Maistetut

Springbank 12 yo Cask Strength 2020, 56,1%

Maistelussa tällä kertaa tutun sarjan uudempaa erää: Springbankin 12-vuotiaan tynnyrivahvan Batch No. 21 on melkoinen keitos erilaisissa tynnyreissä kypsyneitä liemiä.

Springbank 12 yo Cask Strength 2020

(56,1%, OB, Bottled 8.10.2020, Batch 21, Bottle Code 20/127, 45% Sherry, 25% Bourbon, 25% Burgundy & 5% Port, 12000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Viininen ja likainen, hedelmäinen ja vahamainen, melkoinen runsaudensarvi. Aprikoosihilloa, keltaista luumua, mansikkaa, hunajaa, tikkunekkua. Nahkainen ja mineraalinen puolikin tulee esiin, kuivattuja hedelmiä, paahdettua pähkinää. Jännittävä ja kutsuva. Vesilisä avaa mentholia ja suolaisuutta.

Maku: Longrow Red -fiiliksiä heti, hiukan kevyemmällä savulla mutta mineraalisena, likaisena ja varsin suolaisena. Viinisyys toimii yllättävän hyvin, ympärillä on runsaasti kuivattua hedelmää, omenatorttua, mansikkaa ja edelleen sitä aprikoosihilloa. Paahdettua mantelia, hunajaa, maanläheisiä sävyjä. Suutuntuma on öljyinen ja tekstuuri painava. Jälkimaku liikkuu edelleen punaviinisten, likaisten ja suolaisten makujen maailmassa. Hunaja tulee kauniisti läpi, samoin tietty tislaamolle tyypillinen öljyinen likaisuus. Tummaa suklaata, pähkinää, pippuria, kahvia, herukkaa ja mansikkaa. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo makeutta.

Arvio: Positiivinen yllätys kaikin puolin. Ällistyttävän hyvä balanssi näin sekalaisista lähtökohdista. 87/100

BenRiach 12 yo The Smoky Twelve 46%

Onko tämä nyt sitten uusi Aromaticus Fumosus tai joku vähän vastaava viritys siitä BenRiachin vanhasta neljän viskin savusarjasta? Tislaamon nykymallin savuinen 12-vuotias on kypsytetty ex-bourbonissa, ex-sherryssä ja ex-Marsalassa. Viimeksi mainittua ei siinä vanhassa sarjassa ollut.

Viime vuonna maistamani The Smoky Ten oli sen verran pätevä viski, että tähänkin kohdistuu odotuksia. Eikä savuton The Twelve ollut sekään hassumpi.

BenRiach 12 yo The Smoky Twelve 46%

(46%, OB, +/- 2022, Matured in Bourbon, Sherry and Marsala Casks, 70 cl)

Tuoksu: Hiilistä savuisuutta ja melko runsasta hedelmäisyyttä, niin kuin odottaa saattoi. Banaania, mandariinia, persikkaa, minttua ja oikein runsaasti vaniljajäätelöä. Ruohoisuutta, hunajaa, havuisuutta, hiukan kanervaa ja paahdettua pähkinää. Kuivia lehtiä, mineraalisuutta. Vesilisä korostaa hiiltä ja tuhkaa.

Maku: Nuotiosavua, pippuria ja mentholia. Hedelmäisyys jää soittelemaan kakkosviulua, kun viininen ja tanniininen napakkuus, paahteisuus ja mineraalisuus ottavat vallan. Sitruuna pilkistää, pientä herukkaisuutta sentään löytyy. Suolaisuutta, ruohoisuutta, yrttisyyttä. Keskitäyteläinen suutuntuma, yllätyksetön tekstuuri. Kermatoffeeta, maltaisuutta, karheaa tammisuutta, tummaa suklaata. Jälkimaku on edelleen heti kärkeen hyvin pippurinen ja mineraalisen kireä, mutta vähitellen vanilja ja sitrus avautuvat, samoin runsas mentholi. Tammisuutta, hapokkuutta, karvasta pähkinäisyyttä, suolaisuutta ja hiilisyyttä. Savuisuus jää taustalle, viinisyys ja tanniinit tulevat pintaan. Keskipitkä finaali. Vesilisä kuivattaa tätä entisestään, korostaa hiiltä ja paahteisia sävyjä.

