Diageo

Caol Ila 23 yo 1978/2002 Rare Malts 61,7%

Aikoinaan antaumuksella blendiviskien markkinoita palvellut Caol Ila pääsi Rare Malts -sarjaan peräti seitsemällä pullotteella. Tämä vuoden 2002 julkaisu on niistä viimeinen. Pullo on näyttävästi esillä myös Ulf Buxrudin Rare Malts -teoksessa, joka kuvassakin näkyy.

Caol Ila 23 yo 1978/2002 Rare Malts

(61,7%, OB, 1978–2002, Rare Malts Selection, 70 cl)

Tuoksu: Kuivan ja miedon savuinen, maanläheinen. Vihanneksia, juureksia, multaa, ruohoisuutta. Nuori, sitruksinen tuoksu, greippiä ja kirpeitä hedelmiä riittää. Kosteaa turvetta, savumakkaraa, taustalla myös tiettyä likaisuutta ja koneöljyä. Karamellisoitua sipulia, paahdettuja uunijuureksia, vaniljaista tammisuutta. Yllättävän nuorekas ja hedelmäinen. Vesilisä vapauttaa vihreää omenaa ja hiukan mustaa teetä.

Maku: Tamminen ja kevyellä tavalla tuoreen tamminen. Kuivaa savua, sammunutta nuotiota. Likaisuutta, öljyisyyttä, rasvaa. Sitruksisuus ja tietty juuresmaisuus (selleri) tuntuvat voimakkaina. Turpeisuutta, hapokkuutta, suolaista kuivalihaa. Suutuntuma on vahamainen ja rapsahtavan kireä. Jälkimaku on maltainen ja makeutuva, siirappisia uunijuureksia ja suolaisuutta. Hunaja ja vanilja piipahtavat öljyn ja turpeisuuden keskellä. Suola ja hedelmät korostuvat pitkässä finaalissa. Vesilisä tuo vahamaisuutta ja toffeeta pintaan.

Arvio: Nuorekkaan sitruksinen ja robustin juuresmainen Caol Ila. Pätevä yksilö, ehdottomasti. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 86/100. Dramming 91/100. Whisky Monitor Database 88/100 (per 11).

Caol Ila 10 yo 1996/2007, Gordon & MacPhail 59%

Nuorta Caol Ilaa tapaa harvemmin sherrykypsytettynä, joten kun sellainen tulee eteen, herää kiinnostus. Nyt käsissä on kymppivuotias Caol Ila, joka on kypsynyt refill-sherryssä. Värin perusteella tynnyrit ovat olleet todella aktiivisia.

Caol Ila 10 yo 1996/2007, Gordon & MacPhail

(59%, Gordon & MacPhail, Cask Strength Collection, 29.10.1996–5.4.2007, Refill Sherry Butts, Cask No. 16070–16072, 70 cl)

Tuoksu: Runsas sherry. Pistävä, paksu savu. Suklaista makeutta, suolaista salmiakkia, hiukan kumisaapasta. Siirappia, kahvia, lihaisuutta, hyvin aktiivisen sherrytynnyrin elementtejä. Aavistus kuumaliimaa taustalla. Runsas mutta hiukan yksioikoinen kokonaisuus. Vesilisä tuo esiin merilevää ja tervaa, kreosoottia.

Maku: Erittäin suolainen. Huh. Suutuntumassa on tuttu vahamaisuus, mutta savu on paksun turpeista ja hiukan tunkkaista, Caol Ilalle hiukan epätyypilliseen tapaan. Savupalvia ja pekonia. Siirappisuus, suklaa ja makea sherry tuntuvat vahvoina, samoin suolainen salmiakki. Jälkimaku alkaa vahvan mausteisena ja suolaisena. Tervaleijonaa, tervasnapsia, tervaa löylyvedessä, tervattuja paanukattoja, tervaa veneen kyljessä. Finaali kuitenkin kuivuu melko nopeasti kasaan, lihaisuuden ja kahvin kautta. Vesilisä tuo pintaan tuoreen tammen, purevia mausteita ja tiettyä puisevuutta. Kestää uskomattoman paljon vettä, vaikka on laimentamattomanakin täysin juotavaa.

