Diageo

Teaninich 17 yo 2007/2025, Signatory 55,5%

Nyt on vaihteeksi ihan uusi pullote käsissä, muhkea sherryttely Signatoryn valikoimista ja Teaninichin tislaamosta.

Teaninich 17 yo 2007/2025, Signatory

(55,5%, Signatory Cask Strength Collection, Symington’s Choice, 22.11.2007–13.3.2025, Cask No. 5, 1st Fill Pedro Ximénez Hogshead Finish, 351 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen ja aromikas, tavallaan runsaan sherryinen heti mutta alla on paljon muutakin. Rusinaa, mysliä, hiukan kahvia. Voimakas vanilja ja pieni marsipaani, mantelia ja tuoretta tammea. Maitosuklaata ja minttua, appelsiinia ja siirappia. Vesilisällä löytyy paahteisuutta ja jopa vähän hiilisyyttä.

Maku: Tuoksun kerrostuneisuus jatkuu makumaailmassa, bourbonin ja sherryn sävyt liikkuvat eri kerroksissa. Hedelmäisyydessä on persikkaa ja appelsiinia, marjaisuus korostuu mansikan ja vadelman kautta. Vaniljaisuus on edelleen reipasta, samoin manteli. Suutuntuma on vähän levoton, terävä ja öljyisen kihelmöivä. Rusinaisuus ja maitosuklaa, maitokahvi ja maltaisuus kiertävät kehää. Jälkimaku on suklainen ja makean hedelmäinen, hiukan luumuinen ja jopa vähän lakritsinen. Maitokahvi ja mantelimassa ovat esillä, samoin makea sitruksisuus ja hiukan imelä viinisyys. Mansikkaa, siirappia, vaniljaa. Mausteisuutta ja tammea, kitkerää pähkinäisyyttä. Keskipitkä finaali. Vesilisä availee päärynää ja minttua.

Arvio: En saanut tästä oikein otetta sherrymaskin takaa. Etenkin tuoksussa on paljon hyvää, mutta sekava makumaailma jätti vähän kylmäksi. Ei tämä lainkaan huono ole, mutta odotukset olivat hitusen korkeammalla. 85/100

Mannochmore 12 yo 2009/2022, The Red Cask Company 55%

Global Whisky Limitedin pullotussarjan The Red Cask Companyn valikoimista löytyy tällainen todella punainen Mannochmore. Nyt näyttää sherrytynnyri ottaneen kunnon niskalenkin tisleestä.

Mannochmore 12 yo 2009/2022, The Red Cask Company

(55%, The Red Cask Company, 29.9.2009–2022, Cask No. 9320, Partly Matured First Fill Oloroso Sherry Hogshead, 250 bts., 70 cl)

Tuoksu: Makean sherryinen ja siirappinen. Kypsän kirsikkainen, muhkean luumuinen, suklainen ja kinuskinen. Hyvin makea heti kättelyssä, suorastaan imelä. Punaisia marjoja, mansikkaa ja vadelmaa, hillosokerin kuorruttamana. Hiukan kahvisuutta, paahdettua pähkinää ja nahkaisen maanläheisiä sävyjä taustalla. Pientä lihaisuuttakin.

Maku: Makea sherry hallitsee. Todella muhkea kokonaisuus, jossa kypsä kirsikka, ylikypsä luumu ja mansikkahillo ovat keskiössä. Suklaisuutta, makeaa tammea, nahkaisuutta. Mielenkiintoinen yhdistelmä todella purevaa sherrypommitusta ja pehmeää makeutta. Suutuntuma on melko öljyinen ja tekstuuri pureskeltavan tiivis. Maltaisuus ja tammisuus ovat sentään mukana, ei tämä sentään ihan likööristä mene. Jotain vähän lihaisaa, itämaisia mausteita. Jälkimaku pyörii yhä imelän sherryn ja marjaisan hilloisuuden ympärillä. Mansikkainen ja vadelmainen puoli toimii silti nätisti tammen ja suklaisuuden kanssa. Tammeen tulee paahteisia sävyjä, pähkinäisyyttä ja hapokkuutta. Keskipitkä finaali.

