Islay

Bowmore 12 yo Brown Dumpy Miniature 43%

Vanhaa Bowmoren 12-vuotiasta ruskeasta dumpy-pullosta miniatyyrinä. Alkuperä on jostain varhaiselta kasarilta.

Bowmore 12 yo Dumpy Brown Miniature

(43%, OB, early 1980’s, Dumpy Brown Bottle with Golden Label, 5 cl miniature)

Tuoksu: Todella paljon iäkkäämmän viskin tuoksu. Merellinen, suolainen, trooppisen hedelmäinen ja avoimella tavalla raikas. Mietoa turvesavua, mineraalisuutta, kukkaisuutta ja pehmeän maitosuklaista makeutta. Omenaista mehukkuutta, kuivaa tammea, vahamaisuutta, tumman yrttistä ryhdikkyyttä. Hieno on.

Maku: Makean mehukas hedelmäisyys ja kuivan tamminen turpeisuus muodostavat heti täydellisen liiton. Vahamaisuutta, öljyä, mineraalisuutta, turvesavua. Kukkaista kirpeyttä ja tumman yrttistä sävykkyyttä samassa paketissa. Tuoksussa tuntuva avoin kompleksisuus jatkuu upeasti maussa. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja aivan loistavasti balanssissa. Hiukan vegetaalisuutta ja farmista sävyä, vanhaa sherryä, vaniljaa ja maitosuklaata. Omenaa ja aprikoosia, hiukan hunajaa. Jälkimaku on turvesavuinen, mehukkaan omenainen, yrttinen ja hunajainen. Tammi tuntuu yhä vahamaisena ja vaniljaisena, mineraalisuus tuo kompleksisuutta. Maltaisuutta ja tallia, vanhaa sherryä. Varsin pitkä ja nautinnollinen finaali.

Arvio: Odotin tältä paljon ja yllätyin silti myönteisesti. Tuntuu paljon iäkkäämmältä viskiltä kuin mitä etiketti väittää. Syvyyttä ja tasapainoa riittää todella pitkälle. Itselleni tämä toi jälleen täysin uuden kulman 12-vuotiaaseen Bowmoreen. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Smoke On The Water, ”Hienon tiivis ja tasapainoinen kokonaisuus”.

Laphroaig 16 yo 2000/2017, Douglas Laing 47,8%

Lasissa tällä kertaa varsin vaaleaa Laphroaigia ex-bourbonista Belgian markkinoille. Pullottajana on Douglas Laing, joten laatua on lupa odottaa.

Laphroaig 16 yo 2000/2017, Douglas Laing

(47,8%, Douglas Laing for Cinoco Belgium, Old Particular, 6/2000–1/2017, Cask No. DL 11516, Refill Hogshead, 174 bts., 70 cl)

Tuoksu: Mineraalinen, lääkemäinen ja varsin kuiva. Salmiakkijauhetta, hiilisavua ja palanutta puuta. Tuhkaisuus, merellisyys ja tervaisuus ovat pinnassa. Antiseptisia aineita, vihreää omenaa, sitruunaisuutta. Hiukan ruohoa ja heinää, suolaa ja merilevää. Vesilisä avaa runsaasti mentholia ja päärynää.

Maku: Tervainen, mineraalinen ja tuoksua pykälän makeampi. Hunajaa, omenaa, hiukan vaniljaisuutta. Hiilisavu ja lääkemäisyys ovat silti jämäkästi läsnä, samoin salmiakki. Hapokkuutta, limetin kitkeryyttä, mangon makeutta, trooppista hedelmää, herkullista sitruunalakritsia. Suutuntuma on melko kuiva ja hyvin tasapainossa. Vihreää teetä, hiukan chiliä, yrttistä raikkautta. Jälkimaku kääntyy tervaleijonaksi ja mentholiseksi. Lääkemäisyyttä, yrttistä syvyyttä, kamferia, pippurisuutta. Trooppista hedelmää, lääkemäisyyttä, mineraalisuutta, nuotiosavua. Pitkä finaali. Vesilisä korostaa mentholisuutta ja raikkautta.

