Islay

Caol Ila Moch 43%

Moch on Caol Ilan NAS-osaston entry-level-viski. Kuulemma vähän kevyempi ja helposti lähestyttävämpi kuin 12-vuotias. Mutta… jos se 12-vuotias on jonkun mielestä raskas ja vaikeasti lähestyttävä… No joo, maistetaan.

Caol Ila Moch

(43%, OB, NAS, +/- 2015, 70 cl)

Tuoksu: Nokinen ja lihaisalla tavalla rasvainen. Turvesavua riittää, samoin haudutettuja uunijuureksia, juuri näitä nuoren savuviskin elementtejä. Mielenkiintoinen kirpeä hapokkuus kuitenkin lisää kiinnostavuutta. Hedelmäisyyttä tulee läpi kitsaasti, lähinnä sitruksisuutta ja omenaa. Mineraalisuutta, merellisyyttä.

Maku: Nuorekas turvesavuisuus kohtaa nokisuuden ja rasvaisuuden. Sitruksisuus joutuu melko lujan hapokkuuden ja tammisen kireyden puristukseen. Suolaisuus puskee vahvasti pintaan. Myös pientä salmiakkia ja tervaa löytyy. Suutuntuma jää aavistuksen ohueksi. Hedelmäisyys jää sitruunaisuuden varaan. Jälkimaku alkaa todella paahteisena, uunijuurekset ovat tummuneet raskaasti. Myös salmiakkijauhe ja tervapastilli korostuvat. Sitruksisuus ja mineraalisuus nostavat päätään loppua kohti, samoin raskas nokisuus ja tamminen purevuus. Finaalin mitta ja syvyys jättävät kuitenkin melkoisesti toivomisen varaa.

Arvio: Melko tavanomainen ja osin ohut savuviski, jossa on toki ihan asiallista terää. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 83/100. Whiskynotes 82/100. Whisky Monitor Database 84/100 (per 6). Whisky Magazine 75/100 (Dave Broom), 78/100 (Martine Nouet).

Laphroaig 16 yo 1998/2015, The Whisky Fair 46%

Laphroaigin mahtava 200-vuotisjuhlavuosi ei todellakaan lopu tislaamon omiin tuotteisiin. The Whisky Fair julkaisi tällaisen sherry-Laphroaigin kevään 2015 festareidensa yhteydessä. Sen verran houkuttelevalta näyttää, että odotukset nousivat juuri tappiin.

Laphroaig 16 yo 1998/2015, The Whisky Fair

(46%, The Whisky Fair, 1998–2015, Sherry Hogshead, 246 bts., 70 cl)

Tuoksu: Savuinen, hiukan likainen, osin suorastaan bensainen. Herkullista! Merellisyys ja suolaisuus tuntuvat voimakkaina, kostea hamppuköysi ja märät laiturilankut. Mineraalisuutta, kuivankarheaa lääkemäisyyttä, jodia. Sherryisyys pyörii enemmän joulukakussa kuin pommiosastolla. Hiilisyyttä ja nokisuutta löytyy myös. Rommirusina-toffeefudgea. Oivallinen tuoksu. Vesilisä kuivattaa tätä selvästi.

Maku: Maukas ja tasapainoinen. Herkullinen yhdistelmä rusinaista maustekakkua ja nokista turpeensavua, hunajaisuutta ja suolaisuutta, tuhtia lääkemäisyyttä ja kirpeää omenaisuutta. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja osin jopa helppo, niin sanottu dokabiliteetti on korkealla. Toffeeta ja karamellia riittää. Mausteisuudessa pippurisuus korostuu. Jälkimaku puskee mustapippuria ja lääkettä oikein kunnolla, myös tammisuus näyttää hampaansa. Finaali kääntyy mineraalisuudessaan aluksi hyvin kuivaksi ja osin yksiulotteiseksi, mutta vähitellen hunaja löytyy jälleen savun keskeltä. Melko pitkä lopetus. Vesilisä keventää ja tuo sitrusta mukaan. Sitruunalakritsia, tarkemmin sanottuna.

