Edrington

Highland Park 12 yo 40%

Highland Parkin 12-vuotias on ollut tislaamon entry level -tuote varmaan aikojen alusta saakka. Se on kypsynyt amerikkalaisesta tammesta valmistetuissa ex-sherrytynnyreissä (40 % first fill, 60 % refill).

Highland Park 12 yo

(40%, OB, +/- 2012, 5cl miniature)

Tuoksu: Erittäin maltainen. Jotenkin rasvainen ensivaikutelma. Havuja, hunajaa, mieto turpeisuus. Runsas hedelmäisyys, omenoita ja appelsiinia. Hiukan märkää pahvia ja tiettyä eltaantuneisuutta – ei aivan tuore. Lager-tyyppinen maltaisuus ylikorostuu, tietty likaisuus paikkaa ohutta rakennetta.

Maku: Varsin maltainen, siinä mielessä hyvin synkassa tuoksun kanssa. Kanervahunajaa on toki mukana, mutta suutuntuma on rasvaisuudestaan huolimatta hiukan ohut. Appelsiinimehu ja hunaja eivät löydä voimaa, mausteisuus on liian hentoa. Jälkimakua kohti löytyy turve, hyvin miedosti toki. Vähitellen myös tammi näyttäytyy, hunajaisuus ja havuisuus myös. Mieto ja melko vaatimaton finaali.

Arvio: Maltainen perusmalli odottaa vielä sieluaan. 80/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100. Whisky Monitor Database 84 (per 14).

Highland Park 16 yo 1996/2012, Douglas Laing 50%

Douglas Laingilla on vuosikausien historia Highland Parkin kanssa. Old Malt Cask -sarjassa on ilmestynyt lukuisia Highland Parkin single cask -pullotteita 1990-luvulta lähtien. Nyt maistelussa 16-vuotias yksilö, joka on viettänyt vuodet 1996–2012 ex-sherrytynnyrissä.

Highland Park 16 yo 1996/2012, Douglas Laing

(50%, Douglas Laing, Old Malt Cask, 9/1996–9/2012, Cask No. DL 8779, Refill sherry butt, 321 bts., 70 cl)

Tuoksu: Öljyinen ja siirappinen. Kanervaa ja hunajaa, mutta myös jokin erikoinen sivuääni: liköörikarkkia? Aseöljyä ja kumisaapasta, aavistus hikeä. Mietoa lehtisavua. Nyt löytyi: sivuääni onkin rikkiä! Aivan selvää mätää kananmunaa, huh. Toffeefudgea, appelsiinimarmeladia, boysenmarjaa. Pomeranssia, karvasmantelia.

Maku: Pehmeä ja suunmyötäinen, selvästi aito Highland Park. Voimakas toffee (kovia karkkeja), joulukakkua, neilikkaa, banaania, seesamöljyä. Silti se rikkisyys ylikorostuu jälleen. Jälkimaku on marjaisa (boysenmarjaa), rikkinen (nyt jo munalikööriä), tamminen, hunajainen, mausteinen (pippuria, kanelia). Vesilisällä löytyvät myös pomeranssi ja karvasmanteli, mutta kaiken kaikkiaan vesi ei tuo tähän mitään.

Arvio: Erikoinen. Monipuolisuudessaan maistuva mutta rikkisyydessään häiritsevä. 80/100

Highland Park 25 yo 45,7%

Onko Highland Park 25 yo maailman paras viski? Tänään se selviää, ainakin minulle, ainakin tämän version osalta. Käsissä on uusi, hieman aiempaa alhaisemmalla alkoholiprosentilla varustettu tuote.

Nykyään kaikki Highland Parkin käyttämät tynnyrit ovat amerikkalaista tammea ja olleet aiemmin lähes yksinomaan sherrykäytössä. Tässä 25-vuotiaassa first fillin osuus on tiettävästi 60 prosenttia.

Highland Park 25 yo

(45,7%, OB, +/- 2013, 70 cl)

Tuoksu: Todella runsas ja vaikuttava. On hedelmää, sherryä, makeaa savua, sinänsä tyypillistä Highland Parkia mutta harvinaisen hienostuneessa muodossa. Rusinaa ja viikunaa, kuivattua hedelmää, mysliä, hunajaa, havuja, tammisuutta, nahkaa, vähän tervaa, kahvia. Mahtavasti ulottuvuuksia. Aukeaa hienosti.