Arvio: Onnistunut pullote kaikin puolin. Sävykäs ja tasapainoinen, tisleelle uskollinen ja varsin kompleksinenkin. 89/100

Kilchoman 2012/2019 STR Cask Matured 50%

Maistelussa ex-punaviinitynnyreissä kypsytettyä nuorta Kilchomania. Menetelmä tynnyrikäsittelyyn on Shaving, Toasting & Re-Charring, siitä siis lyhenne STR. Sen pitäisi poistaa tynnyreistä räikeintä viinisyyttä ja hillitä samalla aktiivisinta tammisuutta. Tohtoroinnilta kuulostaa.

Kilchoman 2012/2019 STR Cask Matured

(50%, OB, 2012–2019, STR Cask Matured, Red Wine Casks, 14500 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hiilisavua ja bbq-kastiketta. Salmiakkia, tuhkaa, pippuria ja varsin reipasta tammisuutta. Hedelmäisyys on melko imelää, uuniomenaa ja grillattua banaania. Vadelmaa, kirsikkaa, greippiä. Pekonia ja beef jerkyä, aseöljyä ja likaisuutta. Hiukan sekava viinisyys. Vesilisä avaa mentholia ja korianteria.

Maku: Öljyinen, pippurinen, likainen ja voimakas. Paksu tuhkaisuus ja hiilisavu iskevät heti, tervaleijona ja suola perässä. Muhkea turvesavu ja vegetaalisuus, savumakkaraa ja pekonia riittää. Bbq-kastike ja viinisyys jäävät taustalle verrattuna tuoksuun. Suutuntuma on melko öljyinen ja varsin muhkea. Happoja, greippiä, etikkaisuutta, aktiivista tammea. Jälkimaku on pippurinen, tuhkainen, hiilisavuinen ja varsin kuminen. Tummaa suklaata, kirsikkaa, sekavia uuniomenaisia piirteitä, edelleen reipasta viinisyyttä. Vegetaalisuus ja lihaisuus pysyvät mukana, samoin tietty likaisuus. Keskipitkä finaali. Vesilisä korostaa paljasta tammea.

Arvio: Varsin tyly ja pippurinen Kilchoman. Tällaiset viskit pitäisi tehdä häikäilemättömästi, koska nyt viinisyys ei oikein löydä paikkaansa. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 83/100.

Octomore 08.1 Masterclass 59,3%

Maistelussa tällä kertaa jykevää Octomoren savuviskiä ex-bourbonista: tämä 08.1 Masterclass on ollut yksi viime aikojen parhaiten saatavilla olleita Octomore-pullotteita. Omat kohtaamiset näiden Bruichladdichin ”ylisavuisten” kanssa ovat jääneet viime vuosina suhteellisen vähiin.

Octomore 08.1 Masterclass

(59,3%, OB, 2008–22.8.2017, 167 ppm, 1st Fill American Oak, 42000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Yllättävän nätti! Voimakas kamferi ja tyylikäs lääkemäisyys ovat kärjessä, terva ja kuivakka turvesavu heti siinä kannoilla. Runsaasti sitruunaisuutta ja merellisyyttä, hiukan vaniljaa ja tammista otetta. Mustapippuria, jodia, mineraalisuutta, hedelmäteetä. Vesilisä availee maitosuklaata ja hunajaa.

Maku: Nyt on savua. Makea ja paksu, hiilinen ja tamminen ensipuraisu. Tuoksun tyylikkyys on tiessään, kun pippuri ja turvesavu alkavat riehua. Sitruksisuutta, vaniljaa, lääkemäisyyttä. Suutuntuma on lopulta varsin kuiva, kun tanniinit kiristävät suupieliä. Latistuu merkittävästi tuoksusta, ruohoisuus ja omena nousevat pintaan, samoin grillattu ananas. Tammi on aktiivista ja niskan päällä. Jälkimaku on todella turvesavuinen, vegetaalinen ja merellinen. Tammea, jodia, hiukan imelää lääkemäisyyttä. Pippuria, ruohoisuutta, yhä voimistuvaa tanniinisuutta. Keskipitkä finaali. Vesilisä tekee tästä erittäin makean.

Arvio: Todella kutsuva tuoksu latistuu melko tavanomaiseksi savupommiksi. Paljon tässä on hyvääkin, mutta tuoksu antoi odottaa vielä paljon suurempaa ja vivahteikkaampaa viskiä. 85/100

Caol Ila 19 yo 1997/2015, Sansibar 40,2%

Maistelussa tällä kertaa sherryistä Caol Ilaa Sansibarin valikoimasta. Voltit ovat päässeet alarajan tuntumaan, vaikka pullomäärä on suorastaan valtava. Ei olisi ihme, jos tätä olisi rakenneltu useammastakin tynnyrinjämästä, vaikka kyseessä on päällisin puolin yhden tynnyrin pullote (”Matured in a Sherry Butt”).

