Islay

Caol Ila 1996/2009 Feis Ile 58%

Tänään suomalaiset viskiharrastajat tervehtivät ilolla Valamon luostarin ja Hermannin Viinitilan uutista, joka levisi valtamediaa myöten. Kyse on siis hankkeesta, jota Just Peat It! -blogissa pohjustettiin ansiokkaasti jo viime vuoden maaliskuussa.

Mitään aiheeseen sopivaa munkkiviskiä ei ollut nyt käsillä, vaan maisteluun päätyi Caol Ilan festivaalipullote vuodelta 2009.

Toukokuinen Feis Ile -festivaali Islaylla on paisunut niin valtavaksi tapahtumaksi, että näihin festaripullotteisiinkin suhtautuu jo varauksella. Etenkin, kun viskidiilerit hamuavat niitä, jotta saavat ne välittömästi liikkeelle tuplahintaan huutokaupoissa.

Muiden Islay-tislaamojen tapaan myös jättimäinen Caol Ila siis julkaisee Feis Ile -erikoispullotteen. Tämä vuoden 2009 editio on kypsynyt eurooppalaisessa tammesta tehdyissä ex-sherrytynnyreissä.

Caol Ila 1996/2009 Feis Ile

(58%, OB, 18.12.1996–2009, Special Festival Edition, European oak ex-sherry casks, Cask No. 19313, 70 cl)

Tuoksu: Savuinen, raskas, kostean turpeinen. Tummanpuhuva, yrttinen ja voimakas. Kumisaapasta, yskänlääkettä, Jägermeisteria, kurkkupastilleja (Eucamenthol). Suolaa, merellisyyttä, märkiä köysiä. Vaniljaa, akaasiahunajaa ja jopa metistä makeutta. Kaminantulessa kuivuvaa villapaitaa. Upea. Vesilisä avaa sitruunaa ja tiettyä paahteisuutta.

Maku: Turpeinen, mausteinen ja vahva. Vahamainen ja täyteläinen suutuntuma, syvä ja runsas. Vanilja, hunaja ja toffee tuovat makeutta, yrtit ja yskänlääke kirpeyttä, savu kietoo kaiken sisäänsä. Suolaisuutta, tervaisuutta, salmiakkia, kurkkupastilleja. Jälkimaku alkaa salmiakkisena, tammisena, vaniljaisena ja pippurisena, syvenee suolaiseksi ja tervaiseksi – eikä lopu kesken. Pitkä ja intensiivinen finaali, kaikkineen todella hieno esitys. Vesilisällä sitruksisuus tulee esiin ja akaasiahunaja maistuu selvemmin. Runko myös kestää hyvin vettä.

Arvio: Suuri savupommi, tumma ja syvä. Parasta Caol Ilaa. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 91/100. Whisky Monitor Database 87/100 (per 2).

Ardbeg Auriverdes 49,9%

On vaikea tarttua viskiin, jota on hypetetty yli oman tarpeen. Olin pitkään sitä mieltä, ettei Ardbeg Auriverdesin tarvitse kiinnostaa minua ollenkaan. Mutta lopulta halusin kuitenkin maistaa sen, kun tuli tilaisuus.

Futisteemaan nivottu Auriverdes on siis kädenojennus jalkapallon MM-kisoille: kultainen (auri) viski ja vihreä (verde) pullo ovat synkassa Brasilian maajoukkueen värien kanssa.

Viski on kypsynyt ex-bourbontynnyreissä, joiden päädyt ovat paahdettua uutta tammea.

Ardbeg Auriverdes

(49,9%, OB, 2014, Limited Edition, 70 cl)

Tuoksu: Savuinen ja tervainen, suolainen ja turpeinen. Salmiakkia, sammutettua nuotiota, makeaa tammisuutta, vaniljaa, sitruksisuutta, savumakkaraa, kuivattuja hedelmiä (aprikoosia). Hyvä balanssi makean ja suolaisen suhteen. Yrttisyys on houkuttelevaa, löytyy basilikaa ja rosmariinia ainakin. Ja samalla maitokahvimaista makeutta. Vesilisä tuo maanläheisyyttä ja tiettyä ruohoisuutta.

