Maistetut

The Balvenie 25 yo ’Rare Marriages’ 48%

Vastaan sattui tällainen Balvenien 25-vuotias muutaman vuoden takaa. David Stewartin nimi on vielä etiketissä laadun takeena. Odotukset ovat heti korkealla.

The Balvenie 25 yo ’Rare Marriages’

(48%, OB, Bottled 29.7.2021, European and American Oak Casks, 70 cl)

Tuoksu: Metinen, herkän mausteinen ja tyylikäs. Kukkaisuutta, akaasiahunajaa, seetriä. Tammi on vähän vahamaisena pinnassa, vaniljaa ja pähkinää, hiukan hapokkuuttakin. Pientä leivosmaisuutta ja voita. Vesilisä pehmentää mausteita ja tuo kinuskia pintaan.

Maku: Mausteinen, hunajainen ja tammisen voimakas. Rusinaa, suklaata, kanelia. Hiukan hapokas kokonaisuus, paahdettua pähkinää, ruohoisuutta, hapanta marjaisuutta. Suutuntuma on keskitäyteläinen. Jotain kuparista ja vähän kitkerää tässä silti on, tanniineja ja kahvisuutta. Jälkimaku on edelleen mausteinen ja vähän purevallakin tavalla tamminen. Metisyys tekee paluun. Havuisuutta, kirpeyttä, kanelia. Melko pitkä finaali. Vesilisä tekee tälle hyvää, tuo karamellia ja päärynää esiin.

Arvio: Tämä ei kolahtanut ehkä ihan niin kovaa kuin odotin, vaikka onkin klassinen Balvenie alusta loppuun. Ehkä sittenkin hiukan liian kitkerä ja levoton, vaikka on tässä paljon hyvääkin. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100.

Tamnavulin Double Cask 40%

Tamnavulin on niputtanut viisi tuplakokoista eli kymmenen senttilitran miniatyyriä yhteen The Taste Boxiin. Alhainen 40-tilavuusprosentin pullotusvahvuus ei houkuttele viskiharrastajia, mutta ihan kiinnostuksesta silti nappasin tällaisen paketin mukaani jo joitain aikoja sitten.

Tässäpähän on nyt sitten mahdollisuus testata viittä Tamnaa perätysten ihan ajatuksella. Näistä Sherry Cask Edition on tosin maistettu jo pari vuotta sitten, ja se oli ihan myönteinen yllätys. Mutta nyt Double Caskin kimppuun.

Tamnavulin Double Cask

(40%, OB, 2022, American Oak, Sherry Cask Finish, Batch 0308, Part of the Taste Box, 10 cl)

Tuoksu: Maltainen ja banaaninen, täynnä voitaikinaa ja hunajaa. Ylikypsä hedelmäisyys on varsin reipasta, luumukeittoa ja rusinasoppaa. Sherryinen puolikin tulee esille hiukan suklaisena ja kanelisena, mutta tammi saa tämän heti tuntumaan todella nuorelta ja hiukan epäkypsältäkin. Vähän puisevuutta ja kireää mausteisuutta, jyväisyyttä ja ruohoisuutta.

Maku: Hyvin kevyt ja helposti lähestyttävä. Maitosuklaa ja maltaisuus tulevat kärjessä, tammi ja mausteet avautuvat sen jälkeen. Vanilja, kaneli ja vähän käsitelty puu ovat voimakkaasti esillä – kovin paljon muuta ei olekaan. Hiukan kevyttä siirappisuutta, vähän rusinasoppaa, siinä se. Suutuntuma on hento ja runko vähän vetinen. Vähän jotain murokeksiäkin löytyy, inkivääriä ja pistäviä sävyjä, leivosmaisuuttakin. Jälkimaku pyörii edelleen samalla tontilla, mutta happamuus lisääntyy. Jyväisyys ja tietty vähän lenseä puuroisuus ovat selvästi mukana, tammessa on kitkerä sävy. Suklaa ja rusinat pitävät hunajan kanssa makeutta yllä. Finaali on melko lyhyt ja yksioikoinen.

Arvio: Hyvin simppeli perusviski. Helposti lähestyttävä, mutta ei herätä suuria tunteita. 78/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 80/100. Whiskynotes 77/100.

Old Pulteney 2010/2022 Cask #1802 for The Whisky Shop 64,2%

Maistelussa Old Pulteneyn tislaamosta jälleen yksi sherryinen single cask. Aiemmat ovat olleet viime vuosina erinomaisia, joten odotukset ovat tapissa.