Arvio: Pätevä ja laadukas julkaisu, mutta jos on ihan pakko valita, pidin The Smoky Tenistä ehkä aavistuksen enemmän. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 84/100.

Port Charlotte 13 yo 2008/2022, Smede’s Dram 62,6%

Maistossa tällä kertaa todella tykkiä PC-settiä privaattitynnyristä. Nyt ovat voltitkin taas katossa.

Port Charlotte 13 yo 2008/2022, Smede’s Dram

(62,6%, Private Cask Bottling, Smede’s Dram, 25.11.2008–26.7.2022, Bourbon Matured, Cask No. 3221, 208 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hiilisavuinen, lihaisa ja todella voimakas. Turvesavu täyttää heti koko huoneen. Vaniljaa, tuoretta tammea, tuhkaisuutta. Sitruksisuutta ja vihreää omenaa, suolaista ja merellistä vivahdetta, jodia, merilevää. Suolaista voita, suolapähkinää. Vesilisä availee hedelmäisyyttä ja saa turvesavua hellittämään otetta.

Maku: Hiilisavu, lihaisuus ja suolaisuus toimivat hyvin yhteen sitruksisen ja yrttisen puolen kanssa. Voimaa riittää, mutta mikään ei silti lyö yli. Murokeksi ja kermaisuus tuovat jopa mukavaa makeutta, vaikka yleisilme on mineraalinen ja hapokas. Suutuntuma on terävä ja öljyinen, mutta kaikesta lihaisuudesta ja öljystä huolimatta tekstuuri ei ole mitenkään valtavan raskas. Vaniljainen ja pähkinäinen osastokin pysyy kyydissä. Jälkimaku pyörii taas tuhkaisen ja mineraalisen puolella. Hiilisavua ja suolaa riittää, mutta lihaisuus jää taustalle. Hapokkuus ja sitrus korostuvat, tiettyä ruohoisuuttakin esiintyy. Murokeksi ja voi ovat myös nätisti mukana. Keskipitkä finaali. Vesilisä availee päärynää ja viinirypäleitä, lisää makeutta selvästi.

Arvio: Klassisella tavalla herkullinen Port Charlotte. Palikat paikallaan. 88/100

Kilchoman 100% Islay 14th Edition 50%

Jo neljästoista erä tästä Kilchomanin hienosta sarjasta käsissä, aivan huimaa. Muistan ikuisesti yhden tietyn dramin tämän sarjan varhaisesta erästä Kilchomanin tislaamossa.

Kilchoman 100% Islay 14th Edition

(50%, OB, 9 yo, 2024, Barley Harvest Years 2013 & 2014, Bourbon & Oloroso Sherry Casks, 70 cl)

Tuoksu: Miedon turvesavuinen, hunajaisen kutsuva, sitruksinen ja suolainen. Hiilisyyttä, paahdettua tammea, pähkinää, maltaisuutta. Kermatoffeeta ja viinikumia, vaniljajäätelöä ja tölkkipäärynää. Kuivaa multaisuutta ja lehtikasaa. Vesilisä korostaa merellisyyttä ja märkää kalliota.

Maku: Selvästi terävämpi ja tuhdimmin turvesavuinen kuin nenä antoi odottaa. Hiilisyys kiristää ikeniä heti, mutta sitruksinen kitkeryys on nätisti balanssissa hunajaisuuden ja karkkisuuden kanssa. Maltaisuutta, kuivattuja hedelmiä, mineraalisuutta, hapokkuutta. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja tekstuuri jämäkkä. Vaniljaisuus ja tomusokeri pehmentävät tammisuutta. Jälkimaku on edelleen hyvin turvesavuinen, mutta ympäriltä löytyy paljon sävyjä sitruksisuuden kautta hunajaisuuteen ja vaniljaan. Maltaisuus pysyy isosti kyydissä, suolaisuus korostuu. Maanläheiset ja multaiset, paahtuneet ja hiiliset sävyt erottuvat selvästi. Keskipitkä finaali pysyy hyvässä tasapainossa. Vesilisä availee päärynää ja herukkaisuutta.

Arvio: Sarjassaan laadukas nuori viski, tislaamonsa oivallinen edustaja. 86/100

Mitähän muut ovat olleet mieltä? Smoke On The Water, ”Hyvä pullote”.

