Pernod Ricard

Tormore 1996/2007, Gordon & MacPhail 43%

Tormore on vuonna 1960 perustettu tislaamo, joka tuottaa Long John -blendien pääelementin. Single maltina se on pieni, 1990-luvulla oli yksi 10-vuotias OB-pullote, kunnes 12-vuotias korvasi sen 2000-luvulla.

Käsissä oleva Gordon & MacPhail -pullote on kypsynyt ex-sherrytynnyreissä (refill sherry hogsheads). En ole aiemmin Tormorea maistanut, joten odotuksia on vaikea määritellä. Katsotaan.

Tormore 1996/2007, Gordon & MacPhail

(43%, Gordon & MacPhail, Connoisseur’s Choice, 1996–2007, 5 cl miniature)

Tuoksu: Keväinen ja raikas vaikutelma. Ruohoa, leikkokukkia, appelsiinia, hedelmäpurukumia. Kirpeä maltaisuus. Hiukan puisevuutta, kuivaa tammea. Mausteita (kanelia, pomeranssia). Kutsuva ja miellyttävä, joskaan ei kovin runsas eikä täyteläinen tuoksu.

Maku: Ruohoinen, sitruksinen ja kirpeän maltainen ensipuraisu. Kuivaa heinää, voimistuvaa tammisuutta. Ei kovin omaperäinen, suutuntuma on pehmeä ja melko kevyt. Hunajaista makeutta, lempeitä mausteita. Jotain miedon olutmaista tässä kyllä on. Omenaisuus alkaa vähitellen kasvaa, ja se hallitsee jälkimakua. Muilta osin siinä on kevyttä sherryisyyttä (fino) ja teemäistä kitkeryyttä. Kevyt ja lyhyt finaali.

Arvio: Siedettävä perusmalt. Ei suuria heikkouksia muttei suuria vahvuuksiakaan. 77/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 78/100. Whisky Monitor Database 78/100 (per 1).

Allt-A-Bhainne 21 yo 1991/2012, Signatory 55%

Allt-A-Bhainne on nuori tislaamo, perustettu vasta 1975. Nimi tarkoittaa maitopuroa. Tislaamo ei ole julkaissut yhtään virallista pullotetta, vaan tuotanto menee pääosin Chivas Regalin kaltaisiin sekoiteviskeihin.

Single maltina Allt-A-Bhainne taitaa olla yksi harvinaisimpia, näihin törmää todella harvoin. Tämä yksilö on peräisin ex-bourbontynnyristä (hogshead).

Allt-A-Bhainne 21 yo 1991/2012, Signatory

(55%, Signatory, Cask Strength Series, 9.7.1991–6.10.2012, Cask No. 90114, 282 bts., 70 cl)

Tuoksu: Voimakas omenamehu. Apilankukkaa ja hunajaa. Maltaisuutta. Hunajamelonia. Tammisuutta, melassia. Makea ja muhkea tuoksu, hyvinkin puhdas ja miellyttävä. Vesilisä nostaa melonia ja vie sävyjä.

Maku: Voimakkaan omenainen, makea ja runsas, ainakin aluksi. Hunajaisuutta ja vaniljaisuutta riittää, samoin kukkaisuutta ja heinää. Keskivaiheilla kihelmöivä ja vahva mausteisuus iskee, tanniinit valtaavat alaa. Jälkimaku on erittäin tamminen ja suuta kuivattava – espressoa, kuparia ja kitkeryyttä. Vesilisällä tulee esiin hapokasta valkoviiniä, mineraalisuutta ja maltaisuutta, mutta samalla kokonaisuus latistuu.

Arvio: Osiltaan hyvinkin onnistunut pullotus, mutta lopetus tuo pienen antikliimaksin. 83/100

Caperdonich 20 yo 1992/2013, The Tony Koehl Series 52,2%

Kun Caperdonich perustettiin 1898, se nimettiin Glen Grant #2:ksi. Tislaamo suljettiin jo 1902, ja se aloitti uudelleen vasta 1965. Vuonna 2002 toiminta loppui.

Virallisia pullotteita ei ole saatu, mutta yksityisiltä pullottajilta Caperdonichia vielä löytyy. Tällä kertaa maistossa ex-sherryssä kypsynyt David Stirkin pullotusyhtiön viritys.

