Adelphi

Caol Ila 9 yo 2010/2019, Adelphi 53,7%

Lasissa on tänään erittäin tykkiä ja tummaa Caol Ilaa. Väri on mustaa kuin yö.

Caol Ila 9 yo 2010/2019, Adelphi

(53,7%, Adelphi for Whisky Import Nederland, 15th Anniversary Exclusive Bottling, 2010–2019, Sherry Hogshead, Cask No. 311710, 295 bts., 70 cl)

Tuoksu: Tummaa suklaata, luumuhilloa, sherryä ja taustalla muhkeaa turvesavua. Mustetta ja lakritsia, tervaa ja nahkaa. Mustaherukkaa, rusinoita, kuivalihaa ja melkoisesti maanläheisiä, multaisia umami-fiiliksiä. Savustettuja sieniä? Soijaa, hiukan kahvia. Hieno kaikin puolin. Vesilisä availee toffeeta ja kermaa.

Maku: Sherryn ja suklaan keskeltä tulee läpi oikein kunnon turvesavu, pistelevänä ja merellisenä. Pippuria ja lääkemäisyyttä, savumakkaraa ja kuivalihaa, paahdettua pähkinää ja rusinoita. Sherryinen, siirappinen ja luumuhilloinen makeus toimii hienosti ja sitoo kokonaisuuden yhteen. Suutuntuma on öljyinen ja muhkea, tekstuuri erittäin tiivis ja vakuuttava. Ei tätä uskoisi näin nuoreksi viskiksi. Kahvia ja mustaherukkaa, balsamicoa ja soijaa, tervaa ja hiukan tuhkaisuuttakin. Jälkimaku on suolaisen lakritsinen ja tuhkaisen turvesavuinen, luumuinen ja suklainen. Sherryn, siirapin ja pähkinöiden ilotulitus kuivuu lääkemäisyyden ja kahvisen kitkeryyden kautta tuhkaan ja pippuriin. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo karamellia esiin.

Arvio: Todella hieno ysivuotias Caol Ila, sherryisten savuviskien nuorta kuninkuusluokkaa. 89/100

Bunnahabhain 35 yo 1975/2010, Adelphi 51,8%

Vanha Bunnahabhain sykähdyttää aina mieltä, kun sellaista tulee vastaan. Aloitin Uisge 2024 -rupeamani tällä viskillä, jonka löysin luonnollisesti Pikkulinnun valikoimista.

Bunnahabhain 35 yo 1975/2010, Adelphi

(51,8%, Adelphi, 1975–2010, Cask No. 456, 157 bts., 70 cl)

Tuoksu: Makea ja mehiläisvahainen. Nätti metisyys ja pieni kanervaisuus. Hiukan sekava hedelmäisyys ananaksineen ja mangoineen. Vaniljaa, hunajaa, toffeefudgea, hiukan kookosta. Suolaa, ruohoisuutta, huonekaluvahaa.

Maku: Metinen, mausteinen ja runsas. Aukeaa heti hienosti, mutta on todella paljon kuivempi kuin tuoksu antoi odottaa. Suolaisuutta, heinäisyyttä, pippuria. Suutuntuma on kevyt ja pistelevän tyylikäs. Tammea, herukkaisuutta, toffeeta. Hedelmäisyydestä on yhä vähän vaikea saada kiinni, tölkkipäärynää ja ananasta löytyy ainakin. Jälkimaku on metinen ja tamminen, mausteinen ja tyylikäs. Heinäisyyttä, suolaa, pippuria, vähän jotain sinappistakin. Vahamaisuutta, kovaa toffeekarkkia. Pitkä finaali kuivuu tiukasti.

Arvio: Tyylikäs ikäviski, mutta odotukset olivat vielä hippusen korkeammalla. Ei ihan omiin suosikkeihin sittenkään, vaikka paljon tässä oli hyvääkin. 88/100

Ardnamurchan AD/10.21:06, 46,8%

Maistelussa jälleen kiinnostavaa Ardnamurchanin viskiä, kun edellinenkin oli todella myönteinen yllätys. Tämä nyt käsillä oleva pullote on koodin mukaan kuudes pullotuserä lokakuulta 2021.

Ardnamurchan AD/10.21:06

(46,8%, OB, 2021, 65% Bourbon Casks & 35% Sherry Casks, 21000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Paksun öljyinen ja herkän hedelmäinen. Hyvin mieto turvesavu tulee läpi. Pehmeää sitrusta, makeaa päärynää, aprikoosia, hunajamelonia. Voita ja pullataikinaa. Kypsää banaania, vaniljaa, hiukan viinikumikarkkia. Nuoreltahan tämä tuoksuu, mutta ihan elegantilta. Vesilisä korostaa päärynää ja makeutta.