Arvio: Onnistunut, kevyt ja mukava sherryttely. Jonkinlaista kompleksisuutta jää silti kaipaamaan, nyt kokonaisuus on jopa turhankin helppo. Mutta juotavuus on täydellisesti kohdallaan. 89/100

Lagavulin 12 yo Special Release 2015, 56,8%

Viskivuoden kohokohtiin on itselläni jo pitkään kuulunut Lagavulinin uuden 12-vuotiaan kohtaaminen. Nyt käsissä on vuoden 2015 julkaisu ja odotukset taas tapissa. Suosikkiviskejäni, tämä ei voi pettää.

Lagavulin 12 yo Special Release 2015

(56,8%, OB, 2015, 70 cl)

Tuoksu: Savuinen ja yllättävän raikas, hetkellisesti jopa herkän sitruksinen ja merellinen. Kaisloja, merilevää, suolaisuutta. Mukava tervaisuus ja salmiakkisuus, mikä tukee kokonaisuutta. Pientä hunajaisuutta, sisäkumia, kevyttä ruohoisuutta ja omenaisuutta. Toki iso ja voimakas tuoksu. Vesilisällä löytyy mangoa ja trooppista hedelmää selvemmin.

Maku: Silkkaa loistavuutta. Todella mielenkiintoinen mentholinen yrttisyys korostuu, samoin raikas sitrus ja merellinen suolaisuus. Turvesavu ja öljyisyys hallitsevat palettia, mutta maku on kaikkea muuta kuin yksioikoinen. Hiilisyyttä ja lääkemäisyyttä, salmiakkia, omenaa, ruohoisuutta, hiukan tammisuutta. Suutuntuma on täyteläinen ja öljyinen. Jälkimaku kurvailee turvesavun ja sitruksisuuden, lakritsin ja tammisuuden välissä. Pieni lihaisuus tulee myös esiin, pekonia ja savumakkaraa. Hunajakin nousee vihdoin kunnolla esiin. Loppua kohti merellisyys, suolaisuus ja tietty karkkisuus korostuvat. Vesilisä tuo tiettyä hedelmämehumaista makeutta pintaan.

Arvio: Aivan loistavaa viskiä tänäkin vuonna. Hands down. 92/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 92/100.

Kilchoman 6 yo 2007/2013, 46%

Kilchoman on pistänyt pari vuotta sitten markkinoille tällaiseen kuusivuotiaan vuosikertajulkaisun. Vintage on tällä kertaa 2007 ja pullomäärä rapeat kymmenen tuhatta. Maistetaan pois.

Kilchoman 6 yo 2007/2013

(46%, OB, 21.6.2007–7.10.2013, Vintage Release, 10000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hiilisavuinen ja lihaisa. Yksinkertaisuudessaan erittäin toimiva. Turpeisuutta, kuivaa nokisuutta, makeaa tammitynnyriä, palvikinkkua, rapeaa maltaisuutta. Makea sitruksisuus leikkaa kuivaa savua todella mielenkiintoisesti. Akaasiahunajaa, kovia hedelmäkarkkeja. Vesilisä avaa kiinnostavan, mausteisen ja yrttisen tason.

Maku: Kuivan hiilisavuinen ja makean hunajainen. Sitruksinen ja turpeinen. Mielenkiintoisen avauksen jälkeen makupaletti kuitenkin latistuu. Suutuntuma on odottamattoman ohut. Omenaisuutta, kirpeää valkoviinisyyttä, rapeaa maltaisuutta, nuorta tammea. Lihaisuus nousee maussa vasta myöhemmin. Jälkimaussa palvikinkkua ja savumakkaraa on selvemmin esillä, mutta kuiva savuisuus ja tietty lääkemäisyys ottavat siitä nopeasti vallan. Maltaisuus ja tammisuus saavat tämän tuntumaan varsin nuorelta. Kihelmöivä mausteisuus jää viimeiseksi mauksi leijumaan. Vesilisä tuo tietyn ruohoisuuden pintaan mutta latistaa makua todella herkästi.