Caperdonich 20 yo 1992/2013, The Tony Koehl Series

(52,2%, Creative Whisky Company, The Tony Koehl Series, 10/1992–2/2013, Cask No. 121137, 300 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen ja pistävän kuparinen. Luumuinen sherry, hiukan heinää ja maltaisuutta. Puuroa. Jokseenkin sulkeutunut. Vesilisällä tuntuu paljon tuoreita appelsiineja ja yrttejä. Silti aika kapea.

Maku: Öljyisen pehmeä suutuntuma, todella miellyttävä. Kevyessä tisleessä iso viimeistely, toimii hyvin – ei yhtään tunkkainen. Voimakas appelsiini ja sama kuparisuus, joka tuntuu tuoksussa. Kepeä sherry. Aamupuuroa. Maltaisuus tuo happamuutta ja ryhtiä, mausteet särmää – ainakin basilikaa ja rosmariinia löytyy. Jälkimaku on tamminen, appelsiininen, kuparinen muttei kovin pitkä. Vesilisä avaa hedelmäisyyttä.

Arvio: Toimiva viimeistely kevyeen viskiin ilman, että sen ominaisluonne katoaa. Hyvä! 86/100

Miltonduff 10 yo, Gordon & MacPhail 40%

Vuonna 1824 perustettu Miltonduff tunnetaan Ballantine’s-sekoiteviskin pääelementtinä. Tuotantomäärältään suuri tislaamo on ollut single maltina pieni: 1980-luvulla tuli markkinoille 12-vuotias OB-pullote, mutta sen jälkeen on oltu Gordon & MacPhailin varassa. Ja sellaista on tänään siis tarjolla.

Miltonduff 10 yo, Gordon & MacPhail

(40%, Gordon & MacPhail, licensed bottling, 2005, 5 cl miniature)

Tuoksu: Makea. Äkkiseltään terävän alkoholinen. Hunajainen. Sherryä ja ylikypsiä hedelmiä, banaania, sitrusta. Kukkaisuutta – ruusuja. Mehiläisvahakynttilää. Aamiaismuroja. Kevyt vaikutelma.

Maku: Hennon sherryinen (oloroso). Kukkaisuutta ja hunajaa. Ohrapuuroa ja mehukeittoa. Vesimelonia. Suutuntuma on pehmeä mutta hyvin ohut. Tästä näkyy läpi. Jälkimakua kohden maut kevenevät entisestään. Jää vain hentoa maltaisuutta, hunajaa, tammisuutta. Todella kevyt kokonaisuus, erottuvasta sherrystä huolimatta.

Arvio: Seitinohut iltapäiväviski. 78/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 78/100. Whisky Monitor Database 76/100 (per 3).

Lochside 46 yo 1965/2011, Adelphi 52,3%

Nyt maistelussa on mielenkiintoinen tapaus: single blend -viski, joka on tislattu vuonna 1965. Se on sekä vanhin tähän mennessä kohtaamani viski että ainoa vastaava blendi, jota olen päässyt maistamaan.

Kyseessä on siis vuonna 1957 perustetun ja vuosina 2004–2005 lopullisesti romutetun Lochside-tislaamon pullote, joka on kyllä peräisin yhdestä tynnyristä mutta jota on hiukan leikattu saman tislaamon valmistamalla jyväviskillä. Sen takia se ei siis ole single malt vaan single blend.

Tähän kieltämättä suhtautuu vähän eri tavalla kuin tavalliseen blendiviskiin. Värikin on tummaa kuin espresso.

Lochside 46 yo 1965/2011, Adelphi

(52,3%, Adelphi, 1965–9/2011, Single Blend, Cask No. 6778, Refill Sherry Harveys Bodega Butt, 499 bts., 70 cl)

Tuoksu: Voimakas oloroso-sherry. Suklaata, nahkaa, viikunaa, omenahilloa, siirappia, piparkakun maustelientä. Hyvin makea, jopa liköörimäinen vaikutelma. Silti erittäin houkutteleva.