Caol Ila 19 yo 1997/2015, Sansibar

(40,2%, Sansibar, Spirits Shop Selection, Samurai Label, 1997–2015, Sherry Butt, 599 bts., 70 cl)

Tuoksu: Maanläheinen, turpeinen ja nahkainen. Märkiä lehtiä, kosteaa rantakalliota, hiukan kuivaa sherryä. Lääkemäisyyttä, haavansidonta-aineita, mineraalisuutta, hiiltä. Jalohomeisuutta, kosteaa kellaria, umamia, kevyesti tupakkaisuutta. Yrttisyyttä, minttua, kamferia. Vettä ei uskalla lisätä, etteivät voltit valahda.

Maku: Nyt on erikoinen. Aivan kuin vanha sherryinen savuviski, joka olisi viettänyt liikaa aikaa lasipullossa auringossa. Hiilisyyttä, lakritsia, tervaa, lääkemäisyyttä. Turvesavu on kuivaa ja pehmeää kuin iäkkäässä viskissä ikään. Suutuntuma on kummallisen ohut mutta makuja silti riittää. Omenaa, mineraalisuutta, sitruksisuutta ja happoja. Maanläheisyys ja tupakkaisuus pysyvät myös kyydissä mukana. Tammi on poissa lähes kokonaan, vaikka pientä mustapippuria esiintyykin. Jälkimaku on lakritsinen, hyvin miedosti turvesavuinen ja mineraalinen. Lääkemäisyyttä ja kuivakkaa sherryä riittää. Tupakkaisuutta, appelsiinia, kirpeää omenaa, nahkaisuutta. Tammikin tulee vähitellen esiin ja kuivahtaa. Keskipitkä finaali jää lopulta varsin kapeaksi.

Arvio: Hyvin erikoinen sherryinen Caol Ila. Mielenkiintoinen mutta aivan rajalla. Intuitio sanoo toistuvasti, että tämä on pilalla. Ei ehkä täysin, mutta jotain peruuttamatonta kummaa tälle on tapahtunut matkan varrella. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100.

Laphroaig 25 yo 2016 Edition 48,6%

Maistelussa vaihteeksi Laphroaigin 25-vuotias. Vuosikerta saisi lukea kyllä selvästi etiketissä, koska tuntuu tyhmältä googlata, mikä on LL0033. Se nyt on sitten tosiaan 2016.

Modernin aikakauden suosikkini kaksvitosten sarjasta on edelleen mustaetikettinen 2014-julkaisu, vaikka tuoreempi 2017-pullote oli sekin kerrassaan mainio. Menneen vuosikymmenen alkupuolella ehti tulla vastaan muutama vähän vaatimattomampikin esitys.

Laphroaig 25 yo 2016 Edition

(48,6%, OB, 2016, Batch No. LL0033, Oloroso Sherry & American Oak Casks, 70 cl)

Tuoksu: Tumman yrttinen, mineraalinen ja turvesavuinen. Lääkemäisyyttä, vahvaa suolaisuutta ja merilevää, tiettyä kalkkisuutta ja kuivaa otetta. Hiiltä ja jodia. Sitruunaa, hapokasta vihreää omenaa, trooppista hedelmää, viinikumikarkkia. Pieni lihaisuus on mukana. Vesilisä avaa minttua ja raikkautta.

Maku: Merellinen, lääkemäinen ja kuivan turvesavuinen. Ruohoisuutta ja kitkeryyttä, vihreää teetä ja tuhkaa. Mineraalisuus ja jodi ovat tässä julkaisussa varsin hallitsevia. Sitruunaisuus ja omena jäävät taka-alalle. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja pehmeydessäänkin varsin hapokas. Tummaa yrttiä, salmiakkia, pientä pippuria. Jälkimaku on turvesavuinen ja varsin tamminen. Vanilja puskee pintaan, samoin pippuri. Suolaisuutta ja mineraalisuutta silti riittää, samoin vihreää teetä ja ruohoisuutta. Sitruunaisuutta ja omenaa saa melkein hakemalla hakea. Melko pitkä finaali makeutuu lopuksi. Vesilisä pitää kitkeryyden pinnassa ja korostaa Laphroaigille tyypillistä villaista karheutta.

