Highland

Glengoyne 21 yo 43%

Glengoynen tuotannon arvostetuin osa ovat olleet nämä täysin ex-sherrytynnyreissä kypsyneet viskit. Glengoyne-kimaran viimeisenä viskinä 21-vuotias noin vuodelta 2012.

Glengoyne 21 yo

(43%, OB, +/- 2012, Sherry Matured, 5 cl miniature)

Tuoksu: Rotevan maltainen ja makea. Vahva säilykekirsikka, imelää suitsuketta. Kun viski on viettänyt hetken aikaa lasissa, tuoksuista nousee esiin kanervahunaja. Sen jälkeen löytyy rommirusina-toffeefudge. Oikeastaan aika hyvä tasapaino, sherry toimii hienosti.

Maku: Kevyestä rungosta huolimatta oikein herkullinen. Maltaisuus toimii hyvin. Alussa nousee aavistuksen savuinen kanervahunaja (joka tuo mieleen Highland Parkin), sitä seuraa tummien hedelmien kirjo (uuniomenaa, luumua, taatelia). Sherry kantaa makuja, kokonaisuus on lempeä. Keskipitkä jälkimaku on hento mutta kermaisen sherryinen ja makean karamellinen.

Arvio: Kevyellä profiililla tämä on parasta, mitä sherrytynnyrillä voi tehdä. Kun tisle on rungoltaan näin ohut, tätä on pakko pitää onnistuneena kokonaisuutena lajissaan. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 84/100. Whisky Monitor Database 83/100 (per 11).

Glengoyne 17 yo 43%

Glengoyne-kimara jatkuu 17-vuotiaalla pullotteella. Tunnen tislaamon tuotantoa hiukan ohuesti, ehkä siksi, että siitä on ollut vaikea saada otetta.

Ian MacLeod osti Glengoynen tislaamon Edringtonilta ja aloitti toiminnan 16.4.2003. Sen jälkeen logokin on muuttunut jo pariin kertaan.

Glengoyne 17 yo

(43%, OB, +/- 2012, 5 cl miniature)

Tuoksu: Pistävän sherryinen, tukevan maltainen. Vahva appelsiini: kuorta, hedelmälihaa, tuoremehua. Rusinaa, kuminaa, luumukiisseliä. Saippuaa, vaahtoavaa pesuainetta. Ei kovin kutsuva kokonaisuus – äitelä ja pisteliäs yleisvaikutelma.

Maku: Tuoksuun nähden jälleen kohtuuttoman ohut ja kevyt. Sherry tulee ensin yhdessä humauksessa, sitten kunnon puraisu tuoretta appelsiinia, se taas jakautuu kahviin, mausteisiin – ja hiipuu pois. Maun keskivaihe on ontto. Jälkimaku alkaa taas puskea pintaan ylikorostunutta sherryä (finon hapokkuutta ja oloroson makeutta) ja hedelmäkakkua. Mutta paletti on kapea, siitä ei pääse mihinkään.

Arvio: Sherryisempi versio kevyestä kymppivuotiaasta. Ei säväytä tämäkään. Kymppivuotias maistuu tämän rinnalla todella maltaiselta, saippuainen suolaisuus tuntuu heti. On tämä parempi kuin se. 79/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 78/100. Whiskynotes 81/100. Whisky Monitor Database 82/100 (per 13).

Glengoyne 10 yo 40%

Edessä on kolmen Glengoynen kimara miniatyyrisetistä. Vuonna 1833 perustettu Glengoynen tislaamo uudistettiin vuosina 1966–1967. Huomattava osa sen kevyestä viskistä menee Cutty Sark ja Famous Grouse -sekoiteviskeihin.

Glengoyne 10 yo

(40%, OB, +/- 2012, 5 cl miniature)

Tuoksu: Siirappisen makea, öljyinen, ruohoinen. Kosteaa hedelmäkakkua, käyneitä luumuja. Paksu ja hiukan tunkkainen vaikutelma.

Maku: Karamellinen, hedelmäinen ja maltainen. Tuoksun herättämiin lupauksiin verrattuna pettymys. Maku on niin hento, että siitä on vaikea saada otetta – blendimäinen fiilis. Aamupuuroa, ruohoa. Jälkimaku tulee vaisuna, makean tammisena, kevyen mausteisena ja hennon sherryisenä.

Arvio: Vain hiukan blendien yläpuolella. Ei juuri säväytä missään. 77/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 78/100. Whiskynotes 75/100. Whisky Monitor Database 79/100 (per 11).

Glenmorangie 10 yo Original 40%

Vuonna 1843 perustettu Glenmorangie aloitti tislaamisen marraskuussa 1849. Sen kymppivuotias on klassikko omalla sarallaan, kuuluisien Tainin kuudentoista miehen aikaansaannosta.

Glenmorangie 10 yo Original

(40%, OB, +/- 2012, 5 cl miniature)

Tuoksu: Pirskahtelevan hedelmäinen. Päärynälimonadia ja Pommacia. Hunajaa, appelsiinimarmeladia – makeus on konsentroitunutta. Maltaisuutta löytyy myös, samoin hiukan mehiläisvahaa. Houkutteleva vaikutelma.