Old Pulteney 2010/2022 for The Whisky Shop

(64,2%, OB for The Whisky Shop / The W Club, 2010–2022, Cask No. 1802, Spanish Oak, 684 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäisen sherryinen, mausteinen ja voimakas. Varsin suolainen. Toffeeta ja mehiläisvahaa, hunajaa ja vaniljaa, öljyisyyttä ja rusinaa. Tammi tulee myös selvästi läpi. Merelliset ja mineraaliset piirteet ovat hyvin esillä, samoin tumma suklaa ja luumu. Vesilisä tuo kinuskia ja valkosuklaata esiin.

Maku: Sherryinen ja runsas, yhtä aikaa muhkean hedelmäinen ja pisteliään mineraalinen. Pehmeää suklaisuutta ja nautinnollisen kitkerää tammisuutta, imelää hunajaisuutta ja merellistä suolaisuutta. Vastakohtien pommitusta riittää monesta suunnasta. Suutuntuma on voimakas ja öljyinen, runko varsin painava ja kokonaisuus pureskeltava. Rommirusinaa, kanelia, kaakaojauhetta. Jälkimaku on edelleen runsaan sherryinen, nyt suolainen kinuski nousee kärkeen ja hedelmäisyys kuivahtaa. Merellisyyden ja mineraalisuuden ympärillä on aprikoosia, kuivattua luumua, hiukan tummaa suklaata. Tammi on nautinnollisesti mukana. Varsin pitkä finaali. Vesilisällä löytää mantelin ja valkosuklaan.

Arvio: Tällaisissa Pulteneyn sherryisissä single caskeissa on jotain, mistä todella pidän. Kokonaisuus on tässäkin tavallaan helposti lähestyttävä, mutta silti erittäin voimakas ja hyvin monitahoinen. Jatkuvasti löytää uusia puolia, mutta distillery character ei katoa hetkeksikään. 90/100

Edradour 21 yo Cask Strength 2023 Release 52,1%

Maistelussa varsin muhkea sherryinen Edradour, jolla on kiitettävästi ikääkin. Olen kovasti pitänyt näistä tummista tynnyrivahvoista yksilöistä, joten tähänkin kohdistuu odotuksia.

Edradour 21 yo Cask Strength 2023 Release

(52,1%, OB, 2001–3.7.2023, Cask Nos. 2413, 2414 & 2504, Oloroso Finish, 1919 bts., 70 cl)

Tuoksu: Erittäin runsas ja muhkea. Suklaata, rusinaa, luumuhilloa ja muuta hyvää. Marjaisuus on hyvin esillä, kuningatarhilloa ja mustaherukkaa. Mukava appelsiininkuori ja jokseenkin tunnistettava tyyli ylipäänsä. Uuniomenaa, tallisuutta, nahkaa, balsamicoa. Nam. Vesilisä avaa pientä lihaisuutta.

Maku: Sherryinen ja ekspressiivinen. Mausteisuus on vetoavaa saman tien, tietty kahvisuus tulee myös kuvaan. Kuivatut luumut, marjaisuus, kuningatarhillo ja rusinat ovat pinnassa, mutta alta löytyy runsaasti tutkittavaa. Tammen mukana tulee vaniljaa ja marsipaania, myös hieno pähkinäisyys näyttäytyy. Suutuntuma on melko täyteläinen ja runko suorastaan pureskeltava. Toffeeta, appelsiinia, hiukan nahkaisuutta. Jälkimaku käy varsin tummasävyiseksi, kahvisuus ja tammen mausteet tulevat vielä selvemmin esiin. Paahdettua pähkinää, hapokkuutta, rusinaa, luumua, savumakkaraa ja lihaisuutta. Pieni lakritsi myös näyttäytyy. Sherryn paahteessa myös hedelmät pitävät pintansa. Melko pitkä finaali. Vesilisä paljastaa vähän salmiakkia ja suolaa.

Arvio: Parhaita maistamiani Edradourin viskejä. Tyyliltään tunnistettava ja kaikkineen vakuuttava kokonaisuus. 89/100

Knockando 1972/1983, 43%

Näitä Justerini & Brooksin Knockando-pullotteita liikkuu maailmalla viljalti, myös vuosikertaa 1972 hiukan erilaisina versioina, monella eri pullotusvuodella. Tämä on nyt versio vuodelta 1983. Olen viitisen vuotta sitten maistanut yhden vähän vastaavan 1966-pullotteen, joka oli etenkin nenässä herkullinen. Jotain vastaavaa voi varmaan odottaa tästäkin.

