Islay

Bowmore 11 yo 2001/2012, Sansibar 46,9%

Saksalaisen Sansibarin pullotteita tunnetuimpia lienevät tummat sherryherkut. Tällä kertaa maistossa kevyempää Bowmorea, oletettavasti ex-bourbonista.

Bowmore 11 yo 2001/2012, Sansibar

(46,9%, Sansibar, 2001–2012, 263 bts., 70 cl)

Tuoksu: Salmiakkinen ja trooppinen. Voimakas kiivi. Mangoa, cantaloupemelonia, persikkaa. Mieto turpeensavu ja tervaisuus, pekoni. Vihreää omenaa, hedelmäisiä salmiakkikarkkeja. Eucalyptusta, raikkautta, kirpeää maltaisuutta. Hieno tuoksu. Vesilisä paljastaa poltettuja tulitikkuja.

Maku: Hyvin mieto aloitus, monihedelmämehu ja mieto lakritsi maistuvat. Vähitellen terva ja turve tulevat esiin, mutta suutuntuma jää kevyeksi. Kokonaisuus on tasapainoinen ja hieno – päärynää, kiiviä ja melonia löytyy – mutta potkua puuttuu. Salmiakkisuus ja tammisuus nousevat vasta jälkimaussa, joka ei sekään säkenöi. Maltaisuus tuntuu pehmeänä, löytyy anista ja greippiä. Sinänsä maistuva loppuliuku jää lyhyeksi. Vesilisä korostaa päärynäistä karkkimaisuutta.

Arvio: Virkistävän trooppinen ja herkullinen mutta maultaan vähän puhditon Bowmore. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100.

Bunnahabhain 38 yo 1972/2011, Silver Seal 46%

Bunnahabhainin 1960–1970-lukujen vaihteen vuosikerroissa on monia huippuja. Yksityisillä pullottajilla on niitä myynnissä runsain mitoin, jopa melko kohtuulliseen hintaan. Nyt maistelussa Silver Sealia, ex-sherrytynnyristä.

Bunnahabhain 38 yo 1972/2011, Silver Seal

(46%, Silver Seal, Sestante Collection, 1972–2011, 131 bts., 70 cl)

Tuoksu: Todella intensiivinen. Oloroso-sherryä, luumua, viikunaa ja suklaata. Konsentroitunutta makeutta, vadelmaa ja kirsikkaa, veriappelsiinia ja ananasta. Raikasta mineraalisuutta, paahtunutta tammea. Tiettyä kahvisuutta. Upea, tiivis tuoksu. Vesilisä tuo esiin raikkaan havuisuuden, eucalyptuksen, aniksen ja hunajan.

Maku: Marjaisa ja mausteinen jo heti aluksi – tynnyrin väsymisestä ei ole tietoakaan. Suolaisuutta, luumua, suklaata, viikunaa. Hapokasta maltaisuutta, ripaus pippuria, intensiivistä paahteisuutta ja tammisuutta. Voimakas ja syvä, erittäin vangitseva ja tiivis tekstuuri. Maku räjähtää suussa pienestä tipasta monen tason rakennelmaksi. Vadelmaa, mustaa teetä, salmiakkia… Jälkimaku on rotevan tamminen ja oliiviöljyinen, löytyy kaakaota ja vadelmaa, suolaa ja anista. Vesilisä erottelee hunajan ja korostaa maun loppuosaa. Huh.

Arvio: Loistava iäkäs Bunna, jonka intensiivisuus on aivan omaa luokkaansa. 94/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 91/100.

Port Ellen 28 yo 1982/2010, Whiskysite.nl & QV.ID 57,5%

Nyt on mielenkiintoinen viski käsissä: hollantilaisen Whiskysiten ja keräilijä Luc Timmermansin yhteispullote, joka on viettänyt 28 vuotta noin 320 litran refill-sherrytynnyrissä.

Port Ellen 28 yo 1982/2010, Whiskysite.nl & QV.ID

(57,5%, QV.ID Belgium, joint bottling with Whiskysite.nl, 1982–2010, refill sherry puncheon, 72 bts., 70 cl)

Tuoksu: Turvetta ja toffeeta. Kuiva savu ja makea rusinaisuus yhdistyvät. Sisäkumia, karviaismarjaa, sitruunankuorta, ruohoa. Satulaa, jotain antiseptistä. Häivähdys suklaata. Mineraalisuutta, hapokasta jälkiruokaviiniä. Upea. Veden lisääminen tuo esiin suolaisuutta ja rasvaisuutta.

