Diageo

Glenlossie 15 yo 1997/2012, The Ultimate Selection 46%

Glenlossien tislaamo rakennettiin vuonna 1876 Lossien laaksoon Elginin eteläpuolelle. Viski meni pitkään vain sekoituksiin, kunnes 1990-luvun alussa Diageo toi markkinoille 10-vuotiaan Glenlossien Flora & Fauna -sarjaan.

Nyt maistelussa on The Ultimate Selectionin pullottama Glenlossie, joka on peräisin hogshead-kokoisesta ex-bourbontynnyristä (225 litraa).

Glenlossie 15 yo 1997/2012, The Ultimate Selection

(46%, van Wees’ The Ultimate Selection, 18.2.1997–16.10.2012, Cask No. 811, 343 bts., 70 cl)

Tuoksu: Voimakas maltaisuus ja korosteinen hedelmäisyys (kirpeä hedelmäsalaatti, omenaa ja ananasta). Vaniljainen, makea ja yllättävän täyteläinen vaikutelma. Mineraalinen ja valkoviinimäinen, pyöreä. Hyvä!

Maku: Roteva maltaisuus tulee ensin. Tämä odotella on odotuksia tukevampi viski. Maltaisuus pilkkoutuu hedelmäiseksi ja raikkaaksi, tuore ja makea ananas hallitsee. Kirpeydellä ja makeudella on hyvä balanssi. Jälkimaku jatkuu suoraan ja raikkaana, mineraalinen fiilis pysyy yllä loppuun saakka. Hyvin puhdas, keskipitkä loppuliuku. Kaikkineen onnistunut bourbonkypsytys kantaa maltaista kokonaisuutta.

Arvio: Tasainen makuelämys, tuoksu ja maku peilautuvat hienosti keskenään. Ananas ja maltaisuus balanssissa. Ylitti odotukset. 84/100

Lagavulin 12 yo Special Release 2012, 56,1%

Vuonna 1816 perustettu Lagavulin oli 1990-luvun myydyin Islay-viski. Sittemmin se on jäänyt myyntitykkien varjoon, mutta laadusta on pidetty kiinni.

Iain McArthur kuvailee YouTubeen ladatulla hienolla videolla Lagavulinin 10-vuotiasta Baby Lagavuliniksi. Kovin paljon vanhempaa ei ole tämä 12-vuotiaskaan. Tuote on viettänyt ikänsä hogshead-kokoisissa ex-bourbontynnyreissä (refill American oak).

Lagavulin 12 yo Special Release 2012

(56,1%, OB, 12th Release, 2012, 31 656 bts., 70 cl)

Tuoksu: Savuisen vaniljainen. Tervaa, lakritsia. Raskaan rasvaiset ja voimakkaat esterit, jopa aldehydejä löytyy (tosin kukkaiseksi kutsuminen ei tekisi tälle oikeutta). Suolaa ja merilevää, Lagavulinin tunnusmerkit. Lisätyllä vedellä esille nousevat lihaisuus ja kinuskisuus. Mahtava balanssi ja houkutteleva esillepano.

Maku: Tervainen lähtö, todella maukas ja lihaisa turpeisuus tulee ensin. Sitrushedelmät ja suola nousevat sen takaa. Hedelmäisyys on jopa herkkää, kookos ja vanilja tuntuvat puhtailta. Maun keskivaiheilla spektri laajenee hunajaiseksi ja pehmeäksi. Jälkimaku on herkullisen suolainen ja samalla paahteisen hedelmäinen ja makea. Wow! Vesilisä taittaa kovinta savua ja lisää kinuskia.

Arvio: Hienompia savuviskejä. Pehmeä, moniuloitteinen, silti vakuuttavan suora. 92/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 91/100.

Linkwood 26 yo 1984/2010, Dewar Rattray 55,9%

Vuonna 1821 rakennettu Linkwood laajeni vuonna 1971 toisella tislaamolla, ja nykyään nämä tislaamot tunnetaan nimillä Linkwood A ja Linkwood B. Tuotanto kuitenkin kypsyy yhdessä paikassa. Tämä Linkwood-yksilö on peräisin ex-bourbontynnyristä.

