Speyside

Glenglassaugh Evolution 57,2%

Glenglassaugh perustettiin 1873–1875, ja se on ollut monta kertaa suljettuna historiansa aikana. Tislauspannut ovat niin suuret, että niitä voidaan joko käyttää suuriin viskimääriin tai sitten ne on pidettävä hiljaisina.

Viimeisin, 23 vuoden hiljaisuus päättyi 2008, kun Scaent Group osti tislaamon. Tislaus alkoi uudelleen, ja ensimmäiset uudet viskit saatiin markkinoille 2011. Sen jälkeen The BenRiach Distillery Company osti tislaamon.

Evolution on kypsynyt kolmisen vuotta ex-bourbontynnyreissä (ex-Tennessee Cask, George Dickel first fill).

Glenglassaugh Evolution

(57,2%, OB, NAS, 2012, 70 cl)

Tuoksu: Valkoviiniä (pinot grigio?). Päärynää. Vaniljaa. Valkoista viinimarjaa. Jokin liimainen vivahde. Pesuainetta. Yllättävän mieto tuoksu – miltei vaisu – ollakseen yli 57-prosenttista.

Maku: Todella ohut. Ensin tuntuu vain terävä alkoholi, sitten irtoaa makeutta ja tuoretta tammilankkua. Pakko lisätä vettä. Se tekee tästä päärynälimonadia. Hentoa sitruunaa, Limoncelloa. Rice crispies -muroja. Kovin kaukana ollaan vielä kypsien viskien monitasoisuudesta. Viinimäisyys on hallitsevaa, maltaisuus on vielä puhkeamatta. Muistuttaa melkein vodkapohjaista likööriä tylpässä makuprofiilissaan.

Arvio: Ei oikein vielä viski. Ohut, päärynäinen ja sitruunaliköörimäinen raakile. Katsotaan seitsemän vuoden päästä uudelleen. 75/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Dramming 81/100.

 

Glenrothes 1988, 43%

Glenrothesin etikettimerkinnät ”approved” ja ”bottled” ovat herättäneet hämmennystä. Malt Maniacs ansiokkaasti selvitti, että hyväksyttyä ja pullotusta varten laimennettua viskiä naitetaan noin 700 litran tynnyreissä jopa useita vuosia.

Glenrothes 1988

(43%, OB, distilled 16.12.1988, approved 4.11.2008, bottled 2011, 10 cl miniature)

Tuoksu: Todella roteva ja hedelmäinen. Appelsiininkuorta, siirappia, ruskeaa sokeria. Taustalla tuttu maltaisuus. Hedelmien makeus on konsentroitunutta, aivan kuin marmeladissa. Sherrytynnyrin vaikutus tuntuu monella tapaa: hiukan imelänä, silti mausteisena ja tunnistettavana. Hieno vaikutelma kaikkineen.

Maku: Maukkaan sherryinen avaus. Rusinaisuuden takaa nousee vahva maltaisuus. Huiman pehmeä ja täyteläinen suutuntuma. Tuoksua peilaavat appelsiinimarmeladi ja siirappiset säilykepersikat. Kokonaisuus kantaa pehmeydestään huolimatta hienosti jälkimakuun, joka on puhdasta juhlaa. Tammisuus ja mausteet aloittavat melkein loppumattoman vuoropuhelun. Jumalainen finaali.

Arvio: Aivan loistava, kehittyvä Glenrothes. Tislaamon parhaat puolet yhdessä viskissä. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100. Whisky Monitor Database 87/100 (per 2).

Glenrothes 1998, 43%

Edrinton myi Glenrothesin perinteiselle lontoolaiselle viinitukkurille Berry Bros & Ruddille vuonna 2010. Itse tislaamo rakennuksineen on kuitenkin edelleen Edringtonin hallussa, samoin Cutty Sark -blendi.

Nyt käsissä on uudehko miniatyyrisarja, jonka pullot ovat kooltaan poikkeuksellisesti 10 cl. Tuolla koolla on nimikin: double double.