Knockando 1972/1983, 43%

(43%, OB, Justerini & Brooks, 1972–1983, 75 cl)

Tuoksu: Todella viljainen ja varsin pölyinen. Kevyttä kukkaisuutta, heinää ja aamiaismuroja. Hedelmäisyys pysyy varsin hentona, pyörii lähinnä kevyen omenan ja pienen vesimelonin ympärillä. Maltaisuus tulee kyllä selvänä läpi. Hiukan vaniljaa ja hunajaa makeuttamassa kevyttä kokonaisuutta.

Maku: Öljyisempi ja mielenkiintoisempi kuin tuoksu antoi odottaa. Omena ja vesimeloni ovat paljon selvempinä ja makeampina esillä. Viljaisuutta, heinäisyyttä ja maltaisuutta kyllä riittää. Tammisuus on myös melko rotevasti esillä. Tietty maanläheisyys tässä on, vähän jotain likaisuutta ja pähkinäistä happamuuttakin. Suutuntuma on kevyt ja runko hento. Jälkimaku on heinäinen ja hiukan pisteliäs, pippurinen ja hapokas. Tammi tulee happamana, jopa osin kitkeränä pintaan. Vaniljaa ja omenaa, mutta ei kovin laajalla spektrillä hedelmiä, vaan enemmän tätä viljaista ja muromaista kuivuutta. Keskipitkä, hiukan kapea finaali.

Arvio: Ihan kelvollinen kevyt perusviski ja oman aikakautensa edustaja. Ei silti mitenkään loista, vaan jää selvästi 1966-pullotetta kapeammaksi esitykseksi. 82/100

Glasgow 1770 Tequila Cask Finish Batch 1, 55,3%

Lasiin päätyi Glasgow 1770:n mainion Uisge-pullotteen perään tällainen erikoisjulkaisu, jossa on poikkeuksellisesti tequilahommia taustalla. Viski on kypsynyt alkujaan ex-bourbonissa, mutta siirretty tequilatynnyriin sen jälkeen. Tequilavaikutusta on saatu mukaan kahden ja puolen vuoden edestä. Tällaisia viskejä ei tule kovin usein vastaan.

Glasgow 1770 Tequila Cask Finish Batch 1

(55,3%, OB, 3.2.2018–27.6.2023, First Fill Ex-Bourbon Cask, Finished in a Tequila Cask, Triple Distilled 01, 272 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen, raikas ja napakan mausteinen. Bourbon-kypsytys tulee voimakkaasti läpi tammen ja vaniljan voimin, mutta kokonaisuus tuntuu silti vähän ohuelta. Mantelia, kinuskikastiketta, kovia hedelmäkarkkeja. Viherherukkaa, valkopippuria, hapokkuutta. Vesilisä availee vähän kookosta.

Maku: Todella pistelevä, mausteisuus puree valkopippurilla oikein kunnolla välittömästi. Jotain tequilavaikutustakin tästä voi löytää, tiettyä raikasta agavemaista vivahdetta on taustalla. Bourbonvaikutus on silti selvästi vahvempi, sahattu tammilankku ja vanilja ovat selvästi esillä. Suutuntuma on kuitenkin melko kevyt ja runko tuntuu vähän ohuelta, vaikka kuumottava pippurisuus tykittää täydeltä laidalta. Sitruksisuutta, herukkaa, hapokkuutta. Jälkimaku on edelleen todella pippurinen ja chilinen, purevan tamminen ja napakka. Hapokkuus ja sitruksisuus haihtuvat melko pian, ja finaali jää varsin lyhyeksi. Vesilisä korostaa hiukan kermaisuutta ja murokeksiä, kun kovin mausteisuus antaa vähän tilaa.