Maku: Seuraa hyvin tuoksua. Vahva päärynä tulee ensin, sitten appelsiinin kanssa muut hedelmät. Maku kääntyy vähitellen tammiseen suuntaan, suutuntuma kuivuu, kunnes hunaja nousee pintaan. Maltaisuus voimistuu loppua kohden, tietty hapokkuus samoin. Hiukan kirpeä jälkimaku, vihreää teetä ja sitruunaa maltaisuuden seassa.

Arvio: Tasapainoinen, päärynäinen ja pirskahteleva kymppivuotias. Ei hassumpi viski ollenkaan, limonadimaisuudessaan jopa omaperäinen. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 78/100. Whiskynotes 77/100. Whisky Monitor Database 77/100 (per 12).

Old Pulteney 12 yo 40%

Pitkään Skotlannin mannermaan pohjoisimpana tislaamona tunnettu Old Pulteney perustettiin 1826. Se on yksi maan harvoista kaupungin sisällä sijaitsevista tislaamoista. Nyt maistelussa Pultikan 12-vuotias.

Old Pulteney 12 yo

(40%, OB, +/- 2012, 35 cl)

Tuoksu: Maltainen. Kinuskisen makea, silti hiukan suolainen (merisuolaa). Hedelmäisyys vie ajatukset sitruunaan ja appelsiiniin. Hiukan saippuainen vaikutelma, laventelia.

Maku: Korostuneen maltainen. Yllättävän suolainen. Eräänlaista makrillia sen suolaisuuden ja maltaisuuden yhdistelmässä. Silti suutuntuma on maukas ja herkullinen. Jälkimaku on makeutuva, pehmeän tamminen, suoranaisen kinuskinen ja melko pitkä. Öljyisestä suutuntumasta huolimatta jälkimakua seuraa raikkauden tunne. Jotain virkistävää tässä on.

Arvio: Odottamattoman herkullinen perusmalt, jossa maltaisuuden ympärille on kerääntynyt monta hyvää ominaisuutta. Kokonaisuutta kantaa suolaisen ja makean toimiva balanssi. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 81/100. Whiskynotes 78/100. Whisky Monitor Database 77/100 (per 10).

Royal Lochnagar 12 yo 1996/2009, Cadenhead’s 58,5%

Royal Lochnagar aloitti vuonna 1845 maatilatislaamona, ja vuonna 1848 sen johtaja John Begg keksi kutsua prinssi Albertin maistamaan uutta viskiä. Prinssi saapuikin varoittamatta tislaamoon kuningatar Viktorian ja lastensa kanssa. Siitä lähtien tislaamo on käyttänyt etuliitettä Royal ja sen tuotteet ovat kuuluneet Balmoralin linnan vakiovarustukseen.

Tämä Cadenheadin pullote on kypsynyt uudelleenhiilletyssä butt-kokoisessa ex-bourbontynnyrissä (noin 500 litraa). Tällaisella re-charrauksella voidaan siis elvyttää melko elähtänytkin tynnyri uuteen käyttöön. Mitään savunmakuja sieltä on turha odottaa, enemmänkin makeutta.

Royal Lochnagar 12 yo 1996/2009, Cadenhead’s

(58,5%, Cadenhead’s Cask Ends, 1996–2009, recharred butt, 20 cl)

Tuoksu: Vahva ananas! Myös muita hedelmiä: kuivattua aprikoosia, persikkaa. Maltaisuus tuntuu pistävänä ja hiukan puumaisena. Alkoholi tulee makeana läpi. Lisätyllä vedellä kukkaisuus nousee hedelmien rinnalle.

Maku: Makean karamellimainen ja jotenkin ”tiivis”. Pyöreä suutuntuma. Maun keskivaiheilla hedelmäisyys korostuu, etenkin ananas. Jännittävä lakritsaisuus nousee esiin, sen jälkeen siirappisuus. Jälkimaku tulee maltaisena ja tammisena, lämmittää pitkään. Lisätyllä vedellä karamellimaisuus korostuu.

Arvio: Tasapainoinen ja yllättävän monipuolinen makukokemus. Ananas jää mieleen. 85/100

Edradour 10 yo 40%

Edradour on Skotlannin pienin tislaamo, ja sitä pyörittää vain kolme miestä. Alun perin Edradour perustettiin vuonna 1825, mutta nykyisissä tiloissa se on toiminut vuodesta 1837. Omistajana on Andrew Symingtonin Signatory ja käsissämme tänään tislaamon peruskymppi.

Edradour 10 yo

(40%, OB, +/- 2012, 20 cl)

Tuoksu: Paksun sherryinen ja maltainen. Rotevampi kuin olin etukäteen luullut. Kypsiä hedelmiä, persikoita ja luumuja, appelsiinia. Karvasmantelia. Öljyinen ja vähän tunkkainen vaikutelma. Kukkaisuudesta tulee lähinnä kasvihuone mieleen.