Maku: Selvästi turpeisempi kuin tuoksu antoi odottaa, mutta öljyinen hedelmäisyys on silti kuskin paikalla. Omenaa, sitruksisuutta, hiukan anista. Hapan tammi tulee vahvasti läpi, nuoren viskin taikinaiset ja vähän jyväiset piirteet korostuvat hetkellisesti. Pippuri on melko voimakasta, samoin suolaisuuden tuntee. Suutuntuma on melko öljyinen ja tasapaino varsin hyvin kohdallaan. Jälkimaku on todella suolainen ja nyt jo vähän sekavankin turvesavuinen. Mineraalisuutta, sitruksisuutta, hapahkoa tammea. Taikinaiset piirteet pyörivät edelleen mukana. Ruohoisuutta, jyväisyyttä, happamuutta. Oliiviöljyä, suolaista voita, kirpeää omenaa. Keskipitkä finaali. Vesilisällä tulee pintaan mentholia ja savusta vähän hiilisiäkin piirteitä.

Arvio: Tässä on hetkensä, etenkin tuoksussa. Pidin silti aiemmasta Ardnamurchan-kokemuksestani enemmän. Tämä tuntuu kaikin puolin nuorelta viskiltä, hyvin tehdyltä sellaiselta, mutta silti hyvin nuorelta. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100.

Ardnamurchan AD/ 46,8%

Vuonna 2014 aloittaneen Ardnamurchanin perusjulkaisu on kypsynyt enintään kahdeksan vuotta ex-bourbonissa ja ex-sherryssä. Ardnamurchanissa on jännää se, että nimellään jo vuosikausia hämänneen yksityisen pullottajan Adelphi Distilleryn tislaamo ei olekaan nimeltään Adelphi vaan Ardnamurchan.

Tislaamo sijaitsee läntisellä Ylämaalla karun merellisissä olosuhteissa vähän Tobermorysta koilliseen. Tuotanto sisältää sekä turpeista että turpeistamatonta tavaraa. Nyt käsillä oleva on sitä turpeista versiota. Rehellisesti sanottuna en yhtään tiedä, mitä odottaa.

Ardnamurchan AD/

(46,8%, OB, 2022, Bourbon & Sherry Casks, 25200 bts., 70 cl)

Tuoksu: Turvesavua ja trooppista hedelmää. Hunajaa ja maltaisuutta, vaniljaa ja jotain lehtitaikinamaista. Nätti yrttisyys tulee läpi, vaikka farmimainen fiilis ja hiilinen turpeisuus vaativatkin tilaa. Omenaa, mangoa, herukkaisuutta. Varsin makea ja helposti lähestyttävä. Vesilisä tuo pintaan viinikumia ja kuivattua hedelmää.

Maku: Turvesavu edellä edetään, mutta maku on paljon terävämpi, raaempi ja suolaisempi kuin tuoksu antaa odottaa. Jyväinen maltaisuus, ruohoisuus ja tietty epäkypsä taikinaisuus korostuvat. Toisaalta hunaja ja omena ovat hyvin esillä, samoin trooppiset hedelmät edelleen. Suutuntuma on kevyt ja runko suorastaan hento suhteessa turpeisiin ja merellisiin elementteihin. Toisaalta tässä on myös jotain old skool -tyyliä, hiilistä ja likaista meininkiä. Yrttisyys on myös hyvin esillä. Jälkimaku todella suolainen ja likaisen turvesavuinen. Hapokasta marjaisuutta, jyväisyyttä, hapanta tammea, ruohoisuutta ja rasvaisuutta. Nuoren viskin raakuus korostuu. Jälkimaku on keskipitkä ja vähän tasapaksu. Vesilisä korostaa merellistä otetta.

Arvio: Tämä oli positiivinen uusi tuttavuus. Nuori ja rungoltaan kevyt viski, mutta hyvin tehty ja kaikin puolin laadukkaan oloinen. 84/100

The Dalmore 17 yo 1990/2007, Adelphi 59,7%

Indie-Dalmorea ei tule usein vastaan, mutta nyt on lasissa yksi sellainen, Adelphin vuonna 2007 pullottama yksilö.

The Dalmore 17 yo 1990/2007, Adelphi

(59,7%, Adelphi, 1990–2007, Cask No. 7327, Refill Butt, 590 bts., 70 cl)

Tuoksu: Yrttinen, tamminen, varsin maanläheinen. Kuivaa lehtikasaa, heinää. Jännä vegetaalisuus, pieni savu. Hyvin omaperäinen. Mysliä, kuivattuja hedelmiä, sitrusta. Sherry tuntuu vain häivähdyksenä. Hiukan lihaisuutta, tallia, runsaasti havuja. Kovia hedelmäkarkkeja. Vesilisä availee vadelmaa ja rasvaisuutta.

