Beam Inc

Ardmore 1991/2013, Malts of Scotland 53,8%

Nyt on edessä mielenkiintoisin viski pitkään aikaan: ex-rommitynnyrissä kypsynyt savuviski. Ylämaan tislaamona Ardmore ei tuota valtavan turpeista viskiä, mutta tähän asti maistamistani Ardmoreista savuaromin on voinut tunnistaa välittömästi.

Ardmore 1991/2013, Malts of Scotland

(53,8%, Malts of Scotland, 3/1991–3/2013, Rum Barrel, Cask #MoS 13018, 234 bts., 5 cl miniature, 1 of 96)

Tuoksu: Turpeinen, hiilisavuinen ja rasvainen. Vahva suolaisuus. Ruohoisuutta. Hiukan tunkkainen ilme. Karamellisoituja hedelmiä, sitruunaa ja omenaa. Tammi uhkuu voimaa taustalla. Lihaisuus on kuivaa, suolalihaa. Mineraalisuutta, hiukan lyijyä. Vesilisä herkistää palettia, tulee ruusuja ja heinäisyyttä.

Maku: Suutuntuma on erittäin pehmeä ja täyteläinen. Vahamaisuus ja vaniljaisuus tuovat mukanaan turpeisuuden ja kuivan hiilisavun. Lyijykynää, sitruunamehua, punaista omenaa. Palasokeria. Hapokasta valkoviiniä, mineraalisuutta. Tammi puree hyvin kiinni ja tuo mausteisuutta. Hiukan minttuakin löytyy. Jälkimaku alkaa savuisena ja lihaisan turpeisena, sitruksiksisena ja tammisena. Suolainen vyöry jatkuu pitkään. Vesilisä korostaa tämän suolavetistä ja sitruksista luonnetta. Balanssia hapokkuuden, suolaisuuden ja sokerisuuden välillä ei löydy oikein mitenkään, siksi tämä tuntuu jotenkin hermostuneelta.

Arvio: Ihan kelvollinen esitys, mutta hiukan tasapaino-ongelmia. Rommitynnyrin vaikutusta ei huomaa mistään. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whiskynotes 89/100.

Laphroaig 13 yo 2000/2013, Malts of Scotland 57,8%

Saksalainen Malts of Scotland on onnistunut valitsemaan vuosien saatossa Islayn tislaamoista itselleen erinomaisia tynnyreitä. Etenkin varhaiset Port Charlottet löivät monet ällikällä.

Nyt maistelussa on Laphroaigia miniatyyriversiona: sisältö on kypsynyt hogshead-kokoisessa ex-sherrytynnyrissä. Voisi arvella, että 13 vuotta riittää jo huomattavaan sherryvaikutukseen, kun tynnyri on ollut vain 238-litrainen. (Yleensähän suositaan kooltaan yli kaksinkertaisia butteja.)

Laphroaig 13 yo 2000/2013, Malts of Scotland

(57,8%, Malts of Scotland, 2/2000–2/2013, Sherry Hogshead, Cask #MoS 13010, 243 bts., 5 cl miniature, 1 of 96)

Tuoksu: Makean turpeensavuinen. Hunajaa, kermatoffeeta, itämaisia mausteita. Kumisaapasta. Merilevää, suolaisuutta. Yskänlääkettä, makeaa ja tummaa. Mineraalisuutta, märkää köyttä, tuhkaa. Makeaa appelsiinia, mangoa, persikkaa. Vesilisä makeuttaa tuoksua entisestään ja tuo vaniljaista tammisuutta esiin.

Maku: Turpeensavuinen, lääkemäinen ja melko makea. Currykastiketta, aasialaista maustesekoitusta. Mineraalisuutta, tuhkaisuutta. Sherryisiä nuotteja, rusinaa ja makeita hedelmiä (aprikoosia). Marsipaania, hunajaa. Melko kevyt body, tasapaino ei täysin pidä. Jälkimaku on melko pippurinen, tumman savuinen, suolainen, tuoreen tamminen, aavistuksen kireä, ei kovin pitkä. Vesilisä heikentää runkoa melko herkästi eikä tuo oikein mitään lisää, ainoastaan korostaa tammisuutta. Vähän tylsä kokonaisuus.

Arvio: Hiukan yksiuloitteinen eikä kovin tasapainoinen Laphroaig. 83/100

Laphroaig 13 yo 1996/2009, Single Malts of Scotland 46%

Single Malts of Scotland -sarjan taustalla on Speciality Drinks, joka on osa viskikeräilijä-yrittäjä-monitoimimies Sukhinder Singhin imperiumia. Näkyvin osa tuota yhtiökokonaisuutta lienee The Whisky Exchange. Nyt maistelussa 13-vuotias Lappari suoraan suden suusta.