Arvio: Nuori jättiläinen, paksu ja suolainen turvenuija. Vähän yksitotinen ja kehittymätön mutta silti varsin maukas. 87/100

Glen Ord 23 yo 1974/1998 Rare Malts 60,8%

Rare Malts Selectionia pääsee maistamaan nykyään melko harvoin, kiitos Rare Malts Madnessiin seonneiden keräilijöiden, jotka ovat siivonneet klassikkopullotteet kaappeihinsa.

Nyt käsissä on kuitenkin 23-vuotias Glen Ord tuosta klassisesta sarjasta. Pullote on esitelty myös Ulf Buxrudin upeassa Rare Malts -kirjassa, jota vasten valokuvakin on otettu.

Glen Ordilta päätyi Rare Maltsiin vain kaksi pullotetta, joista tämä vuonna 1998 pullotettu on se jälkimmäinen. Omat kokemukseni tislaamon tuotannosta ovat melko vähäiset, joten suurella mielenkiinnolla maistan tämän.

Glen Ord 23 yo 1974/1998 Rare Malts

(60,8%, OB, 1974–1998, Rare Malts Selection, 70 cl)

Tuoksu: Kurkkupastillia ja kuivaa tammisuutta. Herkän sitruksinen, kuivia trooppisia hedelmiä. Erottuva anis. Eucalyptusta ja minttua. Hiukan kireä maltaisuus, kaikkineen kuiva kokonaisuus – ja herkullinen juuri sellaisena. Vesilisä muuttaa luonnetta huomattavasti. Esiin nousee runsaasti kirpeähköä hedelmäisyyttä (viinirypäleitä, kiiviä), ja yleisilmeeseen tulee kermainen sävy.

Maku: Vahva anis korostuu heti. Upea kuiva tammisuus, joka kolahtaa minulle aina. Eucalyptusta, tuoretta minttua, aavistus tervaleijonaa. Hiukan piipputupakkaa ja teroitettua lyijykynää. Maukas sitruksisuus, selviä bourbonvaikutteita pinnassa. Suutuntuma on edelle rapsahtavan kuiva ja jotenkin herkkä, mineraalinen ja raikas. Jälkimaku alkaa kuivalla tammella, jota anis säestää. Kurkkupastillia, sitruunaa, mausteisuutta, lakritsia. Melko pitkä ja herkkä finaali toimii hyvin. Vesilisä tuo kermaisuutta ja makeutta varsin runsaasti.

Arvio: Hieno ja kypsä esitys. Vähintäänkin maineensa veroinen Glen Ord. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 86/100. Whisky Monitor Database 87/100 (per 7). Whisky Magazine 80/100 (Michael Jackson), 80/100 (Jim Murray).

Port Ellen 23 yo 1978/2002, Signatory 59%

Signatoryn suurilukuiset Port Ellen -julkaisut pitävät sisällään monentasoisia pullotteita. Tämä lienee yksi kehutuimpia.

Port Ellen 23 yo 1978/2002, Signatory

(59%, Signatory, 5.9.1978–18.2.2002, Refill Sherry Butt, Cask #5268, 564 bts., 70 cl)

Tuoksu: Savuinen, mineraalinen, ruohoinen. Kuiva ja suolainen ensivaikutelma. Jodia, kalkkia, sitruunankuorta, rieslingiä. Hiilisavua, tuhkaisuutta, juureksia, maanläheisyyttä, tervaa. Silti tietty makeus korostuu hetkellisesti: creme brûlee, vanilja, kolakarkki. Vesilisä tuo kreosoottia ja hiukan kumisaapasta.

Maku: Sitruksinen ja savuinen, melko kevyt aluksi. Myötäilee tuoksua mineraalisuudessaan, mutta on jonkin verran odotuksia makeampi. Uunijuureksia, tervaa, yrttejä, ruohoisuutta. Toki suolaa ja jodiakin. Öljyinen ja varsin tyylikäs suutuntuma, balanssi on kohdallaan. Tammi ottaa hyvin kiinni ja lisää tämän intensiteettiä. Pippurisuuttakin löytyy. Jälkimaku alkaa savulla ja suolaisella voilla, sitruuna ja hapokas valkoviini säestävät. Tietty sokerinen makeus irtoaa, löytyy kolakarkkia ja toffeeta. Pippuria riittää kuin Taliskerissa ikään, ja finaali kestää hienosti. Vesilisä tuo hiukan lisää makeutta, suklaisuutta.

