Speyside

Imperial 22 yo 1995/2017, Signatory for The Nectar 53,1%

Lasissa vaihteeksi klassista Imperialia, joka on mennyt tällä kertaa Signatorylta Belgiaan. Karkkihommia, karkkihommia…

Imperial 22 yo 1995/2017, Signatory for The Nectar

(53,1%, Signatory Vintage for The Nectar Belgium, The Un-Chillfiltered Collection, 18.9.1995–3.10.2017, Cask No. 50253, Hogshead, 219 bts., 70 cl)

Tuoksu: Kukkainen, sitruksinen ja hunajaisen makea ensivaikutelma. Vaniljaa ja hedelmäsalaattia. Hunajamelonia, makeaa omenaa, hiukan mangoa ja persikkaakin. Taustalla hieno paahtunut tammisuus, joka taipuu jopa vähän hiiliseksi. Mehiläisvahaa ja pientä pihkaisuutta. Vesilisä tuo pintaan hiukan käsivoidetta.

Maku: Metinen, kukkainen ja heti varsin karkkinen. Tosin nyt karkkisuus on enemmän kovia hedelmäkarkkeja kuin viinikumiosastoa. Hunajaisuus, vanilja ja varsin napakka tammi ovat pinnassa. Hapokkuudessa on vähän valkoviinimäinen mineraalisuus läsnä. Omenaa, persikkaa ja mangoa edelleen. Suutuntuma on melko kevyt mutta öljyisyys kantaa. Jälkimaku on heti alkuun erittäin napakka, täynnä tammea ja pippuria, mutta sulaa vähitellen toffeen ja omenahillon suuntaan. Inkivääriä, mineraalisuutta, hapokkuutta. Paahteisuuden keskeltä löytyy vähän lakritsia ja anista, mutta yleisilme on lopulta hyvinkin karvas. Keskipitkä finaali on ehkä pieni pettymys. Vesilisä saa kaiken karkkisuuden valloilleen, nallekarkkeja myöten.

Arvio: Pääosin oikein maukas Imperial, mutta jälkimaku jättää toivomisen varaa. 84/100

Balmenach 14 yo 2001/2015, Liquid Treasures 51,9%

Lasissa tällä kertaa hiukan harvinaisempaa tavaraa Balmenachin tislaamosta. Liquid Treasuresin pullote on peräisin refill-sherrystä.

Balmenach 14 yo 2001/2015, Liquid Treasures

(51,9%, Liquid Treasures, 2001–2015, Refill Sherry Hogshead, 245 bts., 70 cl)

Tuoksu: Jogurttia ja raakaa banaania, tämä on taas näitä viskejä. Makea maltaisuus tulee kaikesta voimalla läpi. Tammi tuoksuu hyvin vaniljaisena, mutta sherryä tästä ei löydä hakemallakaan. Tölkkipersikkaa, vihreää omenaa, hiukan minttua, kukkaisuutta. Vesilisä availee makeaa päärynää ja viinikumikarkkeja.

Maku: Todella makea ja kermainen, hyvinkin erilainen kuin tuoksu antoi odottaa. Öljyinen ja painava kokonaisuus, jossa voimakas mausteisuus, makea hedelmäisyys ja ruohoinen kitkeryys kamppailevat. Paksu hunajaisuus kestää hyvin chilin ja pippurin iskut. Vahamaisuutta, banaania, persikkaa, viinirypäleitä, omenaa, anista, karkkisuutta. Suutuntuma on hyvin öljyinen ja runko melkein pureskeltava. Tietty jogurttinen ja hapan ulottuvuus on yhä mukana, keitettyjä kasviksia ja jotain hiukan lenseää ja puuromaista. Jälkimaku paukuttaa maltaisuutta oikein olan takaa, tammi tuntuu terävänä ja tanniinisena. Mausteisuutta, chiliä, hiukan hunajaa ja happamuutta. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo esiin aseöljyä ja vähän lakritsia.

Arvio: Melkoinen outolintu. Sherryä tästä ei löydä hakemallakaan. Ei omaan makuuni. 81/100

Mitähän muut ovat sanoneet? Whiskynotes 80/100.

Allt-a-Bhainne 20 yo 2000/2021, Signatory 52,6%

Lasissa tällä kertaa varsin tummaa Allt-a-Bhainnea Signatorylta. Tavara on alkujaan peräisin ex-bourbonista, mutta viimeistelyä on tehty ex-sherryssä puoli vuotta siihen perään.