Glenrothes 1998

(43%, OB, distilled 17.12.1998, approved 11.2.2009, bottled 2012, 10 cl miniature)

Tuoksu: Taatelikakkua ja rusinoita. Oloroso-sherry tuoksuu voimakkaasti. Hiukan hapan, jopa äkkiväärä yleisilme. Kanelinen, paksu ja turpea tuoksu. Kokonaisuutta kantaa Glenrothesin tuttu maltaisuus. Oikein lupaava, hyvä tuoksu.

Maku: Miellyttävän pyöreä hedelmäisyys, edelleen taateleita ja rusinoita, joista tuoksussa oli lupausta. Kanelitankoa ja appelsiinia. Maltaisuus toimii hyvin, kun mausteet tukevat sitä – löytyy myös kardemummaa. Body on kuitenkin ohut, eikä oikein riitä jälkimakuun saakka. Loppuliuku on hento, ohuen rusinainen.

Arvio: Hyvät lähtökohdat, mutta kymmenen vuotta tynnyrissä ei ihan vielä riitä tälle. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 84/100. Whiskynotes 84/100. Whisky Monitor Database 85/100 (per 2).

Glenrothes Select Reserve 43%

Vuonna 1878 perustettu Glenrothes on Rothesin alueen klassikkotislaamo. Vuonna 2005 lanseerattu Select Reserve oli pitkästä aikaa ensimmäinen viski ilman vuosikertamerkintää Glenrothesin tuotannossa.

Glenrothes Select Reserve

(43%, OB, NAS, +/- 2012, 10 cl miniature)

Tuoksu: Todella maltainen. Happaman ja käyneen oloinen, hiivaa ja Tolua. Tylppä, saippuainen. Vaniljaa ja viinereitä, säilykehedelmiä (päärynöitä).

Maku: Hiukan tympeän tuoksun jälkeen maku yllättää positiivisesti. Maltaisuus ei ylikorostu vaan tukee makuprofiilia: säilykepäärynöillä ja -persikoilla koristeltua täytekakkua (kermavaahdolla), sen jälkeen suun täyttävää pehmeää mausteisuutta (kanelia, kookosta). Jälkimaku on hyvin mieto, mutta silti pirteällä tavalla kirpeä ja maukas. Sitrus nousee esiin vasta siellä.

Arvio: Vaatimaton tuoksu, tasapainoinen maku. Kelvollinen kokonaisuus näin nuoreksi. Ei silti säväytä vielä oikein millään tasolla. 80/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 78/100 (per 2).

Glenlossie 15 yo 1997/2012, The Ultimate Selection 46%

Glenlossien tislaamo rakennettiin vuonna 1876 Lossien laaksoon Elginin eteläpuolelle. Viski meni pitkään vain sekoituksiin, kunnes 1990-luvun alussa Diageo toi markkinoille 10-vuotiaan Glenlossien Flora & Fauna -sarjaan.

Nyt maistelussa on The Ultimate Selectionin pullottama Glenlossie, joka on peräisin hogshead-kokoisesta ex-bourbontynnyristä (225 litraa).

Glenlossie 15 yo 1997/2012, The Ultimate Selection

(46%, van Wees’ The Ultimate Selection, 18.2.1997–16.10.2012, Cask No. 811, 343 bts., 70 cl)

Tuoksu: Voimakas maltaisuus ja korosteinen hedelmäisyys (kirpeä hedelmäsalaatti, omenaa ja ananasta). Vaniljainen, makea ja yllättävän täyteläinen vaikutelma. Mineraalinen ja valkoviinimäinen, pyöreä. Hyvä!

Maku: Roteva maltaisuus tulee ensin. Tämä odotella on odotuksia tukevampi viski. Maltaisuus pilkkoutuu hedelmäiseksi ja raikkaaksi, tuore ja makea ananas hallitsee. Kirpeydellä ja makeudella on hyvä balanssi. Jälkimaku jatkuu suoraan ja raikkaana, mineraalinen fiilis pysyy yllä loppuun saakka. Hyvin puhdas, keskipitkä loppuliuku. Kaikkineen onnistunut bourbonkypsytys kantaa maltaista kokonaisuutta.