Arvio: Pippurinen ja maanläheinen Port Ellen, korkeatasoinen esitys. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100. Whisky Monitor Database 90/100 (per 4). Whisky Magazine 82/100 (Martine Nouet), 87/100 (Dave Broom).

Caol Ila 19 yo 1991/2011, Cooper’s Choice 46%

Brian Crook perusti The Vintage Malt Whisky Companyn vuonna 1992. Cooper’s Choice on sen sarjoista tunnetuin, ja nyt käsissä on jännittävä Caol Ila: viski on peräisin tynnyristä, joka on täytetty vuotta ennen kuin itse pullotusyhtiö on perustettu.

Caol Ila 19 yo 1991/2011, Cooper’s Choice

(46%, Cooper’s Choice, 1991–2011, Refill Sherry Butt, Cask No. 923, 570 bts., 70 cl)

Tuoksu: Savua ja vaniljaa. Erottuva rikkisyys, joka pysyy kuitenkin siedettävänä. Hunajaa, toffeeta, veriappelsiinia. Kuivakka, melkeinpä puiseva tammisuus. Katajaisuutta ja suolaisuutta, hiukan oliiviöljyä. Hiukan vaatimaton kokonaisuus.

Maku: Erittäin vahamainen suutuntuma, muistuttaa oliiviöljyä. Kuiva savuisuus ja paksu rikkisyys. Tammisuus on vaniljaista ja mausteista, mutta edelleen varsin puisevaa. Katajaisuutta ja minttua, pientä pippurisuuttakin löytyy. Kermatoffeeta on runsaasti, ihan pieni lakritsi on myös havaittavissa. Jälkimaku on täynnä puisevaa tammea, kynttilämäistä vahaa, pehmeää turvesavua ja makeaa rikkisyyttä, suolaisuutta ja sitruunaa. Perusilme ei kehity, vaikka rikkisyys hellittääkin hiukan lasissa.

Arvio: Alitti odotukset selvästi. Rikkisyys dominoi eikä tammi ole tasapainossa. 80/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100.

Talisker Dark Storm 45,8%

Talisker toi vuonna 2013 myyntiin Stormin, ja kuluttajan hämmentämiseksi se lanseerasi samana vuonna tax free -myyntiin vielä Dark Stormin.

Storm on omasta mielestäni varsin oivallinen NAS-viski. Mutta miten tämä Dark Storm eroaa siitä? Ainakin sen verran, että Dark Stormiin on käytetty ex-bourbontynnyreitä, jotka on voimakkaasti hiilletty.

Hiiltäminen ei sinänsä tuo viskiin savuaromia, vaan menetelmää käytetään yleensä käytettyjen tynnyrien elvyttämiseen. Hiillettyjen tynnyrien käyttö lisää herkästi viskin makeutta.

Talisker Dark Storm

(45,8%, OB, NAS, Travel Retail Exclusive, Heavily Charred Casks, 2013, 100 cl)

Tuoksu: Makea ja paahtunut. Runsas turvesavu, pistävä ja melko lihaisa. Ylikypsiä hedelmiä, luumua ja appelsiininkuorta. Karamellisoitua sipulia, paahdettua paprikaa. Paahtoleipää, kahvisuutta, tummaa suklaata, halvaa. Makea lääkemäisyys. Runsas ja imelä kokonaisuus.

Maku: Makea ja maltainen, turvesavuinen ja hedelmäinen. Turve tuntuu rajumpana kuin tuoksussa. Karamellisoitunut vaikutelma, poltettua sokeria ja ylikypsiä hedelmiä, makeaa appelsiinia ja karamellipossua. Suolaisuutta. Tammisuus maistuu raa’an tuoreena, voimakkaana ja mausteisena. Pippuri on intensiivinen, vanilja ja hunaja pehmentävät. Suutuntuma on pehmeän täyteläinen ja salakavala, pippuri alkaa purra verraten myöhään. Jälkimaku on suolainen, savuinen, makean turpeinen, tanniininen ja hiukan hunajainen, vähintäänkin keskipitkä. Ja oikein kunnolla on mustapippuriakin mukana.

Arvio: Makealta tuoksuva mutta rajun turvesavuinen ja suolainen Talisker. Ei paha. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 86/100. Whisky Monitor Database 87/100 (per 2). Whisky Magazine 84/100 (Neil Ridley), 85/100 (Rob Allanson).