Arvio: Oikein laadukas sherrypommi, siirappisen makea ja marjaisa kokonaisuus. 86/100

Lagavulin 12 yo Special Release 2024, 57,4%

Lagavulinin Special Release -julkaisuissa tapahtui nopea paluu perusasioihin tequilaoutoilun jälkeen. Pakko oli päästä heti tätä työstämään edellisen version järkytyksen laannuttua. Toki tässäkin on nyt first filliä sekoitettu klassisen refillin rinnalle.

Lagavulin 12 yo Special Release 2024

(57,4%, OB, Special Release 2024, Fireside Tales, First Fill & Refill Bourbon, 70 cl)

Tuoksu: Yllättävän makea. Muhkea turvesavu kietoutuu vaniljan ja pehmeän kookoksen syleilyyn. Suolaa ja jodia. Vegetaalisuutta ja savua riittää, mutta jopa sitrus tuntuu nyt vähän imelältä. Tuhkaisuutta ja merellisyyttä, kypsää omenaa, suolapähkinää, makeaa tammisuutta. Vesilisä availee päärynää ja anista.

Maku: Makean sitruksinen, tymäkän turvesavuinen ja todella tuhkainen. Bourbonsävyissä on imelyyttä, vaniljaa ja tammea runsaalla spektrillä. Vegetaalisuus painaa myös päälle isolla rekalla. Suolavetisyyttä, jodia, mineraalisuutta, tuttuja tämän sarjan kovan ytimen elementtejä. Omenaa, paahdettua mantelia, suolapähkinää, kahvisuutta. Suutuntuma on täyteläinen ja tekstuuri muhkean öljyinen. Jälkimaku pyörii edelleen vegetaalisen turvesavun, runsaan tuhkaisuuden ja makean sitruksen ympärillä. Tammi tuntuu yhä hyvin imelältä ja vaniljaisuus korostuu. Hunajaisuutta, paahdettua pähkinää, tervaa. Vähitellen esiin nousee kauniin kahvisia sävyjä, tupakkaisuutta ja pippurisuutta. Pitkä, komea finaali. Vesilisä tuo lisää hiiltä ja jopa vähän palaneita piirteitä pintaan.

Arvio: Nyt on jo pykälän liian makea esitys omaan makuuni – first fillin vaikutus on odottamattoman suuri. Kovaa laatua toki, mutta vuoden 2021 julkaisun napakka tyyli on viime vuosien editioista eniten mieleeni. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 91/100. Whiskynotes 90/100.

Caol Ila 11 yo 2011/2022, Signatory for TWE 60,6%

Maistossa on tällä kertaa Signatoryn The Whisky Exchangelle pullottamaa sherryistä Caol Ilaa. Katselin tätä jo viime vuonna TWE:n myymälässä, mutta vasta nyt lesti lähti kyytiin. Pullote juhlistaa Singhin veljesten viittäkymmentä vuotta viskiteollisuudessa.

Caol Ila 11 yo 2011/2022, Signatory for TWE

(60,6%, Signatory for The Whisky Exchange, The Un-Chillfiltered Collection, 2011–10/2022, Cask No. 311513, Sherry Butt Finish, 659 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hiilinen, tuhdin turvesavuinen ja varsin mineraalinen ensivaikutelma. Sherry pyörii lähinnä vaniljan ja maitokahvin sävyissä. Sitruksista kirpeyttä, suolaisuutta ja merellisyyttä. Jonkin verran vegetaalisia vivahteita, makeaa tuhkaisuutta ja grillivihanneksia. Vesilisä availee ruohoisuutta ja mentholia.