Arvio: Varsin yksinkertainen savupommi, vaikka tuoksussa on hetkellisesti nippu silkkaa mahtavuutta. 83/100

Laphroaig 10 yo Cask Strength Batch 007, 56,3%

Laphroaigin 200-vuotisjuhlavuosi on ollut sarjassaan loistava: onnistunut 15-vuotias, upea Cairdeas 2015, komea 21-vuotias FoL-jäsenille ja kaiken huipuksi yltiöpäinen 32-vuotias, joka vei homman vielä ihan omalle tasolleen.

Silti tämän juhlavuoden julkaisut eivät olisi olleet täydellisiä, jos tislaamolta ei olisi tullut myös Cask Strength -pullotetta. Nyt käsillä on tuo Batch 007.

Monien tuotetta maistaneiden mukaan kyseessä on karamellisin CS koskaan. Jos näin on, en pane pahitteeksi. Ei muuta kuin drami lasiin ja lennolle.

Laphroaig 10 yo Cask Strength Batch 007

(56,3%, OB, Bottled 01/2015, Batch No. 007, 70 cl)

Tuoksu: Rotevaa turpeisuutta ja kuivaa hiilisavua, pistävää lääkemäisyyttä ja muhkeaa luumuisuutta. Ison viskin tuoksu, iskee heti täydellä voimalla. Nokisuutta, palvikinkkua, rancio-fiilistä. Ylikypsää hedelmää, runsaasti rusinaa. Varsin imelä, karamellimainen yleisilme. Suurherkkua! Vesilisä avaa sitrusta selvästi.

Maku: Pisteliäs lääkemäisyys kohtaa siirappisuuden ja karamellin. Terävä turvesavu leikkaa hienosti toffeeta ja rusinaa, tasapaino on yllättävän hyvä näinkin korkeaoktaaniselle tuotteelle. Tammi tuntuu nuorekkaana ja rapsakkana, mausteet potkivat kunnolla. Suutuntuma on keskitäyteläinen, öljyinen ja voimakas. Ylikypsää hedelmää, pekonia, hiilisyyttä, painavaa lyijyisyyttä. Jälkimaku alkaa erittäin siirappisena ja mausteisena, vaikka tekstuuri ei muistutakaan mitään rasvapommia. Tummaa suklaata, kahvia, savupalvia, turvetta, tammea, mausteita, pippurisuutta. Hulppea, pitkä finaali. Vesilisällä tulee pintaan mineraalisuutta ja sitruksisuutta.

Arvio: Ylitti odotukset. Massiivinen nuorehko Laphroaig, jossa on voimaa ja nopeutta. Huh. Jos Laphroaig on muutoin menettänyt jotain alkuperäisestä luonteestaan, tämä on pysynyt lähellä täydellistä aina. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Dramming 88/100.

Bowmore 21 yo 1973, 43%

Bowmoren arvostetuimpia julkaisuita ovat nämä vuosikertapullotteet menneiltä vuosilta. En ole vielä koskaan päässyt tällaista aitoa 1970-luvun alun herkkua maistamaan, joten odotukset ovat nousseet jo kauan sitten jaloilleen ja juosseet nummien yli kuin hirvet.

Uppoudun seuraavan parin tunnin ajaksi tähän. Tuoksu on ainakin mahtava…

Bowmore 21 yo 1973

(43%, OB, 1973–1994*, 70 cl)

Tuoksu: Laventelia ja salmiakkia, silkkaa parhautta. Juuri sitä Bowmorea, joka itseeni kovimmin kolahtaa. Kolakarkkia ja karamellia, eucalyptusta ja sitruksisuutta. Kukkaisuutta ja hyvin hentoa nuotiosavua. Herukkaisuutta, omenaa, intensiivistä öljyisyyttä ja aromaattisuutta. Rusinaa, luumua, suklaata. Upea tuoksu.

