä. 80/100

Glenfarclas 2001/2022 The Family Casks 55,1%

Glenfarclasin kesän 2022 virallinen The Family Casks -pullote oli peräisin todella kovan käytön tammesta. Odotukset eivät ole kovinkaan korkealla, pakko myöntää heti kärkeen, koska suhteeni ’Farclasiin on hyvin mutkikas.

Glenfarclas 2001/2022 The Family Casks

(55,1%, OB, 2001–27.7.2022, The Family Casks, Release S22, Cask No. 3383, 4th Fill Butt, 574 bts., 70 cl)

Tuoksu: Maltainen, omenainen, hunajainen ja vaniljainen. Tammi tulee melko kuivakkana läpi. Jännittävä lääkemäisyys, yrttejä ja haavansidonta-aineita. Viherherukkaa, kukkaisuutta, aprikoosia, keltaista luumua ja minttua. Sherryä ei juuri huomaa, mutta kaikki toimii. Vesilisä tuo esiin makean hiilistä tunkkaisuutta.

Maku: Todella omenainen ja yrttinen. Lääkemäisyys hallitsee todella hienosti kokonaisuutta, nyt on kaikkea eucalyptuksesta lähtien. Maltaisuutta, pähkinää, hunajaa, hapokasta marjaisuutta, herukkaa. Tammi leikittelee metisyyden ja vaniljan kanssa, hyvät mausteet. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja runko hyvässä tasapainossa. Sitruksinen hapokkuus ja tamminen happamuus pelittää hyvin yhteen hedelmäisen ja hunajaisen makeuden kanssa. Jälkimaku nostaa tasoa entisestään, lääkemäisyys pääsee täyteen loistoonsa. Nyt on yrtit ja tammi kohdallaan. Omenaa, metisyyttä, minttua, eucalyptusta. Pippuria, pähkinää, sitruksisuutta, marjaisuutta. Pitkä finaali. Vesilisällä löytyy erikoinen hiili ja tuhkaisuus.

Arvio: Todella onnistunut pullote, yllätti myönteisesti joka osa-alueella. En ehkä ole tämän viskityylin suurin fani, mutta jokin tässä puhuttelee silti vahvasti. 89/100

Tormore Batch #1, That Boutique-y Whisky Company 50%

Maistelussa ikämerkitsemätön Tormore tällä kertaa That Boutique-y Whisky Companyn valikoimista. Ei edes mikään ihan tuore pullote, näköjään jo kymmenen vuoden takaa. Toisaalta: edellinen Tormore on tässä blogissa sekin seitsemän vuotta sitten maistettu. Ja nyt seuraava heti perään!

Tormore Batch #1, That Boutique-y Whisky Company

(50%, That Boutique-y Whisky Company, 2013, 226 bts., 50 cl)

Tuoksu: Maltainen, pistävän yrttinen ja todella ruohoinen. Piparminttua, kirpeää omenaa, jotain jogurttimaista, vähän hapanta ja lenseää. Tammikin tuntuu karvaalta ja kokonaisuus varsin nuorelta. Vaniljaa, hiukan hunajaa, kuivattuja hedelmiä. Vesilisä tuo hiukan makeaa päärynää ja tölkkipersikkaa esiin.

Maku: Hapan, ruohoinen ja maltainen. Lenseää puuromaisuutta ja vähän märkää pahviakin. Kitkerä tammi ja tunkkainen jyväisyys käyvät heti päälle. Kermaista jogurttia ja muita hapanmaitotuotteita. Omenaa, banaania, vaniljaa, edelleen vähän hunajaakin. Suutuntuma on melko kevyt. Vähän muovailuvahamainen sivuääni, runsas pippuri ja hapokkuus. Yrttisyys ampuu piparminttuisella kierteellä. Jälkimaku pyörii edelleen ruohoisuuden, puuromaisuuden ja lenseän maltaisuuden tonteilla. Yrttisyyttä ja omenaa riittää, samoin hapanta kermaisuutta. Valkopippuria, inkivääriä, hapanta tammisuutta. Ei oikein kehity. Keskipitkä finaali jää vaatimattomaksi. Vesilisä nostaa ruohoisen kitkeryyden ja häiritsevän muovailuvahan pintaan.