Linkwood 26 yo 1984/2010, Dewar Rattray

(55,9%, A.D. Rattray, 15.3.1984–22.10.2010, Cask No. 1624, 306 bts., 70 cl)

Tuoksu: Tumman hedelmäinen ja karamellinen. Säilykekirsikkaa. Paahdettua vaahtokarkkia (!). Mausteita, lähinnä kanelia. Mustaa teetä. Erittäin jykevä maltaisuus. Vesilisällä tuoksun kukkaisuus lisääntyy.

Maku: Onpa omaperäinen! Jopa ilman veden lisäystä täysin juotava. Uskomattoman jykevä maltaisuus, josta tuli esimakua jo tuoksussa. Karamelli maistuu, suu suorastaan vuoraantuu sillä. Tumma hedelmäisyys tuntuu taustalla, uuniomenat ja kypsät luumut. Jälkimaku on vähintään erikoinen: suussa tuntuu aivan samanlainen karhea hapokkuus kuin tšekkiläisen pils-oluen jälkeen. Tammisuus alkaa kuivattaa suuta sen jälkeen. Vesilisä pehmentää makuja tasaisesti, mutta ei tuo mitään lisää. Jälkimaku on uljaan pitkä kuitenkin.

Arvio: Upealla jälkimaun kirjolla varustettu yllättäjä. Hyvä kokemus kaikkineen. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 89/100 (per 1).

Glen Spey 12 yo Flora & Fauna 43%

Glen Speyllä on hämmentävä yhtäläisyys naapuriinsa Glenrothesiin. Glen Speyn viskistä suurin osa päätyy Lontoon St. Jamesilla sijaitsevalle Justerini & Brooksille J&B-sekoiteviskin komponentiksi. Samalla kadulla sijaitsee Berry Bros. & Rudd, jonka omistama Glenrothes on Cutty Sark -sekoiteviskin pääainesosa.

Nyt maistossa Glen Speyn Flora & Fauna -pullote, joka on sitä viimeistä neljän uuden pullotteen sarjaa 2000-luvun puolelta.

Glen Spey 12 yo Flora & Fauna

(43%, OB, +/- 2012, 70 cl)

Tuoksu: Kirpeän kukkainen ja vahvan maltainen. Maltaisuuden keskellä merisuolaa ja kuivaa heinää. Esterit jyräävät. Saippuaa ja huokeaa parfyymiä. Imelyys ja kirpeys eivät oikein löydä tasapainoa.

Maku: Makean maltainen, aavistuksen terävä ja runsaan kukkainen. Pilsneriä ja sitruunaa. Maun keskivaiheilla suutuntuma sakkaa ja lievä puisevuus nousee esiin. Jälkimaku on kuitenkin vahvasti makeutuva ja pirteän hunajainen. Lopuksi suolaisuus noustaa taas päätään. Jälkimaku keskipitkä ja runsas.

Arvio: Maltainen ja kukkainen perusviski. Plussaa suolaisuudesta. 81/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 70/100. Whisky Monitor Database 77/100 (per 6).

Dailuaine-Glenlivet 12 yo 1994/2006, Cadenhead’s 56,2%

Dailuaine perustettiin 1851, mutta se tuhoutui pahoin vuoden 1917 tulipalossa. Nyt maistelussa Skotlannin vanhimman itsenäisen pullottajan eli Cadenheadin pullottama Dailuaine.

Dailuaine-Glenlivet 12 yo 1994/2006, Cadenhead’s

(56,2%, Cadenhead’s Authentic Collection, 1994–9/2006, 20 cl)

Tuoksu: Kukkainen ja makean vaniljainen. Hapokkaan valkoviinimäinen, käyneitä omenia ja hedelmäsokeria. Kiillotusainetta ja pesuainetta taustalla. Hyvin hento yleisvaikutelma.

Maku: Miellyttävän täyteläinen, paljon tukevampi kuin tuoksu antoi odottaa. Hedelmäisyyttä ja kukkaisuutta todella riittää. Jopa laimentamattomana miellyttävän pehmeä. Maun keskivaiheilla tanniinit ottavat valtaa, inkivääri ja mausteet nousevat yhdessä paahteisen tammisuuden kanssa. Jälkimaku on edelleen maltaisen hedelmäinen, mutta musta tee jää suuhun viimeiseksi mauksi.