Maku: Omalaatuinen yhdistelmä havuista vahamaisuutta ja yrttistä tammisuutta. Hyvin linjassa tuoksun kanssa, vegetaalisuus pysyy vahvasti esillä ja lehtikasamainen tuntuma on ilmeinen. Sherrytynnyristä maistuu vain se tynnyri, hedelmäisyys on sitruksista ja greippisen kirpeää. Suutuntuma on vahamaisuudessaan keskitäyteläinen ja mausteisuudessaan jopa pisteliäs. Inkivääriä, hapokkuutta, pientä metallisuutta. Jälkimaku on edelleen täynnä havuja ja yrttejä, mutta nyt mukaan tulee myös kahvista paahdetta ja maltaisuutta. Tammea, savua, heinää, kuivalihaa. Sitruksisuus ja mausteisuus ovat hyvin mukana kyydissä. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo juuri sopivasti makeutta pintaan, vadelmaa ja vaniljaisuutta.

Arvio: Todella mielenkiintoinen ja erilainen Dalmore. Myönteinen yllätys. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 86/100. Whisky Monitor Database 86/100 (per 3).

Bowmore 20 yo 1997/2018, Adelphi 56,3%

Lasiin pääsi vaihteeksi muhkeaa sherry-Bowikkaa Adelphilta. Satsi on ollut melkoisen iso. Harvoin nämä kyllä pettävät.

Bowmore 20 yo 1997/2018, Adelphi

(56,3%, Adelphi, 1997–2018, Cask No. 2414, Refill Sherry, 601 bts., 70 cl)

Tuoksu: Tumman sherryinen, lakritsinen ja savuinen. Herkullinen suolainen salmiakki, tumma suklaa ja kellarimainen maanläheisyys toimivat hienosti yhteen. Laventelikin on hieman yllättäen mukana. Tupakkaa, nahkaa, toffeeta, siirappia, pähkinää, hedelmäisyyttä. Vesilisä tuo mehiläisvahaa ja vaniljaa pintaan.

Maku: Lakritsinen, savuinen, siirappinen ja hiukan tervainen. Suolaista salmiakkia, hiukan multaisuutta, nahkaisia sävyjä, tummaa yrttisyyttä. Laventelia, omenaa, rusinaa. Suutuntuma on melko täyteläinen. Kahvisuutta, luumuhilloa, merellisyyttä, paahteisuutta. Maltaisuutta, sherryn tuomia tallisia sävyjä, toffeeta, hilloisuutta. Jälkimaku on salmiakkinen, multainen ja savuinen. Erittäin runsas paahteisuus aukeaa yllättäen raikkaaksi omenaksi ja kermaiseksi toffeeksi. Vähitellen tulee mukaan kahvia, minttua, suklaata, laventelia, hiukan pippuria. Melko pitkä finaali ohenee reippaasti. Vesilisä korostaa toffeemaista makeutta.

Arvio: Todella maukas sherryinen Bowmore, nautittava lakritsi ja ilahduttava laventeli ovat mukana vahvasti. Hiukan jäin silti kaipaamaan jälkimakuun potkua ja leveyttä, vaikka suoritus on toki sangen virheetön. 89/100

Dailuaine 27 yo 1983/2011, Adelphi 55,9%

Vuoden 2019 ensimmäisenä viskinä maistelussa on tummaa Dailuainea Adelphilta. Tynnyri on ollut refill, vaikka värin perusteella se olisi voinut olla freesimpikin. Ehkä pienehkö tynnyrikoko vaikuttaa tällä kertaa näin voimakkaasti.

Dailuaine 27 yo 1983/2011, Adelphi

(55,9%, Adelphi, 1983–2011, Cask No. 4318, Refill Sherry Hogshead, 189 bts., 70 cl)

Tuoksu: Kahvinen ja hilloinen, nahkainen ja luumuinen. Todella paksu, lähes läpitunkematon sherry. Hyvä yhdistelmä siirappista makeutta ja karheaa pähkinäisyyttä. Hiukan rikkinen ja jopa hiilinen vivahde. Rusinaa, viinisyyttä, fariinisokeria, vadelmahilloa, mantelia, lakritsia. Vesilisä tuo eucalyptusta ja marsipaania esiin.