Arvio: Tämä ei erityisemmin sytyttänyt. Nuoren ja kypsymättömän oloinen tapaus. 78/100

Glenallachie 10 yo Cask Strength Batch 8, 57,2%

Nyt on maistelussa niin jättierän viski, että naurattaa vähän tällainen ”batch”. Viisikymmentätuhatta pulloa! Ja keitos on taas melkoisen lavea, sherrystä punkkytynnyrien kautta neitsyttammeen.

Glenallachie 10 yo Cask Strength Batch 8

(57,2%, Bottled 9.10.2022, Matured in Oloroso and PX Puncheon, Rioja Wine and Virgin Oak Casks, 50000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Paksu, hedelmäinen ja suklainen sherry. Rusinaa, kypsää luumua, mansikkahilloa. Kinuskia, vaniljaa, melko reippaasti terävää ja vähän kireääkin tammea. Teroitettua lyijykynää, viinisyyttä. Kuivaa nahkaa, aprikoosia, kanelia, happoja. Viinikumikarkkeja. Vesilisä tuo pintaan suolaista voita ja kermaa.

Maku: Tuhti sherry saa heti seurakseen viinisyyden ja tanniinit. Yllättävänkin kireä tammi tuntuu terävänä. Vaniljaa ja kanelia, kuivattuja hedelmiä, rusinaa ja mansikkahilloa. Tuoksun jälkeen maku on pettymys. Ruskeaa sokeria, maitosuklaata, maltaisuutta, jotain vähän likaista. Melko täyteläinen suutuntuma mutta jotain rakennettua tässä on. Nahkaa, mustaviinimarjaa, vadelmamarmeladia. Jälkimaku on todella mausteinen, varsin tanniininen, viinisen kireä ja edelleen hedelmäisen sherryinen. Kiillotettua puuta, vähän kahvia, viinikumikarkkia, vaniljaa, pippuria. Keskipitkä finaali. Vesilisä avaa ylikypsää makeaa hedelmää.

Arvio: Ihan kohtalainen sherrypommi, mutta tasapaino on osin hukassa. Omaan makuuni laaja tynnyripeli ei ole mennyt ihan maaliin, vaan viinitynnyrit ja neitsyttammi karkailevat makuprofiilissa liikaa. 83/100

Glenfarclas 15 yo 2007/2022, The Dutch Whisky Association 54,5%

Glenfarclasilta meni äskettäin Hollantiin mielenkiintoinen pieni erä 15-vuotiasta sherryviskiä. En ole kaikkien Glenfarclasien fanipoika lainkaan, mutta joskus osuu kohdalle. Katsotaan, miten tämän kanssa käy.

Glenfarclas 15 yo 2007/2022, TDWA

(54,5%, OB for The Dutch Whisky Association, 2007–25.11.2022, Sherry Casks, 300 bts., 70 cl)

Tuoksu: Maltainen, myslinen ja muromainen ensivaikutelma, vaikka toki sherrykin läpi tulee. Rusinaa, kuivattuja hedelmiä, hiukan suklaata. Heinäisyyttä, tammea, vähän vaniljaa. Pähkinää, pehmeää mausteisuutta, kahvia. Vesilisä avaa akaasiahunajaa ja miellyttävää metisyyttä ja kukkaisuutta.