Maku: Turpeinen ja miellyttävä, ei yltiöpäisen savuinen. Vaniljan makeus on heti läsnä, samoin savumakkaran tietty imelyys ja kuivatut hedelmät. Niitä leikkaa tyylikkäästi salmiakkisuus ja tervaisuus. Tiettyä rasvaisuutta suutuntumassa, tämä sopisi varmaan savulohen kaveriksi. Taustalla pientä karvautta, tummaa paahtoa, kaakaota (Van Houten), tummaa suklaata. Jälkimaku alkaa vaniljaisena ja savuisena, syvenee yrttiseksi ja kahviseksi, lihaisaksi ja hienoksi. Vesilisä tuo sitruksisuutta mutta ei ole mitenkään välttämätön.

Arvio: Erinomainen esitys, tasapainoinen ja herkullinen. Nousee omissa merkinnöissäni Alligatorin tasolle, kevyesti ohi epätasapainoisen Galileon ja sekavan Ardbogin. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Smoke On The Water, ”Hyvä viski”.

Bowmore Small Batch 40%

Bowmoren uusi perustuote Small Batch tuli käsittääkseni ensin myyntiin Britannian supermarketteihin. Sittemmin sitä on saanut jo muualtakin.

Viski on kypsynyt ex-bourbontynnyreissä (first and second fill bourbon casks). Niitä on sitten naitettu yhteen oikein antaumuksella. Voisi kuitenkin arvella, että nämä tisleet on pantu tynnyreihin 2000-luvun puolella.

Bowmore Small Batch

(40%, OB, NAS, 2014, 70 cl)

Tuoksu: Tervaa, puuta ja salmiakkijauhetta. Kuiva, miltei hiilisavuinen vaikutelma, mutta savu on toki hyvin kevyttä. Sitruunankuorta, kurkkupastilleja (eucalyptus), karambolaa, mietoa yrttisyyttä. Tammi tuoksuu tuoreena ja hivenen puisevana, turpeisuus tukee sitä. Vahva suolaisuus tuntuu myös. Silti kokonaisuus on houkutteleva.

Maku: Onpa maukas! Pehmeä, hiilisavuinen, salmiakkinen. Sitruunalakritsia, tervaisuutta, ruohoisuutta. Tuore tammi on nätisti balanssissa eikä dominoi yhtään. Suolaisuuden rinnalle nousee vaniljainen makeus. Suutuntuma on pyöreä ja rapsakka, tasapainoinen – tältä osaa kaivata vain makujen syvyyttä. Yrttisyys nousee jälkimaussa, samoin hunajaiset ja vaniljaiset nuotit. Finaali on pehmeän tamminen, kepeän mausteinen, kirpeän hedelmäinen, tervainen ja hiukan sitruunamehumainen. Ei kovin pitkä, mutta maukas.

Arvio: Oivallinen nuori Bowmore, jossa on yllättävänkin persoonallista tyyliä. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100. Whiskynotes 83/100. Whisky Magazine 72/100 (Dave Broom), 86/100 (Martine Nouet).

Laphroaig 13 yo 1996/2009, Single Malts of Scotland 46%

Single Malts of Scotland -sarjan taustalla on Speciality Drinks, joka on osa viskikeräilijä-yrittäjä-monitoimimies Sukhinder Singhin imperiumia. Näkyvin osa tuota yhtiökokonaisuutta lienee The Whisky Exchange. Nyt maistelussa 13-vuotias Lappari suoraan suden suusta.

Laphroaig 13 yo 1996/2009, Single Malts of Scotland

(46%, Speciality Drinks, Single Malts of Scotland, 2.5.1996–8.6.2009, Cask No. 1983, 280 bts., 70 cl)

Tuoksu: Tuhti turpeensavu on pinnassa. Runsaasti makeutta, vaniljaa ja hunajaa. Rasvaisia keksejä. Hiukan itämaisia mausteita, neilikkaa. Lääkemäisyyttä, suolaa, merilevää, märkää kalliota meren rannalla. Makeuden keskellä on myös jotain kuivaa ja pistävää, karkeaa villaisuutta. Silti ihan luonteikas vaikutelma.