Laphroaig 13 yo 1996/2009, Single Malts of Scotland

(46%, Speciality Drinks, Single Malts of Scotland, 2.5.1996–8.6.2009, Cask No. 1983, 280 bts., 70 cl)

Tuoksu: Tuhti turpeensavu on pinnassa. Runsaasti makeutta, vaniljaa ja hunajaa. Rasvaisia keksejä. Hiukan itämaisia mausteita, neilikkaa. Lääkemäisyyttä, suolaa, merilevää, märkää kalliota meren rannalla. Makeuden keskellä on myös jotain kuivaa ja pistävää, karkeaa villaisuutta. Silti ihan luonteikas vaikutelma.

Maku: Pisteliään savuinen ja alkuun hyvinkin kuiva. Vähitellen kovin turpeisuus antaa tilaa makeille nuoteille, vaniljalle ja hunajalle. Lääkemäisyys ja suolaisuus ovat hetken aikaa pinnassa, tammikin näyttäytyy. Maltaisuus maistuu makean keksimäisenä ja hiukan happamana. Jälkimaussa turpeisuus ja kuiva savuisuus tulevat päälle tosissaan, täydellä voimalla. Tammi iskee tanniineilla sivusta, mutta silti makeus pitää pintansa tietyn hunajaisen sitrusmaisuuden avulla. Oikein runsas ja monivaiheinen finaali. Hyvää!

Arvio: Loppua kohti hyvinkin nautittava Laphroaig. Erittäin selväpiirteinen yksilö. 87/100

Laphroaig 10 yo 40%

Aina välillä pitää maistaa klassikoita, koska totuus on, että nekin muuttuvat aikaa myöten. Lapparin kymppi on viski, josta monen harrastus on alkanut – itsekin olen siihen aikoinaan tarttunut ensimmäisten viskieni joukossa. Onkohan kyseessä vielä sama tuote, tai edes lähellä sitä?

Laphroaig 10 yo

(40%, OB, +/- 2014, 70 cl)

Tuoksu: Lääkemäinen ja savuinen. Karkkimainen makeus, karamellia ja karkkitankoa (piparminttu). Vaniljaa, hunajaa, metisyyttä. Suolaista turpeisuutta. Silti yllättävän makea ja mieto. Tuoretta heinää, merisuolaa, jodia, merilevää. Tiettyä villaista kuivakkuutta, mausteisuutta myös.

Maku: Savuinen, suolainen ja makean turpeinen. Hiukan vetinen suutuntuma, pyöreä ja helppo. Makeaa yskänlääkettä, vaniljaa ja hunajaa. Salmiakkijauhetta, aavistus tervaisuutta. Turpeisuus on kosteaa ja hiukan tunkkaista. Tietty villainen kuivahdus tapahtuu maun keskivaiheilla, tuore tammi näyttäytyy. Jälkimaku on savuinen, tervainen, lääkemäinen, turpeinen ja korkeintaan keskipitkä. Vähän ponneton finaali kaikkineen, tämä ei näytä missään vaiheessa hampaitaan.

Arvio: Kelvollinen perustuote, potku vain puuttuu. 84/100

Laphroaig Lp1, Elements of Islay 58,8%

Periaatteessa The Whisky Exchangen omistaman Speciality Drinksin kehittelemää konseptia pitäisi kai kunnioittaa: pulloissa on pelkät kirjainlyhenteet niiden sisällölle. Sellainen kuitenkin sekoittaa kirjanpidon, joten parempi on puhua tästäkin Lp:stä rehellisesti vain Laphroaigina.

Toki näiden tuotteiden lääkepullomaisuus on kieltämättä pysäyttävää. Ohjaakohan se löytämään näistä lääkemäisyyttä?

Laphroaig Lp1, Elements of Islay

(58,8%, Speciality Drinks, NAS, 2008, 50 cl)

Tuoksu: Savua, pistävyyttä ja makeutta. Terävä turvesavu. Hunajaista ja maanläheistä makeutta, jossa on kovien hedelmäkarkkien ja savumakkaran ailahduksia. Samalla myös kuivia puruja ja villavaatteita ullakolla. Klassinen ja varsin juureva savuviskin fiilis, hiukan yrttinen. Vesilisä irrottaa eucalyptusta ja tammea.

Maku: Savu ja mausteet iskevät lujaa kiinni heti kärkeen. Suutuntuma on kuitenkin pohjimmiltaan pehmeä ja hyvinkin makea. Makeita kovia karkkeja, siirappia, tervaa, salmiakkijauhetta. Tuttu Laphroaigin villaisuus tuntuu suussa. Maussa on myös suolainen vaihe, jota tuore tammisuus korostaa. Mausteissa on hiukan pippurisuutta ja runsaasti yrttejä (basilikaa, korianteria, persiljaa). Jälkimaussa tämä makeutuu entisestään ja mukaan tulee jännä juuresmaisuus – siirapilla valeltuja, palaneita uunijuureksia. Lakritsisuutta. Turvesavu, hunaja, salmiakki ja mausteet loistavat melko kauan. Vesilisä tuo kulmikkuutta ja lisää salmiakkia.