Maku: Sherryinen, terävän tamminen ja napakan mausteinen. Aamiaismurot, kuivatut hedelmät ja mysli ovat vahvasti esillä, kuten tuoksu antoi jo odottaa. Kuivattuja luumuja, rusinaa, pähkinää, kahvisuutta. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja runko varsin tasapainoinen, mutta mikään makujen ilotulitus tämä ei ole, vaan enemmänkin vähän kuivakka ja sulkeutunut. Inkivääriä, appelsiininkuorta, vähän pippuria, happamuutta. Jälkimaku on hapokas, tamminen ja kireän sherryinen. Kahvia, pähkinää, sitrusta. Rusinaa, mysliä, melko voimakasta ruohoisuutta ja heinäisyyttä. Tammi painaa päälle terävänä ja karheana. Kuivattua aprikoosia, pippuria, kitkeryyttä. Keskipitkä finaali. Vesilisä pehmentää hiukan ja tuo kermatoffeeta pintaan.

Arvio: Tämä ei kolahtanut valitettavasti juuri lainkaan. Tuoksussa on ehdottomasti hetkensä, mutta kitkerä makumaailma ei oikein innosta. 80/100

Mortlach 13 yo Special Release 2021, 55,9%

The Beast of Dufftown on tehnyt uutta tulemista ylibrändäämisen vuosien ja pienten parfyymipullojen jälkeen. Nyt maistelussa vuoden 2021 erikoisjulkaisu, josta olisi edelleen voinut vähän näitä sarjanimiä ja liikanimiä ja muita kikkareita poistaa. The Moonlit Beast? Pffftt…

Mortlach 13 yo Special Release 2021

(55,9%, OB, 2007–2021, Special Release 2021, Untold Legends, ”The Moonlit Beast”, Virgin and Refill American Oak, 70 cl)

Tuoksu: Öljyinen ja mineraalinen. Herukkainen, sitruksinen, tavallaan vähän heleä, kalkkinen ja kuivan vahainen. Todella kirkas yleisilme, terävää yrttisyyttä ja ruohoisuutta. Limoncelloa, kirpeää omenaa, vähän kookosta. Hiivaisuutta ja murokeksiä. Vesilisä tuo maltaisuutta pintaan.

Maku: Mineraalinen, öljyinen, todella voimakas. Kirpeä, herukkainen, sitruksinen ja minttuinen. Hapokkuutta ja suolaisuutta. Suutuntuma on painava ja runko pureskeltava, mikä on jännä yhdistelmä tällaisen heleyden kanssa. Raparperia, eucalyptusta, inkivääriä, vähän vaniljaa, aavistus jotain liuotinta. Jälkimaku on öljyinen ja kirkas, todella kirpeä ja hapokas. Mineraalinen, terävä, hapokkaan omenainen. Ihan pieni savun ailahdus. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo merkittävästi lisää sokerista makeutta.

Arvio: Tuoksu ja maku ovat jännittävästi hiukan eri paria, kun The Beast of Dufftown paljastaa todellisen luonteensa vasta tisleen painavuudella. Jotain vaikuttavaa tässä kyllä on, vaikka mikään makujen runsaudensarvi ei ole kyseessä. 84/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 86/100. Whiskynotes 86/100.

Tamdhu Batch Strength 006, 56,8%

Tamdhun Batch Strength -sarja jatkaa kasvamistaan. Nyt lasiin pääsi Batch No. 006. Aiemmin olen maistanut Batch No. 003:n, joka ei tehnyt mainittavaa vaikutusta.

Tamdhu Batch Strength 006

(56,8%, OB, 2021, Batch No. 006, First-Fill and Refill Oloroso Sherry Casks, 70 cl)

Tuoksu: Nahkainen, tallinen ja sherryinen. Luumua, rusinaa, ylikypsää hedelmäisyyttä. Pientä kuivalihaisuutta, satulaa. Tummaa suklaata, kaakaojauhetta, kanelia. Melko rouhea tammisuus ja maltaisuus, kaikkineen vähän nuoren oloinen kokonaisuus. Vesilisä avaa uuniomenaa ja mantelia.