Allt-a-Bhainne 20 yo 2000/2021, Signatory

(52,6%, Signatory, Cask Strength Collection, 26.7.2000–17.2.2021, Cask No. 11, Hogsheads Finished in a Sherry Butt for 6 months, 701 bts., 70 cl)

Tuoksu: Tumman yrttinen ja nahkaisen sherryinen, varsin tamminen ja vaniljainen esitys. Espressoa, ylikypsää hedelmää, pähkinäistä karvautta. Mustaherukkaa, minttua, poltettua sokeria, tummaa suklaata. Taatelia ja balsamicoa. Sikaria, seetriä, hiukan havuisuutta. Vesilisä avaa lihaisuutta ja bbq-kastiketta.

Maku: Öljyinen, yrttinen ja todella tummasävyinen sherryttely. Kahvia, balsamicoa, yrttilikööriä, hapokkuutta. Nahkaisuus ja tallisuus ovat vaativina esillä. Ylikypsä hedelmäkään ei tunnu erityisen makealta, vaikka hiukan luumua ja uuniomenaa löytyykin. Mustaherukka, mustikka ja sitruksinen kirpeys tulevat läpi. Suutuntuma on todella öljyinen ja pureskeltava, mutta runko on silti jotenkin huokoinen ja paljas tammi pääsee läpi. Kitkeryyttä ja karvautta. Jälkimaku on poikkeuksellisen havuinen ja pihkainen, edelleen toki todella sherryinen ja kahvinenkin. Nahkaisuutta, pähkinäisyyttä, espressoa ja karheaa tammisuutta. Taatelia, luumua, balsamicoa ja yrttejä. Vaativa ja melko pitkä finaali. Vesilisä tuo lakritsia pintaan.

Arvio: Mielenkiintoinen ja robusti sherryjättiläinen, joka menee koko ajan tasapainon reunalla. Tisle on ylipäänsä vähän rajoilla näin kovassa käsittelyssä, mutta tässä on hetkittäin todella hienoja pilkahduksia. 86/100

Glenallachie 15 yo 2005/2021, Cask #5721 for Belgium 58,3%

Burns Nightin kunniaksi maistelussa on tänään Glenallachielta vähän erilainen portviinikypsytetty single cask, joka on mennyt Belgiaan. Väri on ainakin lupaavan punainen.

Glenallachie 15 yo 2005/2021, Cask #5721 for Belgium

(58,3%, OB for Premium Spirits Belgium, 13.12.2005–1.6.2021, Cask No. 5721, Ruby Port Hogshead, 302 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen ja viininen, mineraalinen ja varsin terävä. Portviini kyllä tulee läpi, rusinaa ja tanniinisuutta. Runsaasti sokeria, erityisemmin hattaraa. Tuoretta tammea, viinikumikarkkeja, mausteisuutta. Marsipaania ja punaisia marjoja, siirappia, vaniljaa, pientä pippuria. Vesilisä avaa päärynää ja maltaisuutta.

Maku: Hedelmäisen viininen ja runsas, portviini toimii oikein mainiosti. Punaista marjaisuutta, omenaa, hiukan persikkaa ja keltaista luumua. Sokerisuus ja siirappi ovat edelleen pinnassa, mutta mineraalisuus ja napakka tammi leikkaavat makeutta kauniisti. Maltaisuutta ja mausteisuutta, marsipaania ja vaniljaa. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja mausteissaan jämäkkä. Hapokkuutta, nahkaa, paahdettua pähkinää. Jälkimaku on tamminen, mausteinen, nahkainen ja edelleen selvästi portviininen. Sokerisuus jää taka-alalle nopeasti ja melko tiukka musteisuus ottaa vallan. Yleisilme kääntyy hehkuviiniseksi ja tanniiniseksi. Keskipitkä finaali kuivuu todella tiukasti ja kuivattaa suun aivan täysin. Vesilisä korostaa karkkisuutta.

Arvio: Pidän juuri tällaisista portviinikypsytyksistä, vaikka tässä onkin erityisen runsaasti rosoa ja särmää. Portviini tulee voimalla läpi, mutta tisle tukee hienosti. Jakaa aivan taatusti mielipiteitä. 87/100

Glenallachie 12 yo 2005/2017, Douglas Laing 48,4%

Erilaisia Glenallachien single caskeja riittää nyt markkinoilla, kun tislaamon omistus on vaihtunut ja näiden sherrypommien erikoismies Billy Walker on kehissä. Douglas Laingillekin löytyi jostain tällainen tynskä, joka on pistetty pulloon jo omistajavaihdoksen aikaan viisi vuotta sitten.