Maku: Laventelia, suklaata, salmiakkia. Melko kuiva tammisuus tuo hyvin mausteisuutta pintaan, ote on napakka. Kolakarkkinen makeus kohtaa mineraalisuuden ja kuivan nuotiosavun, rusinaisuus ja luumuisuus tuovat tiettyä muhkeutta. Suutuntuma on silti korkeintaan keskitäyteläinen, mikään jättiläisviski ei ole kyseessä vaan ennemminkin herkkä ja hienopiirteinen yksilö. Pientä herukan karvautta löytyy myös, mustaa teetä ja pientä paahteisuutta. Jälkimaussa karvaus korostuu aluksi enemmänkin, tumma suklaa ja nahkaisuus ottavat valtaa. Aavistus metallisuutta. Vähitellen karamelli, salmiakki, nuotiosavu ja herukka tulevat. Pitkä, kaunis finaali.

Arvio: Kaunis ja tasapainoinen viski. Herkullinen yksilö laventelin aikakaudelta. 92/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 86/100 (per 1).

Bowmore 15 yo 1996/2012, Douglas Laing Director’s Cut 52,2%

Vielä toinen Bowmore pöytään Douglas Laingilta erinomaisen Old Malt Caskin jälkeen. Nyt on puulaatikkokin ympärillä.

Bowmore 15 yo 1996/2012, Douglas Laing Director’s Cut

(52,2%, Douglas Laing, Director’s Cut, 4/1996–1/2012, Refill Hogshead, Cask No. 8034, 290 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hunajainen, makean hedelmäkarkkinen ja miedon savuinen. Omenaa, aprikoosihilloa, makeaa herukkaisuutta. Todella tumman havuinen ulottuvuus, melkein Highland Parkia muistuttava kanervahunajaisuus. Tamminen puraisu on nuorekas ja voimakas. Turvesavu on salmiakkista ja vahvaa. Vesilisällä tumma paahteisuus korostuu entisestään.

Maku: Kanervahunajainen, herukkainen, sitruksinen ja makea. Tumman hiilinen turvesavuisuus. Hyvin erikoinen yhdistelmä Bowmorelle, lähempänä Highland Parkia ja hetkellisesti jopa Caol Ilaa. Suutuntuma on öljyinen ja painava, suolaista voita ja rasvaista karamellisuutta. Tasapaino on vähän rajoilla, muuten toimii hienosti. Jälkimaku on tumman yrttinen, lihaisa, turpeensavuinen ja rasvainen, moottoriöljyinen ja lujaotteinen. Ylikypsää hedelmää, grillattua lihaa, tuhkaisuutta, currya ja mausteisuutta. Erittäin järeä, melko pitkä finaali. Vesilisä korostaa Sisu-pastillia, tummaa hedelmää ja yrttisyyttä ennestään.

Arvio: Järkälemäinen viski Bowmoreksi. Tasapainon hakemisesta huolimatta todella hyvää lajissaan. 88/100

Bowmore 14 yo 1996/2011, Douglas Laing Old Malt Cask 50%

Bowmorea 1990-luvun puolivälistä, oletettavasti hyvin perustasoista tavaraa. Lähtökohtaisesti tämä ei herätä suuria tunteita, mutta kiinnostaa, totta kai.

Bowmore 14 yo 1996/2011, Douglas Laing Old Malt Cask

(50%, Douglas Laing, Old Malt Cask, 12/1996–1/2011, Refill Hogshead, Cask No. 6837, 277 bts., 70 cl)

Tuoksu: Herukkainen ja raikas, hyvin tarkasti nyky-Bowmoren profiilin mukainen. Nuotiosavua, lakritsia, sitruunaa. Kuivaa tammisuutta, akaasiahunajaa. Vesilisällä Pastirol-pastillit löytyvät.

Maku: Tuoksusta tulee yllättävän iso hyppy eteenpäin. Lakritsinen ja roteva, sitruunainen ja suurimuotoinen. Pieni lihaisuus, pekonia ja savumakkaraa. Herukkainen ja hilloinen, todella maukas ja tasapainoisen tamminen. Suutuntuma on öljyinen ja mausteinen. Valkopippuria, inkivääriä, minttua, tervaa. Jälkimaku on salmiakkinen ja suolainen, merellinen ja runsas. Todella hieno ja räiskyvä, raikkaan sitruksinen ja yrttinen. Eucalyptusta, kurkkupastillia. Melko pitkä ja runsas finaali. Vesilisä saa herukkaisuuteen vielä uuden tason.