Maku: Hiilisavuinen ja lääkemäisen pureva, mutta sherryinen makeus tasapainottaa heti. Maitosuklaata ja vaniljaa, ylikypsää hedelmää, savumakkaraa. Pippurinen pistävyys ja suolaisuus ovat kyllä vahvasti mukana, samoin tuoksustakin löytynyt vegetaalisuus ja tuhkaisuus. Kuivattuja hedelmiä, rusinaa, hiukan lakritsia ja limoncelloa. Erittäin voimakas ja napakka suutuntuma, tekstuuri on öljyinen ja jykevä. Jälkimaku pyörii edelleen merellisissä ja hiilisen savuisissa tunnelmissa. Päärynäisyys ja sitruksisuus kääntyvät vähän makealle puolelle, vanilja ja suklaa saavat seurakseen kinuskia ja suolaista salmiakkia. Vegetaalisuus ja tuhkaisuus pysyvät mukana läpi melko pitkän finaalin. Vesilisä availee makeaa päärynää ja anista.

Arvio: Erittäin järeä ja suoraviivainen esitys. Ei mitään sherryhienostelua, vaan kovaa turvetykitystä. Ei ehkä kovin hienostunut kokonaisuus, mutta väkevää settiä vahvan viskin ystäville. 85/100

Caol Ila 9 yo 2010/2019, Adelphi 53,7%

Lasissa on tänään erittäin tykkiä ja tummaa Caol Ilaa. Väri on mustaa kuin yö.

Caol Ila 9 yo 2010/2019, Adelphi

(53,7%, Adelphi for Whisky Import Nederland, 15th Anniversary Exclusive Bottling, 2010–2019, Sherry Hogshead, Cask No. 311710, 295 bts., 70 cl)

Tuoksu: Tummaa suklaata, luumuhilloa, sherryä ja taustalla muhkeaa turvesavua. Mustetta ja lakritsia, tervaa ja nahkaa. Mustaherukkaa, rusinoita, kuivalihaa ja melkoisesti maanläheisiä, multaisia umami-fiiliksiä. Savustettuja sieniä? Soijaa, hiukan kahvia. Hieno kaikin puolin. Vesilisä availee toffeeta ja kermaa.

Maku: Sherryn ja suklaan keskeltä tulee läpi oikein kunnon turvesavu, pistelevänä ja merellisenä. Pippuria ja lääkemäisyyttä, savumakkaraa ja kuivalihaa, paahdettua pähkinää ja rusinoita. Sherryinen, siirappinen ja luumuhilloinen makeus toimii hienosti ja sitoo kokonaisuuden yhteen. Suutuntuma on öljyinen ja muhkea, tekstuuri erittäin tiivis ja vakuuttava. Ei tätä uskoisi näin nuoreksi viskiksi. Kahvia ja mustaherukkaa, balsamicoa ja soijaa, tervaa ja hiukan tuhkaisuuttakin. Jälkimaku on suolaisen lakritsinen ja tuhkaisen turvesavuinen, luumuinen ja suklainen. Sherryn, siirapin ja pähkinöiden ilotulitus kuivuu lääkemäisyyden ja kahvisen kitkeryyden kautta tuhkaan ja pippuriin. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo karamellia esiin.

Arvio: Todella hieno ysivuotias Caol Ila, sherryisten savuviskien nuorta kuninkuusluokkaa. 89/100

Caol Ila 11 yo 2006/2017, Gordon & MacPhail 59,8%

Nenän edessä on tällä kertaa kehuttu ja speksistään huolimatta sangen kevyesti sherryinen Caol Ila -julkaisu Gordon & MacPhaililta.

