Speyside

BenRiach 15 yo 1999/2015 Cask #8687, 56,1%

BenRiachin Batch 12 sisälsi tällaisen ex-olorosossa kypsyneen viskin. Jotenkin näiden tuotteiden fiilis ei ole päällisin puolin enää ihan parhaiden vuosien luokkaa, mutta ehkä tämä yksilö on sentään vielä ihan kuranttia.

BenRiach 15 yo 1999/2015

(56,1%, OB, 12.8.1999–6/2015, Batch 12, Cask No. 8687, Oloroso Sherry Puncheon, 655 bts., 70 cl)

Tuoksu: Makea ja intensiivinen. Konsentroitunut marjaisuus ja sitä tukeva lakritsi tuntuvat voimakkaina. Runsaasti aprikoosia, mangoa ja omenaa. Todella hedelmäinen, hunajainen ja vaniljainen kokonaisuus. Siirappia, piparkakkua, tammea, lyijykynää, hajuvesimäistä esanssisuutta. Vesilisä availee kukkaisuutta.

Maku: Todella makea ja hedelmäinen. Tammi on selvästi korostuneemmin esillä kuin tuoksussa. Suussa tämä on pureva, vaikka runko on korkeintaan keskitäyteläinen. Piparkakun maustelientä, neilikkaisuutta, kanelia, lakritsia. Marjaisuus tuntuu tummana, mustaherukkaisena ja mustikkaisena. Aprikoosia, taatelia, hiukan rusinaa. Vaniljaa, tölkkihedelmien mehua. Jälkimaku on todella tamminen ja mausteinen, hilloinen ja paahteinen. Tammi yliohjautuu jonkin verran, tanniinit piiskaavat vähän turhankin rajusti. Hedelmäisyyttä, vaniljaa, paahtoleipää, neilikkaa, maustepippuria. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo kermaisuutta mukaan.

Arvio: Nenässä hieno mutta suussa vähän tarpeettoman kova viski. Ei yllä lähellekään parhaita tämänikäisiä Benkkuja, vaikka ihan hyvä tuote onkin. 85/100

BenRiach 20 yo 1995/2015 Cask #74743, 58,9%

BenRiachin uudempaa single cask -tarjontaa Batch 12:sta. Etiketit näissä ovat kyllä halvan näköiset, siitä olen samaa mieltä monen muun kanssa. Kun ottaa huomioon, että kyse on erinomaisen tislaamon parhaasta tuotannosta.

Mutta enpä ajatellut etikettiä juoda, viskihän tässä kiinnostaa.

BenRiach 20 yo 1995/2015

(58,9%, OB, 4.5.1995–6/2015, Batch 12, Cask No. 74743, Bourbon Barrel, 186 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäsalaattia ja öljyisyyttä. Muistuttaa jotain jykevämpää irkkuviskiä. Tammi on vahvassa roolissa, todella purevana. Toisaalta vaniljaisuutta ja hunajaakin kyllä riittää, samoin kookoskermaa ja tuoretta ananasta. Runsaasti ruohoisuutta. Vesilisä tuo kermaisuutta ja banaania pintaan mukavasti.

Maku: Erittäin öljyinen ja pureva. Toisaalta tällaisessa yliviritetyssä hedelmäsalaatissa on myös jotain aseistariisuvaa, ananas, omena ja banaani räjähtävät suussa välittömästi. Tietty siirappisuus on sentään mukana. Tammi ajaa sirkkelin kautta sisään, todella aktiivisena ja lujana. Suutuntuma on tiiviin öljyinen ja kihelmöivän mausteinen. Hunaja ja vanilja ovat tuomassa makeutta, mutta tammi vie tätä viskiä mennen tullen. Jälkimaku alkaa todella mausteisena ja tammisena, mutta sulaa vähitellen öljyiseksi, karkkiseksi ja hapokkaan omenaiseksi. Minttua, pientä sokerisuutta, tuoretta ruohoa. Pitkä. Vesilisä tasapainottaa makuja ja pehmentää tammen kovinta terää.

Arvio: Ikään kuin irkkuviskiä mutta isolla rungolla. Todella järeä ja tamminen tapaus. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 87/100.

Glenburgie 19 yo 1995/2015, Signatory for Asta Morris 50,5%

Tämän tason Glenburgieta tulee harvoin vastaan nykyään, single cask -tavaraa, jolla on ikää likimain 20 vuotta. Kyseessä on Signatoryn pullote belgialaiselle Asta Morrisille. Mielenkiintoista.

