Pernod Ricard

Tormore 20 yo 1992/2012, Berry Bros & Rudd 51,5%

Tormore on ruokkinut pääasiassa blendejä, mutta viime vuosina on nähty myös pari single malt -julkaisua. Aiemmat kokemukseni Tormoresta rajoittuvat tasan yhteen pullotteeseen.

Nyt maistelussa Berry Bros & Ruddin 20-vuotias, jonka kypsytyksestä ei ole minkäänlaista hajua. Värin perusteella ex-bourbonissa kypsyneestä voisi olla kyse.

Tormore 20 yo 1992/2012, Berry Bros & Rudd

(51,5%, Berry Bros & Rudd, 1992–2012, Cask #100152, 70 cl)

Tuoksu: Hiukan puiseva, vanerinen. Viiliä (!), hapanta kakkumaisuutta. Ruohoinen, voikukkaa ja märkiä lehtiä. Tammisuus on lenseää, kitkerää ja pinnassa. Myös maltaisuus on jotenkin kehittymätöntä, käynyttä ja hapanta. Ei hyvä. Vesilisä nostaa kermaisuutta esiin, tiettyä sitruksisuutta alkaa löytyä.

Maku: Omituinen. Tasapaino on aivan hukassa. Alussa on vahva tuntuma, sitrusta ja maltaisuutta ja runsaita mausteita tulee melkoisella tykityksellä. Sitten äkisti tammi ajaa kaiken yli ja tuo puhtaan alkoholin fiiliksen. Kun tylppä alkoholisuus hälvenee, esiin nousee ruohoisia sävyjä, lopulta hyvin kitkeriäkin (angostuuraa). Jälkimaku on ylikypsän appelsiininen, yrttinen ja hapokkaan maltainen. Tammisuus tuntuu tanniineina, jotka etsivät paikkaansa. Ei hyvä. Vesilisä tuo mukaan liimamaisia sävyjä ja kermaisuutta.

Arvio: Epätasapainoinen yksilö, mikään ei tässä nyt toimi. 77/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 79/100.

Aberlour A’bunadh Batch #46, 60,4%

Vuonna 1998 aloitetusta A’bunadhista on kasvanut vuosien varrella Aberlourin menestystuote. ”Apunappi” oli myös ensimmäisiä oikein kunnon sherryviskejä, joista innostuin. Nyt maistelussa uutta tuotantoa.

Aberlour A’bunadh Batch #46

(60,4%, OB, NAS, 2013, oloroso butts, 70 cl)

Tuoksu: Nahkainen ja viikunainen. Siirappinen, tumman suklainen. Luumuhilloa ja rusinoita. Paksu sherryisyys ja kunnon mausteet (neilikkaa, kanelia). Tämä uhkuu voimaa. Sekahedelmiä, hiukan ylikypsinä. Satulaa, maanläheistä fiilistä, kosteaa tammisuutta. Hieno! Vesilisä tuo nätisti maltaisuutta esiin.

Maku: Sherryinen ja makea. Siirappinen, paksu ja pyöreä suutuntuma. Mahtava voima, ei pyytele anteeksi. Viikunaa, rusinaa, luumuhilloa. Kinuskisuutta. Neilikkaa, joulukakun mausteita, tummaa suklaata – hyvin on linjassa tuoksun kanssa. Jälkimaku alkaa hiukan kireänä, sherryisyys ja makeus korostuvat. Vähitellen tulevat luumu, suklaa ja mausteet pitkässä vyöryssä. Vesilisä toimii hyvin tasapainottajana – tämä kestää erittäin hyvin vettä. Esiin tulee kirpeää yrttisyyttä, makeaa appelsiinia ja pehmeää maltaisuutta. Nam.

Arvio: Mahtava sherryherkku, makea ja voimakas. 88/100

Glen Keith Batch #1, That Boutique-y Whisky Company 51,2%

That Boutique-y Whisky Companyn tyyli on herättänyt ärtymystä: se ei kerro viskiensä kypsytyksestä mitään.

Joistain viskeistä voi sentään heittää valistuneita arvioita. Hämmästyisin, jos tässä Glen Keithissä olisi käytetty jotain muuta kuin ex-bourbontynnyreitä.

Glen Keith Batch #1, That Boutique-y Whisky Company

(51,2%, Master of Malt, NAS, 2013, 175 bts., 50 cl)

Tuoksu: Erittäin hedelmäinen. Vesimelonia, päärynää, omenaa, viinirypäleitä, kiiviä – koko hedelmäsalaatti. Erittäin raikas, silti makea. Pirteä maltaisuus, hunajaa. Yksi hedelmäisimmistä ikinä. Tuoretta tammilankkua, vaniljaa, hiukan vastaleikattua ruohoa. Vesilisä turmelee hedelmäisyyden nopeasti, tilalle jää lakkabensiiniä.