Maku: Sherryinen, vähän siirappinen ja mausteinen. Ylikypsä hedelmä, luumut ja rusinat ovat vahvasti läsnä. Nahkaa piisaa, maltaisuutta, hiukan mysliä ja Weetabixia. Kaneli puskee läpi voimalla, tammea riittää. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja kokonaisuus vähän levoton. Jälkimaku on vähän siirappinen ja todella mausteinen. Kanelia, pippuria, happoja. Tammi tuntuu yhä nuoremmalta, suu kiristelee ja kitkeryys painaa päälle. Paahtoleipää, tummaa suklaata. Keskipitkä finaali. Vesilisä avaa toffeeta ja pehmeää mausteisuutta.

Arvio: Tisle ei ihan kanna tätä sherrykäsittelyä. Tämä tuntuu hyvin samalla tavalla karulta sherryviskiltä kuin aiemmin maistamani Batch No. 003. Niukat hedelmät, kova tammi. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 85/100.

BenRiach 12 yo 2007/2019 Cask #3946 for La Maison du Whisky 56,2%

Maistelussa kävi tällainen Ranskaan pullotettu BenRiach, joka on vaihteeksi peräisin turpeisesta tisleestä. Se on ajoittain vähän hankala BenRiachin kanssa, ja kun liemi on vielä köllöttänyt lopulta PX-tynnyrissä, epäonnistumisen mahdollisuudet ovat kohtalaisen suuret. Mutta tämäkin maistetaan avoimin mielin.

BenRiach 12 yo 2007/2019 Cask #3946 for La Maison du Whisky

(56,2%, OB for La Maison du Whisky, 16.2.2007-24.9.2019, Peated, Cask No. 3946, Pedro Ximenez Puncheon, 687 bts., 70 cl)

Tuoksu: Turvesavua ja sherryä, mineraalinen ja bbq-kastikemainen yleisilme. Maitosuklaata, mausteinen, viikunainen. Vähän viininen vivahde, luumua ja rusinaa. Lehtisavu on miellyttävä ja hyvin balanssissa runsaan makumaailman kanssa. Vesilisä availee vähän vaniljaisia ja sokerisia piirteitä.

Maku: Runsaan hedelmäinen, sherryinen ja kuivan turvesavuinen. Luumua, suklaata, vähän maitokahvia. Heinäisyyttä ja mineraalisuutta, toisaalla taas rusinaa ja bbq-kastiketta. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja runko hyvässä balanssissa. Jälkimaku on sherryinen ja turvesavuinen. Pippuri nousee pintaan, tammi on varsin kuivaa. Mineraalinen ja siirappinen kombo toimii. Melko pitkä ja nautittava finaali. Vesilisä korostaa mausteisuutta, esiin tulee kanelia ja vähän minttua.

Arvio: Ylitti selvästi kaikki odotukset. Todella hyvää, ihan parhaita viime vuosina maistamiani uusia BenRiach-pullotteita. Nyt on makua. Sherry ja turvekin toimivat kauniisti yhteen koko matkan. 88/100

Secret Speyside 26 yo 1994/2020, The Daily Dram 48,7%

Maistossa mielenkiintoiselta vaikuttava mysteeripullote Speysidelta. Nämä Secret Speyside -viskit ovat välillä melkoisen miellyttäviäkin yllätyksiä. Kypsytysikää on tällä kertaa 26 vuotta, ja liemi on lillunut puncheon-kokoisessa sherrytynnyrissä.

Secret Speyside 26 yo 1994/2020, The Daily Dram

(48,7%, The Daily Dram for Bresser & Timmer, 1994–2020, Sherry Puncheon, 70 cl)

Tuoksu: Ei vakuuta yhtään. Ruohoa, märkää pahvia, heinää, kosteaa lehtikasaa. Märkää sedimenttiä. Vähitellen löytyy sentään vaniljaa ja pientä marsipaania, aavistus minttuakin. Ohut kuin mikä, ei oikein mitään ryhtiä. Toffeeta, vähän rusinaa ja hiukan makeaa persikkaa. Vesilisä tuo kermaisuutta ja sokeria esiin.