Maku: Kahvinen, luumuinen ja lihaisa. Tummaa paahtoa, hiilisavua, lakritsia, saksanpähkinää, sopivaa hapokkuutta. Sen rinnalla hienossa balanssissa siirappia, toffeeta, öljyistä makeutta ja yrttejä. Parmankinkkua muistuttava lihaisuus toimii hyvin omenaisen ja sitruksisen hedelmän kanssa. Nahkaisuus ja kuiva sherry maistuvat, mausteisuudessa on liköörimäinen vivahde. Suutuntuma on painava ja öljyinen. Jälkimaku nousee lihaisana, nahkaisena ja edelleen varsin liköörisenä. Yrttejä, lakritsia, mineraalisuutta, pippuria. Minttua, tupakkaa, öljyisyyttä, tammea, hiilisavua. Pitkä ja vahva finaali. Vesilisä avaa havuisuutta ja seetriä.

Arvio: Erittäin maukas sherryttely. Loistavia makuyhdistelmiä nousee esiin jatkuvasti. Todella vahva kokonaisuus ja silti hienosti balanssissa alusta loppuun. 90/100

Linkwood 23 yo 1989/2013, Adelphi 48,8%

Maistelussa 1980-luvun tuotantoa Linkwoodista. Tynnyrinä on ollut refill bourbon.

Linkwood 23 yo 1989/2013, Adelphi

(48,8%, Adelphi, 1989–1/2013, Refill Bourbon Cask, Cask No. 5048, 70 cl)

Tuoksu: Kukkainen, kuivan tamminen ja tyylikäs. Parfyymisyyttä, apilankukkaa, Ässä Mix -karkkeja. Siirappista makeutta. Ruohoista raikkautta, veriappelsiinia. Teroitettua lyijykynää. Makea, melko hapokas maltaisuus, ale-olutta ja paahtoleipää. Häivähdys rieslingiä. Hyvä! Vesilisällä karkkisuus korostuu.

Maku: Maltainen ja kukkainen, siirappinen ja sitruksinen. Paahtunut yleisvaikutelma. Paahdettua vaahtokarkkia, mustaa teetä, hapokasta bitter-olutta, siirappista hedelmäisyyttä (uuniomenaa). Mielenkiintoinen makean ja karvaan yhdistelmä. Suutuntuma on kevyt mutta tapahtumia runsaasti, tekstuuri hyvin tiheä. Hyvin öljyinen myös, jättää japanilaistyyppisen kalvon suuhun. Tammisuus on kuivaa ja hienostunutta. Jälkimaku on suklainen, kuivan tamminen, makean salmiakkinen, siirappinen, yrttinen, appelsiininen ja hyvin pitkä. Vesilisä tuo makuun mineraalisuutta ja rauhoittaa kitkeriä nuotteja.

Arvio: Tyylikäs ja melko makea Linkwood, jonka refill-tynnyri on toiminut hienosti. 88/100

Lochside 46 yo 1965/2011, Adelphi 52,3%

Nyt maistelussa on mielenkiintoinen tapaus: single blend -viski, joka on tislattu vuonna 1965. Se on sekä vanhin tähän mennessä kohtaamani viski että ainoa vastaava blendi, jota olen päässyt maistamaan.

Kyseessä on siis vuonna 1957 perustetun ja vuosina 2004–2005 lopullisesti romutetun Lochside-tislaamon pullote, joka on kyllä peräisin yhdestä tynnyristä mutta jota on hiukan leikattu saman tislaamon valmistamalla jyväviskillä. Sen takia se ei siis ole single malt vaan single blend.

Tähän kieltämättä suhtautuu vähän eri tavalla kuin tavalliseen blendiviskiin. Värikin on tummaa kuin espresso.

Lochside 46 yo 1965/2011, Adelphi

(52,3%, Adelphi, 1965–9/2011, Single Blend, Cask No. 6778, Refill Sherry Harveys Bodega Butt, 499 bts., 70 cl)

Tuoksu: Voimakas oloroso-sherry. Suklaata, nahkaa, viikunaa, omenahilloa, siirappia, piparkakun maustelientä. Hyvin makea, jopa liköörimäinen vaikutelma. Silti erittäin houkutteleva.

Maku: Sherryinen, makea ja suklainen. Hieno on. Liköörimäisyys on pinnassa, mutta samalla tässä on myös tiettyä rommisuutta, rommirusinaa ja ruokosokeria. Samettinen suutuntuma, kuin piparkakun maustelientä maistelisi. Mehiläisvahaa, sikaria, taatelia ja viikunaa. Hasselpähkinää. Jälkimaku on erittäin suklainen, kuivan tamminen ja erittäin tiivis. Pähkinäisyys ja siirappisuus korostuvat, pehmeä mausteisuus ja sherryisyys tukevat hienosti. Todella pitkä ja mahtava finaali. Wow.

Arvio: Tynnyrin väsymisestä ei ole tietoakaan. Erittäin komea esitys, suurta herkkua. 94/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whiskynotes 92/100. Dramming 91/100. Whisky Monitor Database 92/100 (per 9).