Caol Ila 11 yo 2006/2017, Gordon & MacPhail

(59,8%, Gordon & MacPhail, Cask Strength, 18.7.2006–5.9.2017, First Fill Sherry Butts, Casks No. 306189, 306191 & 306195, 70 cl)

Tuoksu: Todella hiilinen, tuhdin turpeinen ja rapsahtavan suolainen ensivaikutelma. Sitruunaa ja suolavettä, omenatorttua, tomusokeria, vaniljaa, suolapähkinää. Vähän romminen vivahde oliiveineen ja märkine rantahiekkoineen, mutta sherryä tästä ei juuri löydy. Tervaa, bensaa ja kumia. Vesilisä avaa kermaisuutta.

Maku: Muhkea ja runsas, nyt selvästi myös lääkemäinen. Hiilisyyttä ja tuhtia turvesavua riittää, samoin tiettyä tuhkaisuutta, tervaa ja palaneen tuntua. Sitruuna ja suolaisuus korostuvat yhä. Suutuntuma on todella öljyinen ja tuhti, tekstuuri tiheä ja suorastaan pureskeltava. Kokonaisuus on hyvin suoraviivainen, vaikka jodi ja yrttisyys vähän tuovat kiinnostavuutta. Jälkimaku pyörii edelleen hiilisavun, tuhkan ja suolaisuuden ympärillä. Tervaisuus ja salmiakkinen vivahde tulevat mukaan, samoin pieni mentholi. Melko pitkä ja tuhti finaali. Vesilisä tekee tälle hyvää, korostaa raikasta yrttisyyttä ja availee pehmeää kermatoffeeta.

Arvio: Oikein maukas Caol Ila, muttei varsinaisesti erotu näiden sakeasta joukosta. Sherrytynnyreistä tässä ei ole kuin kalpea aavistus. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100.

Lagavulin 12 yo Special Release 2008, 56,4%

Burns Nightin jälkeisessä talvisen sumuisessa harmaudessa teki mieli tarrata pitkään hillottuun Lagavulinin 12-vuotiaaseen, joka on julkaistu sarjan ensimmäisellä vuosikymmenellä eli tarkemmin vuonna 2008.

Rupesin muistelemaan pullon kyljessä mainittua The Strange Horse of Suinabhalia, josta kirjoitin enemmän vuosia sitten, kun maistelin tämän sarjan julkaisua vuodelta 2003. Siitä tarinasta ei enää ole jälkeäkään vuoden 2020 pullotteessa, joka sattui nyt tämän vanhan yksilön vierelle verrokiksi.

Lagavulin 12 yo Special Release 2008

(56,4%, OB, 2008, 8th Release, 70 cl)

Tuoksu: Turvesavua, suolaisuutta, kirpeyttä ja merellisyyttä. Todella kuiva ja hyvässä ojennuksessa pysyvä kokonaisuus, joka ei karkaile yhtään. Merilevää, suolavettä, märkää kalliota. Tammen seassa on pieni hiilinen ja tervainen vivahde. Mineraalisuutta, kamferia, pippuria. Hieno on. Vesilisä tuo hunajaa ja toffeeta mainiosti esiin.

Maku: Paljon muhkeampi turvesavu kuin hyvin terävä tuoksu antoi odottaa. Tervaisuus ja hiili ovat hyvin esillä, samoin tietty lääkemäisyys, yrttisyys ja kamferi. Myöhempiin julkaisuihin verrattuna lihaisuus on vain kuivana taustalla, kun mineraalisuus, pippuri ja tammen napakat mausteet hallitsevat ilmatilaa. Limettiä, vähän melonia, kirpeää omenaa. Suutuntuma on öljyinen ja napakka, yleisilme kauttaaltaan sieltä kuivasta päästä. Tähän verrattuna 2020-editio on todella tuhkainen ja varsin makea. Jälkimaku on napakan turvesavuinen, lääkemäinen ja kuiva. Mustapippuri korostuu uljaasti, kamferin ja salmiakin säestämänä. Kirpeä omena, tammi ja sitruksisuus pysyvät mukana pitkään. Hiukan anista ja jotain vähän rommimaistakin löytyy lopulta. Pitkä finaali on nautinnollinen. Vesilisä avaa herkkää makeutta, akaasiahunajaa ja kinuskia.