Maku: Ohuempi ja laimeampi kuin tuoksu antaa odottaa, mutta ei silti ollenkaan huono. Ensimaussa makea kermatoffee miellyttää. Sen jälkeen maltaisuus on hyvin kevyt ja sävytön. Hiukan kanelia ja säilöttyjä hedelmiä (persikkaa) löytyy maun keskivaiheilta. Jälkimaku on hennon maltainen, lyhyt ja ujo.

Arvio: Mainettaan parempi perusmalt. Tuoksu ei juuri houkuttele, mutta maun reipas kermatoffee ilahduttaa. 80/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 78/100 (per 1).

Ben Nevis 12 yo 1996/2009, Cadenhead’s 57,1%

Vuonna 1825 perustettu Ben Nevis sijaitsee Britannian korkeimman vuoren juurella. Se saa vetensä vuoren rinteeltä virtaavasta purosta. Tämä Cadenhead’s-pullote on peräisin hogshead-koon ex-bourbontynnyrissä (225 litraa).

Ben Nevis 12 yo 1996/2009, Cadenhead’s

(57,1%, Cadenhead’s Cask Ends, 1996–3/2009, bourbon hogshead, 20 cl)

Tuoksu: Kukkainen, ruohoinen, hiukan karvas. Appelsiinia, kookosta, kiillotusainetta. Paahteisuutta. Pistävän maltainen. Ei houkuttele.

Maku: Ensipuraisu on voimakkaan sitruksinen, kuiva ja kukkainen. Vahvat tanniinit suipistavat heti suuta. Monivitamiinimehu (mango-aprikoosinektari) maistuu voimakkaasti. Jälkimaku on tamminen ja kirpeä. Veden lisääminen voimistaa mehua ja hedelmäisyyttä entisestään, vahvat esterit ja vahamaisuus korostuvat.

Arvio: Kuiva ja kukkainen, melkein läpinäkyvä viski on kuin huokaus pakkaspäivänä. Makupaletti jää monivitamiininektarista huolimatta liian kapeaksi, jotta herättäisi suurempia tunteita. 79/100

Dalwhinnie 15 yo 43%

Dalwhinnie sijaitsee yksinäisellä tasangolla läntisellä Ylämaalla Strathspeyn alueella. Se perustettiin 1897 ja aloitti toimintansa seuraavan vuoden alussa. Dalwhinnie on kuulunut alusta asti Diageon Six Classic Malts -valikoimaan, ja tämä 15-vuotias on tislaamon klassinen perustuote.

Dalwhinnie 15 yo

(43%, OB, +/- 2012, 20 cl)

Tuoksu: Täyteläinen, lempeän maltainen. Yrttiä, ruohoa, appelsiinia, rasvaista työkalupakkia. Hiukan hunajaa, sulaa voita, aamupuuroa, kypsää omenaa, aavistus savua.

Maku: Maltainen ensipuraisu, jossa korostuu tietty puiseva tammisuus. Ylämaan robusti suutuntuma, jota karamelli hieman pehmentää. Mausteet ja tammi dominoivat kokonaisuutta. Body on pyöreä, mutta makujen kirjo jää kapeaksi. Jälkimaussa tanniinit alkavat tympäistä, hapan tammisuus ei ole mikään nautinto. Mausteet ovat kuitenkin kohdallaan ja yrttisyys toimii.

Arvio: Pehmeä viski, jolla on äkkiväärä luonne. Tammisuus kiristää suuta ja ulottuvuudet jäävät melko vähiin. Mausteisuus kuitenkin pelastaa paljon. 81/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 80/100. Whiskynotes 84/100. Whisky Monitor Database 81/100 (per 1).

Aberfeldy 21 yo 40%

Aberfeldy perustettiin 1896 ja tislaaminen aloitettiin kahta vuotta myöhemmin. Aberfeldy on ollut Dewar’s -sekoiteviskin pääelementti. Nyt kuitenkin maistelussa tislaamon lippulaiva, 21-vuotias.

Aberfeldy 21 yo

(40%, OB, +/- 2012, 70 cl)

Tuoksu: Paksun maltainen, sherryinen ja hunajainen. Tuoretta kirsikkaa, karamelliä, appelsiinimarmeladia. Hieno monitasoisuus, koko spektrin sitruksesta hunajan kautta sherryyn pystyy erottelemaan. Tukeva.

Maku: Hienostunut maltaisuus. Savuinen hunaja. Paahteinen tammisuus. Makea sherryisyys. Herkkä mausteisuus (kanelia, kuminaa). Pyöreä body, viski vyöryy kitalakeen lempeän täyteläisenä. Jälkimaku on tyylikkään maltainen ja makea. Paahteisuus ja kahvin pavut tuntuvat suussa aivan lopuksi.

Arvio: Harvoin näin maltainen viski on näin monitasoinen. Ulottuvuudet vielä erottuvat harvinaisen helposti, ja tuntuu, että niitä löytää koko ajan lisää. Kuivan lempeä savu yhdistyy makeaan hunajaan. Tämä on hyvää! Tosin voimaa voisi olla enemmänkin, ehkä 40 % on sittenkin vähän mieto tälle. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 86/100. Whisky Monitor Database 88/100 (per 3).