Maku: Sherryinen, makea ja suklainen. Hieno on. Liköörimäisyys on pinnassa, mutta samalla tässä on myös tiettyä rommisuutta, rommirusinaa ja ruokosokeria. Samettinen suutuntuma, kuin piparkakun maustelientä maistelisi. Mehiläisvahaa, sikaria, taatelia ja viikunaa. Hasselpähkinää. Jälkimaku on erittäin suklainen, kuivan tamminen ja erittäin tiivis. Pähkinäisyys ja siirappisuus korostuvat, pehmeä mausteisuus ja sherryisyys tukevat hienosti. Todella pitkä ja mahtava finaali. Wow.

Arvio: Tynnyrin väsymisestä ei ole tietoakaan. Erittäin komea esitys, suurta herkkua. 94/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whiskynotes 92/100. Dramming 91/100. Whisky Monitor Database 92/100 (per 9).

Glen Keith 30 yo 1978/2008, Daily Dram 46%

Vuonna 1957 perustettu Glen Keith luo tarkoituksellisen kontrastin naapuritislaamoonsa Strathislaan, joka on Speysiden vanhin. Vuonna 1999 tislaamo suljettiin, mutta kunnostustyöt alkoivat 2012. Tämä pullote on peräisin Daily Dramilta ja on kypsynyt ex-bourbonissa.

Glen Keith 30 yo 1978/2008, Daily Dram

(46%, Daily Dram, Keen Light, 1978–2008, 120 bts., 70 cl)

Tuoksu: Kukkainen – voikukkaa. Hedelmäosastolta sitruunaa, mangoa, hunajamelonia, kiiviä, kookosta. Rasvainen, joskin puhdas vaikutelma. Vaniljakastikkeella kuorrutettu marsipaanileivos. Alkoholi tuntuu pistävänä bourbonkypsytyksen läpi. Vesilisä nostaa pintaan ananaksen.

Maku: Odotuksia täyteläisempi ja kermaisempi suutuntuma, suorastaan klassinen. Vaniljakastike ja leivokset maistuvat heti, etenkin marsipaani. Hedelmäisyys kuitenkin pistelee ja kihelmöi kitalaessa – raakaa ananasta. Pippurinen polte vie jälkimakuun, joka on melassisen makea, rasvainen, voimakas ja todella pitkä. Pähkinöitä ja suolaisuutta tulee pintaan lopuksi. Jälkimaussa tämä on ehdottomasti parhaimmillaan.

Arvio: Jälkimaultaan hieno kolmekymppinen, joka ei muilta osin kuitenkaan loista. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100.

Glentauchers 31 yo 1979/2010, Jack Wieber Cross Hill 50,9%

Glentauchers perustettiin 1898, mutta se oli suljettuna vuodet 1985–1992. Omistajavaihdoksen jälkeen lähes koko tuotanto menee edelleen sekoiteviskeihin.

Tämä berliiniläisen Jack Wiebers Whisky World -viskitukkurin Cross Hill -sarjassaan pullottama Glentauchers on peräisin ex-sherrytynnyristä (refill).

Glentauchers 31 yo 1979/2010, Jack Wieber Cross Hill

(50,9%, Jack Wiebers Whisky World, 1979–2010, 241 bts., 70 cl)

Tuoksu: Rotevan hedelmäinen. Uuniomenaa, grillattua ananasta. Voimakas kanervaisuus. Ruokosokeria, kiteistä hunajaa. Minttua, yrttisyyttä. Jotain merellistä. Kukkaisuutta, orvokkeja.

Maku: Hedelmäinen avaus, todella miellyttävä ja pyöreä lähtö. Hapokas maltaisuus tukee makeutta, tietty mineraalisuus raikastaa profiilia. Toffeeta löytyy silti, hennolla profiililla. Mausteisuus toimii, pippuri ja yrtit antavat luonnetta. Maussa on leveä arsenaali mutta tiettyä läpitunkemattomuutta. Jälkimaku on tamminen, paahteinen, kypsän hedelmäinen ja kihelmöivän mausteinen. Ei erityisemmin vaadi vesilisää.

Arvio: Kevyen profiilin valioyksilö, jonka sulkeutuneisuus kuitenkin pudottaa terävimmältä huipulta. Onnistunut silti. 89/100

Glenburgie 10 yo, Gordon & MacPhail 40%

Vuonna 1810 perustettu Glenburgie on yksi Speysiden tuntemattomista tislaamoista. Pääosa sen tuotannosta menee Ballantine’s-sekoiteviskiin, mutta osan Gordon & MacPhail myy lisenssipullotteina. Tällä tiedolla odotukset eivät ole kovin korkealla.