Glenallachie 12 yo 2005/2017, Douglas Laing

(48,4%, Douglas Laing, Old Particular, 3/2005–12/2017, Cask No. DL 12238, Sherry Butt, 243 bts., 70 cl)

Tuoksu: Kahvinen ja nahkainen, tuhti sherrytuoksu. Tallia, muhevaa multaisuutta. Yrttisyyttä, sitruksisuutta ja runsaasti ylikypsää hedelmää, luumua ja rusinaa. Hiukan suklaisuutta ja siirappia, vaikka kovin makea tämä ei ole. Tuore tammikin paistaa läpi, tasapaino pysyy silti. Vesilisä avaa vahvan heinäisyyden ja vie entistä syvemmälle sinne talliin.

Maku: Suklainen ja nahkainen, tuhdin sherryinen ja pähkinäinen kokonaisuus. Tallisuus ja yrttisyys ovat edelleen hallitsevia, ylikypsä hedelmä ja makeus jäävät kakkosiksi. Paketti pysyy silti hyvin kasassa, kaikki tuntuu varsin virheettömältä ja balanssi on kohdallaan. Siirappia, rusinaa, uuniomenaa, hiukan sitruksista napakkuutta ja hapokasta marjaisuutta. Tammikin näyttäytyy edelleen hyvin tuoreena. Suutuntuma on melko täyteläinen ja jopa pureskeltava. Jälkimaku pyörii edelleen suklaisuuden, ylikypsän sekahedelmän ja yrttisyyden ympärillä. Kahvisuus korostuu. Pähkinäisyys, mausteisuus ja etenkin kaneli tulevat esiin. Tammea, hapokkuutta. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo esiin omenaisuutta ja jopa pientä kukkaisuutta.

Arvio: Oivallinen ja tasapainoinen sherryttely. Ylitti kaikki odotukset. 86/100

Glenfarclas 2021 Spring Edition 55%

Glenfarclasin kaikenlaisia vuosijulkaisuja tuntuu riittävän joka lähtöön. Hollantiin meni viime vuonna tällainen ikämerkitsemätön kevätpullote. Rinnalle maisteluun pääsi ’Farclasin tuore Suomi 105 -pullote, joka on tietysti jo ihan eri hintaluokkaa kuin tämä.

Glenfarclas 2021 Spring Edition

(55%, OB for The Netherlands, 18.3.2021, Ex-Oloroso Sherry Casks, 70 cl)

Tuoksu: Todella maltainen, öljyinen ja makea tapaus. Runsaasti ylikypsää hedelmää, luumuhilloa, jotain vähän eltaantunuttakin. Sherryn tuoma makeus on paksua, rusinaista ja siirappista. Ruohoisuutta, tuoretta tammea, pistävää nuorekkuutta. En tunnistaisi sokkona Glenfarclasiksi. Vesilisä avaa tikkunekkua ja poltettua sokeria.

Maku: Kermainen ja mausteinen muttei lainkaan niin sherryinen kuin tuoksu antoi odottaa. Ruohoisuus ja tammi ovat pinnassa, vaniljaa ja valkopippuria riittää. Mariekeksejä, maapähkinää, toskaomenaa, keltaista luumua. Hunajaa, aprikoosia, mysliä. Suutuntuma on rasvassaan ja painavuudessaan melko täyteläinen. Edelleen tietty eltaantunut ja ummehtunut hedelmäisyys pyörii kielenpäällä. Sahattua lautaa, yrttisyyttä, hyvin lenseää maltaisuutta. Enemmän ex-bourbonviskin tammista fiilistä kuin sherryjyrää. Jälkimaku on kitkerän ruohoinen, pippurinen, todella maltainen ja terävän tamminen. Ylikypsän hedelmän ummehtunut tunnelma jatkuu, samoin tietty lenseys ja karvaus. Suolaisuutta, heinäisyyttä, vaniljaa. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo lisää siirappista makeutta ja keventää kitkeryyttä.

Arvio: Hyvin nuoren oloinen ja vähän sekava viski. Ei tästä Hollanti-lestistä voi puhua samana päivänäkään hienon Suomi 105 -pullotteen kanssa. Rinnakkainmaistelussakaan ei ole oikein järkeä, koska Suomi-pullo vie tätä nuorikkoa kuusi nolla – ja tuntuu tähän verrattuna täysin eeppiseltä. 81/100

Royal Brackla 19 yo 1997/2017, Berry Bros & Rudd 46%

Tällä kertaa kohdalle osui varsin niukalla infolla varustettu single cask -pullote Berryn valikoimista. Liemi on peräisin Royal Bracklan tislaamosta.

