Diageo

Blair Athol 15 yo 1997/2013, McGibbon’s Provenance 46%

Douglas McGibbon on Fred Douglas Laingin vuonna 1950 perustama pullotusyhtiö, jonka hän nimesi vaimonsa isoisän, legendaarisen Islayn tislaajan mukaan.

Douglas McGibbon on ollut osa Douglas Laingia, ja kun perheyhtiö ositettiin 2013, Provenance-sarja jäi Fred Laingin johtamalle Douglas Laingille. Toinen vaihtoehto olisi siis ollut Hunter Laing, jolta löytyy muun muassa Old Malt Cask -sarja.

Selvää, eikö?

Nyt käsissä on 15-vuotias Blair Athol suoraan ex-sherrytynnyristä.

Blair Athol 15 yo 1997/2013, McGibbon’s Provenance

(46%, Douglas McGibbon, Summer 1997 – Spring 2013, Cask No. DMG 9757, Sherry Butt, 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen ja öljyinen. Siirappia on rutkasti, siellä on persikkaa ja päärynää säilöttynä. Hiukan ylikypsä vaikutelma, tiettyä tunkkaisuutta, vaikka rakenne ei sinänsä vaikuta paksulta. Kovia toffeekarkkeja, hunajamelonia, mehiläisvahaa, marsipaania. Makea ja hiukan erikoinen kokonaisuus, mielenkiintoinen toki.

Maku: Siirappinen ja maltainen. Kinuskikastike on pinnassa, suutuntuma hyvin kermainen. Tammisuus näyttäytyy mutta hautautuu pian makeiden säilykehedelmien alle. Maltaisuus on makeaa ja melko hapokasta. Toffeeta ja hunajaa riittää. Jälkimaku alkaa yllättävän tammisena, mutta jälleen makeus iskee: siirappia, kinuskia, karkkisekoituksia, päärynää, purukumia. Keskipitkä finaali päättyy sentään tammiseen nuottiin.

Arvio: Karkkiviski, jossa tammi taistelee siirapin kanssa loppuun asti. Miellyttävä yllätys. 86/100

Dalwhinnie 1992/2009 The Managers’ Choice 51%

Diageon The Managers’ Choice -sarja on herättänyt ristiriitaisia tunteita. Nuoria, yleensä melko aktiivisia tynnyreitä on pullotettu ekslusiiviseen sarjaan, joka on hinnoiteltu… ööö… ekslusiivisesti. On aika tarkastaa, mitä Dalwhinnielta valittu tynnyri pitää sisällään.

Dalwhinnie 1992/2009 The Managers’ Choice

(51%, OB, 5.2.1992–10.3.2009, Refill American Oak, Cask No. 431, 270 bts., 70 cl)

Tuoksu: Päärynää, vaniljaa, tammea. Hedelmät ovat pinnassa, viinirypäleet, kiivi ja omena. Rasvainen ja paksu vaikutelma, löytyy mausteita ja makeutta. Akaasiahunajaa, anista. Tammi on tuoretta ja runsasta. Oikein hyvä balanssi. Ja yllättävä savuisuus. Lisätty vesi herättää kukkaisuutta ja ruohoisuutta selvästi.

Maku: Päärynäinen ja siirappisen muhkea. Lohkottua omenaa, kypsää kiiviä, apilankukkaa, mausteita. Suutuntuma on öljyisen paksu ja tasapainoisen pehmeä. Savuinen vaikutelma hetkittäin, hiiltä ja karamellisuutta. Tammi on voimakasta muttei liian tanniinista. Jälkimaussa korostuvat vanilja, akaasiahunaja, eucalyptus, makea tammisuus, ryhdikkäät mausteet. Keskipitkä finaali jättää hiukan karvaan, mustaa teetä muistuttavan fiiliksen. Vesilisä ryöstää muhkeudesta osan mutta ei tuo mitään uutta esiin.