Maku: Raikkaan hedelmäinen, tuoreen tamminen. Päärynää, ananasta, kirpeää limeä. Jyväisyyttä, bourbonmaista mausteisuutta ja vaniljaa. Erittäin pyöreä ja pehmeän öljyinen suutuntuma. Tuore tammi maistuu hyvin voimakkaana, mutta tammen aktiivisuus toimii hienosti yhteen hedelmäisyyden kanssa. Jälkimaku on tamminen, hiukan kitkerä, edelleen hedelmäinen. Mustaa teetä, karvaita viinirypäleitä, hiivaisuutta. Melko pitkä. Vesilisä ei tee maulle hyvää, runko häviää herkästi ja bourbonmaisuus lisääntyy.

Arvio: Todellinen hedelmäpommi, jota pitää käsitellä varovasti. 86/100

The Glenlivet 16 yo Nàdurra 55,1%

The Glenlivetin Nàdurra lanseerattiin tax free -myyntiin 48-prosenttisena vuonna 2005. Sittemmin sitä alettiin myydä myös tynnyrivahvuisina erikoiserinä. Nimi tarkoittaa luonnollista.

The Glenlivet 16 yo Nàdurra

(55,1%, OB, Bottled 11/2010, first fill American oak casks, Batch #1110L, 70 cl)

Tuoksu: Omenaa ja banaania. Hyvin hedelmäinen kompositio, löytyy päärynää, kiiviä ja viinirypäleitä. Melko makea ja paksu vaikutelma, maltaisuus tuntuu runsaana, samoin tuore tammi. Hunajaa, vappusimaa, tomusokeria, mehiläisvahaa. Vesilisä tuo vaniljaa, anista ja limeä pintaan. Samalla päärynäisyys makeutuu.

Maku: Tuoreen tamminen, roteva ja mausteinen. Paahtunut ja mustaan teehen kallistuva makuprofiili ei ole ollenkaan niin raikas ja hedelmäisen makea kuin tuoksu antoi odottaa. Vihreää omenaa, karvasmantelia, raakaa banaania. Suutuntuma on paksu ja täyteläinen, alkoholi ja mausteet todella tuntuvat. Tammea, anista, minttua, rucolaa (!), hunajaa, vaniljaa. Jälkimaku alkaa mustalla teellä ja paahtuneella tammisuudella, mutta makeutuu vähitellen. Päärynää, vaniljaa, yrttejä. Pitkähkö. Vesilisä ei tuo mitään, vie vain osan rungosta.

Arvio: Tuoksultaan raikkaan hedelmäinen mutta maultaan hiukan kitkerä. Laatuviski toki. 85/100

Aberlour 1985/2012, Thosop Handwritten Label 45,1%

Ensimmäistä kertaa maistelussa bourbonkypsytetty Aberlour. Kaikki aiemmat kokemukseni ovat sherrykypsytetyistä – ja saldo on ollut oivallinen.

Aberlour 1985/2012, Thosop Handwritten Label

(45,1%, Thosop BVBA, Handwritten Label, 1985–2012, refill bourbon hogshead, 219 bts., 70 cl)

Tuoksu: Viinirypäleitä, tuoretta ruohoa ja omenaa. Raikkaan hedelmäinen ja täyteläinen kokonaisuus. Mahlaa, marsipaania, tomusokeria. Bourbonin glyserolia, hienosti tammeen integroituneena. Sokerinen, jyväinen, vaniljainen. Kookosmaitoa, sitrusta. Vesilisä tuo parfyymisyyttä, kukkaisuutta, herkkyyttä.

Maku: Hedelmäisen raikas, ruohoisen tuore. Viinirypäleet ja sokerivesi (koivunmahla) ovat pinnassa, samoin tiivis, jyväinen maltaisuus ja bourbonin glyseroli. Tuore tammisuus tuo mausteisuutta ja pientä terävyyttä. Suutuntuma on pehmeän täyteläinen mutta silti raikas ja ilmeikäs. Vaniljaa, omenaa, kookosmaitoa, leivosmaisuutta. Jälkimaussa tammi alkaa korostua, tulee hunajaa ja sahanpurua mukaan. Erittäin pitkä ja uljas finaali, joka sisältää yrttejä, vaniljaa, sitrusta ja trooppisia hedelmiä ylipäänsä. Vesilisä tuo appelsiinia ja erottelee mausteiden joukosta inkiväärin.