Arvio: On tämä vain todella hieno viski – mutta edellytyksenä tietysti on, että tällaisista tykkää. Kuiva ja pirun tyylikäs kokonaisuus, josta vielä puuttuu vähän myöhempien julkaisujen muhkea lihaisuus. Nyt ollaan vielä mineraalisella ja napakalla otteella liikkeellä, ja kun vertaa vieressä vuoden 2020 julkaisuun, on näissä vanhoissa vedoissa kiistatta omanlaisensa tyyli ja laatu mukana. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 91/100.

Roseisle 12 yo Special Release 2023, 56,5%

Maistelussa kokonaan uusi tuttavuus: Diageon omistama Roseisle, joka on vuodesta 2009 lähtien toiminut ja varsin suurkokoinen tislaamo Speysiden ytimessä Elginissä. Sen tuotanto oli täysin suunnattu blendien raaka-aineeksi, kunnes vuoden 2023 Special Releases -sarjassa saatiin tällainen yllätysjulkaisu.

Tämä oli siis ensimmäinen virallinen julkaisu kyseisestä tislaamosta, vaikka ilmeisesti joitain epävirallisia näytteitä oli alalla pyörinytkin. Silti edes yhtään indiepullotetta ei ollut markkinoilla näkynyt ennen tätä. Viime syksynä saatiin sitten jo toinen Special Releases -pullote tämän perään.

Roseisle 12 yo Special Release 2023

(56,5%, OB, Special Release 2023, ‘The Origami Kite’, First Fill & Refill Bourbon, 70 cl)

Tuoksu: Runsaan hedelmäinen ja varsin kutsuva. Ananasta, persikkaa, banaania, kypsää päärynää, viinirypäleitä, raikasta luumua. Tammi tulee esiin tuoreena ja vaniljaisena. Vähän kookosta. Murokeksiä, kuivattua hedelmää, ruohoisuutta. Vesilisä tuo paahtuneisuutta ja heinää esiin.

Maku: Hedelmäisyys ja yrttisyys kohtaavat varsin voimakkaasti. Pippurinen napakkuus yllättää kepeän hedelmäisen tuoksun jälkeen. Hedelmäsiirappia ja melonia, makeaa omenaa ja sitruksisuutta, mutta hunajaista imelyyttä leikkaa voimakas tuore tammi. Suutuntuma on kermainen ja öljyisen painokas, tekstuuri tuntuu melkein pureskeltavalta. Inkivääriä ja mausteisuutta, tiettyä kitkeryyttäkin. Jälkimaku on edelleen todella napakan mausteinen ja pippurinen, yrttinen ja hapokas. Tuore tammi pysyy melko voimallisena kyydissä. Paahtuneisuutta, suolaisuutta. Syvenee ja tummuu mielenkiintoisesti, loppusuoralla etenkin anis nousee pintaan. Keskipitkä finaali. Vesilisä nostaa hedelmäisyyttä esiin, ananasta ja persikkaa riittää.

Arvio: Mielenkiintoinen tuttavuus. Ei ehkä kaikkein persoonallisin viski, mutta tässä on ehdottomasti hetkensä. 84/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100. Whiskynotes 86/100.

Lagavulin 12 yo Special Release 2002, 57,8%

Nyt osui vihdoin kohdalle Lagavulinin rakastamani 12-vuotiaiden sarjan kaikkien aikojen toinen julkaisu. Ensimmäinenkin tuli siis markkinoille samaisena vuonna 2002, mutta sen vahvuus oli 58,0%. Nyt on siis tämä toinen samanvuotinen erä maistelussa. Aika erilaista on kuin viimeiseksi maistamani tequilaviimeistelty versio jo ihan tuoksunkin perusteella.

