Diageo

Glen Ord 2004/2009, Càrn Mòr 46%

Vuonna 1838 perustettu Glen Ord tunnetaan lähinnä Singleton-pullotteistaan. Oikeastaan vain 12-vuotiasta OB-versiota on ollut myynnissä tislaamon omalla nimellä. IB-pullotteita ei juuri ole näkynyt, kunnes törmäsin tähän Càrn Mòriin, joka on peräisin ex-bourbontynnyristä.

Glen Ord 2004/2009, Càrn Mòr

(46%, Càrn Mòr, Vintage Collection, 2004–2009, Cask No. 55, 1593 bts., 20 cl)

Tuoksu: Grappaa. Tylppä viinan tuoksu. Aloe veraa, vaniljaa, vartalovoidetta. Dominoiva kukkaisuus (orvokki). Hapanta valkoviiniä, havuja. Hyvin ohut tuoksu, kuten tämän ikäiseltä viskiltä voi odottaakin.

Maku: Erittäin tamminen, tanniinit käyvät heti kiinni. Sitruunankuorta, maltaisuutta, tiettyä puhtautta ja pirteyttä. Aamiaismuroja, hammastahnaa (piparminttua). Muistuttaa hiukan toista maistamaani Speyside-nuorikkoa, Glenglassaugh’ta. Jälkimaku on tamminen, vaniljainen, alkoholinen, kevyt ja hyvin lyhyt.

Arvio: Viisi vuotta ei vielä riitä mihinkään, jos käytössä on tällainen ex-bourbontynnyri. Pisteet voisivat olla myös alhaisemmat, mutta armoa täytyy antaa, kun on kyseessä vasta viisivuotias. 72/100

Dufftown 13 yo 1993/2006, Gordon & MacPhail 43%

Dufftownin tislaamo perustettiin 1896, ja se oli yksi Pattisonin kriisin selviytyjistä. Matalan profiilin brändinä ja tuotannoltaan suurena se on kuulunut Singleton-sarjaan. Vuonna 2006 viskistä julkaistiin myös 15 yo Flora & Fauna -pullote.

Tämä Gordon & MacPhailin Connoisseur’s Choice -sarjassa julkaistu yksilö on kypsynyt ex-bourbontynnyreissä (refill American hogsheads).

Dufftown 13 yo 1993/2006, Gordon & MacPhail

(43%, Gordon & MacPhail, Connoisseur’s Choice, 1993–2006, 5 cl miniature)

Tuoksu: Tuoretta kurkkua, erityisesti kuoria. Muitakin vihanneksia (jäävuorisalaattia) ja kukkia (apilaa). Yrttejä – minttua. Mentholia. Erittäin raikas ja kirpeä tuoksu, suoraan hevi-osastolta. Hiukan vaniljaa. Kaikkineen melko ohut vaikutelma.

Maku: Peilaa tuoksua yllättävän tarkasti: kurkkua, jäävuorisalaattia, vesimelonia, mentholia… Todella nuori ja tuore fiilis, suutuntuma on pisteliäs ja haihtuu pian. Vanilja on kuitenkin maun pääosassa – erittäin paksu ja kuohkea vaniljakastike hallitsee. Jälkimaku on pistävän tamminen, vaniljainen ja kihelmöivän mausteinen (inkivääriä). Lyhyehkö toki. Minkäänlaista suurta elämystä ei synny.

Arvio: Hevi-osaston tuoreviski. Omaperäinen mutta epäkypsä. 79/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 78/100. Whisky Monitor Database 78/100 (per 1).

Talisker Storm 45,8%

Skyen saarella vuodesta 1831 toiminut Talisker on tuottanut viime vuosina erittäin korkealaatuista viskiä. Ikämerkitsemättömistä viskeistä se lanseerasi ensin 57° Northin, sen jälkeen tuli Storm. Storm on peräisin refill-bourbonista.

Talisker Storm

(45,8%, OB, NAS, 2013, 70 cl)

Tuoksu: Erittäin öljyinen – moottoriöljyä. Hedelmäisyyttä ja merellisyyttä. Merilevää ja rantakallion suolaa. Hunajainen makeus, pehmeä ja paljas turpeisuus – varsinaista savua tuntuu melko vähän. Lääkemäisyyttä (antiseptisiä aineita). Viinirypäleitä ja fino-sherryn kaltaista happamuutta.