Glenburgie 19 yo 1995/2015, Signatory for Asta Morris

(50,5%, Signatory Vintage for Asta Morris, 13.6.1995–2015, The Decanter Collection, Cask No. 6475, Hogshead, 287 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen ja konsentroitunut, kevyen hunajainen ja raikas. Päärynää, ananasta, aprikoosia, makeaa viinirypälettä. Kuivahko maltaisuus ja pieni suolainen vivahde toimivat todella tyylikkäästi hedelmän kanssa yhteen. Tammi pysyy taustalla, mausteet tuovat ryhtiä. Nam. Vesilisä tuo hiukan anista.

Maku: Omenapiirakkaa ja tuoretta ananasta, vaniljaa ja mausteita. Upea öljyisyys. Aprikoosi maistuu, samoin pieni rypälemäisyys ja makea sitruksisuus. Maltaisuudessa on kuiva ja suolainen vivahde, joka toimii hienosti aivan kuten tuoksussakin. Suutuntuma on varsin kevyt mutta öljyisyys kantaa hienosti. Tammi on kuivahkoa mutta vaniljaa ja mausteita riittää. Balanssi on kohdallaan. Jälkimaku tuo tammen paremmin esille, taustalta nousee suolan ja pienen salmiakin takaa jopa aavistus palanutta puuta ja tuhkaisuutta. Tumma yrttisyys ja raikas hedelmä leikittelevät varsin pitkässä finaalissa hienosti. Vesilisä tuo kermaisuutta mukaan.

Arvio: Todella hyvä viski. Ei kaikkein kompleksisin, mutta edustaa klassista viskityyliä ilman turhia kikkailuja. Yksinkertaista mutta kaunista. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 88/100.

Inchgower 30 yo 1982/2012, Dewar Rattray 56,3%

Tänään lasissa iäkästä Inchgoweria A.D. Rattraylta. Tislaamon profiili on sen verran matala, ettei näihin yleensä kohdistu juurikaan odotuksia. Mutta voltit ovat korkealla ikään suhteutettuna, ja se on aina hyvä merkki.

Inchgower 30 yo 1982/2012, Dewar Rattray

(56,3%, Dewar Rattray, Individual Cask Bottling, 30.6.1982–29.10.2012, Cask No. 6964, Bourbon Hogshead, 208 bts., 70 cl)

Tuoksu: Ummehtuneen maltainen ja sekavalla tavalla hedelmäinen. Pölyä, Weetabixiä, tunkkaisuutta. Raskas liuotinmaisuus hallitsee, tammisuus tuntuu terävän mausteisena ja hiukan ilkeänä. Eltaantunutta voita, toffeeta. Wasabia, ruohoisuutta. Kummallinen kokonaisuus. Vesilisä nostaa vaniljan pintaan.

Maku: Öljyinen ja terävä. Alkuun päärynää, makeaa kiiviä, hiukan sitruksisuutta. Inkivääriä, kanelia, currya, sinappia, timjamia. Pieni savuisuus tulee taustalta esiin. Suutuntuma on kaikkineen melko pureva ja kuiva. Edelleen jokin tietty liuotinmaisuus on mukana. Vähitellen nousevat myös lakritsi ja tumma yrttisyys. Tammi on runsasta ja maltaisuus liikkuu Weetabix-henkisellä tontilla. Jälkimaku alkaa vaniljaisena ja tiukkana, hetkellisesti nousee päärynämarmeladia ja makeutta, mutta tammi piiskaa ne nopeasti kuolioon. Melko pitkä finaali on täynnä mausteita, liuotinta ja pientä savua. Vesilisällä löytyvät vaahtokarkit ja tomusokerinen makeus nousee.

Arvio: Osin epämiellyttävä ja kauttaaltaan sekava tapaus. Tuoksu on jumissa, mutta mausta löytyy kuitenkin pientä valoa. 79/100

BenRiach 13 yo Maderensis Fumosus 46%

Eilinen Heredotus Fumosus oli sen verran myönteinen yllätys, että päätin jatkaa saman sarjan parissa vielä toisenkin päivän.

Pääosin vuonna 2007 lanseerattu BenRiachin pseudolatinasarja täydentyi tosiaan seuraavana vuonna vielä tällaisella ex-madeirassa viimeistellyllä viskillä. Etiketin mukaan viski on jälleen järeästi turpeistettua (vaikka Heredotus ei kyllä kovin savuiselta tuntunut).