Maku: Silkinpehmeä kanervahunaja tuntuu heti, mutta voimakas sherryisyys ja mausteisuus lyövät ällikällä. Uskomattoman runsas makupaletti – juuri niin kuin tuoksu antoi odottaa. Selvästi tervaisempi kuin vaikkapa 21-vuotias OB-versio: savu on tummempaa, hedelmät kypsempiä, tammisuus täyteläisempää. Rusinat ja viikunat kehittyvät chilin ja katajanmarjojen mausteisuuteen. Jälkimaku on silkkaa herkuttelua: kanervahunajaa, kahvia, nahkaa, pähkinää, kuivattuja hedelmiä, tammea – ilotulitus jatkuu ikuisesti.

Arvio: Highland Parkin perusvalikoiman huippuviski. Vetoaa johonkin syvään tunteeseen. 94/100

Highland Park 21 yo 47,5%

Vuonna 1826 laillistettu Highland Park on yksi harvoista skotlantilaisista tislaamoista, joka käyttää kovaa vettä. Vesi tulee Cattie Maggie’s Springsistä ja suodattuu kanervaisen maaperän läpi.

Highland Parkin 21-vuotias julkaisu on tax free -tuote, ja HP:n tapaan se on kypsynyt amerikkalaisesta tammesta valmistetuissa ex-sherrytynnyreissä. Tiettävästi suhteet ovat 80 % refill, 20 % first fill.

Highland Park 21 yo

(47,5%, OB, travel retail, +/- 2013, 70 cl)

Tuoksu: Appelsiinia, hunajaa, makeaa lehtisavua. Viikunoita ja raakoja luumuja – sherry tuoksuu terävänä, alkoholisuus puskee läpi. Vahva ja hapokas maltaisuus. Hedelmäkarkkeja. Hiukan terävämpi kuin odotin.

Maku: Suutuntuma on silkkiä, nyt ei voi erehtyä. Kanervahunajan juhlaa. Paljon suurempi maultaan kuin tuoksu antoi odottaa. Öljyisyyttä, maltaisuutta, appelsiinia, toffeeta, luumuja, suolaa, mausteita. Erinomainen makupaletti, se kantaa: havuja, tammisuutta, rehtiä maanläheisyyttä, hapokkuutta. Jälkimaku on kuivuvan tamminen, teemäinen, suolainen, kuivattuja hedelmiä ja toffeeta. Ei kuivu liikaa, vaan ryhti säilyy. Hieno on.

Arvio: Tuoksultaan terävä mutta maultaan silkkinen saarelaisviski. Toimii. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100. Whiskynotes 91/100. Whisky Monitor Database 87/100 (per 2).

The Macallan Sienna 43%

Vuonna 1824 perustettu Macallan on ennennäkemättömässä nosteessa. Se uhkaa pian Glenfiddichin ja Glenlivetin asemaa, etenkin Aasian-myynnin ansiosta. Uuteen tyyliin kuuluvat myös helposti lähestyttävät NAS-pullotesarjat, houkuttelevat replicat ja ponnekas markkinointi.

Tämä nyt maisteluvuorossa oleva Sienna kuuluu samaan nasseviskien sarjaan uusien Amberin ja Rubyn kanssa. Täytyy myöntää, että odotukset eivät ole kovin korkealla.

The Macallan Sienna

(43%, OB, NAS, 1824 Series, +/- 2013, Sherry oak casks, 70 cl)

Tuoksu: Runsaan sherryinen. Rusinainen, makea. Taatelia. Puuromainen, maltainen, pähkinäinen. Tuttu saippuaisuus kaiken yllä. Vähän nahkaa, rasvattuna. Vaniljaista toffeefudgea. Kutsuva!

Maku: Olosoro-sherry aloittaa vyöryn. Rusinoita, pähkinäsekoitusta, säilykehedelmiä. Suutuntuma on tuoksun luomiin odotuksiin nähden melko kevyt, mutta maussa on rutkasti ulottuvuutta. Mausteet alkavat nousta melko nopeasti, maltaisuus sakenee ja samalla myös tammisuus alkaa kiristää suuta. Saippuaa. Jälkimaku on paahteinen, mausteinen, hiukan imelä ja kardemummainen. Onnistunut, helposti juotava.