Arvio: Hedelmiä ja kukkia yli oman tarpeen. Onnistunut lajissaan, mutta viimeinen silaus jää puuttumaan. 83/100

Royal Lochnagar 12 yo 1996/2009, Cadenhead’s 58,5%

Royal Lochnagar aloitti vuonna 1845 maatilatislaamona, ja vuonna 1848 sen johtaja John Begg keksi kutsua prinssi Albertin maistamaan uutta viskiä. Prinssi saapuikin varoittamatta tislaamoon kuningatar Viktorian ja lastensa kanssa. Siitä lähtien tislaamo on käyttänyt etuliitettä Royal ja sen tuotteet ovat kuuluneet Balmoralin linnan vakiovarustukseen.

Tämä Cadenheadin pullote on kypsynyt uudelleenhiilletyssä butt-kokoisessa ex-bourbontynnyrissä (noin 500 litraa). Tällaisella re-charrauksella voidaan siis elvyttää melko elähtänytkin tynnyri uuteen käyttöön. Mitään savunmakuja sieltä on turha odottaa, enemmänkin makeutta.

Royal Lochnagar 12 yo 1996/2009, Cadenhead’s

(58,5%, Cadenhead’s Cask Ends, 1996–2009, recharred butt, 20 cl)

Tuoksu: Vahva ananas! Myös muita hedelmiä: kuivattua aprikoosia, persikkaa. Maltaisuus tuntuu pistävänä ja hiukan puumaisena. Alkoholi tulee makeana läpi. Lisätyllä vedellä kukkaisuus nousee hedelmien rinnalle.

Maku: Makean karamellimainen ja jotenkin ”tiivis”. Pyöreä suutuntuma. Maun keskivaiheilla hedelmäisyys korostuu, etenkin ananas. Jännittävä lakritsaisuus nousee esiin, sen jälkeen siirappisuus. Jälkimaku tulee maltaisena ja tammisena, lämmittää pitkään. Lisätyllä vedellä karamellimaisuus korostuu.

Arvio: Tasapainoinen ja yllättävän monipuolinen makukokemus. Ananas jää mieleen. 85/100

Glenkinchie 12 yo 43%

Ilmeisesti vuonna 1837 perustettu Glenkinchie on monille Edinburghin-kävijöille tuttu tislaamo: sinne pääsee yhdellä bussilla kaupungin keskustasta, jos vain jaksaa kävellä loppumatkan perille. Tislaamon perustuote on nykyään tämä 12-vuotias pullote.

Glenkinchie 12 yo

(43%, OB, +/- 2012, 20 cl)

Tuoksu: Ruohoinen, öljyinen, yllättävän voimakas ja hapan. Yrttejä (minttua), hiukan kanervaa, aavistus appelsiinia. Sitruksista, kirpeää olutta. Hunajainen ja kukkainen kokonaisuus.

Maku: Ruohoinen oluen maku aloittaa. Tietty happamuus kulkee mukana koko ajan. Aiempaan öljyiseen 10-vuotiaaseen verrattuna tämä on todella kuiva. Lopussa nousee espressomainen, hieman kitkerä paahteisuus. Jälkimaku on kuitenkin ryhditön ja liukenee lopuksi kokonaan.

Arvio: Viskiä ilman luonnetta. Sinänsä tasaista kokonaisuutta vaivaa happamuus, johon oma suuni ei taivu. Kun ei maistu, niin ei maistu. 72/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 77/100. Dramming 82/100. Whisky Monitor Database 78/100 (per 12).

Dalwhinnie 15 yo 43%

Dalwhinnie sijaitsee yksinäisellä tasangolla läntisellä Ylämaalla Strathspeyn alueella. Se perustettiin 1897 ja aloitti toimintansa seuraavan vuoden alussa. Dalwhinnie on kuulunut alusta asti Diageon Six Classic Malts -valikoimaan, ja tämä 15-vuotias on tislaamon klassinen perustuote.

Dalwhinnie 15 yo

(43%, OB, +/- 2012, 20 cl)

Tuoksu: Täyteläinen, lempeän maltainen. Yrttiä, ruohoa, appelsiinia, rasvaista työkalupakkia. Hiukan hunajaa, sulaa voita, aamupuuroa, kypsää omenaa, aavistus savua.