Arvio: Tasainen makuelämys, tuoksu ja maku peilautuvat hienosti keskenään. Ananas ja maltaisuus balanssissa. Ylitti odotukset. 84/100

Braeval 13 yo 1998/2012, The Ultimate Selection 46%

Braeval tunnetaan monella eri nimellä. Alkujaan se oli Braes of Glenlivet, mutta lopulta Glenlivet suojasi tuotemerkkinsä. Vuosina 1973–1978 rakennettu tislaamo oli pitkään suljettuna, kunnes se avattiin uudelleen vuonna 2008.

Tämä The Ultimate Selectionin pullottama Braeval on viettänyt 13 vuotta ex-bourbontynnyrissä (noin 180 litran barrelissa).

Braeval 13 yo 1998/2012, The Ultimate Selection

(46%, van Wees’ The Ultimate Selection, 12.11.1998–1.10.2012, Cask No. 168883, 227 bts., 70 cl)

Tuoksu: Voimakas vihreä omena (Granny Smith). Aivan mahdoton omena tosiaan, se peittää kaiken alleen. Vähitellen maltaisuus sentään avautuu ja kukkaisuus pilkistää esiin (havuinen kukka-asetelma talvella). Hiukan koneöljyä ja hiuslakkaa. Aika jännä kokonaisuus.

Maku: Pirteän raikas ja yllättävän herkullinen. Vahva omenaisuus sävyttää kaiken. Alkuun pirskahtelevaa maltaisuutta. Hiukan suolaista voita siihen perään. Jälkimaku on omenainen, mutta liudentuu vahvasti – jäljelle jää vain ohuelti maltaisuutta, vihreää teetä, havuja ja tuoretta ruohoa.

Arvio: Pirteä tuoksu ja mainio maun ensivaihe, mutta kaari ei kanna loppuun aivan saakka. Lyhyt ja ohut jälkimaku pudottaa tämän viskin palkintopallilta. Mutta hyvä tuote on kuitenkin kyseessä. 85/100

Glenburgie 26 yo 1983/2010, The Nectar 48,5%

Vuonna 1810 perustettu Glenburgie on julkaissut niukasti virallisia pullotteita. Pääosa tuotannosta menee Ballantine’s-sekoiteviskiin. Tämä The Nectarin pullote on peräisin ex-bourbontynnyristä.

Glenburgie 26 yo 1983/2010, The Nectar

(48,5%, The Nectar of the Daily Drams, 1983–2010, 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen, mineraalinen. Kirsikkasurvosta ja appelsiinimarmeladia. Sulanutta vaniljajäätelöä. Omenaviineriä ja leipomotuotteita. Vahva vaikutelma, maltaisuus taustalla.

Maku: Marmeladimainen, hapan hedelmäisyys tulee ensin. Mineraalimainen ensivaikutelma. Makeus nousee nopeasti, hillosokeri ja appelsiinimehu maistuvat. Keskivaihe on maltainen ja hiukan pisteliäs, mutta jälkimaun vyöry on mahtava. Maku muuttuu täyteläiseksi, siinä on hilloja, mausteita, tammisuutta, leivonnaisia. Hieno, pitkään jatkuva ilotulitus.

Arvio: Tasapainoinen ja moniuloitteinen kokonaisuus. Tätä on ilo nauttia. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 83/100. Whisky Monitor Database 85/100 (per 3).

Macduff 17 yo 1995/2012, The Ultimate Selection 46%

Macduffin tislaamo sijaitsee Deveronin laaksossa, ja sen viskejä myydään pääasiassa Glen Deveronin nimellä. Tällä kertaa maistossa The Ultimate Selectionin ex-bourbontynnyrissä kypsynyt yksilö (refill butt, 500 litraa).

Macduff 17 yo 1995/2012, The Ultimate Selection

(46%, van Wees’ The Ultimate Selection, 3.3.1995–1.10.2012, Cask No. 7886, 618 bts., 70 cl)

Tuoksu: Kukkainen ja rasvainen. Pistävän alkoholinen – luulisi, että tässä olisi enemmänkin voltteja. Vahvasti merisuolaa. Kosteaa pahvia. Kukkaisuudessa on jotain esanssista, happaman parfyymimäistä. Ananasta, vahvasti omenaa, aavistus päärynää. Öljyisyys ei oikein houkuttele.