BenRiach 13 yo Maderensis Fumosus

(46%, OB, Bottled 21.6.2008, Madeira Barrels Finish, Heavily Peated, 2400 bts., 70 cl)

Tuoksu: Nyt on tanakka turvesavu. Suolaisuutta ja lääkemäisyyttä yhdistettynä karkkiseen makeuteen. Mansikkaa, vadelmaa, runsaasti bowmoremaista herukkaisuutta. Päärynää, jotain hiukan pesuainemaista imelyyttä. Reippaasti tammea, hiukan hiiltä. Miellyttävä kaikin puolin. Vesilisä avaa rasvaisia sävyjä ja nostaa hiukan voita pintaan.

Maku: Raskaan turvesavuinen ja mausteisen pureva. Silti marjaisan karkkinen makeus tasapainottaa makua todella hyvin. Yrttisyyttä, tummaa lääkemäisyyttä, lakritsia, suolaisuutta. Herukkaa ja kirpeää omenaa, hedelmäistä raikkautta kaiken hiilisavunkin alla. Suutuntuma on hetkellisesti hiukan ohut, mutta tammi ja mausteet saavat paljon hyvää aikaan. Jälkimaku nousee tammisena ja suolaisena, kunnes vadelma ja mansikka tulevat taas esiin. Lakritsia, yrttilikööriä, mustaa teetä, hiukan hedelmäistä karvautta. Omenainen hapokkuus saa rinnalleen hiukan pippuria ja hunajaista makeutta. Keskipitkä. Vesilisä tuo kuivaa karheutta suutuntumaan ja lisää savuisuutta.

Arvio: Poikkeuksellisen herkullinen viski, kun ottaa huomioon, miten vaikeaa ex-Madeiran kanssa on toimia. Vielä pykälä Heredotuksesta ylöspäin. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 84/100 (per 11). Whisky Magazine 83/100 (Dave Broom), 87/100 (Martine Nouet).

BenRiach 12 yo Heredotus Fumosus 46%

BenRiach julkaisi vuosina 2007–2008 neljän järeästi turpeistetun pullotteen kimaran, jonka nimet olivat ekstravagantteja ja pakkaukset suorastaan vulgäärejä.

Homma perustui nimenomaan finistelyihin. Ex-rommissa viimeistelty oli nimeltään Aromaticus Fumosus, ex-portviinissä viimeistelty Importanticus Fumosus, ex-madeirassa viimeistelty Maderensis Fumosus ja ex-sherryssä viimeistelty Heredotus Fumosus.

Nyt maistossa tuo viimeksi mainittu. Ikää viskillä on 12 vuotta, ja jälkikypsytys on tehty nimenomaan PX:ssä. Imelää fumosoa tiedossa siis.

BenRiach 12 yo Heredotus Fumosus

(46%, OB, 2007, Pedro Ximénez Sherry Butts Finish, Heavily Peated, 3180 bts., 70 cl)

Tuoksu: Kevyt ja miedon turvesavuinen. Savumakkaraa, hiukan tallisuutta, lakritsia. Imelää siirappisuutta, toffeeta, ruohoisuutta. Aavistus nokea ja rasvaa. Sitruksisuutta ja suolaisuutta, mutta kokonaisuus on kaikesta huolimatta varsin ohut. Tammi ja puuromainen maltaisuuskin paistavat välistä. Vesilisä nostaa yrttejä pintaan oikein kunnolla.

Maku: Voimaa ja savua ihan eri tavalla kuin tuoksussa. Salmiakkilakritsia, hiilistä turpeisuutta, merisuolaa. Toffeekarkkia ja uuniomenaa, runsaasti fariinisokeria. Lääkemäisyyttä, yrttisyyttä, tummia sävyjä. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja rapsakan mausteinen. Pippuria ja suolaa tosiaan riittää, samoin siirappista makeutta sen rinnalla. Tammi toimii hyvin. Jälkimaku alkaa kuivua nopeasti, kun turvesavun ja lakritsin tymäkkä avaus haihtuu. Mustaa teetä, suolaa, ruohoa, sitruunaa, mustapippuria, tammista purevuutta. Omenaisen mehukas ja lopulta myös fariinisokerinen finaali. Keskipitkä. Vesilisällä löytyy päärynäisyyttä ja makean omenaisia sävyjä.