Maku: Pisteliään savuinen ja alkuun hyvinkin kuiva. Vähitellen kovin turpeisuus antaa tilaa makeille nuoteille, vaniljalle ja hunajalle. Lääkemäisyys ja suolaisuus ovat hetken aikaa pinnassa, tammikin näyttäytyy. Maltaisuus maistuu makean keksimäisenä ja hiukan happamana. Jälkimaussa turpeisuus ja kuiva savuisuus tulevat päälle tosissaan, täydellä voimalla. Tammi iskee tanniineilla sivusta, mutta silti makeus pitää pintansa tietyn hunajaisen sitrusmaisuuden avulla. Oikein runsas ja monivaiheinen finaali. Hyvää!

Arvio: Loppua kohti hyvinkin nautittava Laphroaig. Erittäin selväpiirteinen yksilö. 87/100

Bowmore 16 yo 1992/2008 Wine Cask Matured 53,5%

Château Lagrangen viinitynnyreissä kypsynyt Bowmore tulee aina jakamaan mielipiteet. Tässä vuonna 1992 tislatussa Bowmoressa ei ole enää tunnistettavaa laventelia mukana, sen tietää maistamattakin.

Tämä viski on viettänyt ensin runsaat kuusi vuotta ex-bourbontynnyreissä, kunnes 20.11.1998 se on siirretty ex-punaviinitynnyreihin (Limousin Bordeaux Wine Casks). Lähtökohdat ovat siis mielenkiintoiset.

Bowmore 16 yo 1992/2008 Wine Cask Matured

(53,5%, OB, 3.2.1992–6/2008, Limousin Bordeaux Wine Casks, 70 cl)

Tuoksu: Viininen, lakritsinen, makea ja nuotiosavuinen. Muhkea herukkaisuus, viinimarjoja ja karpaloa. Makeaa siirappisuutta ja paksua tummaa suklaata. Nätti nahkaisuus. Tuoretta kahvia, suklaamoussea. Tiettyä tervaisuutta myös. Hyvä tasapaino! Hehkuviiniä, hiukan luumua. Vesilisä tuo toffeefudgea esiin.

Maku: Herukkainen ja viininen. Runsas yrttisyys ja napakat mausteet pitävät siirappisen makeuden aisoissa. Tummaa suklaata toki löytyy, mutta reipas marjaisuus on pääosassa. Suutuntuma on pehmeä ja tasapainoinen, kulmikas ja irtonainen. Tervaisuutta, lakritsia ja mietoa savua löytyy, turpeisuus on kuivakkaa ja tyylikästä. Nahkainen viinisyys korostuu lopussa. Jälkimaku on savuinen, tamminen, nahkainen, hiukan tervainen ja mukavan pitkä. Vesilisä nostaa esiin pientä multaisuutta ja maanläheisyyttä, tallia. Toimii.

Arvio: Herkullinen viiniviski, tasapainoinen ja marjaisa. Vain laventeli puuttuu. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Smoke On The Water, ”Maukas, hyvä ja vahva Bowmore”.

Bowmore 18 yo 1989/2007, MacKillop’s Choice 57,4%

Kaikki eivät pidä Bowmoren 1980-luvun tuotannosta, koska laventeli. En kuulu siihen porukkaan. Usein Bowmoren laventeli toimii erinomaisesti, tekee viskistä ainutlaatuisen ja tunnistettavan.

Bowmore 18 yo 1989/2007, MacKillop’s Choice

(57,4%, MacKillop’s Choice, 3.4.1989–5/2007, Sherry Wood, 70 cl)

Tuoksu: Laventelinen ja vaniljainen. Kukkaisuutta, appelsiinia, nuotiosavua. Mukavan likainen turpeisuus. Salmiakkia, kuivaa tammisuutta, yrttejä (korianteria). Herukkaisuutta, valkoviinimarjaa ja sitruunamelissaa. Nam.