Speyside (M) 13 yo 2011/2024, Signatory 57,1%

Missasin eilen torstaina vietetyn International Whisky Dayn, mutta lasillisen Macallania voi nostaa Michael Jacksonin muistoksi varmasti päivää myöhässäkin. Kaikkien tietojen mukaan tämä nyt käsillä oleva Speysiden mysteeriviski Signatorylta on Macallania, ja sellaisena myös Serge Valentin tämän juuri maisteli.

Speyside (M) 13 yo 2011/2024, Signatory

(57,1%, Signatory, 100 Proof Edition #25, 2011–23.9.2024, First Fill & Refill Oloroso Sherry Butt, 70 cl)

Tuoksu: Muhkean hedelmäinen ja suklaisen sherryinen. Toffeeta, kuningatarhilloa, reipasta kahvisuutta. Jotain vähän muovailuvahamaista tässä on. Kuivattuja hedelmiä, luumuja, rusinaa, jotain vähän palanuttakin. Paahdettua pähkinää, aprikoosimarmeladia, kanelia, murokeksiä. Vesilisä avaa savupalvia ja metallisuutta.

Maku: Tuhti, sherryinen ja hedelmäinen. Konjakkimainen yleisilme, uuniomenassa vähän kitkerä vivahde. Hilloisuus painaa päälle, kuivattuja luumuja ja mansikkamarmeladia, appelsiinisuklaata, kanelia. Edelleen jokin pieni muovinen sivuääni, joka häiritsee. Paahdettuja pähkinöitä, suklaakakkupohjaa, pippurisuutta. Lihaisuus puskee läpi jostain, palvikinkku erityisesti. Suutuntuma on melko täyteläinen mutta tekstuurissa on irtonaisuutta. Maltaisuutta, kanelia, hapokkuutta. Jälkimaku on kahvinen, sherryinen ja täynnä kuivattuja hedelmiä. Tammi ja maltaisuus korostuvat, pähkinää ja pippurisuutta. Metallisuus tulee pintaan. Hilloisuutta ja toffeeta riittää. Melko pitkä finaali. Vesilisä korostaa toffeeta ja outoja muovisia sävyjä.

Arvio: Muhkea sherryttely, jossa on paljon hyviä asioita vähän huonosti balanssissa. 84/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100.

Caol Ila 11 yo 2006/2017, Gordon & MacPhail 59,8%

Nenän edessä on tällä kertaa kehuttu ja speksistään huolimatta sangen kevyesti sherryinen Caol Ila -julkaisu Gordon & MacPhaililta.

Caol Ila 11 yo 2006/2017, Gordon & MacPhail

(59,8%, Gordon & MacPhail, Cask Strength, 18.7.2006–5.9.2017, First Fill Sherry Butts, Casks No. 306189, 306191 & 306195, 70 cl)

Tuoksu: Todella hiilinen, tuhdin turpeinen ja rapsahtavan suolainen ensivaikutelma. Sitruunaa ja suolavettä, omenatorttua, tomusokeria, vaniljaa, suolapähkinää. Vähän romminen vivahde oliiveineen ja märkine rantahiekkoineen, mutta sherryä tästä ei juuri löydy. Tervaa, bensaa ja kumia. Vesilisä avaa kermaisuutta.

Maku: Muhkea ja runsas, nyt selvästi myös lääkemäinen. Hiilisyyttä ja tuhtia turvesavua riittää, samoin tiettyä tuhkaisuutta, tervaa ja palaneen tuntua. Sitruuna ja suolaisuus korostuvat yhä. Suutuntuma on todella öljyinen ja tuhti, tekstuuri tiheä ja suorastaan pureskeltava. Kokonaisuus on hyvin suoraviivainen, vaikka jodi ja yrttisyys vähän tuovat kiinnostavuutta. Jälkimaku pyörii edelleen hiilisavun, tuhkan ja suolaisuuden ympärillä. Tervaisuus ja salmiakkinen vivahde tulevat mukaan, samoin pieni mentholi. Melko pitkä ja tuhti finaali. Vesilisä tekee tälle hyvää, korostaa raikasta yrttisyyttä ja availee pehmeää kermatoffeeta.

Arvio: Oikein maukas Caol Ila, muttei varsinaisesti erotu näiden sakeasta joukosta. Sherrytynnyreistä tässä ei ole kuin kalpea aavistus. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100.