Arviot: Onnistunut bourbonkypsytys tukevaan tisleeseen. Tasapainoista ja hyvää. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100. Whiskynotes 88/100. Smoke On The Water, ”Ihan hyvä”.

Aberlour 12 yo Sherry Cask Matured 40%

Aberlourin 12-vuotias on ehtinyt olla vuosien varrella monenlaisten tynnyreiden vattaus. Nyt on siirrytty ainakin travel retail -puolella puhtaaseen sherrykypsytykseen.

Aberlour 12 yo Sherry Cask Matured

(40%, OB, +/- 2014, 100 cl)

Tuoksu: Maltainen, kukkainen ja miedon sherryinen. Rasvainen vaikutelma, käsivoidetta ja palasaippuaa. Mallassokeria, hiivaisuutta, puuroa. Imelää kukkaisuutta, ylikypsiä omenoita. Hyvin mieto kokonaisuus – ja hyvin makea. Kovia toffeekarkkeja (Toffifee) ja joulukakkua. Ihan perustuote kaikin puolin.

Maku: Miedon sherryinen ja puuroisen maltainen, sokeria ja mietoja mausteita. Hyvin kevyt ja helppo, suutuntuma on melko ohut ja huokoinen – mutta sinänsä ihan miellyttävä, kaikin puolin. Sherryiset mausteet ovat joulukakun kanelia ja neilikkaa, saippuaisuutta taustalla. Uuniomenaa siirapissa, metisyyttä, hiukan tummaa suklaata. Puuromaisuus ja tietty hiivaisuus tukevat maltaista vaikutelmaa. Jälkimaku on makean siirappinen, uuniomenainen, suklainen, maltainen ja kevyt.

Arvio: Entry level -viski klassisesta päästä, ei huono muttei säväyttäväkään. Toiveissa hiukan lisää iän tuomaa tyylikkyyttä ja korkeamman alkoholiprosentin antama ryhti – eli A’bunadhin ominaisuudet. 82/100

Strathisla 40 yo 1970/2011, The Whisky Agency & Malts of Scotland 59,6%

Strathislan juuret tislaamona ulottuvat 1200-luvulle. Sen tuottama tisle on joidenkin lähteiden mukaan aivan erityisen herkkää tammisuudelle, joten hiukan arveluttaa, miten tämä viski on kestänyt 40 vuotta pienehkössä sherrytynnyrissä.

Strathisla 40 yo 1970/2011, The Whisky Agency & Malts of Scotland

(59,6%, The Whisky Agency Private Stock, joint bottling with Malts of Scotland, 1970–2011, oloroso hogshead, 204 bts., 70 cl)

Tuoksu: Erittäin sherryinen ja paksu. Muhkeaa tummaa suklaata, kuivia luumuja ja rusinoita. Viikunaa, marjaisuutta (mustikkaa), kovia toffeekarkkeja, hiukan kuivaa nahkaa. Tupakkalaatikkoa, aavistus kumisaapasta. Voimakas ja hieno kokonaisuus. Lisätty vesi paljastaa kirsikkaisuutta ja marsipaania.

Maku: Paksu ja runsas. Sherry on ryhdikästä eikä ainakaan turhan makeaa. Pähkinäisyyttä, karvasta kahvilikööriä, nahkaa, tupakkaisuutta. Maltaisuus maistuu tummana. Vähitellen kova toffeekarkkikin löytyy, mutta makeus ei missään vaiheessa pääse kunnolla esille. Kuivattuja hedelmiä ja lakritsia on sitäkin enemmän. Tummaa suklaata, Van Houten -kaakaota, maustepippuria ja tammea. Suutuntuma on kuiva ja maut runsaita. Jälkimaku alkaa vahvan tammisena ja mausteisena, kunnes mustikkaisuus ja mustaherukan lehdet ja kahvisuus puhkeavat esiin. Erittäin pitkä finaali. Vesilisä tuo eucalyptusta ja raikkautta.

Arvio: Runsas, syvä ja massiivinen mutta hyvin kuiva sherryjyrä. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whisky Monitor Database 93/100 (per 1).

Strathisla 25 yo, Gordon & MacPhail 43%

Strathislalla on takanaan värikkäitä vaiheita aina 1200-luvulta saakka. Tislaamo tunnettiin välillä myös Milltownina. Lisäksi se paloi vuonna 1876 mutta rakennettiin uudelleen.

Nyt maistelussa on Gordon & MacPhailin 25-vuotias lisenssipullote, joka on peräisin ensimmäisen täytön sherrytynnyreistä (sherry butt).