Maku: Maltainen ensipuraisu, jossa korostuu tietty puiseva tammisuus. Ylämaan robusti suutuntuma, jota karamelli hieman pehmentää. Mausteet ja tammi dominoivat kokonaisuutta. Body on pyöreä, mutta makujen kirjo jää kapeaksi. Jälkimaussa tanniinit alkavat tympäistä, hapan tammisuus ei ole mikään nautinto. Mausteet ovat kuitenkin kohdallaan ja yrttisyys toimii.

Arvio: Pehmeä viski, jolla on äkkiväärä luonne. Tammisuus kiristää suuta ja ulottuvuudet jäävät melko vähiin. Mausteisuus kuitenkin pelastaa paljon. 81/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 80/100. Whiskynotes 84/100. Whisky Monitor Database 81/100 (per 1).

Glen Elgin 12 yo 43%

Glen Elgin rakennettiin 1898, ja se aloitti toimintansa 1.5.1900. Vuonna 1964 koko tislaamo uudistettiin, mutta vanhat kupariset worm tub -jäähdyttimet ja pot still -pannut säästettiin.

Glen Elginin 12-vuotias on kypsynyt refill-bourbonissa ja piipahtanut käsittääkseni myös ex-sherryssä.

Glen Elgin 12 yo

(43%, OB, +/- 2012, 70 cl)

Tuoksu: Silkkaa appelsiinia! Mehua, kuorta, hedelmälihaa. Kirpeyttä ja makeutta sopivassa suhteessa. Kuivan maltainen ja maitosuklainen yleisvaikutelma. Taustalla tosin kevyt rikinkatku.

Maku: Tuoksua pehmeämpi maku, jossa maitosuklaa korostuu. Kevyt ja ruohoinen suutuntuma, siltä osin suorastaan helppo viski. Kermainen, miedon sitruksinen. Kepeä jälkimaku nostaa pintaan hienoisen rikkisyyden lisäksi hapanta maltaisuutta ja hiukan kitkerän mausteisuuden. Silti kokonaisuus on makea ja miellyttävä, ja tasapaino on kohdallaan. Jälkimaku jää kuitenkin suhteettoman lyhyeksi.

Arvio: Appelsiinilla maustettu maitosuklaa muuttuu suussa vähitellen kitkerän maltaiseksi, kunnes katoaa. Jälkimaun hentoudesta huolimatta aivan oivallinen viski. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 78/100. Dramming 81/100. Whisky Monitor Database 81/100 (per 2).

Oban 14 yo 43%

Läntisellä Ylämaalla toimiva Oban perustettiin jo 1794. Pientä colosseumia muistuttava tislaamo oli 1800-luvulla hetken aikaa pahamaineisten Pattisonin veljesten omistuksessa.

Pattisonien vedätyksestä alkanut kriisi räjähti joulukuussa 1898 ja vei monta tislaamoa konkurssiin. Oban on kuitenkin pysynyt pystyssä, jos parin vuoden hiljaisia jaksoja ei lasketa mukaan.

Oban 14 yo

(43%, OB, +/- 2012, 20 cl)

Tuoksu: Makeudessa tuntuu banaania ja lakritsia, se taittuu mietoon turpeeseen ja ruohoon. Greippimäistä kirpeyttä, taustalla myös kumia ja aamupuuroa. Mehukas vaikutelma, houkutteleva, myös hiukan suolainen. Paljon erilaisia elementtejä on tarjolla, mutta kokonaisuus on sittenkin enemmän sekava kuin monitasoinen.

Maku: Paksu ensivaikutelma, joka kuitenkin liukenee vauhdilla. Sitruksinen ja tamminen, ruohoisen maltainen keskivaihe. Jotain glenfiddichmäistä tässä on, suutuntumassa ja bodyssa. Suola alkaa nousta pintaan jälkimaussa, ja tietynlainen vahamaisuus korostuu. Jälkimaun loppu on hento ja maltainen.

Arvio: Tuoksu lupailee kaikenlaista, mutta maku ei aivan seuraa perässä. Selvä kesäviski! 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 82/100. Dramming 79/100. Whisky Monitor Database 79/100 (per 10).