Arvio: Huomattavan makea ja maanläheinen Laphroaig. Varsin maukas savutuote. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100. Whisky Monitor 85/100 (per 3).  Whisky Magazine 81/100 (Dave Broom), 80/100 (Rob Allanson).

Laphroaig QA Cask 40%

Laphroaigin QA Cask on nimensä mukaisesti viimeistelty uusissa amerikkalaisissa tammitynnyreissä (Quercus Alba). Sitä ennen se on viettänyt aikansa ex-bourbonissa.

Laphroaig QA Cask

(40%, OB for Travel Retail Exclusive, NAS, double matured, 2013, 100 cl)

Tuoksu: Savuinen ja lääkemäinen. Selvä Laphroaig, mutta miedompana ja makeampana. Märkää köyttä, hiukan merisuolaa, kosteaa villakangastakkia. Merilevää, joka on hieman ummehtunutta. Huomattavan erottuva tupakka, puruja nimenomaan. Hunajaista ja vaniljaista makeutta kosolti. Ei säväytä, kovin mieto.

Maku: Laimennettua Laphroaigia! Yllättävän vaisu ja vetinen profiili. Savua löytyy, mutta mausteet eivät potki eikä vääntöä ole. Hunajaa, paljon vaniljaa, makeaa tuoretta tammea. Merilevä ja villaisuus tuovat tietynlaista merellisyyttä, soijamainen suolaisuus leikkaa makeutta, mutta tasapaino liukuu vetisyyden puolelle. Jotain puuttuu. Suutuntuma on pehmeä ja helppo. Jälkimaku on hunajainen, curryinen, villainen, hiukan hiilinen, nuotiosavuinen, kostean turpeinen eikä kovin pitkä – saati vahva.

Arvio: Mieto, makea ja kaikkineen vaisu esitys entry level -sarjaan. 80/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 74/100. Whisky Monitor 84/100 (per 2).

Ardmore 16 yo 1996/2013, Cadenhead Small Batch 55,2%

Ardmore on itäisen Ylämaan suuri tuntematon, Teacher’s-sekoiteviskin koti. Tämä Cadenheadin pullote on kypsynyt 16 vuotta ex-bourbonissa.

Ardmore 16 yo 1996/2013, Cadenhead Small Batch

(55,2%, Cadenhead, Small Batch Release, 1996–2013, Bourbon Hogshead, 552 bts., 70 cl)

Tuoksu: Sitruksinen ja maltainen, suorastaan jyväinen. Kirkas profiili, hunajaa ja turpeensavua. Savu ei lyö yli, vaan lepää taustalla. Aamiaismuroja, kookosmaitoa, vartalovoidetta, jotain puhdistusainetta, metallisuutta, ruutia. Mineraalisuutta, pistäviä mausteita. Lisätty vesi vapauttaa rasvaisia komponentteja, kukkaisuutta (voikukkaa) ja vähän lempeämpiä mausteita ja yrttejä (vanilliinisokeria, sitruunamelissaa).

Maku: Sitruunankuorta, suolaisuutta, vahvaa maltaisuutta. Rasvainen suutuntuma, bourbonkypsytyksen mausteisuus ja glyserolisuus tuovat potkua, samoin turpeensavu. Aamiaismurot seuraavat tuoksusta, nyt mukana on myös puuroa ja jotain leivosmaista (vaniljaviineriä). Hunajaa, sitruunamelissaa, anista. Jyväinen viljaisuus. Jälkimaku on hunajainen, turpeinen, hiukan lyijyinen, savuinen, mineraalinen, ruutinen, melko pitkä. Vesilisä tuo makuun voikukkaa, nestesaippuaa, minttua. Vettä voi lisätä runsaasti, viski kestää hyvin.

Arvio: Melkoinen rasvapaukku. Ei oikein tasapainossa, vaikka ulotteikas onkin. 83/100

Laphroaig 18 yo 48% (2009)

Laphroaigin 18-vuotias on ollut ammoisista ajoista suosikkini tislaamon core expressions rangesta. Nyt käsissä pullote noin viiden vuoden takaa.