Arvio: Ujon tuoksun jälkeen todella miellyttävä yllätys. Maukas viski kaikkineen. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 79/100. Whisky Monitor Database 82/100 (per 6). Whisky Magazine 85/100 (Dave Broom), 89/100 (Martine Nouet).

Strathmill 10 yo 1985/1996, Wilson & Morgan 46%

Strathmilliä tapaa verraten harvoin. Tästä yksilöstäkin on harvinaisen vähän tietoa tarjolla. On muuten omalla kohdallani myös ensimmäinen Wilson & Morganin pullote, jonka kohtaan missään muodossa.

Strathmill 10 yo 1985/1996, Wilson & Morgan

(46%, Wilson & Morgan, Barrel Selection, 1985–1996, 70 cl)

Tuoksu: Raikas ja metinen. Makeaa appelsiinia, vienoa kukkaisuutta, aavistus rusinaa ja toffeefudgea. Kiteistä hunajaa, vaniljatankoa. Tammessa on herkullinen, kuiva sävy, joka värittää koko viskiä. Yllättävän herkullinen ja kutsuva tuoksu, ei mitään tunkkaista tai leipämäistä. Vesilisä avaa vielä mentholia. Nam.

Maku: Tuoksun nostattama metisyys saa rinnalleen selvästi tuhdimman rusinaisuuden ja pienen suklaisuuden. Tammi on selvästi odotuksia aktiivisempaa, mausteisempaa ja kitkerämpää. Karvasta appelsiinia, nahkaa ja tanniineja. Suutuntuma on varsin kuiva. Pientä suolaisuutta löytyy myös, samoin jyväisyyttä ja muromaisuutta. Jälkimaku kulkee tammen niskalenkissä, nahkaisuutta ja karvautta löytyy. Vähitellen sentään suklainen ja hunajainen makeus nousee. Loppupuolella jälkimaussa on jälleen kuivan metinen ja hienon inkiväärinen fiilis. Keskipitkä finaali. Vesilisä sekoittaa palettia melkoisesti, balanssista ei jää juuri mitään jäljelle.

Arvio: Tuoksussa on voimakas bourbonfiilis, mutta tammi saa mausta yliotteen eikä homma enää palaa raiteilleen. Jos pitäisi veikata, sanoisin, että kypsytys on tapahtunut ex-bourbonissa, mitä on seurannut kevyehkö finistely ex-sherryssä. Mikäli näin on tehty, jälkimmäinen vaihe on ollut turha, tämä olisi ollut parempi ilman noita off-noteja. 84/100

The Balvenie 21 yo Madeira Cask 40%

Balvenie julkaisi tällaisen ex-Madeirassa viimeistellyn viskin kevätkaudella 2016 lähinnä lentokentille. Pakkaus viestii luksuksesta, mutta toivottavasti itse viski on myös sen tasolla.

The Balvenie 21 yo Madeira Cask

(40%, OB, 2016, Madeira Cask Finish, 70 cl)

Tuoksu: Raikkaan hedelmäinen ja makean hunajainen. Päärynää, cantaloupemelonia, punaisia viinirypäleitä, vadelmaa. Aktiivinen tammi tuo paljon bourbonsävyjä pintaan, vaniljaisuus on runsasta ja lyijykynää on teroitettu. Maltaisuus on varsin rapsakkaa. Varsin nuorekkaan oloinen kokonaisuus kaikkineen.

Maku: Hunajainen, vaniljainen, marjaisa. Hedelmäisyys on selvästi tummempaa ja sitruksisempaa kuin tuoksussa. Veriappelsiinia, banaania, muromaisuutta, karvasta pähkinää. Suutuntuma on kiitettävän ryhdikäs eikä voltteihin nähden ollenkaan vetinen. Tammi on kuitenkin edelleen pinnassa ja kuivahtaa reippaasti. Jälkimaku alkaa jopa karvaana ja hiukan kireänä, vaikka makeutuukin nopeasti hunajaiseen ja hedelmäiseen suuntaan. Karkkimaisuutta, marjaisuutta, runsaasti mausteita, hiukan pähkinää. Tammi on mukana koko varsin pitkän finaalin ajan erittäin aktiivisena. Vanilja ja hedelmäsokeri jäävät suuhun leijumaan pitkäksi aikaa.