Caperdonich 18 yo Peated 2023, 48%

Pitkän flunssaputken ja toipumisen jälkeen on jälleen nokka viskilasissa. En tiennyt, että Pernod Ricard on alkanut julkaista tällaisia virallisia Caperdonich-pullotteita, ennen kuin muutaman vuoden takainen pullo 21-vuotiasta tuli vastaan. Sitä ennen kaikki kokemukseni tämän tislaamon viskeistä olivat perustuneet vanhoihin indiepullotteisiin. Nyt on edellisen perään heti toinen siivu turpeista ja virallista kamaa lasissa, nyt vähän tuoreempana 18-vuotiaana versiona.

Caperdonich 18 yo Peated 2023

(48%, OB, Bottled 8.–12.10.2023, Peated, Small Batch Release, American Oak Barrel, Batch No. CP/006, 70 cl)

Tuoksu: Hiilisavuinen ja lääkemäinen, karamellia ja yrttisyyttä riittää. Sama sitruunalakritsinen perusvire kuin 21-vuotiaassa. Kuivaa lihaisuutta, nuotiohiillosta, suolapähkinää. Makeaa appelsiinia, vaniljaa, reipasta tammisuutta ja runsasta paahteisuutta. Vesilisä availee mineraalisuutta ja yrttejä vielä lisää.

Maku: Sitruunalakritsia ja hiilisavua, pehmeää turpeisuutta ja miellyttävää hedelmäisyyttä. Ällistyttävän kevyt näilläkin volteilla, suutuntuma on mieto ja pehmeän kermainen, tekstuuri suorastaan ilmava. Tammisuutta, maltaisuutta, makeaa omenaa, persikkaa ja appelsiinia. Tikkunekkua ja vaniljaa. Paahdettua pähkinää. Jälkimaku pukkaa ensin nuotiosavua ja kirpeää sitrusta, melko reipasta lääkemäisyyttäkin, ennen kuin hiilisyys ja tuhkaisuus alkaa sulaa hedelmäiseksi makeudeksi ja lihaisuudeksi. Savumakkaraa ja pekonia, kermaisuutta, lakritsia. Melko pitkä ja nätti finaali. Vesilisä korostaa vaniljaa ja tiettyä sokerisuutta.

Arvio: Helppo ja herkullinen, kaikin puolin tyylikäs savuviski sitruunalakritsilla ja lääkemäisellä viballa. Tästä ei voi olla pitämällä, vaikka kyseessä ei ehkä ole se kaikkein persoonallisin kokonaisuus. 86/100

Isle of Raasay 5 yo Exclusive Bottling 22/1362, 56,5%

Käsillä on nyt oma ensikosketukseni Isle of Raasayhin. Tislaamoyhtiö on perustettu vuonna 2014 ja aloittanut tuotantonsa vuonna 2017 samannimisellä saarella, joka sijaitsee Hebrideillä Skyen naapurissa. Tislaamona se on suunnilleen yhtä pohjoisessa kuin Talisker.

Tämä tislaamolla käsinpullotettu yksilö on kypsynyt ensin ex-ruisviskitynnyrissä ja viimeistelty lopuksi lyhyesti ex-viinitynnyrissä.

Isle of Raasay 5 yo Exclusive Bottling 22/1362

(56,5%, OB, Hand Bottled at the Distillery 2.5.2024, Unpeated, Matured in a Rye Whiskey Cask, Finished in a Tuscan Vin Santo Cask, 70 cl)

Tuoksu: Hyvin erikoinen. Leipämäinen, suolainen ja sitruksinen ensivaikutelma. Imelää ruisleipää, jonkin verran viinisyyttä, rasvaisuutta, vastasahattua tammilautaa. Vähän vernissainen vivahde. Suolattua mantelia, pihkaa, paahteisuutta, taustalla makeaa omenaa ja hunajaa. Vesilisä tuo esiin vihreää oliivia ja mehiläisvahaa.