Royal Brackla 19 yo 1997/2017, Berry Bros & Rudd

(46%, Berry Bros & Rudd, 1997–2017, Hogshead, Cask No. 9911, 70 cl)

Tuoksu: Raikas, kirpeän hedelmäinen ja napakan maltainen. Tammi tulee varsin tuoreena ja rapsakkana heti läpi. Teroitettua lyijykynää, yrttisyyttä, teetä. Mineraalisuutta, sitruunaa, inkivääriä. Viinikumimaista, hiukan ujoa makeutta. Keltaista luumua, kirpeää omenaa. Vesilisä availee käsirasvaa ja lisää yrttejä.

Maku: Tiukan mausteinen ja vähän yllättävänkin painava. Tekstuuri on runsas, voita ja rasvaa. Kuitenkin sitruunainen kirpeys, hapokas omena ja voimakas pippuri käyvät päälle ihan tosissaan saman tien. Mysliä ja muroja, kuivattuja hedelmiä, jotain keksimäistä myös. Tammi tuntuu varsin paljaana ja tanniinisena. Runsasta maltaisuutta, oliiviöljyä ja ruohoisuutta. Suutuntuma on melko täyteläinen ja mausteissaan napakka. Minttua ja limettiä, hiukan mantelimaisuutta. Jälkimaku pyörii edelleen mineraalisuuden, pippurin, maltaisuuden ja tammen ympärillä. Muromaisuus, kuivatut hedelmät ja pieni viinikumimaisuus ovat yhä kyydissä mukana. Öljyisyyttä ja voita. Korkeintaan keskipitkä finaali. Vesilisä tuo happamuutta pintaan.

Arvio: Konstailematon, tislevetoinen esitys. Tällaisella harvoin voittaa uusia faneja puolelleen. Näistä on aina vaikea jälkikäteen muistaa yksityiskohtia. Ei tässäkään mitään suurempaa vikaa ole, mutta näin karu tyyli ei ehkä täysin puhuttele kuitenkaan. 81/100

Mitähän muut ovat sanoneet? Whiskyfun 84/100.

Glenfarclas 14 yo 2008/2022 Family Cask ’Suomi – Finland 105’ 60%

Maistelussa vihdoin tämä Suomea varten pullotettu Glenfarclasin single cask. Pullotteen nimi on herättänyt lievää hämmennystä, koska perinteisen Glenfarclas 105:n sijaan kyseessä on single cask eikä isompi vattaus, vaikka voltit ovat samalla tavalla 60 %:ssa kuin tuossa tislaamon vahvassa sherryklassikossa.

Nyt kyseessä on siis 14 vuotta ykköstäytön sherryssä kypsynyt yksilö. Kovasti tätä on kehuttu eri puolilla, ja sainpa tänne blogiinkin jo kommentin, jossa kehotettiin tätä maistamaan. Nyt sen teen, ja odotukset ovat korkealla.

Glenfarclas 14 yo 2008/2022 Family Cask ’Suomi – Finland 105’

(60%, OB for Finland, 3/2008–6/2022, ”Suomi – Finland 105 vuotta 1917–2022”, First Fill Sherry Cask No. 375, 660 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäisen sherryinen ja muhkeampi kuin moni muu vastaavan ikäinen Glenfarclas. Kermaisen siirappinen, pähkinäinen ja suklainen yleisilme. Appelsiinia, luumua, kypsää kirsikkaa. Tyylikäs, tumma yrttisyys. Sherryssä on tallinen ja nahkainen puoli pinnassa. Vesilisä kaakaojauhetta, minttua ja toffeeta.

Maku: Sherryinen, mausteinen ja tumman yrttinen. Yskänlääkemäisyys toimii hyvin yhteen runsaan tammen ja hedelmien kanssa. Karvasta pähkinäisyyttä, hapokkuutta, espressoa. Luumua, hiukan kirsikkaa ja runsaasti kuivattuja hedelmiä. Suklaa on tummempaa kuin tuoksussa, ja siinä on chilin ja appelsiinin vivahde. Kovia toffeekarkkeja, kuningatarhilloa, inkivääriä ja apteekin salmiakkia. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja todella napakka. Jälkimaku pyörii edelleen tiukan sherryn, aktiivisen tammen ja voimakkaan yrttisyyden varassa. Mineraalisuus ja hapahko kahvisuus korostuvat. Yskänlääkettä, pippurisuutta, paahteisuutta. Luumua, nahkaa, tanniineja. Pitkä ja varsin vaikuttava finaali. Vesilisä availee pehmeää toffeeta ja kermaisuutta.

Arvio: Vakuuttava ja voimakas Glenfarclas. Ikäistään iäkkäämmän ja syvemmän oloinen sherryviski. Toisaalta etenkin alkumetreillä varsin haastava tapaus maistajalle eikä kaikkineen päästä ihan helpolla. Mutta onhan tämä hyvää. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Smoke On The Water, ”Makua ja voimaa riittää huimasti. Hyvää!”