Arvio: Erinomainen nyky-Bowmore, voimakas ja runsas. Suuri myönteinen yllätys. 89/100

Bowmore 21 yo 43%

Bowmoren sylinterinmuotoiseen boksiin pakatun miniatyyrisetin huipentumana on sen neljäs ja iäkkäin viski, 21-vuotias. Isommassakin koossa tällaista 21-vuotiasta alkaa olla jo verraten vaikea löytää, joten on aika nauttia tämä suurella hartaudella.

Bowmore 21 yo

(43%, OB, +/- 1999, 5 cl miniature)

Tuoksu: Todella marjaisa ja runsas. Mustaherukkaa, viherherukkaa, vadelmaa, mustikkaa. Mausteinen tammisuus, kuivattuja hedelmiä ja mysliä. Uuniomenaa, viikunaa, luumua. Pientä kahvisuutta, aavistus tervaa ja siirappia. Nuotiosavu leijuu jossain taustalla, samoin laventeli. Upea tuoksu.

Maku: Toffeemaisen sherryinen ja makean hedelmäinen kattaus. Marjaisuus on edelleen mukana, mustaherukka etunenässä. Omenaista makeutta, kepeää laventelia. Nuotiosavu ja terva leijuvat huntumaisena kaiken ympärillä. Suutuntuma on pehmeän täyteläinen ja silti nyansoitu. Makeus ja mausteisuus ovat kauniissa balanssissa, samoin tammisuus on omalla paikallaan. Jälkimaku on alkuun siirappinen, toffeemainen ja kahvisen paahteinen. Kokonaisuus kuivuu hienosti, tammi imee kaiken tasaisesti ja kompleksisesti kokoon. Jäljelle jää pitkän finaalin lopussa salmiakkia, tervaa, pientä savuisuutta, mineraalisuutta ja herkkää laventelia. Wow.

Arvio: Hienon Bowmore-setin loistava päätös. Herukkaisen Legendin, makean laventelisen 12-vuotiaan ja mineraalisen 17-vuotiaan jälkeen tämä nosti koko homman vielä ihan omalle tasolleen. 92/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100. Whisky Monitor Database 87/100 (per 9). Smoke On The Water, ”Herkkä ja herkullinen viski”.

Bowmore 17 yo 43%

Bowmoren 17-vuotias oli aikoinaan kestosuosikki. Miniatyyrisetin tuhoaminen jatkuu tämän klassikon parissa. Tilannetta on pohjustettu Legendillä ja 12 yo:lla, kumpikin erinomaisen hieno viski.

Bowmore 17 yo

(43%, OB, +/- 1999, 5 cl miniature)

Tuoksu: Nuotiosavua ja laventelia. Huomattavaa yrttisyyttä, eucalyptusta ja minttua. Echinaforcea. Merellisyyttä ja mineraalisuutta riittää. Tammisuus tuoksuu mausteisena ja varsin kuivan oloisena. Pieni ripaus lakritsia, aavistus tervaa. Herukkaa ja paahteisuutta. Sävykkyyttä ja hienoa kompleksisuutta.

Maku: Alkuun yllättävänkin vahvasti turvesavuinen ja salmiakkinen, ennen kuin herukkaisuus ja sitruksisuus nousevat esiin. Yrttisyyttä riittää, eucalyptuksesta lähtien. Mineraalisuus on vahvaa, merellisiä ja suolaisia sävyjä riittää. Laventeli tuntuu voimakkaana, trooppisia hedelmiä riittää. Tammen mausteet ja lakritsi tuovat ryhtiä. Suutuntuma on hiukan ikääntyneellä tavalla kuivakka. Jälkimaku on laventelinen, savuinen, herukkainen ja ällistyttävän suurimuotoinen. Sitruksisuus ja omenaisuus, toffee ja mineraalisuus, tervaisuus ja salmiakkisuus räjäyttävät pankin. Todella herkullinen, kompleksinen ja pitkä finaali. Aivan loistavaa.

Arvio: Yrttinen ja mineraalinen Bowmore, joka naulaa homman lopullisesti jälkimaussa. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 84/100 (per 1). Smoke On The Water, ”Tyylikäs viski”.