Glenburgie 10 yo, Gordon & MacPhail

(40%, Gordon & MacPhail, licenced bottling, +/- 2012, 35 cl)

Tuoksu: Ruohoa, marsipaania, heinää. Maltaisuutta. Rehua? Kukkainen, kukkakaupan ruusukaapin tunkkaista kosteutta. Jotain pesuainetta. Aika ohut tuoksu.

Maku: Todella klassinen mallasviski, tosin luonteeltaan hyvin blendimäinen. Ei temppuja, hyvä niin. Miellyttävä kermatoffee. Maku parantaa tuoksusta, vaikka ohuus vaivaa. Kukkaisuus ja hedelmäisyys ovat hiukan vetisiä, mehumaisia (laimennettua monihedelmämehutiivistettä). Kevyen kermainen maltaisuus hallitsee. Jälkimaku on vaatimaton, hento, kitkerän tamminen mutta lyhyt.

Arvio: Vaatimaton mutta helposti juotava perusviski. 77/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 73/100. Whisky Monitor Database 74/100 (per 7).

Braeval 13 yo 1998/2012, The Ultimate Selection 46%

Braeval tunnetaan monella eri nimellä. Alkujaan se oli Braes of Glenlivet, mutta lopulta Glenlivet suojasi tuotemerkkinsä. Vuosina 1973–1978 rakennettu tislaamo oli pitkään suljettuna, kunnes se avattiin uudelleen vuonna 2008.

Tämä The Ultimate Selectionin pullottama Braeval on viettänyt 13 vuotta ex-bourbontynnyrissä (noin 180 litran barrelissa).

Braeval 13 yo 1998/2012, The Ultimate Selection

(46%, van Wees’ The Ultimate Selection, 12.11.1998–1.10.2012, Cask No. 168883, 227 bts., 70 cl)

Tuoksu: Voimakas vihreä omena (Granny Smith). Aivan mahdoton omena tosiaan, se peittää kaiken alleen. Vähitellen maltaisuus sentään avautuu ja kukkaisuus pilkistää esiin (havuinen kukka-asetelma talvella). Hiukan koneöljyä ja hiuslakkaa. Aika jännä kokonaisuus.

Maku: Pirteän raikas ja yllättävän herkullinen. Vahva omenaisuus sävyttää kaiken. Alkuun pirskahtelevaa maltaisuutta. Hiukan suolaista voita siihen perään. Jälkimaku on omenainen, mutta liudentuu vahvasti – jäljelle jää vain ohuelti maltaisuutta, vihreää teetä, havuja ja tuoretta ruohoa.

Arvio: Pirteä tuoksu ja mainio maun ensivaihe, mutta kaari ei kanna loppuun aivan saakka. Lyhyt ja ohut jälkimaku pudottaa tämän viskin palkintopallilta. Mutta hyvä tuote on kuitenkin kyseessä. 85/100

Glenburgie 26 yo 1983/2010, The Nectar 48,5%

Vuonna 1810 perustettu Glenburgie on julkaissut niukasti virallisia pullotteita. Pääosa tuotannosta menee Ballantine’s-sekoiteviskiin. Tämä The Nectarin pullote on peräisin ex-bourbontynnyristä.

Glenburgie 26 yo 1983/2010, The Nectar

(48,5%, The Nectar of the Daily Drams, 1983–2010, 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen, mineraalinen. Kirsikkasurvosta ja appelsiinimarmeladia. Sulanutta vaniljajäätelöä. Omenaviineriä ja leipomotuotteita. Vahva vaikutelma, maltaisuus taustalla.

Maku: Marmeladimainen, hapan hedelmäisyys tulee ensin. Mineraalimainen ensivaikutelma. Makeus nousee nopeasti, hillosokeri ja appelsiinimehu maistuvat. Keskivaihe on maltainen ja hiukan pisteliäs, mutta jälkimaun vyöry on mahtava. Maku muuttuu täyteläiseksi, siinä on hilloja, mausteita, tammisuutta, leivonnaisia. Hieno, pitkään jatkuva ilotulitus.

Arvio: Tasapainoinen ja moniuloitteinen kokonaisuus. Tätä on ilo nauttia. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 83/100. Whisky Monitor Database 85/100 (per 3).