Maku: Melko kevyen oloinen, hedelmäinen ja maltainen ensifiilis. Tammisuutta, vaniljaisuutta, hunajaisuutta, lääkettä ja öljyä. Makeaa turpeista savuisuutta. Sitten alkaa pippuri nousta – se täyttää maun keskivaiheen ja vie loppuun saakka mukanaan. Jälkimaku on pippurinen, hunajainen, turpeinen ja makean lämmittävä.

Arvio: Erittäin miellyttävä ja helposti lähestyttävä Talisker. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100. Whiskynotes 80/100. Dramming 85/100. Whisky Monitor Database 86/100 (per 7).

Cragganmore 1997/2009 The Managers’ Choice 59,7%

Vuonna 1870 perustettu Cragganmore tunnetaan lähinnä vain 12-vuotiaasta virallisesta pullotteestaan. Myös IB-versioita on niukalti. Vuonna 2009 tislaamo oli kuitenkin mukana The Managers’ Choice -sarjassa.

Cragganmore 1997/2009 The Managers’ Choice

(59,7%, OB, 2.5.1997–14.5.2009, Cask #2398, Bodega Sherry European Oak, 246 bts., 70 cl)

Tuoksu: Voimakas meloni – vesimeloni. Hapokas maltaisuus, runsas kukkaisuus. Öljyinen vaikutelma. Makrillia, hennosti savustettuna. Vehnäolutta ja sitruunaa. Tammisuutta. Vihreää omenaa. Vesilisä tekee tästä raikkaamman ja pirteämmän. Houkutteleva ja monipuolinen vaikutelma.

Maku: Vesimeloni maistuu heti. Suutuntuma on öljyinen mutta maku erittäin puhdas ja tamminen. Täyteläinen body, hieno konsistenssi. Hapokas, olutmainen maltaisuus. Sitruunaa, limeä, muroja, mausteita – laaja makupaletti. Jälkimaku on maltainen, tamminen, sitruksinen, vaniljainen ja pitkä. Vesilisä avaa kukkaisuutta ja suolaisuutta. Tasapainoinen kokonaisuus. Tynnyristä huolimatta ei kovinkaan sherryinen.

Arvio: Voimakas, maltainen ja pirteä esitys. Suutuntumaltaan suurta herkkua. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whiskynotes 90/100. Whisky Monitor Database 89/100 (per 2). Smoke On The Water, ”Erikoinen tapaus”.

Caol Ila 18 yo 43%

Vuonna 1886 Islayn saarella vierailut Alfred Barnard kuvaili Caol Ilaa villeimmäksi ja kuvauksellisimmaksi tislaamoksi, jonka hän on ikinä nähnyt. Caol Ilan nimi tulee Sound of Islay -salmesta, joka erottaa Islayn ja Juran saaret.

Nyt maistossa tislaamon tuorein 18-vuotias julkaisu. Se ei voi olla ihan huono.

Caol Ila 18 yo

(43%, OB, +/- 2012, 20 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen, tamminen ja savuinen. Savu on tislaamolle tyypillisesti pistävän kuivaa hiilisavua, joka on kuitenkin nätisti integroitunutta. Hedelmäinen makeus pehmentää vaikutelmaa. Erottuva omenahillo, hunaja, mieto appelsiini. Lääkemäisyyttä. Hyvin tasoja, laadukas vaikutelma.

Maku: Pehmeä ja herkullinen. Alkaa hunajaisena ja hilloisena, sitten salmiakkinen hiilisavu nousee – muttei liikaa. Makeita omenia, mehiläisvahaa, pehmeää tummaa suklaata. Taustalla yskänlääkemäinen vivahde. Kun hiilisavu hellittää, alkaa maukas jälkimaku: suolaista salmiakkia, paahdettua tammea, säilöttyjä hedelmiä. Tasapainoinen ja hieno kokonaisuus – täyteläinen ja kuiva, hedelmäinen ja suolainen.

Arvio: Komea savuviski. Täyteläisyydessä ja jälkimaussa huima parannus sinänsä jo hyvästä 12 yo:sta. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100.Whisky Monitor Database 89/100 (per 1).

Caol Ila 12 yo 43%

Caol Ilan 12-vuotias kuuluu viskeihin, joiden ääreen pitää palata aika ajoin. Islayn jättiläinen Caol Ila on perustettu 1846, mutta osa tislaamon rakennuksista on vuodelta 1879. Sen käyttämä vesi on melko mineraalipitoista, koska se on virrannut kalkkikiven läpi. Täytyypä ajatuksella maistella, miten se vaikuttaa tähän.