Maku: Täyteläinen ja raskas, silti jotenkin raikas ja monitasoinen. Hiljaiseksi vetää – wow. Savua, turvetta, sherryä, lääkemäisyyttä, toffeeta, sitruunaa, rusinaa, ruohoisuutta, nahkaa, suklaata, luonnonkumia. Suutuntuma on rasvainen ja maut runsaita. Toffeen makeus leikkaa kuivaa savua. Jälkimaku on sitruksinen, heinäinen, tervainen, savuinen, makeutuva, maanläheinen ja huiman pitkä. Vesilisä tuo esiin eucalyptusta ja sitruksista raikkautta.

Arvio: Erittäin laadukas Port Ellen, jossa rasvaisuus ja raikkaus kamppailevat eeppisesti. 93/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 92/100. Whiskynotes 92/100. Whisky Monitor Database 92/100 (per 1).

Bowmore Springtide 54,9%

Bowmore lanseerasi Springtiden vuonna 2012 kärkituotteekseen travel retail -markkinoille. Koko 4 000 pullon erä on kypsytetty ensimmäisen täytön oloroso-tynnyreissä.

Bowmore Springtide

(54,9%, OB for travel retail, NAS, 2012, 4000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Luumuinen ja suklainen. Tuhti sherry, rusinoita ja viikunaa. Savumakkaraa, mietoa turpeisuutta, joulukakun mausteita (kanelia, neilikkaa). Melko makea vaikutelma, toffeeta ja kinuskikastiketta. Säilöttyjä hedelmiä (persikkaa, punaista omenaa). Tuhkaisuutta taustalla. Vesilisä paljastaa suolaa ja sitruksisuutta.

Maku: Selvästi kuivempi ja pippurisempi kuin tuoksu antaa odottaa. Hapokas maltaisuus iskee kiinni heti, luumut ovat kuivattuja ja kaakao (Van Houten) on vahvaa. Savumakkara maistuu, liha on turvesavuista. Suutuntuma on pisteliäs ja tekstuuri kapea mutta tiivis. Jälkimaku on tumman tamminen, makeus häviää hetkeksi täysin. Karvauden alta nousee mausteita, saksanpähkinää, tummaa suklaata. Vesilisä leikkaa happamuutta mutta latistaa suutuntuman todella herkästi, jolloin jälkimakuun ei jää jäljelle oikein mitään.

Arvio: Hyvin karvas tulkinta ensimmäisen täytön sherrykypsytyksestä. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 75/100. Whisky Monitor Database 89/100 (per 1). Whisky Magazine 81/100 (Dave Broom), 76/100 (Martine Nouet). Smoke On The Water, ”Hyvä ja tuhdin sherryinen Bowmore”.

Ardbeg 1998/2006 Still Young 56,2%

Kun Glenmorangie osti Ardbegin ja tislaamon toiminta alkoi uudelleen, alkoi myös uusien tuotteiden rakentelu. Ensin Ardbeg Committee sai maistettavakseen Very Young for Discussion -pullotteen, josta tehtiin lopulta komitean hyväksymä Very Young.

Sen jälkeen tuli noin kahdeksanvuotias Still Young, noin yhdeksänvuotias Almost There ja lopulta noin kymmenen vuoden ikäinen Renaissance. Siltä pohjalta syntyi siis nykyinen Ardbeg Ten.

Nyt lasissa tuota Still Youngia.

Ardbeg 1998/2006 Still Young

(56,2%, OB, 1998–2006, 2nd Release, 70 cl)

Tuoksu: Savuinen, lihaisa, oikein klassinen bourbonkypsytetty mallasviski. Tuhkainen, hiilisavuinen.

Maku: Hiilisavuinen, tuhkainen, hiukan ohut. Mieto lihaisuus, kirkas maltaisuus, jopa jyväisyys. Jälkimaku on tuhkainen, hiilinen, hiukan kova. Hunajaa löytyy vasta aivan lopuksi.

Arvio: Ihan hyvä rakentelu kohti kymppiä, mutta silti aika kovapintainen. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 83/100. Whisky Monitor Database 85/100 (per 21).

Port Ellen 28 yo 1979/2007, 7th Release 53,8%

Port Ellenin maine valettiin vuosina 1998 ja 2000 julkaistuilla Rare Malts -pullotteilla, mutta varsinainen houkutus siitä on kasvanut vuosittain julkaistavien virallisten pullotteiden seurauksena.