Maku: Pistävän kukkainen aloitus. Rikki maistuu, samoin pahvi. Sitä seuraa ohut hedelmäisyys (omenaa), jonka jälkeen suutuntuma kuivuu rajusti – en muista vähään aikaan näin kovia tanniineja. Kun suu on kuivunut tammilankuiksi, nousee vielä kermainen ja pehmeän hedelmäinen jälkimaku, joka jatkuu yllättävän pitkään. Loppu on taas kuiva ja paahtunut.

Arvio: Jälkimakua kohti tämä vaihtuu toiseksi viskiksi. Outo kokemus. 76/100

Linkwood 26 yo 1984/2010, Dewar Rattray 55,9%

Vuonna 1821 rakennettu Linkwood laajeni vuonna 1971 toisella tislaamolla, ja nykyään nämä tislaamot tunnetaan nimillä Linkwood A ja Linkwood B. Tuotanto kuitenkin kypsyy yhdessä paikassa. Tämä Linkwood-yksilö on peräisin ex-bourbontynnyristä.

Linkwood 26 yo 1984/2010, Dewar Rattray

(55,9%, A.D. Rattray, 15.3.1984–22.10.2010, Cask No. 1624, 306 bts., 70 cl)

Tuoksu: Tumman hedelmäinen ja karamellinen. Säilykekirsikkaa. Paahdettua vaahtokarkkia (!). Mausteita, lähinnä kanelia. Mustaa teetä. Erittäin jykevä maltaisuus. Vesilisällä tuoksun kukkaisuus lisääntyy.

Maku: Onpa omaperäinen! Jopa ilman veden lisäystä täysin juotava. Uskomattoman jykevä maltaisuus, josta tuli esimakua jo tuoksussa. Karamelli maistuu, suu suorastaan vuoraantuu sillä. Tumma hedelmäisyys tuntuu taustalla, uuniomenat ja kypsät luumut. Jälkimaku on vähintään erikoinen: suussa tuntuu aivan samanlainen karhea hapokkuus kuin tšekkiläisen pils-oluen jälkeen. Tammisuus alkaa kuivattaa suuta sen jälkeen. Vesilisä pehmentää makuja tasaisesti, mutta ei tuo mitään lisää. Jälkimaku on uljaan pitkä kuitenkin.

Arvio: Upealla jälkimaun kirjolla varustettu yllättäjä. Hyvä kokemus kaikkineen. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 89/100 (per 1).

Glen Spey 12 yo Flora & Fauna 43%

Glen Speyllä on hämmentävä yhtäläisyys naapuriinsa Glenrothesiin. Glen Speyn viskistä suurin osa päätyy Lontoon St. Jamesilla sijaitsevalle Justerini & Brooksille J&B-sekoiteviskin komponentiksi. Samalla kadulla sijaitsee Berry Bros. & Rudd, jonka omistama Glenrothes on Cutty Sark -sekoiteviskin pääainesosa.

Nyt maistossa Glen Speyn Flora & Fauna -pullote, joka on sitä viimeistä neljän uuden pullotteen sarjaa 2000-luvun puolelta.

Glen Spey 12 yo Flora & Fauna

(43%, OB, +/- 2012, 70 cl)

Tuoksu: Kirpeän kukkainen ja vahvan maltainen. Maltaisuuden keskellä merisuolaa ja kuivaa heinää. Esterit jyräävät. Saippuaa ja huokeaa parfyymiä. Imelyys ja kirpeys eivät oikein löydä tasapainoa.

Maku: Makean maltainen, aavistuksen terävä ja runsaan kukkainen. Pilsneriä ja sitruunaa. Maun keskivaiheilla suutuntuma sakkaa ja lievä puisevuus nousee esiin. Jälkimaku on kuitenkin vahvasti makeutuva ja pirteän hunajainen. Lopuksi suolaisuus noustaa taas päätään. Jälkimaku keskipitkä ja runsas.

Arvio: Maltainen ja kukkainen perusviski. Plussaa suolaisuudesta. 81/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 70/100. Whisky Monitor Database 77/100 (per 6).