Arvio: Sherrykypsytystä Macallan-tyyliin. Tasapainoinen ja hyvä NAS-viski. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whiskynotes 87/100. Whisky Monitor Database 87/100 (per 1).

Glenturret 10 yo 40%

Glenturret on omistajiensa mukaan yksi Skotlannin vanhimmista, koska tislaamon edeltäjä Hosh perustettiin jo 1775. Nykyiset tilat ovat kuitenkin vasta vuodelta 1959. Käytännössä Glenturret jää siellä toimivan Famous Grouse Experiencen varjoon.

Glenturret 10 yo

(40%, OB, +/- 2009, 5 cl miniature)

Tuoksu: Epäpuhdas sherry, ylikypsää punaista omenaa. Bourbonista muistuttava sitrus. Mustaherukkaa, mustaa teetä, kuparia. Puuroa. Märkää pahvia. Ei kovin painava tuoksu, vaikka elementit ovat jykeviä.

Maku: Odottamattoman pehmeä ja kermainen suutuntuma. Sherryinen tunnelma, joulukakkua ja rasvaisia leivoksia. Sitruksisuus ja mausteisuus piristävät melko ohutta maun keskivaihetta. Happamuutta, yrttejä ja marsipaania löytyy. Jälkimaku on tumma, tamminen, paahteinen, hapan, teemäinen ja silti melko kevyt.

Arvio: Odotuksia parempi, vaikka tietty ryhdittömyys vähän vaivaa. Silti ihan toimiva kombinaatio sherry- ja bourbonkypsytyksen eri puolia. 79/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 80/100. Dramming 78/100. Whisky Monitor Database 79/100 (per 2).

Highland Park 15 yo Loki 48,7%

Valhalla Collectionin ensimmäinen pullote oli 16-vuotias Thor ja toinen 15-vuotias Loki. Tämä jälkimmäinen on ennakkotiedon mukaan selvästi turpeisempaa, joten maistetaan, onko tosiaan niin.

Highland Park 15 yo Loki

(48,7%, OB, Valhalla Collection, 2013, 21000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Tervainen ja makean lehtisavuinen. Voimakas kanervaisuus. Sitrushedelmää – greippiä, appelsiinia. Kirpeys ja makeus vuorottelevat, mielenkiintoinen rakenne. Aamupuuroa tässä on myös, samoin hiukan kuparista maltaisuutta. Lääkemäinen vivahde. Kokonaisuus on toki puhdas ja houkutteleva.

Maku: Tervaleijonaa, kanervahunajaa, savua, sitrusta – peilaa hyvin tuoksua. Suutuntuma on puhtaan täyteläinen ja odotuksia lempeämpi, jopa makean sherryn maistaa hetkittäin turvesavun alta. Toki katajainen mausteisuus pistelee suussa, nostaa veden kielelle. Mutta onko tämä sittenkin hiukan yksioikoinen? Jälkimaku on kanervainen, makea, tamminen ja mukavan pitkä.

Arvio: Todella hyvä muttei aivan huippu. Pidin Thorista selvästi enemmän. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 92/100. Whiskynotes 89/100. Whisky Monitor Database 88/100 (per 1).

Highland Park 16 yo 1996/2012, Cadenhead’s 53,1%

Highland Park on malliesimerkki viskin onnistuneesta markkinoinnista. Vanhojen pullojen hinnat nousevat koko ajan, ja uudet lanseeraukset hinnoitellaan yläkanttiin. Onneksi yksityisiltä pullottajilta saa vielä tavaraa kohtuuhintaan.

Highland Park 16 yo 1996/2012, Cadenhead’s

(53,1%, Cadenhead’s, Authentic Collection, 1996–10/2012, bourbon hogshead, 246 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Voimakas vaahtokarkki. Pistävä alkoholi. Makea. Tunnistettava kanervainen hunajaisuus, oikein puhtaana vielä. Syksyistä nuotiosavua. Sitrusta. Vesilisä tuo kukkaisuuutta, tulppaaneja.