Arvio: Tämä oikeastaan jopa ylitti odotukset. Savuisuus myös yllätti. Oikein hyvä, vaikka vedenkesto olisi voinut olla parempikin – siltä osin tämä tuntui jopa ikäistään nuoremmalta. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 84/100. Whisky Monitor 83/100 (per 2). Smoke On The Water, ”Hyvä tynnyri”.

Lagavulin Only Available at the Distillery 2010, 52,5%

Lagavulin julkaisi vuonna 2010 tällaisen pullotteen, jota on saanut ostaa pelkästään tislaamolta. Koko erä on kypsynyt ex-bourbonissa.

Lagavulin Only Available at the Distillery 2010

(52,5%, OB, NAS, 2010, 6000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Tervainen ja terävän turpeinen. Melko lyijyinen savuisuus. Vaniljaista makeutta, akaasiahunajaa. Salmiakkia, merisuolaa, lääkemäisyyttä, märkää köyttä. Yllättävän metallinen, se erottaa tämän 12-vuotiaasta. Myös lihaisuus puuttuu. Merellinen, ruosteinen fiilis. Vesilisä tuo jännää toffeeta mukaan.

Maku: Turpeinen ja metallinen, savuinen ja tervainen. Suolaisuutta, yskänlääkettä, yrttisyyttä. Tervan vastapainona hiukan vaniljaa ja hunajaa. Täyteläinen mutta samalla voimakkaan mausteinen. Pippuria, chiliä, jodia. Suutuntuma on pyöreä ja melko tanniininen; tammi tuntuu tuoreena ja purevana. Jälkimaku on salmiakkinen, suolainen, tervainen, turpeinen ja melko pitkä. Metallisuus seuraa mukana loppuun asti. Vesilisä tuo makeutta pintaan mutta heikentää otetta käytännössä saman tien.

Arvio: Metallinen ja hiukan yksinoikoisenakin erittäin maukas Lagavulin. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor 86/100 (per 9). Whisky Magazine 93/100 (Dave Broom), 88/100 (Dominic Roskrow).

Benrinnes 27 yo 1984/2011, Berry’s Own Selection 56,5%

Vuonna 1984 Benrinnes luopui Saladin Boxistaan ja alkoi ostaa maltaansa muualta. Tämä yksilö on kypsynyt ex-bourbontynnyrissä.

Benrinnes 27 yo 1984/2011, Berry’s Own Selection

(56,5%, Berry Bros & Rudd, 1984–2011, Cask #2270, 70 cl)

Tuoksu: Aprikoosia ja rasvaisuutta. Paksu ja sitruksisisen kirpeä, yrttinen kokonaisuus. Vartalovoidetta ja vaniljakastiketta. Nuorekas, hiukan tylppä vaikutelma. Voisarvea. Tuoretta tammilankkua, märkänä sahattua. Kookosmaitoa. Tavanomainen bourbonkypsytetty viski, ei erotu millään ominaisuudella. Vesilisä tuo esiin hedelmäkorin: päärynän, omenan, rypäleet.

Maku: Rasvainen ja sitruksinen, purevan tamminen ja terävän jyväinen. Suutuntuma on silkkinen ja rasvainen, mutta silti nuoren ja vähän kypsymättömän oloinen. Vanilja ja kookosmaito korostuvat. Leivosmaisuus myös. Minttu ja pieni korianterin häivähdys maistuvat, samoin rypäleet ja meloni. Hiukan sinappia. Jälkimaku alkaa sitruksisena ja jyväisenä, terävää maisteisuutta ja kireää maltaisuutta riittää. Melko pitkä finaali, jossa minttu, vanilja ja inkivääri kestävät mukana. Vesilisä tuo tasapainoa ja hedelmäisyyttä.

Arvio: Tavanomainen ja nuorekas viski, joka ei yllätä, ei hurmaa eikä jää mieleen. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100.