Arvio: Aivan laadukas viski, mutta profiili on melko kitkerä ja mineraalisuus saa vallan. Sitruksinen syvyys on toki iän tuoma etu. 88/100

Bowmore 16 yo 2000/2017, Cooper’s Choice 46%

Lasiin löytyi ex-bourbonissa kypsynyttä Bowmorea Cooper’s Choicelta.

Bowmore 16 yo 2000/2017, Cooper’s Choice

(46%, Cooper’s Choice, 12/2000–2017, Cask No. 223, Bourbon Cask, 320 bts., 70 cl)

Tuoksu: Merellinen ja suolainen, parafiininen ja pehmeän turvesavuinen. Raikasta sitruksisuutta ja viherherukkaisuutta, mineraalisuutta. Modernin Bowmoren peruselementit ovat puhtaina läsnä. Mantelia, aktiivista tammea, vaniljajäätelöä, kermavaahtoa. Vesilisä korostaa makeutta ja akaasiahunajaa.

Maku: Sitruksinen ja suolainen, pehmeä ja miedon turvesavuinen. Mineraalisuus ja merellisyys ovat hyvässä balanssissa sitruunan ja kermaisuuden kanssa. Tammi tuntuu aktiivisena ja vaniljaisena. Öljyä ja parafiinia riittää. Suutuntuma on melko öljyinen ja runko napakka. Paahteisuutta ja tuhkaisuutta nousee esiin, pippuria ja bensaisuutta. Jälkimaku on suolainen ja turvesavuinen, kaikkineen varsin öljyinen ja merellinen edelleen. Sitruunaa, viherherukkaa, mineraalisuutta. Tammi pysyy aktiivisena pinnassa pippurisena ja varsin napakkana. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo paahteisuutta ja pähkinäisyyttä pintaan.

Arvio: Oivallinen moderni Bowmore. Hyvin suolainen ja kirkas profiili. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 86/100.

Bowmore 1999/2018 Vaults Secret Tour Cask Sample #2117, 57,2%

Lasissa tällä kertaa jotain vähän poikkeuksellista: Bowmoren tislaamokierroksen tynnyrinäyte talvikaudelta 2018–2019. Näyte on vedetty aikanaan ex-sherrystä.

Muistelen itsekin lämmöllä omaa kierrostani Bowmoren tislaamossa ja etenkin sitä ex-sherrystä nostettua upeaa näytettä No. 1 Vaultsissa. Mutta se tapahtui jo niinkin muinaisuudessa kuin vuonna 2016.

Bowmore 1999/2018 Vaults Secret Tour Cask Sample #2117

(57,3%, OB, 1999–2018, Vaults Secret Tour Cask Sample, Cask No. 2117, Sherry Cask, 10 cl)

Tuoksu: Suklainen ja tervainen, paahtunut ja lakritsinen. Sherry ja turvesavu toimivat upeasti yhteen, salmiakkia ja rusinaisuutta riittää, samoin pientä lihaisuutta ja tallisuutta. Pähkinää, mausteisuutta, tummaa yrttisyyttä, suolaisuutta, öljyisyyttä. Yrttitippoja, mentholia. Upea. Vesilisä avaa yskänlääkettä.

Maku: Erittäin suolainen ja salmiakkinen ensikosketus, sherry avautuu vähitellen. Voimakasta tervaleijonaa, paahteisuutta, pippuria. Komea on. Turvesavua, synkkää yrttisyyttä, yskänlääkettä, lakritsia. Sherryä, tummaa suklaata, hiukan kahvisuutta. Suutuntuma on melko öljyinen. Pähkinäisyyttä, luumuhilloa, hiukan minttua. Jälkimaku on todella suolainen, salmiakkinen ja suklainen. Sherryä, luumua, yskänlääkettä, runsaasti öljyisyyttä ja mustapippuria. Tammea, melko mietoa turvesavua, tervaisuutta, tallia ja nahkaa. Vähitellen esiin tulee trooppista hedelmää ja mentholia. Pitkä finaali. Vesilisä korostaa paahdetta.