Glen Elgin 21 yo 1995/2017, Cadenhead Small Batch 56,8%

Glen Elginin indie-julkaisuja en ole viime vuosina mitenkään liian usein kohdannut. Nyt löysin käsiini tällaisen Cadenheadin Small Batch -julkaisun, joka on peräisin ex-bourbonista.

Glen Elgin 21 yo 1995/2017, Cadenhead Small Batch

(56,8%, Cadenhead, Small Batch, 1995–2017, Bourbon Hogshead, 264 bts., 70 cl)

Tuoksu: Ruohoinen, minttuinen ja varsin sitruksinen. Hunajaa, vahaisuutta, jotain kalkkista ja mineraalistakin. Maltaisuutta, paahteista pähkinäisyyttä, mysliä, raakaa banaania, aprikoosia, omenaa, hiukan vaniljaa. Tammi tulee yllättävänkin tuoreena läpi. Vesilisä avaa hiukan hiiltä ja kitkeryyttä.

Maku: Vahamainen, öljyinen ja varsin pippurinen. Maltaisuus ja tuore tammi ovat keskiössä. Runsaasti hedelmäisyyttä, hapokasta omenaa ja banaania. Vahamaisuus ja mineraalisuus tuntuvat voimakkaina. Yrttisyyttä, muromaisuutta, vihreää teetä. Suutuntuma on kirpeä ja öljyinen, varsin tymäkkä kaikkineen. Vaniljaa, mantelia, napakkaa mausteisuutta. Jälkimaku on todella pippurinen, vahvan tamminen ja jännällä tavalla pihkainen. Hapokkuus on pinnassa, mineraalisuus ja vaha samoin. Kirpeää omenaa, sitruunaa, raakaa banaania. Maltaisuus ja tuore puu saavat tämän tuntumaan edelleen paljon ikäistään nuoremmalta. Hunaja ja vanilja pitävät makeuden mukana kyydissä. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo karkkisuutta ja minttua esiin.

Arvio: Ei oikein kolahtanut tämä. Sokkona olisi mennyt kymppivuotiaasta. Lajissaan ihan laadukas viski, mutta näitä taitaa mahtua kolmetoista tusinaan – tai jopa enemmän. 82/100

Linkwood 13 yo 2006/2020, Signatory 58,4%

Varsin tummasävyistä Linkkaria lasissa tällä kertaa. Signatory on alkanut tuoda yhä enemmän markkinoille tällaisia jykeviä sherryviskejä, joissa väri on tehty parin kuukauden finistelyllä. Vähäisen kokemukseni perusteella laatu on ollut vaihtelevaa. Suhtaudun tähän silti avoimin mielin.

Linkwood 13 yo 2006/2020, Signatory

(58,4%, Signatory, Cask Strength Collection, 5.12.2006–4.3.2020, Cask No. 8, Bourbon Hogshead, Finished in a Fresh Sherry Butt for 4 months, 720 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hmm, tuttu ristiriita kukkaisen perusluonteen ja siihen päälle vedetyn suklaisen, rusinaisen ja paksun sherryn välillä. Tämä on kaiketi sitä modernia sherrykypsytystä. Runsaasti marjaisuutta, mansikkaa, sitrusta, nahkaisuutta, vaniljaa. Tammi tulee vahvasti läpi. Vesilisä avaa lakritsia ja kypsää kirsikkaa.

Maku: Todella kerrostunut, voimakas ja jopa häiritsevä kokonaisuus. Sitruksisuus ja tammi iskevät heti päälle, sen jälkeen tulee rasvainen suklaisuus, alta pilkottaa nuorta tammea ja hapokkuutta. Marjaisuus on edelleen vahvaa, mustaherukkaa, luumua. Kahvisuutta ja rusinaisuutta, poltettua sokeria, paahtunutta tammilankkua. Suutuntuma on melko kevyt mutta sherrymaski painaa raskaasti. Jälkimaku on kahvinen, yrttinen, sherryinen ja pistävä. Tammi on edelleen nuorta ja terävää, marjaisuus hapokasta, mutta makeus katoaa nopeasti. Karvasta pähkinää, kitkerää sitrusta. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo ylikypsää hedelmää esiin.

Arvio: Todella voimakkaasti rakennettu sherrypommi, jonka alta pilkottaa jotain muuta. Sokkona tätä ei voisi ikinä tunnistaa Linkwoodiksi. Vahvojen makujen ystävällekin tämä on aidosti haastava tapaus. 82/100