Lagavulin 12 yo Special Release 2002

(57,8%, OB, 2002, 70 cl)

Tuoksu: Öljyinen, runsaan turvesavuinen, hiilinen, vaniljainen ja jämäkkä. Suolainen, jodinen ja antiseptisilla aineilla höystetty. Kuivakka tammisuus nousee kaiken takaa. Hiukan napakkaa lääkemäisyyttä, kevyttä lihaisuutta, runsaasti vaniljaa. Yrttisyyttä, valkopippuria, ruohoisuutta, hiukan hapokkuutta ja sitruunaa. On tämä kyllä aivan älyttömän hieno.

Maku: Tuhdin turvesavuinen, lääkemäinen ja hiilinen. Vaniljainen tammi tulee hyvin esiin. Yrttisyyttä, kamferia, suolaisuutta. Merilevää, kirpeää omenaa, valkopippuria, jodia. Suutuntuma on öljyinen ja hienossa balanssissa. Tietty kuiva tyylikkyys tätä hallitsee. Jälkimaku on turvesavuinen ja öljyinen, suolainen, nautinnollisen yrttinen ja hiilinen. Kirpeää omenaa, sitruksisuutta, lääkemäisyyttä, taustalla kinuskista hiukan makeutta ja vaniljaa. Pitkä ja mahtava lopetus.

Arvio: Huippulaatua vuosien takaa. Tämä pyörii selvästi siellä mineraalisella ja kuivalla puolella verrattuna monien myöhempien editioiden lihaisuuteen. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 86/100. Smoke On The Water, ”Erittäin hyvää”.

Lagavulin 12 yo Special Release 2023, 56,4%

Olen ollut iät ja ajat Lagavulinin 12-vuotiaan Special Releasen häpeilemätön fanipoika. Nyt on pakko myöntää, että konsepti alkaa vähän karata. Tequilaviimeistely, oikeasti?

Lagavulin 12 yo Special Release 2023

(56,4%, OB, Special Release 2023, Bottled 21.02.2023, ”The Ink of Legends”, Don Julio Añejo Tequila Finish, 70 cl)

Tuoksu: Turvesavua ja suolavettä. Sitrusta, merellisyyttä, märkää kalliota, merilevää. Turve on varsin vegetaalista. Savuun kytkeytyy tuhkaa, grillattuja vihanneksia ja oliiviöljyä. Mineraalisuutta, ruohoisuutta, yrttejä, märkää savimaata. Pieni puuromaisuus ja savumakkara. Vesilisä avaa Limoncelloa ja jodia.

Maku: Pippurinen ja terävän savuinen, mutta samalla jännästi mukana on suolaista voita ja jotain… kemikaaleja. Turvesavu on hyvin vegetaalista, tuhkaa ja grillattuja hedelmiä riittää. Suolavetinen ja savumakkarainen puoli on yhä mukana, kuten tähän sarjaan kuuluu, mutta jotain vähän yksiulotteista tässä nyt on. Sitruunaa, vaniljaa, hunajaa, ruohoisuutta, puuromaisuutta. Varsin täyteläinen ja öljyisen painava suutuntuma toki. Siirappiseen vivahtava makeus ei oikein löydä paikkansa. Jälkimaku on täynnä tuhkaista turvesavua, pippuria ja runsasta suolaisuutta. Vegetaalinen turve ja tuhka hallitsevat. Tammi tulee läpi varsin kireänä. Melko pitkä mutta vähän turruttava finaali. Vesilisä tuo saippuaisuutta ja kitkeryyttä pintaan.

Arvio: Olen siinä määrin tequilanoviisi, etten nyt aivan käsittänyt tätä viskiä. Tässä oli paljon hyviä elementtejä, mutta mikään ei ollut aivan oikeassa paikassa. Joku voisi arvostella tämän tuotteen paljon ankaramminkin, mutta toisaalta suhtaudun tähän sarjaan ja sen jatkoon… kiinnostuneesti. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 89/100. Whiskynotes 86/100.