Millburn 18 yo 1975/1995, Rare Malts 58,9%

Millburn toimi Invernessissä vuosina 1807–1985. Sen kolmesta Rare Malts -pullotteesta tämä taitaa olla nykyään harvinaisin.

Millburn 18 yo 1975/1995, Rare Malts

(58,9%, OB, 1975–1995, Rare Malts Selection, 70 cl)

Tuoksu: Rasvainen ja ruohoinen. Greippimehua, vihreää omenaa, hiukan poltettuja tulitikkuja ja savua. Aseöljyä, huonekaluvahaa. Jyväisyyttä, kirpeää maltaisuutta. Kuivaa tammisuutta. Jotenkin tyylikäs tämä on, vaikka teräväkin toki. Vesilisä tuo pintaan maanläheisyyttä (multaa ja tallia) sekä kukkaisuutta (ruusuja).

Maku: Valtavan runsas ja voimakas. Erittäin pehmeä ja rasvainen suutuntuma – mutta maku ajaa suuhun panssarivaunulla. On iso viski. Ruohoinen ja sitruksinen, greippiä ja sitruunankuorta. Upea kuiva tammisuus, huonekaluvahaa ja mietoa savuisuutta. Nestesaippuan vivahde. Yllättävää hunajaista makeutta. Jälkimaussa tuntuu kuivaa tammea, lakritsia, tervaa, salmiakkia, suolaisuutta, yrttejä, tummaa hedelmäisyytttä – ja pituutta riittää. Vesilisällä saa esiin lisää suolaisuutta ja merellisiä sävyjä, simpukoita ja rapuja. Kestää hyvin vettä, rasvaisuus ei anna ihan heti periksi.

Arvio: Rasvainen ja iso viski, jonka kuiva tammisuus on loistavaa. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Dramming 86/100. Whisky Monitor Database 86/100 (per 2).

Linkwood 16 yo, TWE Retro Label 48%

The Whisky Exchangen julkaisi tämän Linkwoodin lokakuussa 2013 järjestämässään Whisky Show’ssa Lontoossa. Tarinan mukaan etiketissä on otettu mallia hyvin vanhoista pullotteista, joita lymyilee jossain TWE:n pölyisissä arkistoissa.

Jep, TWE perustettiin vuonna 1999. Arkistoahan on ehtinyt kertyä jo 15 vuotta.

Linkwood 16 yo, TWE Retro Label

(48%, The Whisky Exchange, 2013, sherry cask, 70 cl)

Tuoksu: Piparkakkuinen, hedelmäinen ja varsin sherryinen. Runsaan kukkainen ja pähkinäinen. Tuoreita hedelmiä, punaisia omenoita. Suklaata, kaakaota, rusinoita, maapähkinävoita. Makea kokonaisuus, siirappia ja kinuskia. Pirteitä mausteita, hiukan anista. Vesilisä tekee tästä parfyymisemman ja tuo mukaan luumua.

Maku: Sherryinen, kukkainen ja makean maltainen. Todella hienostunut, yhtä aikaa makea ja pirteä, raskas ja ilmava. Runko on melko kevyt, mutta runsas sherryisyys on pinnassa, rusinat ja suklaa. Piparkakun mausteliemi maistuu, suutuntumassa on juuri sellainen silkkinen pehmeys ja täyteläisyys. Silti mausteisuus leikkaa piristävästi ja tuo raikkautta. Upeaa. Maltaisuus on makeaa, appelsiinit tuoreita, pähkinäisyys poikkeuksellisen suurta. Jälkimaku on pitkä ja kompleksinen: sherryisyyttä, kuivahkoa tammisuutta, kukkaisuutta, omenaisuutta, kaakaota, pientä savua… Vesilisä korostaa erityisesti maitosuklaan sävyjä.

Arvio: Moniuloitteinen, kevyellä tavalla upea sherryviski. Piparkakkua ja pähkinää. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Magazine 88/100 (Annabel Meikle), 94/100 (Chris Goodrum).