Arvio: Uisge-pullotteen jälkeen tämä oli pieni pettymys. Jonkinlainen kypsymättömyys ja jopa raakuus vielä vaivaa, vaikka tequilafiiliksestä täytyykin antaa vähän plussaa. 79/100

Mac-Talla Terra 46%

Lasissa on tällä kertaa vähän erilaista tavaraa. Kyseessä on perusviskiä Islaylta, mutta alkuperä ei ole tiedossa. Pullottaja Morrisonin perheen nimi kyllä kilisyttää heti viskinörteillä kelloja: entisiä Bowmoren omistajia. Jotenkin silti tuntuu, että tämä jenkkitammessa kypsynyt ja oletettavasti hyvin nuori liemi olisi peräisin jostain muualta, mutta mene ja tiedä.

Mac-Talla Terra

(46%, Morrison, Classic Islay, NAS, 2021, American Oak, 70 cl)

Tuoksu: Runsaan turvesavuinen ja todella tuhkainen. Merilevää, sitruksisuutta, suolavettä, märkää kalliota. Caol Ila tulee mieleen. Mineraalisuutta, heinäisyyttä, maltaisuutta, jonkin verran vaniljaa. Maakellarin lattiaa, vähän multaa, pientä tammista mausteisuutta. Vesilisä avaa lääkemäisiä elementtejä, kamferiakin.

Maku: Turvesavua, merellisyyttä ja reippaasti tuhkaa. Suolaisuus on voimakkaasti esillä, mutta toffeefudge pehmentää. Mineraalisuuden ja heinäisyyden ympärillä pyöritään, eikä kovin monipuolista palettia ole esillä. Sitruunamehua, pientä pippurisuutta, vaniljaa, hunajaa. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja runko hyvin kasassa. Tammi pysyy rauhallisena ja makeana, vaikka kokonaisuus on ilmeisen nuori. Jälkimaku on todella tuhkainen ja turvesavuinen edelleen. Suolaisuus, merellisyys ja hapokkuus korostuvat. Tammi käy pisteliääksi, mutta kokonaisuus on silti varsin raikas ja sitruksinen. Toffeefudgea, hunajaa. Loppusuora on varsin simppeli ja korkeintaan keskipitkä. Vesilisä tuo esiin lääkemäisyytta ja eucalyptusta.

Arvio: Tällaisella nuorella viskillä on ehkä vähän vaikea erottua. Mutta ei tässä suurta vikaa ole. 81/100

Glasgow 1770 Uisge 2024 Marsala Wine Cask 53,3%

Tällainen ex-Marsalassa kypsynyt Glasgow 1770 oli listoillani helmikuun 2024 Uisgessa, mutta onnistuin tupeksimaan ja missaamaan viskin itse tapahtumassa. Suoritetaan nyt asianmukainen paikko.

Glasgow 1770 Uisge 2024 Marsala Wine Cask

(53,3%, OB for Uisge 2024, Limited Edition Release, Marsala Wine Cask, Peated, 70 cl)

Tuoksu: Tuhdin viininen ja suklainen, turpeinen ja hedelmäinen kokonaisuus. Rusinaa, toffeefudgea, luumuhilloa, kuivattuja hedelmiä. Nuotiosavua ja runsasta hiilisyyttä. Poltettua sokeria, joulukakkua, runsasta mausteisuutta. Vaniljainen ja hiukan pölyinen tammi on pinnassa. Vesilisällä löytyy hiukan poltettua tulitikkua.

Maku: Voimakas, suklainen ja napakan turvesavuinen lähtö. Salmiakkinen ja tervainen puoli nousee selvästi esiin varsin makean ja hedelmäisen viinisyyden takaa. Tammi tuntuu nuoremmalta kuin tuoksussa, nyt on sahalautaa ja pistelevää mausteisuutta. Maltaisuus on makeanpuoleista, rusina ja toffee hyvin mukana. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja runko hyvässä balanssissa. Siirappisuus saa seurakseen mustapippuria. Jälkimaku pyörii edelleen siirapin, suklaan, vähän ylikypsän hedelmäisyyden ja turvesavun ympärillä. Mustapippuri korostuu, samoin salmiakkinen ja kuiva yrttisyys. Heinää, suolaa, maltaisuutta, edelleen reippaasti rusinaa ja tikkunekkua. Keskipitkä finaali. Vesilisä ei tuo tähän oikein mitään lisää.

Arvio: Maukas ja mielenkiintoinen viski, vähän nuoren oloinen mutta silti sangen roteva tapaus. 85/100

The Macallan 16 yo 1990/2007, Signatory 46%

Signatoryn valikoimista löytyi tällainen vaaleahko Mäkkäri-sherryttely. Odotukset eivät ole järin korkealla, mutta maistetaan.