Arvio: Suolainen ja salmiakkinen, ikäisekseen aivan ensiluokkaisen hieno sherryinen Bowmore. 91/100

Laphroaig Cairdeas 2019 Triple Wood 59,5%

Tämän vuoden Uisgessa osallistuin Pikkulinnun Markku Ristevirran vetämään Feis Ile -tastingiin, jonka avausviskinä oli upea Laphroaig 12 yo 1994 Feis Ile 2006, 56%.

En millään malta olla maistamatta nyt perään tätä tuoretta Cairdeasia, joka laskeutui Feis Ileen peräti 36 000 pullon satsilla kolmetoista vuotta myöhemmin. Myönnetään, hiukan on haastava paikka tynnyrivahvalla Triple Woodilla nyt.

Laphroaig Cairdeas 2019 Triple Wood

(59,5%, OB, Bottled 19.3.2019, Feis Ile 2019, Ex-Bourbon, Quarter and Oloroso Sherry Casks, 36000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Makeaa turvesavua, poltettua heinää, yskänlääkettä. Tervaa ja kosteaa sahanpurua, aktiivista tammea. Suolaista voita käristyneen paahtoleipän päällä. Märkää köyttä, merilevää, suolakalaa, pippuria. Merellisyys ja mineraalisuus kohtaavat vegetaalisuuden. Hiukan bensaa. Vesilisä avaa tuhkaa ja sitrusta.

Maku: Nyt on voimaa. Erittäin tuhkainen, makean turvesavuinen ja reippaan pippurinen ensipuraisu. Tammi iskee väkevästi heti. Bensa nousee pintaan, terva ja yskänlääke pysyvät taustalla. Viherpippuria, ruohoisuutta, jyväisyyttä, hapokasta omenaa ja sitruunaa. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja levoton. Paahtoleipä, suolainen voi ja öljyinen suolakala tulevat hyvin esiin. Jälkimaku on varsin hapan ja synkän turvesavuinen. Hiiltä, yrttisyyttä, kitkerää sitruksisuutta, lääkemäisyyttä ja suolaa. Palanutta puuta, pippuria, mineraalisuutta, karvasta tammea. Keskipitkä finaali on pieni pettymys. Vesilisä tuo esiin vahaa ja hiukan kitkerää hedelmää.

Arvio: Tammi ottaa tästä Laphroaigista vallan. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 84/100.

Lagavulin 18 yo Feis Ile 2018, 53,9%

Markku Ristevirran Feis Ile -tastingissa vuoden 2020 Uisgessa oli viimeisenä vuorossa Lagavulinin 18-vuotias vuodelta 2018. Vanhastaan näiden Lagavulinin Feis Ile -pullotteiden laatu on ollut niin järjettömän korkea, että nämä 6000 pullon uudet erät ovat kovan paikan edessä.

Lagavulin 18 yo Feis Ile 2018

(53,9%, OB, Feis Ile 2018, Refill American Oak Hogsheads, Rejuvenated American Oak Hogsheads & Ex-Bodega European Oak Butts, 6000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Savuinen ja varsin hiilinen. Suolaisuutta ja merellisyyttä on rutkasti. Lääkemäisyyttä, mineraalisuutta. Yrttistä ja heinäistä raikkautta, tallisuutta ja nahkaa. Eucalyptusmainen, hiukan vaniljaa ja päärynää. Vesilisä avaa runsaasti sitruksisuutta ja Key Lime Pien sävyjä.

Maku: Runsaan turpeinen ja sherryinen, mutta tammi ja pippuri saavat nopeasti vallan. Sitruksisuutta, jodia, öljyisyyttä, merilevää. Mineraalisuus ja vaniljaisuus ovat lopulta pääosassa. Merellisyyttä, hiukan lääkettä, tammista raikkautta. Persikkaa, päärynää. Suutuntuma on melko täyteläinen ja napakan pippurinen. Jälkimaku on mineraalinen, savuinen, tuhkainen ja hiukan lihaisa. Lääkemäisyyttä ja merellisyyttä riittää, samoin tervaa ja merilevää. Pitkä finaali. Vesilisä avaa paahteisuutta, paahtoleipää ja persikkamarmeladia.

Arvio: Mineraalinen ja hiilinen pullote. Ei yllä omiin Lagavulin-suosikkeihini, vaikka aivan hieno viski onkin. 88/100