Cragganmore 12 yo 40%

Cragganmore on yksi Diageon kuudesta alkuperäisestä Classic Malts -sarjan tislaamosta. Se edustaa siis Speysidea, kun Glenkinchie edustaa Alamaata, Dalwhinnie Ylämaata, Oban läntistä Ylämaata, Talisker saaria ja Lagavulin Islayta.

Pakko myöntää, etten ole koskaan päässyt kiinni Michael Jacksonin jumaloimaan 12-vuotiaaseen Cragganmoreen. On aika ottaa uusi yritys, tällä kertaa normaalia pienemmästä pullosta.

Cragganmore 12 yo

(40%, OB, +/- 2014, 20 cl)

Tuoksu: Vihreää omenaa, raakaa päärynää, vastaleikattua ruohoa, tuoretta tammea. Hedelmäinen kaikin puolin, persikkaa, kiiviä, hunajamelonia ja viinirypäleitä. Tammessa on sahanpuruisuutta ja purevuutta. Hieman glyserolista bourbonmaisuutta. Hedelmäisen makea ja öljyinen yleisfiilis, hieman hiiltä ja nuotiosavua taustalla. Pähkinäisyyttäkin. Eikä pidä unohtaa jyväistä maltaisuutta.

Maku: Erittäin maltainen ja tamminen. Korostuneen ruohoinen. Vihreää omenaa, melonia ja päärynää. Hapan ja hiivainen maltaisuus on erittäin voimakasta, ja sen mukana tulee myös tiettyä likaisuutta. Voita ja pähkinöitä. Suutuntuma on öljyinen ja melko raskas, bourbonmaisen pisteliäs myös. Voimakas yrttisyys (Provençe) ja lämmittävät mausteet, rosmariini etunenässä. Jälkimaku on happaman tamminen, tanniininen ja karvas. Maltaisuutta, villaisuutta, saksanpähkinää, hedelmiä, ruohoa. Keskipitkä.

Arvio: Melko hapan perusmalt. Hyvät eväät mutta valitettavan heikko kattaus. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 80/100. Whisky Monitor 78/100 (per 15).

Linkwood 23 yo 1989/2013, Adelphi 48,8%

Maistelussa 1980-luvun tuotantoa Linkwoodista. Tynnyrinä on ollut refill bourbon.

Linkwood 23 yo 1989/2013, Adelphi

(48,8%, Adelphi, 1989–1/2013, Refill Bourbon Cask, Cask No. 5048, 70 cl)

Tuoksu: Kukkainen, kuivan tamminen ja tyylikäs. Parfyymisyyttä, apilankukkaa, Ässä Mix -karkkeja. Siirappista makeutta. Ruohoista raikkautta, veriappelsiinia. Teroitettua lyijykynää. Makea, melko hapokas maltaisuus, ale-olutta ja paahtoleipää. Häivähdys rieslingiä. Hyvä! Vesilisällä karkkisuus korostuu.

Maku: Maltainen ja kukkainen, siirappinen ja sitruksinen. Paahtunut yleisvaikutelma. Paahdettua vaahtokarkkia, mustaa teetä, hapokasta bitter-olutta, siirappista hedelmäisyyttä (uuniomenaa). Mielenkiintoinen makean ja karvaan yhdistelmä. Suutuntuma on kevyt mutta tapahtumia runsaasti, tekstuuri hyvin tiheä. Hyvin öljyinen myös, jättää japanilaistyyppisen kalvon suuhun. Tammisuus on kuivaa ja hienostunutta. Jälkimaku on suklainen, kuivan tamminen, makean salmiakkinen, siirappinen, yrttinen, appelsiininen ja hyvin pitkä. Vesilisä tuo makuun mineraalisuutta ja rauhoittaa kitkeriä nuotteja.