Nyt käsissä on 7th Release vuodelta 2007. Julkaisujen taso on pysynyt korkeana, mutta toisaalta myös näiden hinnat ovat vuosi vuodelta nousseet. Aina näitä lähestyy sitäkin kautta: onko tuote vielä hintansa väärti?

Port Ellen 28 yo 1979/2007, 7th Release

(53,8%, OB, 1979–2007, 7th Annual Release, 5274 bts., 70 cl)

Tuoksu: Savuinen, rasvainen, hiukan ruohoinen. Hiukan lihaa ja sisäkumia. Turvetta, vaniljaa, kanelia, heinää. Suolaista voita.

Maku: Savuinen, rasvainen ja runsas. Muhkea body, tiivis ja monitasoinen tekstuuri. Sitruunaa, greippiä, timotei-heinää, suolaa, voita. Jälkimaussa tammi imee tiukasti kiinni, mutta vähitellen vanilja, savu ja voi saavat taas tilaa. Hunajainen, tuhkainen, sitruksinen ja rasvainen finaali, joka jatkuu ikuisuuden.

Arvio: Loistava Port Ellen. Top notch. 93/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 92/100. Whisky Monitor Database 90/100 (per 9).

Ardbeg 10 yo Ten 46%

Ardbeg Ten on moderni klassikko, jonka pariin tulee palattua aika ajoin. Pulloista löytyvät batch-numeroinnit eli nuo kuuluisat L-koodit auttavat hiukan hahmottamaan, minkä ajankohdan tuotteesta on kyse.

Toisaalta massatuotteiden batch-numeroinneille voi aina myös naureskella, koska tuotantomäärät ovat niin suuret. Mutta joka tapauksessa nyt kädessä on puolikkaaseen pulloon pakattu L11-versio.

Ardbeg 10 yo Ten

(46%, OB, +/- 2013, Batch No. L11, Bottle No. 207 21:54 BB, 35 cl)

Tuoksu: Tervainen ja tuhkainen. Todella paljon kuivaa hiilisavua. Turve tuntuu vahvana, samoin lääkemäisyys. Greippiä, sitruunaa, tuoretta ananasta. Vaniljaisuus ja hunaja pehmentävät vaikutelmaa. Salmiakkijauhe ja suolaisuus ovat selviä, jodia ja antiseptisiä aineita löytyy. Vahva ja terävä kokonaisuus.

Maku: Suutuntuma on rasvainen, ja sen takia ensimaku tulee viiveellä. Tuhkaisuus, hiilisavu, salmiakki ja suola tuntuvat voimakkailta, vaniljainen makeus on vaimeampaa kuin tuoksussa. Sitruunaa, ananasta. Tekstuuri on hiukan sekava, body alun iskun jälkeen odotuksia kevyempi. Keskivaiheilla maku tuntuu jopa ontolta, kunnes savu palaa takaisin. Jälkimaku tulee voimakkaana, makean tammisena ja vaniljaisena, kunnes terva herää. Loppuliuku on salmiakin ja hunajan vuoropuhelua, suolaista voita ja sitruunanmehua.

Arvio: Voimakas ja kompromissiton bourbonkypsytetty savupommi, joskin nuori vielä. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100. Dramming 84/100.

Port Ellen 27 yo 1982/2010, The Nectar 53%

Vuonna 1825 perustettu ja vuonna 1983 suljettu Port Ellen nauttii kulttimainetta. Kun viskimarkkinat alkoivat elpyä pian sulkemisen jälkeen, tislaamon keskeiset osat oli jo purettu.

Yllättävän paljon Port Ellen -tuotantoa markkinoille kuitenkin koko ajan valuu. Virallisten pullotteiden hinnat ovat menneet jo katosta läpi, mutta yksityisiltä pullottajilta voi löytää vielä kohtuuhinnalla hyvää viskiä. Nyt lasissa Nectaria.

Port Ellen 27 yo 1982/2010, The Nectar

(53%, The Nectar of the Daily Drams, 1982–2010, 70 cl)

Tuoksu: Savuinen ja rasvainen, mineraalinen, suorastaan raskas. Mietoa tervaisuutta, salmiakkia, suolaa, öljyisiä köysiä, laituria. Ruohoisuutta, tuoretta heinää. Sitruunankuorta, toffeeta, aavistus kreosoottia. Tiettyä maanläheisyyttä, tallia ja tuoretta tupakkaa. Hieno on. Vesilisällä tulee esiin kukkaisuutta (apilaa, orvokkia), hedelmäisyyttä (omenia, hiukan raparperia) ja hunajaa. Kaikkineen vesi makeuttaa tuoksua selvästi.