The Macallan 16 yo 1990/2007, Signatory

(46%, Signatory Vintage, The Un-Chillfiltered Collection, 20.9.1990–19.7.2007, Cask No. 16306, Refill Butt, 783 bts., 70 cl)

Tuoksu: Roteva ja sherryinen, odotuksia tuhdimpi ja robustimpi. Tallia ja nahkaa, maakellaria, havuisuutta ja jonkin verran yrttisyyttäkin. Uuniomenaa ja keltaista luumua, rusinaa, kuivattuja hedelmiä. Jännä pihkaisuus, hiukan sitruunaa, runsaasti hunajaa. Sävykäs ja hieno tuoksu! Vesilisä avaa päärynää ja hedelmäkarkkia.

Maku: Metinen ja sitruksinen, hiukan erilainen kuin tuoksu antoi odottaa, mutta silti hyvin mielenkiintoinen. Akaasiahunajaa, runsaasti yrttistä raikkautta, minttua ja kamferia. Hapokasta omenaa, keltaista luumua, viinirypäleitä ja hunajamelonia. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja runko jämäkkä. Runsas maltaisuus saa seurakseen voimakkaan tammisuuden, napakat mausteet ja hiukan karamellista makeutta. Jälkimaku pyörii edelleen metisyyden ja sitruksisuuden ympärillä, mutta nyt pieni pippurisuus nostaa päätään ja hapokkuus kääntyy vähän tummempaan suuntaan. Nahkaisuutta, havuisuutta, kuivattuja hedelmiä. Hiukan metallinen sivuääni ilmestyy jostain. Keskipitkä ja ryhdikäs finaali. Vesilisä tuo hedelmäkarkkisuutta pintaan.

Arvio: Vakuuttava ja lajissaan oikein mielenkiintoinen Macallan. 86/100

BenRiach 10 yo The Smoky Ten 46%

BenRiachin uusi savuinen kymppivuotias on taas Rachel Barrien hommia. Äkkiseltään ajattelin, että tämä olisi vähän niin kuin vanha Curiositas, mutta reseptiikka onkin muuttunut melkoisesti. Tynnyreinä on käytetty ex-bourbonia, ex-virgin oakia ja ex-rommia, jossa on kaikuja jostain Aromaticus Fumosus -aikakaudelta.

Suhtaudun tähän uteliaasti, koska Benkun uusi peruskymppi oli yllättävänkin hyvä viski. Ja nyt on nostettu voltitkin jalomielisesti kolmella pykälällä ylemmäs kuin savuttomassa perusversiossa.

BenRiach 10 yo The Smoky Ten

(46%, OB, +/- 2022, Matured in Bourbon Barrels, Toasted Virgin Oak Casks and Jamaican Rum Casks, 70 cl)

Tuoksu: Runsas ja varsin makea hedelmäisyys kohtaa pehmeän lehtisavun. Persikkaa, ananasta, banaania, päärynää. Nyt on vaniljan lisäksi hyvin erottuva kookos myös mukana. Kukkaisuutta, hunajaa, jotain vähän rommimaistakin. Tammi tulee raikkaana esiin. Kutsuva ja tasapainoinen paketti. Vesilisä tuo ruohoisuutta esiin.

Maku: Makea hedelmäisyys johtaa kokonaisuutta, pehmeä puulastumainen savu tulee perässä. Ananas, persikka ja päärynä ovat hyvin esillä, samoin vanilja ja hunaja. Nyt tynnyrivaikutuksessa dominoi ex-bourbon, tulee marsipaania ja vähän valkopippuriakin läpi. Suutuntuma jää kaikesta muusta hyvästä huolimatta vähän ohueksi, edes extravoltit eivät nyt tuo oikein riittävästi jytinää. Yrttisyys, sitruksisuus, mausteisuus ja raikkaus toimivat silti hyvin. Jälkimaku pyörii edelleen hedelmien ja nätin nuotiosavun ympärillä. Sitruksisuus ja päärynä korostuvat, samoin tammen mausteet. Minttua, vaniljaa, rommisia sävyjä. Ehkä vähän yksioikoinen finaali, korkeintaan keskipitkä. Vesilisä availee ruohoisia ja vähän kitkeriä piirteitä.

Arvio: Erittäin laadukas perusviski tämäkin. Tuoksu on tosi hieno, maku jää siitä vähän. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 85/100.