Strathisla 25 yo, Gordon & MacPhail

(43%, Gordon & MacPhail, licenced bottling, 2009*, 70 cl)

Tuoksu: Makean sherryinen, luumuinen ja paksu. Rusinoita, suklaata, appelsiinimarmeladia. Kukkaisuutta (ruusuja). Mokkanahkaa, huonekaluvahaa, neilikkaa, siirappia. Klassisen runsas sherrytuoksu. Nam. Jotain raikasta sitruksisuuttakin löytyy. Jostain taustalta leimahtaa myös tippa glyserolia.

Maku: Äkkiseltään siirappinen ja maltainen, mutta luja tammisuus leikkaan makean sherryisyyden hyvin varhaisessa vaiheessa. Suutuntuma on selvästi hennompi ja läpikuultavampi kuin tuoksu antoi odottaa. Nahkaisuus, mokkaisuus tuntuu suussa, appelsiinimarmeladin pieni kitkeryys samoin. Mausteet ovat teräviä (neilikka, inkivääri, anis), maltaisuus hiukan hapanta ja purevaa. Jälkimaku on erittäin tamminen, pitkään jopa karvas, mutta loppua kohti rusinainen, kaikkineen voimakas ja mukavan pitkä.

Arvio: Tuoksussa leveä, maussa pitkä. Ainoastaan liika happamuus hiukan häiritsee. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 91/100 (per 1).

Longmorn 12 yo, Gordon & MacPhail 40%

Longmorn perustettiin vuonna 1894. Se tuotti pitkään hienoja vuosikertoja 1970-luvun tynnyreistä, mutta sittemmin varastot ehtyivät. Vakiovalikoimaan kuului pitkään vain 15-vuotias pullote, joka vuonna 2007 korvattiin 16-vuotiaalla versiolla. Nyt maistelussa 12-vuotias Gordon & MacPhail -pullote.

Longmorn 12 yo, Gordon & MacPhail

(40%, Gordon & MacPhail, licensed bottling, 2010, 5 cl miniature)

Tuoksu: Öljyinen ja vahvarakenteinen. Mausteita (kanelia, neilikkaa), marsipaania, tummaa suklaata, kahvia. Hiukan palanutta sokeria. Punaviiniä. Mustaherukkahilloa. Luumuja. Makea, jopa imelä vaikutelma.

Maku: Myötäilee tuoksua, mutta maltaisuus on korostunutta – muistuttaa brittiläistä bitter-olutta. Varsin makea ja viinimäinen yleisfiilis, suutuntuma on korkeintaan keskitäyteläinen mutta maku todella runsas. Neilikkaa, appelsiinia, paahdettuja maapähkinöitä, suklaata, kahvia. Jälkimaku on hapahko, suklainen, maltainen ja kestossaan melko vaatimaton. Mutta kokonaisuus on herkullinen, kaikesta huolimatta.

Arvio: Tuhti ja öljyinen. Loppuliuku on hiukan liian lyhyt, mutta muuten tämä maistuu. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 84/100 (per 3).

Glenallachie 10 yo 1991/2001, Signatory 43%

Vuonna 1967 rakennettu Glenallachie on yksi Skotlannin nuorimmista tislaamoista. OB-pullotteet ovat olleet harvinaisia, 1980-luvulla julkaistiin 12-vuotias ja 2005 tynnyrivahvuinen 16-vuotias, tislattu 1989.

Tämä Signatoryn pullote on peräisin ex-sherrytynnyristä (sherry butt).

Glenallachie 10 yo 1991/2001, Signatory

(43%, Signatory, 5.8.1991–5.9.2001, Sherry butt, C#1349, 5 cl miniature)

Tuoksu: Erittäin ruohoinen ja rasvainen. Vihreää omenaa, apilankukkaa, valkoviiniä. Hyvin nuori tuoksu, aivan kuin new makessa. Melassia, sitrusta, halpaa käsivoidetta. Kevyt ja ohut. Sherryä ei huomaa.

Maku: Valkoviinimäinen ja hyvin kevyt. Maltaisuus kuitenkin yllättää, raikasta lager-olutta ja pirskahtelua. Erottuva tammisuus, muttei yhtään tanniinisena. Kermainen suutuntuma, todella helppo juotava. Miedot ja mukavat mausteet (vaniljaa, sokeria, sitruunamelissaa). Jälkimaussa tammisuus nousee, samoin sokeri ja paahtoleipä. Valkoviinin mineraalisuus tuntuu lopuksi.

Arvio: Kevyeksi viskiksi maukas ja varsin onnistunut. Sherrykypsytystä ei kuitenkaan huomaa, enemmän tästä löytyy bourbonhenkisyyttä. 81/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 75/100 (per 2).