Caol Ila 12 yo

(43%, OB, +/- 2012, 20 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen, savuinen, vahamainen. Hiilisavua. Sitruunaa – kuorta ennen kaikkea. Tammea. Hapokasta valkoviiniä. Lääkemäisyyttä, suolaisuutta. Kuivakka yleisilme.

Maku: Erittäin kuiva aloitus, valkoviinimäinen ja pölisevän nokisavuinen. Sitruuna maistuu, samoin vanilja. Mehiläisvahaa, aamiaismuroja, herkkää mausteisuutta, suolaisuutta. Body on todella kevyt ja suutuntuma mineraalinen. Kaikki bourbonkypsytyksen elementit – jos tässä on sherrykypsytettyä viskiä mukana, sen määrän on oltava hyvin vähäinen. Jälkimaku on hiukan makeutuva, puhtaan tamminen, sitruksinen, mausteisen kihelmöivä ja vahamaisuudesta huolimatta kuiva.

Arvio: Kuivan savuviskin prototyyppi. Nokisen hiilisavun ja vahamaisen sitruksisuuden toimiva yhdistelmä. Ei pahaa sanottavaa. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 84/100. Whisky Monitor Database 83/100 (per 10).

Auchroisk 15 yo 1993/2008, Gordon & MacPhail 43%

Vuonna 1974 perustettu Auchroisk käytti single maltistaan pelkästään The Singleton -nimeä vuoteen 2001. Nykyisin sitä myydään taas Auchroiskina, vaikka yhtään OB-pullotetta ei olekaan julkaistu (ainoastaan Flora & Fauna -sarjan versio). Suurin osa tuotannosta menee J&B-sekoiteviskiin.

G&M:n Connoisseur’s Choicessa julkaistu pullote on kypsynyt ex-bourbonissa (refill American hogshead).

Auchroisk 15 yo 1993/2008, Gordon & MacPhail

(43%, Gordon & MacPhail, Connoisseur’s Choice, 1993–2008, 5 cl miniature)

Tuoksu: Makea ja hedelmäinen. Hunajamelonia, tuoretta appelsiinia, omenaa, viikunaa. Aavistus nahkaa ja tupakkaa. Rasvainen maltaisuus puskee läpi. Leikkokukkia, apilaa ja tuoretta ruohoa. Jotenkin ”painava”.

Maku: Pehmeä, makea ja pyöreä. Omenaa, päärynää, sitrusta, kukkaisuutta. Maltaisuus on suolaista sorttia (aamiaismuroja), se leikkaa hunajaisuutta. Mausteisuus alkaa purra melko pian, sitruunankuori ja mallas happamoituvat. Painava bourbonkypsytyksen tuntu vie jälkimakuun, jossa on maltaisuutta, hunajaa, tammisuutta ja vieno savu.

Arvio: Runsas ja vähän yllättävänkin painava bourbonkypsytetty perusmalt. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 78/100. Dramming 80/100. Whisky Monitor Database 80/100 (per 2).

Caol Ila 1998/2011 Distillers Edition 43%

Vuonna 1846 perustettu Caol Ila on Islayn jättiläinen. Sen vuosituotanto 6,5 miljoonaa litraa on melkein kaksinkertainen verrattuna seuraavaksi suurimpaan, Laphroaigiin. Valtaosa käytetään kuitenkin sekoitteisiin, kuten Johnnie Walkeriin ja Bell’siin.

Caol Ilan Distillers Edition on kypsynyt tuttuun tapaan ex-bourbontynnyreissä, mutta viimeistely on hoidettu makeissa ex-Moscatel-sherrytynnyreissä.

Caol Ila 1998/2011 Distillers Edition

(43%, OB, 1998/2011, Moscatel Finish, Special Edition C-si; 7-471, 70 cl)

Tuoksu: Lihaisan savuinen. Mehukkaan hedelmäinen, omenaa ja appelsiinia. Silti hyvin kuiva vaikutelma, osin hiilisavun takia. Lääkemäisyyttäkin löytyy, mutta tynnyriviimeistelyn odotettu viinimäisyys puuttuu täysin. Nahkatakkia, tupakanpuruja. Makeuden ja terävän savuisuuden yhdistelmä on kyllä toimiva.