Maku: Laventelinen, savuinen, hunajainen, hiukan viininen. Salmiakkijauhetta, tervaisuutta, kirpeää sitruunankuorta. Kuivahkoa tammisuutta, nokea. Hieno tasapaino, pehmeä ja silti rapea suutuntuma. Jälkimaussa on viinisyyttä, kuivaa savua, tammea ja tervaa. Runsaat mausteet, anista ja pientä pippuriakin. Fantastisen pitkä.

Arvio: Erinomainen Bowmore 1980-luvulta, suurta herkkua. 92/100

Laphroaig 10 yo 40%

Aina välillä pitää maistaa klassikoita, koska totuus on, että nekin muuttuvat aikaa myöten. Lapparin kymppi on viski, josta monen harrastus on alkanut – itsekin olen siihen aikoinaan tarttunut ensimmäisten viskieni joukossa. Onkohan kyseessä vielä sama tuote, tai edes lähellä sitä?

Laphroaig 10 yo

(40%, OB, +/- 2014, 70 cl)

Tuoksu: Lääkemäinen ja savuinen. Karkkimainen makeus, karamellia ja karkkitankoa (piparminttu). Vaniljaa, hunajaa, metisyyttä. Suolaista turpeisuutta. Silti yllättävän makea ja mieto. Tuoretta heinää, merisuolaa, jodia, merilevää. Tiettyä villaista kuivakkuutta, mausteisuutta myös.

Maku: Savuinen, suolainen ja makean turpeinen. Hiukan vetinen suutuntuma, pyöreä ja helppo. Makeaa yskänlääkettä, vaniljaa ja hunajaa. Salmiakkijauhetta, aavistus tervaisuutta. Turpeisuus on kosteaa ja hiukan tunkkaista. Tietty villainen kuivahdus tapahtuu maun keskivaiheilla, tuore tammi näyttäytyy. Jälkimaku on savuinen, tervainen, lääkemäinen, turpeinen ja korkeintaan keskipitkä. Vähän ponneton finaali kaikkineen, tämä ei näytä missään vaiheessa hampaitaan.

Arvio: Kelvollinen perustuote, potku vain puuttuu. 84/100

Lagavulin Only Available at the Distillery 2010, 52,5%

Lagavulin julkaisi vuonna 2010 tällaisen pullotteen, jota on saanut ostaa pelkästään tislaamolta. Koko erä on kypsynyt ex-bourbonissa.

Lagavulin Only Available at the Distillery 2010

(52,5%, OB, NAS, 2010, 6000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Tervainen ja terävän turpeinen. Melko lyijyinen savuisuus. Vaniljaista makeutta, akaasiahunajaa. Salmiakkia, merisuolaa, lääkemäisyyttä, märkää köyttä. Yllättävän metallinen, se erottaa tämän 12-vuotiaasta. Myös lihaisuus puuttuu. Merellinen, ruosteinen fiilis. Vesilisä tuo jännää toffeeta mukaan.

Maku: Turpeinen ja metallinen, savuinen ja tervainen. Suolaisuutta, yskänlääkettä, yrttisyyttä. Tervan vastapainona hiukan vaniljaa ja hunajaa. Täyteläinen mutta samalla voimakkaan mausteinen. Pippuria, chiliä, jodia. Suutuntuma on pyöreä ja melko tanniininen; tammi tuntuu tuoreena ja purevana. Jälkimaku on salmiakkinen, suolainen, tervainen, turpeinen ja melko pitkä. Metallisuus seuraa mukana loppuun asti. Vesilisä tuo makeutta pintaan mutta heikentää otetta käytännössä saman tien.

Arvio: Metallinen ja hiukan yksinoikoisenakin erittäin maukas Lagavulin. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor 86/100 (per 9). Whisky Magazine 93/100 (Dave Broom), 88/100 (Dominic Roskrow).

Laphroaig Lp1, Elements of Islay 58,8%

Periaatteessa The Whisky Exchangen omistaman Speciality Drinksin kehittelemää konseptia pitäisi kai kunnioittaa: pulloissa on pelkät kirjainlyhenteet niiden sisällölle. Sellainen kuitenkin sekoittaa kirjanpidon, joten parempi on puhua tästäkin Lp:stä rehellisesti vain Laphroaigina.