Maku: Mukavan pyöreä suutuntuma, vaikka maku on alkoholinen ja terävä. Vaahtokarkki maistuu heti. Hunajainen makeus taittuu havuilla ja hiukan pihkaisella kirpeydellä. Sitruunaa, kuorta etenkin. Hedelmäinen maun keskivaihe, hedelmäsalaattia ja kinuskia. Jälkimaku on voimakkaasti kuivuva, paahteinen. Hiukan vihreää teetä. Vesilisä rauhoittaa alkoholipistosta, lisää karkkisuutta ja hunajaa.

Arvio: Asiallinen bourbonversio vaahtokarkkisenakin. Jotain silti puuttuu. Jää kauas huipulta ilman sherrytynnyreiden tuomaa lisäystä makupalettiin. Suutuntuma on silti tallella. 83/100

Highland Park 16 yo Thor 52,1%

Highland Park aloitti vuonna 2010 Saint Magnus -sarjan, josta tuli jonkinlainen menestys. Kolmen pullotteen jälkeen sen korvasi Valhalla-sarja, jonka ensimmäinen pullote oli 16-vuotias Thor ja toinen 15-vuotias Loki.

Kun viskiä ympäröivät massiiviset pahvilaatikot ja magneeteilla varustetut puukehikot on heitetty roskikseen, on aika syventyä itse asiaan.

Highland Park 16 yo Thor

(52,1%, OB, Valhalla Collection, 1996–2012, 23 000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Sherryinen hedelmäisyys on pinnassa. Hunajaa, rakeista merisuolaa. Hiukan nuotiosavua ja märkää kalliota. Persikkahilloa. Roteva maltaisuus, jopa vähän puuromaisuutta – voisilmällä. Lisäksi kirpeän havuista mausteisuutta. Hyvä tasapaino, harvinaisen kutsuva esillepano.

Maku: Todella pehmeä ja hienon samettinen suutuntuma! Sherryisen hedelmäisyyden leikkaa tervainen savuisuus, tutun kanervahunajan takaa nousee salmiakkinen suolaisuus. Onpa upea. Pyöreä toffeemaisuus on jumalaista – tätä voi pitää suussa loputtomiin. Mausteita ja voita riittää. Jälkimaun vyöry on huippuluokkaa: katajanmarjaa, chiliä, tanniineja, havuisuutta, paahdetta. Tuntuu jatkuvan loputtomiin.

Arvio: Ylitti kaikki suuretkin odotukset. Täydellinen yllätys. Todellinen jumalten vasara! 93/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 89/100. Whiskynotes 90/100. Whisky Monitor Database 88/100 (per 8).

Highland Park 10 yo 40%

Highland Park on Skotlannin pohjoisin tislaamo, jonka Magnus Eunson perusti Orkneyn saarelle 1798. Tarina on hieno, mutta onko käsissä oleva viski myös? Tämä kymmenvuotias versio on pullotettu tavallista pienemmässä koossa Hollannin ja Saksan markkinoille.

Highland Park 10 yo

(40%, OB for Germany and Holland, 2013, 35 cl)

Tuoksu: Hunajainen, terävän sherryinen. Kuivalla tavalla savuinen. Toffeeta, mehiläisvahaa. Tuttua kanervaisuuttakin. Jotain raakaa tässä kyllä on verrattuna iäkkäämpiin pullotuksiin. Bensiiniä? Hyvä silti.

Maku: Tervaisempi ja lihaisampi kuin mikään aiemmin maistamani Highland Park. Kuivaa savuisuutta, jopa laphroaigmaisella tavalla. Toki myös kanervahunajaa, kovia toffeekarkkeja, metsäistä havuisuutta. Makeudesta huolimatta kokonaisuus on vähän bensainen ja ohuehko. Jälkimaku on pistävän kanervainen, villaisen savuinen, lihaisa ja melko lyhyt. Balanssi on silti kaikkineen oivallisesti kohdallaan.

Arvio: Yllättävän lihaisa, tervainen ja suoraviivainen Highland Park. Sujahtaa Laphroaigin ja Springbankin nykylinjojen väliin, kuivakkaan savuiselle tontille – hitusen makeampana tosin. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100. Whiskynotes 82/100.