Maku: Myötäilee tuoksua hyvin mutta on odotuksiin nähden varsin ohut. Ensin suuhun vyöryy savu, sen jälkeen makeat hedelmät valtaavat alan, sitten taas suolaisuus nousee. Tamminen suutuntuma. Jälkimaku on täynnä savua, suolaa, yskänlääketä, tammea, hiukan hunajaa. Kunpa se vain olisi vielä rotevampi ja pidempi!

Arvio: Suolainen ja hedelmäinen savuviski, jonka viimeistely ei tunnu. Oikein hyvä silti. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 82/100. Whisky Monitor Database 83/100 (per 1).

Knockando 1996/2009 The Managers’ Choice 58,5%

Vuonna 1898 perustettu Knockando on saanut nimensä gaelinkielisestä paikannimestä Cnoc an Dhu (”Pieni musta kukkula”). Knockando oli Skotlannin ensimmäinen tislaamo, joka sai sähköt.

Knockandon varastosta Diageon porukat valitsivat The Managers’ Choice -sarjaan yhden eurooppalaisessa ex-sherrytynnyrissä kypsyneen yksilön. Tummaa on.

Knockando 1996/2009 The Managers’ Choice

(58,5%, OB, 11.7.1996–18.3.2009, Cask No. 800790, Spanish Sherry European Oak, 612 bts., 70 cl)

Tuoksu: Suklainen, vahvan sherryinen. Taatelia, rusinaa, siirappia. Kumisaappaan vivahde. Mustaa kahvia. Kovaa juustoa (vanhaa goudaa). Pyöreä ja hieno tuoksu, joka tuo mieleen vanhan glenfarclasin.

Maku: Todella paksu suutuntuma! Aivan kuin siirappia joisi. Mutta on tämä hyvää: vahva sherry on upeasti integroitunut, tisle ja tynnyri ovat loistava pari. Suklaata, mustaa kahvia, sulttaanirusinoita, taateleita – silkkaa herkuttelua. Maku on synkassa tuoksun kanssa ja body muhkea. Jälkimaku on sherryinen, suklainen, pehmeän kahvinen, mausteinen ja hieno, muttei mikään valtavan pitkä. Silti vesilisä ei tullut edes mieleen.

Arvio: Onnistunut tynnyrivalinta, ikäisekseen aivan loistokas sherryviski. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100. Whiskynotes 88/100. Dramming 86/100. Whisky Monitor Database 89/100 (per 9). Smoke On The Water, ”Vahva ja mahtava ’sherryttely'”.

Inchgower 1993/2008, Gordon & MacPhail 43%

Inchgower on padogikattoinen tislaamo vuodelta 1871. Virallisia pullotteita ei oikeastaan ole edes julkaistu, ainoastaan 14 yo Flora & Fauna ja Rare Malts -versio. Vain prosentti tuotannosta pullotetaan single maltina, loppu menee Johnnie Walkeriin ja White Horseen.

Tämä Gordon & MacPhailin pullote on peräisin ex-bourbontynnyristä (refill American hogsheads). Inchgoweria tulee niin harvoin vastaan, että tämä on huomattavan mielenkiintoista päästä maistamaan.

Inchgower 1993/2008, Gordon & MacPhail

(43%, Gordon & MacPhail, Connoisseur’s Choice, 1993–2008, 5 cl miniature)

Tuoksu: Sitruksisen maltainen, kirpeä ja yllättävän alkoholinen ainakin ensi alkuun. Puhdas bourbontuoksu. Omenaa. Häivähdys savua. Hiukan lattea vaikutelma, liimaa ja tammisuutta.

Maku: Todella tamminen. Kuivahtaa aluksi suussa hiukan, kunnes kermainen suutuntuma ottaa vallan. Maltaisuuden lisäksi kirpeyttä tuovat vihreä omena ja sitruunankuori. Samalla maku on suolainen, maltaisuus kääntyy suolakalaksi ja merileväksi. Jälkimaku on hiukan savuinen, tamminen, melassinen, täynnä bourbonia. Loppua kohden tamminen kuivuus hellittää – itse asiassa aika hyvä balanssi.

Arvio: Bourbonvetoinen perusviski, jossa tammisuus ja kermaisuus kamppailevat. 81/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 81/100 (per 1).