Lagavulin 1993/2009 Distillers Edition 43%

Lagavulinin Distillers Edition oli monien mielestä huipussaan runsaat viisi vuotta sitten. Nyt on käsissä yksi sellainen. Tämä on siis jälleen näitä yltiöpäisesti PX-tynnyreissä viimeisteltyjä viskejä.

Lagavulin 1993/2009 Distillers Edition

(43%, OB, 1993–2009, Double Matured in Pedro Ximenez Sherry Wood, Lgv. 4/497, 100 cl)

Tuoksu: Imelän savuinen. Kosteaa turvesavua, hehkuviinimäisyyttä, mausteisuutta, hunajaa. Ylikypsää hedelmää, rancion sävyjä. Luumua, rusinaa, makeaa appelsiinia, kinuskia. Hiukan savumakkaraa. Tuoretta tammea taustalla. Erittäin makea kokonaisuus.

Maku: Makea ja savuinen. Hunajaa ja turvetta. Savun ja PX:n integraatio on toimiva. Suutuntuma on tuhti, pehmeä ja öljyinen. Kinuskia, hehkuviinimäisyyttä, rusinaisuutta, kypsiä sekahedelmiä, makeaa maltaisuutta, tuoretta tammea ja mausteisuutta. Silti hiukan vaimea? Makeudessa on karkkimainen vivahde, toffeeta ja appelsiinimarmeladia. Jälkimaku on hehkuviinimäinen, mausteinen, hunajainen, kuivuvan tamminen, miellyttävän pitkä. Appelsiinia ja yrttejä, suolaa ja turvetta. Herkullinen finaali.

Arvio: Erittäin makea ja maistuva vuosikerta. Tällä kertaa savun ja PX-sherryn integraatio on onnistunut hyvin. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 91/100. Dramming 88/100. Whisky Monitor Database 87/100 (per 11).

Caol Ila 1996/2009 Feis Ile 58%

Tänään suomalaiset viskiharrastajat tervehtivät ilolla Valamon luostarin ja Hermannin Viinitilan uutista, joka levisi valtamediaa myöten. Kyse on siis hankkeesta, jota Just Peat It! -blogissa pohjustettiin ansiokkaasti jo viime vuoden maaliskuussa.

Mitään aiheeseen sopivaa munkkiviskiä ei ollut nyt käsillä, vaan maisteluun päätyi Caol Ilan festivaalipullote vuodelta 2009.

Toukokuinen Feis Ile -festivaali Islaylla on paisunut niin valtavaksi tapahtumaksi, että näihin festaripullotteisiinkin suhtautuu jo varauksella. Etenkin, kun viskidiilerit hamuavat niitä, jotta saavat ne välittömästi liikkeelle tuplahintaan huutokaupoissa.

Muiden Islay-tislaamojen tapaan myös jättimäinen Caol Ila siis julkaisee Feis Ile -erikoispullotteen. Tämä vuoden 2009 editio on kypsynyt eurooppalaisessa tammesta tehdyissä ex-sherrytynnyreissä.

Caol Ila 1996/2009 Feis Ile

(58%, OB, 18.12.1996–2009, Special Festival Edition, European oak ex-sherry casks, Cask No. 19313, 70 cl)

Tuoksu: Savuinen, raskas, kostean turpeinen. Tummanpuhuva, yrttinen ja voimakas. Kumisaapasta, yskänlääkettä, Jägermeisteria, kurkkupastilleja (Eucamenthol). Suolaa, merellisyyttä, märkiä köysiä. Vaniljaa, akaasiahunajaa ja jopa metistä makeutta. Kaminantulessa kuivuvaa villapaitaa. Upea. Vesilisä avaa sitruunaa ja tiettyä paahteisuutta.

Maku: Turpeinen, mausteinen ja vahva. Vahamainen ja täyteläinen suutuntuma, syvä ja runsas. Vanilja, hunaja ja toffee tuovat makeutta, yrtit ja yskänlääke kirpeyttä, savu kietoo kaiken sisäänsä. Suolaisuutta, tervaisuutta, salmiakkia, kurkkupastilleja. Jälkimaku alkaa salmiakkisena, tammisena, vaniljaisena ja pippurisena, syvenee suolaiseksi ja tervaiseksi – eikä lopu kesken. Pitkä ja intensiivinen finaali, kaikkineen todella hieno esitys. Vesilisällä sitruksisuus tulee esiin ja akaasiahunaja maistuu selvemmin. Runko myös kestää hyvin vettä.