Maku: Poikkeuksellinen kokonaisuus, en muista hetkeen mitään vastaavaa. Ruisviskin vivahde on yllättävän selvä, mutta vernissaisen ja tammisen ensipuraisun jälkeen maku laajenee selvästi. Suolavesi ja suolainen voi ovat vahvasti esillä, samoin makean marjaisa viinisyys, joka luo kontrastin suolaisuuteen. Paahteinen leipämäisyys saa seurakseen pippuria ja kuivaa yrttisyyttä, hedelmäisyydestä löytyy makeaa omenaa ja sitrusta. Suutuntuma on öljyinen ja tekstuurissa riittää viskositeettia. Jälkimaku muistuttaa tämän nuoruudesta, maltaisuus ja tammi dominoivat. Suola ja pippuri, pieni viininen marjaisuus ja sitruksinen purevuus ovat läsnä. Keskipitkä finaali makeutuu lopussa selvästi. Vesilisä avaa makeaa hedelmää lisää.

Arvio: Todella omalaatuinen viski. Olisi kiva maistaa pari muutakin verrokkia näiltä, koska nyt ruisviskin taustaäänet aiheuttivat vähän vaikeuksia – niin hankala on suhteeni ruisviskiin. 84/100

Glendronach Cask Strength Batch #9, 59,4%

Uuteen ikämerkitsemättömään core rangeen keskittynyt Uisge 2025:n Glendronach-tasting huipentui tähän muutamien vuosien takaiseen Cask Strength -pullotteeseen.

Olen maistanut sarjan kuusi ensimmäistä julkaisua, ja monien muiden sarjojen tapaan aloitus oli aikanaan loistava ja laatu sittemmin vaihdellut. Nyt myynnissä on jo Batch #12, ja se on kuulemma sarjan viimeinen julkaisu.

Glendronach Cask Strength Batch #9

(59,4%, OB, 2020, PX & Oloroso Sherry Casks, 70 cl)

Tuoksu: Makea, tikkunekkumainen ja siirappinen. Maitosuklaata, mausteisuutta, maapähkinää. Hiukan lihaisuutta, vähän tallia. Mansikkaisia ja kypsän kirsikkaisia sävyjä, luumua ja kaakaojauhetta. Pieni multaisuus ja umami mukana myös.

Maku: Vaahterasiirappinen ja uuniomenainen. Muhkean hedelmäinen ja maitosuklainen, todella öljyinen ja robusti. Hiukan lakritsia ja tummaa yrttisyyttä. Suutuntuma on öljyisen painava ja tekstuuri tiheä. Mausteisuutta, tammea, nahkaisuutta, pähkinäisyyttä. Jälkimaku on öljyinen ja mausteinen, siirappinen ja suklainen. Omenaa, luumua, hapokkuutta, pähkinää, jotain vähän kitkerääkin. Varsin pitkä finaali.

Arvio: Maukas ja muhkea viski. Erottuu kyllä edukseen monenlaisten sherryviskien joukosta, vaikkei mitenkään parhaimmistoon tässä sarjassa kuulukaan. 87/100

Glendronach Ode to the Dark 50,8%

Stewart Buchananin vetämässä Uisge 2025:n Glendronach-tastingissa tämä taisi olla yleisön eniten odottama viski, täysin PX-tynnyreissä kypsynyt tumma herkku uudesta core rangesta. Tähän sekoitetuilla viskeillä on ollut kuulemma 8-12 vuotta ikää.

Glendronach Ode to the Dark

(50,8%, OB, 2024, Pedro Ximénez Sherry Casks, 70 cl)

Tuoksu: Tuhti sherry, makea ja luumuinen. Suklaata, siirappia, rusinaa. Mokkaiset ja syvän mausteiset nuotit tulevat hienosti läpi. Klassisen Glendronachin fiilis on hyvin läsnä, vaikka tietyt maltaiset ja tammiset piirteet ehkä viestivätkin siitä, ettei mistään ikäviskistä ole kyse.

Maku: Makean sherryinen, muhkea ja kahvinen. Uuniomenaa, luumuhilloa, suklaata, karamellia. Suutuntuma on täyteläinen ja tekstuuri todella tuhti. Mausteisuutta, paahdettua pähkinää, kaakaojauhetta. Jälkimaku on tuhdin sherryinen, suklainen ja luumuinen. Uuniomenaa, marjaisuutta, mausteisuutta. Runsas kahvisuus. Melko pitkä finaali.

Arvio: Muhkea ja klassinen Glendronach. Sinänsä oikein myönteinen yllätys, vaikka nuoruus vähän paistaakin läpi. Kunnon voltit ovat kyllä tässä paikallaan. 85/100