Arvio: Tyylikäs ja melko makea Linkwood, jonka refill-tynnyri on toiminut hienosti. 88/100

Clynelish 17 yo 1995/2013, Signatory for TWE 56,2%

On hyvin tiedossa, että The Whisky Exchangen omistaja Sukhinder Singh rakastaa Clynelishin tuotantoa. Voi siis arvella, että mies on päätynyt valitsemaan TWE:lle tynnyrin kohtalaisen hyvällä tietämyksellä. Valinta on osunut ex-sherrytynnyriin, ja vaihteeksi pullottajana on Signatory.

Clynelish 17 yo 1995/2013, Signatory for TWE

(56,2%, Signatory for The Whisky Exchange, Cask Strength Collection, 21.12.1995–23.9.2013, Refill Sherry Butt, Cask No. 12794, 622 bts., 70 cl)

Tuoksu: Omenainen ja vahamainen. Hienostunut sherryisyys, mausteinen ja ikääntynyt. Kuivan tamminen vaikutelma. Mehiläisvahakynttilää, akaasiahunajaa, appelsiinia, vihreää omenaa, havuja, katajanoksia, salmiakkia. Upea ja syvä tuoksu. Pieni nuotiosavu taustalla. Vesilisä korostaa parfyymisyyttä ja öljyisyyttä.

Maku: Tiiviin vahamaisesta makupisarasta aukeaa todellinen mikrokosmos. Hunajaa, mehiläisvahaa, omenaa, rusinaa, vaniljaa, appelsiinimarmeladia (jossa kuorta mukana). Kaiken kruunaa kuiva tammisuus, jossa on mausteet kohdallaan. Suutuntuma on vahamainen ja iskevä, tekstuuri tiivis ja runsas – tämä tuntuu paljon iäkkäämmältä kuin mitä etiketti kertoo. Jälkimaku on sokerisen omenainen, hunajainen, tamminen, hiukan pippurinenkin. Pieni savu pilkistää taustalla. Erittäin pitkä ja uloitteikas, havuinen finaali. Vesilisä avaa sherryisyyttä ja yrttisyyttä kauniisti. Tämä myös kestää vettä erittäin hyvin.

Arvio: Loistava viski. No nonsense -tavaraa, joka tuo tietyt iäkkäät Brorat mieleen. 93/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Magazine 89/100 (Annabel Meikle), 88/100 (Chris Goodrum).

Mortlach 15 yo, Gordon & MacPhail 43%

Mortlachin pieni tislaamo perustettiin vuonna 1823. Gordon & MacPhailin lisenssillä valmistamat pullotteet ovat sen tunnetuimpia tuotteita – Flora & Fauna -pullotteen ohella.

Tämä Mortlach-lisenssipullote sisältää tiettävästi ex-sherrytynnyreissä kypsyneitä viskejä (first fill & refill).

Mortlach 15 yo, Gordon & MacPhail

(43%, Gordon & MacPhail, licenced bottling, +/- 2012, 35 cl)

Tuoksu: Miellyttävä sherryisyys nousee ensin. Hyvin makea ja ”painava” tuoksu. Erottuva tervaleijona. Ylikypsiä kirsikoita ja kuparia. Pähkinöitä. Maltaisuutta ja palasaippuaa. Hyvä kokonaisuus, lupaa paljon.

Maku: Makean tuoksun jälkeen sherryinen maku on yllättävän hapan, jopa eltaantunut. Maltaisuudessa on tummaa olutta, tiettyä imelyyttä ja öljyisyyttä, nahkaa. Tervaisuus ja kuparinen epäpuhtaus yllättävät myös. Paahdettuja kastanjoita, karvasmantelia ja glühweinia joulutorilla. Paksun profiilin takana tämä tuntuu kuitenkin ohuelta, paletissa on haaleanruskeat sävyt. Jälkimaku on happaman maltainen, hedelmäinen, siirappinen, nahkainen, hitusen rikkinen ja mausteinen, ei kovin pitkä. Hiukan kitkerä maku jää suuhun.

Arvio: Lähtökohdat ovat kunnossa, mutta tasapaino pettää. Vajoaa keskikastiin. 82/100