Arvio: Laadukas Balvenie, vaikka mitään erityisen sykähdyttävää tästä ei silti löydy. Kaikkineen fiilis on selvästi nuorekkaampi kuin miltä ikämerkintä pullon kyljessä näyttää. 86/100

Linkwood 27 yo 1982, SMWS 39.80, 54,5%

Lasissa Scotch Malt Whisky Societyn päteväksi arvioitu Linkwood ex-bourbonista. Ikää on 27 vuotta, joten luonnetta tältä tietysti toivoo.

Linkwood 27 yo 1982, SMWS 39.80

(54,5%, Scotch Malt Whisky Society, Vintage 10/1982, Cask No. 39.80, ’Comforting warmth and sweet security’, Refill Hogshead, 171 bts., 70 cl)

Tuoksu: Kaunis hedelmäisyys on korostuneesti pinnassa. Omenaa, päärynää, hunajamelonia, hiukan persikkaa. Runsaasti vaniljakastiketta. Tammi tuntuu voimakkaalta ja osin sahanpuruiseltakin, jopa pölyiseltä. Öljyinen ja mausteisuudessaan napakka kokonaisuus. Vesilisä tekee hyvää, raikastaa tätä ja nostaa yrttisiä sävyjä pintaan.

Maku: Aktiivisen tamminen ja tiukan hedelmäinen paletti. Kihelmöivä mausteisuus kulkee inkiväärin ja valkopippurin kautta, hedelmistä omenaisuus on kirpeää ja hunajameloni hiukan makeaa. Suutuntuma on öljyinen ja sangen kireä. Hiukan jyväinen maltaisuus tuntuu jopa epäkypsältä, vaikka iäkkäästä viskistä pitäisi kai olla kyse. Jälkimaku lähtee karvaaseen suuntaan, pähkinäisyyttä ja sitruksisuutta löytyy. Tammi on edelleen aktiivista, nyt jo todella paahteista ja hiukan kitkerääkin. Omenaa löytyy vielä hiukan, mutta tammi saa tästä totaalisen ylivallan. Finaali on silti varsin pitkä ja mausteinen. Vesilisä on liki välttämätön, koska vain sen avulla tammi rauhoittuu ja hedelmäisyys saa makeita piirteitä.

Arvio: Ei erityisen säväyttävä Linkwood. Kireä ja tamminen tapaus, joka aukeaa vasta kunnon vesilisällä. 83/100

BenRiach 29 yo 1984/2014 Cask #488, 51,1%

BenRiachin turpeistettu ikäviski on peräisin hogsheadista, mutta värin perusteella on vaikea sanoa, mitä tynnyrissä on mahtanut olla ennen tätä. Tummalta näyttää.

Sinänsä jännä, että Batch 11:n julkaisuihin on sattunut tällainen vain 150 pullon setti mukaan.

BenRiach 29 yo 1984/2014

(51,1%, OB, 1984–7/2014, Batch 11, Peated, Cask No. 488, Hogshead, 150 bts., 70 cl)

Tuoksu: Imelää turpeisuutta, salmiakkia ja marsipaania. Onpa persoonallinen. Savu on paksua, tammi tuntuu aktiiviselta ja makeudessa on jotain paahdetun vaahtokarkin tapaista mukana. Sammunutta nuotiota, yrttilikööriä, hiukan yskänlääkettä. Ylikypsää hedelmäisyyttä, rusinaa. Vesilisä korostaa tämän tiettyä tunkkaisuutta.

Maku: Viinikumimainen makeus ja hiukan suolainen salmiakkilakritsi ottavat yhteen. Turvesavu on edelleen paksua, ja se korostaa tämän imeliä piirteitä. Tammi tuntuu voimakkaana ja melko purevana. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja mausteisen napakka, yleisilme on jokseenkin tunkkainen. Marsipaani ja paahdettu vaahtokarkki ovat vahvasti läsnä. Hedelmäisyys kulkee tummilla poluilla, rusinaa ja ylikypsää luumua. Jälkimaku alkaa vahvan salmiakkisena ja yrttiliköörimäisenä, kunnes kuivahtaa tammen avulla suorastaan mokkaiseksi. Kaakaojauhetta, tomusokeria. Makeaksi kääntyvä finaali jää silti keskipitkäksi. Vesilisällä nousee suola.

Arvio: Erittäin persoonallinen viski, imelän vaahtokarkkinen ja savuisen salmiakkinen. 87/100