Toki näiden tuotteiden lääkepullomaisuus on kieltämättä pysäyttävää. Ohjaakohan se löytämään näistä lääkemäisyyttä?

Laphroaig Lp1, Elements of Islay

(58,8%, Speciality Drinks, NAS, 2008, 50 cl)

Tuoksu: Savua, pistävyyttä ja makeutta. Terävä turvesavu. Hunajaista ja maanläheistä makeutta, jossa on kovien hedelmäkarkkien ja savumakkaran ailahduksia. Samalla myös kuivia puruja ja villavaatteita ullakolla. Klassinen ja varsin juureva savuviskin fiilis, hiukan yrttinen. Vesilisä irrottaa eucalyptusta ja tammea.

Maku: Savu ja mausteet iskevät lujaa kiinni heti kärkeen. Suutuntuma on kuitenkin pohjimmiltaan pehmeä ja hyvinkin makea. Makeita kovia karkkeja, siirappia, tervaa, salmiakkijauhetta. Tuttu Laphroaigin villaisuus tuntuu suussa. Maussa on myös suolainen vaihe, jota tuore tammisuus korostaa. Mausteissa on hiukan pippurisuutta ja runsaasti yrttejä (basilikaa, korianteria, persiljaa). Jälkimaussa tämä makeutuu entisestään ja mukaan tulee jännä juuresmaisuus – siirapilla valeltuja, palaneita uunijuureksia. Lakritsisuutta. Turvesavu, hunaja, salmiakki ja mausteet loistavat melko kauan. Vesilisä tuo kulmikkuutta ja lisää salmiakkia.

Arvio: Huomattavan makea ja maanläheinen Laphroaig. Varsin maukas savutuote. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100. Whisky Monitor 85/100 (per 3). Whisky Magazine 81/100 (Dave Broom), 80/100 (Rob Allanson).

Ardbeg 10 yo ’Mor’ Second Edition 46%

Nyt on iso viski käsissä! ’Mor’ tarkoittaa suurta: Ardbeg Mor saapuu 4,5 litran pullossa. Yksi pullo täyttää siis sujuvasti koko perusjantterin viskikaapin.

Morin ensimmäinen versio vuonna 2007 oli tynnyrivahvuinen, tämä kakkosversio nyt vain 46%. Vierellä on peruskymppi verrokkina.

Ardbeg 10 yo ’Mor’ Second Edition

(46%, OB, 2008, 2nd edition, 450 cl)

Tuoksu: Savuinen, vaniljainen ja turpeinen. Lääkemäinen, antiseptisiä aineita ja jodia. Suolaa, hiilisavua, tuhkaa. Turve on märkää ja savuista, fiilis lämmin ja melko makea. Rinnakkain tässä ei ole huomattavaa eroa peruskymppiin. Sitruunaa, märkää köyttä, laiturinlankkuja, tammisuutta. Oikein herkullinen esitys.

Maku: Sitruksinen, vaniljainen ja savuinen. Makea, paksu turpeisuus, lempeä lääkemäisyys. Miellyttävä, makean vaniljainen ja herkullisen sitruunainen. Salmiakkijauhetta ja suolaisuutta. Suutuntuma on rasvainen ja pehmeä, tekstuuri melko väljä ja rauhallinen. Rinnakkainmaistelussa 10 yo Ten Batch No. L11 on tätä robustimpi, tervaisempi ja terävämpi – siinä on enemmän hyökkäävyyttä ja mausteisuutta. Jälkimaku tässä on hunajainen, makean tamminen ja lakritsinen. Vaniljaa, sitruunaa, hunajaa, suolaisuutta. Keskipitkässä finaalissa makea turvesavu, pehmeä tuhkaisuus ja hunajaisuus ovat mukavasti tasapainossa.

Arvio: Pienen pykälän peruskymppiä miedompi, mutta silti oivallinen savupommi. 85/100