Maku: Yhtä ohut kuin tuoksu, mutta tyyli on aivan toisenlainen. Todella mausteinen, kirpeän sitruksinen, jopa vähän hapan yleisilme. Mustaherukkaa, musteisuutta. Häiritsevän iso metallinen sivuääni, jota märkä pahvi edelleen säestää. Hedelmät kallistuvat ananaksen, aprikoosin ja kirpeän omenan suuntaan. Sherrytynnyri on ollut täysin lopussa, koska siitä on tullut mukana lähinnä puisevuus. Suutuntuma on todella ohut ja runko vaatimaton. Jälkimaku on mausteinen, minttuinen ja musteinen. Märkä pahvi ei jätä rauhaan. Tammi tulee nyt kunnolla läpi, karheana ja vaativana. Kirpeä marjaisuus, hapan sitruksisuus ja edelleen tietty kitkerä ruohoisuus pysyvät kyydissä. Keskipitkä finaali. Vesilisä availee vähän anista ja muita yrttejä.

Arvio: Todella iso pettymys. Märkää pahvia ja metallisia sivuääniä. En viitsi lähteä edes arvailemaan, mistä tislaamosta tämä on peräisin. 79/100

Glenallachie 15 yo 46%

Paperilla tämä Glenallachien 15-vuotias perustuote näyttää hyvältä, kun etiketissäkin on Billy Walkerin nimi. Viimeistelyssä on käytetty PX-tynnyreitä ja pienempiä sherrytynskiä, jotka ovat olleet Walkerin leipälaji.

Mutta tästä pullotteesta ei ole juurikaan pidetty. Yritän silti maistella tämän ilman ennakkokäsityksiä, vaikka Walkerin tekemisten pitkäaikaisena fanina se ei tietenkään ihan täysin onnistu. Enkä nyt aivan innoissani ole ollut Glenallachien perustuotteistakaan.

Toisaalta viimeksi maistamani portviinikypsytetty single cask oli oivallinen, joten potentiaaliakin löytyy.

Glenallachie 15 yo

(46%, OB, 2021, Oloroso & PX Sherry Hogsheads & Puncheons, 5 cl miniature)

Tuoksu: Makean hedelmäinen ja tuhdin sherryinen. Hillomaisuutta, etenkin mustaherukkaa ja vadelmaa. Kuivattua luumua, kanelia, uuniomenaa, rusinaa, makeaa appelsiinia. Nahkaa, maltaisuutta, paahdettua pähkinää, tummaa suklaata. Tammi tulee melko reippaasti läpi. Vesilisä tuo esiin viinikumia ja minttua.

Maku: Yhdistelmä imelää kermaisuutta ja vähän kireää hapokkuutta. Rusinaa, luumuhilloa, kermatoffeeta, pähkinäisyyttä. Sitruksisuutta, kuivattuja banaanilastuja, kanelia. Tasapaino vähän hakee. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja runko ohuehko. Maltaisuus ja reipas tammi saavat tämän tuntumaan ehkä vähän ikäistään nuoremmalta viskiltä. Jälkimaku on suorastaan kuiva, havuinen ja kahvinen. Tummaa suklaata, kanelia, kuivattuja luumuja ja pientä sitruksisuutta. Tammi tulee läpi varsin tanniinisena ja mausteisena. Espresson seassa pientä salmiakkisuutta. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo pintaan vähän erikoisen metallisen sivuäänen.

Arvio: Keskitason sherryttely. Nyt mukana ei ole enää rikkisyyttä, kuten ilmeisesti aiemmin on ollut. Silti jotain epätasapainoista ja vähän epäkypsääkin tässä on. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 79/100. Whiskynotes 79/100. Smoke On The Water, ”Kiva perus sherryttely, mutta ei mitenkään säväyttävä”.