Laphroaig 18 yo

(48%, OB, 2009*, 70 cl)

Tuoksu: Hiilisavuinen, lääkemäinen, omalla tavallaan hienostunut. Sitruunankuorta, greippiä, jodia, suolaa, märkää laituria, kuivaa hamppuköyttä, tupakkaa, hiukan kynsilakanpoistoainetta. Pippurisuutta, kirpeitä marjoja (viinimarjaa), aavistus chiliä. Monitasoinen ja herkullinen. Vesilisä tuo esiin ostereita ja lisää merellistä tunnelmaa. Myös toffeen ja vaniljan makeat elementit tulevat pintaan.

Maku: Hiilinen, pisteliään savuinen, hiukan karkea mutta makeutuva ja mielenkiintoinen. Sitruksisuus on pinnassa (greippi), vaniljaa löytyy, eloisa tammisuus on erottuvaa. Makeudessa on toffeen nuotteja. Antiseptisiä aineita, merellistä suolaisuutta, jodia, aavistus pippuria, tiettyä villaisuutta. Suutuntuma on roteva ja paletti tiivis. Jälkimaku alkaa makealla tammisuudella ja savulla, kunnes sulaa mausteisiin, suolaisuuteen ja vaniljaisuuteen. Herkullinen finaali. Vesilisä raikastaa ja tuo esiin tiettyä havuisuutta.

Arvio: Minulle Laphroaigin perusvalikoiman helmi, edelleen. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100. Whisky Monitor 87/100 (per 7). Whisky Magazine 82/100 (Martine Nouet), 84/100 (Rob Allanson).

Ardmore 21 yo 1992/2013, The Whiskyman 49,7%

Vuonna 1898 perustettu Ardmore on tunnettu Teacher’s-sekoiteviskin pääraaka-aineena, mutta single malt nousee. Tämä rokkihenkinen Ardmore on kypsynyt ex-bourbontynnyrissä (hogshead).

Ardmore 21 yo 1992/2013, The Whiskyman

(49,7%, The Whiskyman, See me, Drink me, 1992–2013, 175 bts., 70 cl)

Tuoksu: Mielenkiintoinen yhdistelmä savua ja sitrusta. Samalla hedelmäisyys puuttuu, on vain sitruunaa ja hiukan veriappelsiinia. Hyvin mineraalinen vaikutelma. Paljas turve on pinnassa myös. Jännä suolaisen ja makean yhdistelmä, merisuolaa ja raesokeria. Hiiltä ja lyijyä. Salmiakkijauhetta, rautaa. Tosi hieno.

Maku: Erittäin kuiva ja salmiakkinen. Turpeensavu ampuu sitruunan läpi. Bourbonkypsytys toimii kuin unelma – sitruksisuus, hento vanilja, tammisuus ja mausteet (neilikka) aukeavat loistavasti. Silti myös tisle kantaa, pyöreä suutuntuma ja hapokas maltaisuus. Todella kapean sektorin makupaletti aukeaa niin, että koko ajan tapahtuu. Lyijyä ja metalliakin löytyy hyvällä tavalla. Jälkimaku on salmiakkinen, sitruksinen, voimistuvan tamminen, mausteinen (chiliä), hunajainen, mineraalinen, erittäin pitkä ja kehittyvä.

Arvio: Fantastinen. Puhtaasti bourbonkypsytettyjen Ylämaan savuviskien aatelia. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whiskynotes 87/100.

Laphroaig Triple Wood 48% (2011)

Laphroaigin Triple Wood on kypsynyt ensin barrel-kokoisissa (noin 180 litraa) ex-bourbontynnyreissä, sitten quarter cask -tynnyreissä (noin 105 litraa) ja lopuksi butt-kokoisissa ex-sherrytynnyreissä (500 litraa, tiettävästi oloroso-sherry). Mutta onko se hyvää?

Laphroaig Triple Wood

(48%, OB, NAS, +/- 2011, 100 cl)

Tuoksu: Savua ja antiseptisia aineita. Samalla vaniljaa, aika voimakkaana vielä. Kaminan päällä kuivuvaa villasukkaa. Jotenkin olkinen fiilis. Makeudessa on jotain erikoista ja vähän äitelääkin – vaahterasiirappia?

Maku: Alussa kitkerä tammi ja makea vanilja taistelevat. Eukalyptusta ja teetä. Savuinen lääkemäisyys ja Laphroaigille tyypillinen nokinen maku painavat päälle. Orastavaa maltaisuutta tuntuu silti taustalla. Jälkimaku on makeutuva ja lämmittävä, kun tammen kitkeryys hiukan hellittää.

Arvio: Hiukan epätasapainoinen viski. Tammisuus voittaa vaniljan, savu demppaa loput. Quarter Caskiin verrattuna paljon vähemmän suolaa, merilevää ja salmiakkia – pehmeämpi ja helpompi. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 86/100. Whiskynotes 88/100. Dramming 87/100. Whisky Monitor Database 86/100 (per 11).