Maku: Savu ja salmiakki ovat heti läsnä. Nam. Tervaisuutta löytyy. Suutuntuma on rasvainen ja paksu, lähes kermainen. Ruohoisuus ja tallitunnelma ovat paikallaan, samoin sitruunankuori ja suolaisuus. Turpeisuus ja tupakka saavat seuraukseen vaniljaa, hunajaa ja toffeeta. Jälkimaku on suolainen, savuinen, salmiakkinen, tamminen, vähitellen makeutuva, hyvin pitkä. Huh. Vesilisä tuo esiin maltaisuutta ja kuivattaa profiilia.

Arvio: Erittäin hieno, maanläheinen ja raikkaan ruohoinen jättiläisviski. 92/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whiskynotes 92/100. Whisky Monitor Database 90/100 (per 3).

Bunnahabhain 42 yo 1968/2011, Liquid Sun 47,8%

Vuonna 1889 perustetun Bunnahabhainin historiassa erityisesti vuosikerta 1968 on ollut arvostettu. Myös virallisen valikoiman kulttiklassikko Auld Acquaintance on vuoden 1968 tuotantoa.

Nyt lasissa tuota legendaarista vuosikertaa, mutta The Whisky Agencyn brändiportfolioon kuuluvan Liquid Sunin pullottamana.

Bunnahabhain 42 yo 1968/2011, Liquid Sun

(47,8%, Liquid Sun, refill sherry, 1968–2011, 257 bts., 70 cl)

Tuoksu: Sherryinen, sitruksinen, suolainen. Sherryisyys on jalohomeista sorttia. Suolaa leikkaa makeus, jossa on akaasiahunajaa, marsipaania, kirsikkalikööriä. Mustapippuria, hiiltä, rusinaa, viikunaa, nahkatakkia, maltaisuutta. Syvä ja kompleksinen. Vesilisällä makea kirsikkaisuus korostuu, tulee esiin havuja ja anista.

Maku: Rakentuu kerroksittain, vähän kerrassaan. Ensin maltaisuus, sitten Bunnalle tyypillinen suolaisuus ja pippurisuus, vähitellen mineraalisuus ja sitruksisuus. Hunajaa, fino-sherryä muistuttavaa hapokkuutta, havuja, nahkaisuutta, kirsikkalikööriä, mausteisuutta (minttua). Toisilleen vastakkaisia mutta silti toisiaan tukevia elementtejä. Suutuntuma on monikerroksinen ja samalla ilmava. Jälkimaku on syvän tamminen, silti makea, hiukan pippurinen, kirsikkainen, erittäin pitkä. Vesilisä korostaa toffeeta ja toisaalta happoisuutta.

Arvio: Jumalainen, hyvin tamminen mutta silti elävä ja pirteän sherryinen Bunna. 93/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100.

Port Charlotte PC7 ’Sin An Doigh Ileach’, 61%

Bruichladdich alkoi 2000-luvulla tehdä kahta uutta viskiä, keskisavuista Port Charlottea ja äärimmilleen turvesavustettua Octomorea. Port Charlotten ex-bourbonissa ja ex-sherryssä kypsytetyn PC7:n liikanimi Sin An Doigh Ileach tarkoittaa ylväästi ’Islayn asukkaiden ykseyttä’.

Port Charlotte PC7

(61%, OB, 2001–2008, Sin An Doigh Ileach, 24 000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Erittäin lihaisa ja turpeinen. Makean savuinen, karamellisoitua possua ja punaviinikastiketta. Tervaleijonaa, salmiakkikossua, merisuolaa, makeaa porter-olutta, trooppisia hedelmiä. Hiukan tuhkaa. Muhkea ja monitasoinen kokonaisuus. Vesilisä tuo esiin glyserolia ja mineraalisuutta.

Maku: Suunnattoman savuinen, lihaisa ja kihelmöivän mausteinen. Tuhkainen ja kuiva suutuntuma kamppailee karamellipossun ja makean lakritsin kanssa – huimaa. Salmiakkijauhetta, IPA-olutta, hedelmiä, mineraalisuutta, sitruunaa, hunajaa, kaikkea löytyy. Jälkimaku on hyvin tervainen, tumman mausteinen (chiliä, rosmariinia), hunajainen, tuhkainen ja monitasoinen. Vesilisä ei tuo tähän oikein mitään lisää.

Arvio: Karamellipossua savussa. Erittäin hieno nuori viski, jolle ei kannata näyttää vettä. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 89/100. Whisky Monitor Database 86/100 (per 9).