Arvio: Suuri savupommi, tumma ja syvä. Parasta Caol Ilaa. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 91/100. Whisky Monitor Database 87/100 (per 2).

Talisker 1998/2009 Distillers Edition 45,8%

Olen maistanut tähän mennessä vain yhden Taliskerin Distillers Edition -viskin, eikä kokemus varsinaisesti räjäyttänyt tajuntaa. Kuitenkin tiedän, että esimerkiksi Ralfy rakastaa Taliskerin DE:tä, joten täytyyhän sille toinenkin mahdollisuus antaa.

Kyseessä on siis normaalisti ex-bourbontynnyreissä kypsynyt viski, joka on kuitenkin viimeistelty vähän poikkeavasti, aiemmin Amoroso-sherryyn käytetyissä tynnyreissä.

Talisker 1998/2009 Distillers Edition

(45,8%, OB, 1998–2009, Double matured in Amoroso Sherry Wood, TD-S; 5LX, 100 cl)

Tuoksu: Makea ja viininen, melko turpeinen ja mausteinen. Runsas. Savuisuus tunkee terävänä läpi. Hehkuviiniä, rusinaa, luumua. Suolaisuutta, märkää rantakalliota, hiukan kumisaapasta taustalla. Ylikypsiä hedelmiä, siirappia. Huomattavan makea mutta silti varsin houkutteleva.

Maku: Viininen, siirappinen, turpeinen. Maistuu kunnolla hehkuviinimäiseltä, mausteiselta ja tammiselta. Luumua ja rusinaa, joulun jälkiruokia, pienellä savulla. Hyvä ryhti, yrttimäisyyttä ja voimaa. Suutuntuma on imelä ja samalla tanniinisen pisteliäs, korkeintaan keskitäyteläinen. Ylikypsiä hedelmiä, tuoretta tammea. Jälkimaku on siirappinen, viininen, turpeinen, luumuinen, tamminen ja mausteinen. Miellyttävä loppuliuku.

Arvio: Makea ja runsas, erittäin viininen esitys. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 85/100 (per 3).

Clynelish 14 yo Flora & Fauna 43%

Clynelishin ensimmäinen kontribuutio Flora & Fauna -sarjaan oli tämä 14-vuotias, joka julkaistiin heti ykkössarjassa 1991. Myöhemmin Clynelish päätyi myös tynnyrivahvuisten Flora & Faunojen sarjaan vuonna 1997.

Nyt maistelussa siis aito ja alkuperäinen versio, 43-prosenttisena. Arvioisin, että tämä on päätynyt pulloon joskus vuoden 2000 kieppeillä.

Clynelish 14 yo Flora & Fauna

(43%, OB, 2000*, 70 cl)

Tuoksu: Todella kukkainen, parfyyminen ja eloisa. Makeaa metisyyttä, mehiläisvahaa, kuivaa tammisuutta, kovia toffeekarkkeja. Hento turpeensavu taustalla. Vihreää omenaa, minttua, mietoa sitruksisuutta. Mausteisuus tukee napakan maltaista kokonaisuutta. Puhdaspiirteinen ja tyylikäs kaikin puolin.

Maku: Makean kukkainen ja kuivan tamminen. Miellyttävä mehiläisvaha, toffeeta ja hunajaa. Pieni savu tuntuu kielen päällä, löytyy omenaa ja minttua. Seuraa kaikkineen hyvin tuoksua. Kevyt suutuntuma, erittäin rapsahtava, selväpiirteinen ja tasapainoinen. Kuiva tammisuus on taivaallista, mutta kaikkineen potkua saisi olla vielä hiukan enemmän. Mausteisuus nousee vähitellen, samoin vanilja. Jälkimaku on linjakkaalla tavalla kuivan tamminen, omenainen, aavistuksen suolainen ja turpeinen, hunajainen, piparminttuinen, jopa melko pitkä. Herkkua!

Arvio: Tähän mennessä parasta maistamaani Flora & Faunaa. Tasapainoinen ja tyylikäs viski. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 81/100 (per 7). Smoke On The Water, ”Todella hyvä ’vanhan liiton’ viski!”