Diageo

Port Ellen 28 yo 1979/2007, 7th Release 53,8%

Port Ellenin maine valettiin vuosina 1998 ja 2000 julkaistuilla Rare Malts -pullotteilla, mutta varsinainen houkutus siitä on kasvanut vuosittain julkaistavien virallisten pullotteiden seurauksena.

Nyt käsissä on 7th Release vuodelta 2007. Julkaisujen taso on pysynyt korkeana, mutta toisaalta myös näiden hinnat ovat vuosi vuodelta nousseet. Aina näitä lähestyy sitäkin kautta: onko tuote vielä hintansa väärti?

Port Ellen 28 yo 1979/2007, 7th Release

(53,8%, OB, 1979–2007, 7th Annual Release, 5274 bts., 70 cl)

Tuoksu: Savuinen, rasvainen, hiukan ruohoinen. Hiukan lihaa ja sisäkumia. Turvetta, vaniljaa, kanelia, heinää. Suolaista voita.

Maku: Savuinen, rasvainen ja runsas. Muhkea body, tiivis ja monitasoinen tekstuuri. Sitruunaa, greippiä, timotei-heinää, suolaa, voita. Jälkimaussa tammi imee tiukasti kiinni, mutta vähitellen vanilja, savu ja voi saavat taas tilaa. Hunajainen, tuhkainen, sitruksinen ja rasvainen finaali, joka jatkuu ikuisuuden.

Arvio: Loistava Port Ellen. Top notch. 93/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 92/100. Whisky Monitor Database 90/100 (per 9).

Port Ellen 27 yo 1982/2010, The Nectar 53%

Vuonna 1825 perustettu ja vuonna 1983 suljettu Port Ellen nauttii kulttimainetta. Kun viskimarkkinat alkoivat elpyä pian sulkemisen jälkeen, tislaamon keskeiset osat oli jo purettu.

Yllättävän paljon Port Ellen -tuotantoa markkinoille kuitenkin koko ajan valuu. Virallisten pullotteiden hinnat ovat menneet jo katosta läpi, mutta yksityisiltä pullottajilta voi löytää vielä kohtuuhinnalla hyvää viskiä. Nyt lasissa Nectaria.

Port Ellen 27 yo 1982/2010, The Nectar

(53%, The Nectar of the Daily Drams, 1982–2010, 70 cl)

Tuoksu: Savuinen ja rasvainen, mineraalinen, suorastaan raskas. Mietoa tervaisuutta, salmiakkia, suolaa, öljyisiä köysiä, laituria. Ruohoisuutta, tuoretta heinää. Sitruunankuorta, toffeeta, aavistus kreosoottia. Tiettyä maanläheisyyttä, tallia ja tuoretta tupakkaa. Hieno on. Vesilisällä tulee esiin kukkaisuutta (apilaa, orvokkia), hedelmäisyyttä (omenia, hiukan raparperia) ja hunajaa. Kaikkineen vesi makeuttaa tuoksua selvästi.

Maku: Savu ja salmiakki ovat heti läsnä. Nam. Tervaisuutta löytyy. Suutuntuma on rasvainen ja paksu, lähes kermainen. Ruohoisuus ja tallitunnelma ovat paikallaan, samoin sitruunankuori ja suolaisuus. Turpeisuus ja tupakka saavat seuraukseen vaniljaa, hunajaa ja toffeeta. Jälkimaku on suolainen, savuinen, salmiakkinen, tamminen, vähitellen makeutuva, hyvin pitkä. Huh. Vesilisä tuo esiin maltaisuutta ja kuivattaa profiilia.

Arvio: Erittäin hieno, maanläheinen ja raikkaan ruohoinen jättiläisviski. 92/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whiskynotes 92/100. Whisky Monitor Database 90/100 (per 3).

Singleton of Dufftown 12 yo 40%

Vuonna 1896 perustettu, valtava Dufftownin tislaamo on Bell’s-sekoiteviskin koti. Omistaja on pitänyt sitä matalan profiilin laitoksena ja käyttänyt usein pelkkää Singleton-nimeä. Nyt maistossa 12-vuotias perusmalli.

Singleton of Dufftown 12 yo

(40%, OB, +/- 2012, 5 cl miniature)

Tuoksu: Maltainen, appelsiininen, märän pahvinen. Jyväisyyttä, sitruksista kirpeyttä, aamupuuroa. Hiukan ummehtunut ja eltaantunut. Mehumainen ja lenseä vaikutelma.

Maku: Maltainen, puuroinen, sitruksinen – ja pahvinen. Toffeeta ja kermaisuutta runsain mitoin. Valitettavasti maun tiettyä epäkypsää jyväisyyttä ei pääse pakoon. Kokonaisuus on kaikkineen hiukan likainen ja epäselvä. Paahtoleipää tuoreena, omenahilloa, hiukan hunajaa. Suutuntuma on yhtä aikaa vetinen ja pistävä. Jälkimaku on hennon toffeemainen, puuromainen, mausteinen (kanelia, basilikaa, outoja yhdistelmiä) ja kevyt. Hiipuu nopeasti.

Arvio: Melko epämiellyttävä perustuote. 76/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 75/100. Dramming 83/100. Whisky Monitor Database 77/100 (per 4).

Talisker 25 yo 2009 Edition 54,8%

Viime vuodet Talisker on julkaissut joka vuosi erän 25-vuotiasta viskiä. Nyt käsissä on vuoden 2009 pullote, joka oli seitsemäs laatuaan. Näihin 25-vuotiaisiin käytetyt tynnyrit ovat eurooppalaista ja amerikkalaista tammea, kaikki refilliä.

Talisker 25 yo 2009 Edition

(54,8%, OB, 2009, 5862 bts., 70 cl)

Tuoksu: Muhkea ja myskinen. Turpeensavua, tervaa, tuoretta tammilankkua. Vihreää omenaa (granny smith), hiukan kirsikkalikööriä. Paljon mausteita ja yrttejä (muun muassa sitruunamelissaa). Mentholia. Jykevä ja runsas tuoksu, paahtunut ja vaikuttava. Vesilisällä omena korostuu ja sitruksisuus alkaa löytyä.

Maku: Erittäin täyteläinen ja monitasoinen heti ensipuraisusta. Hienostunutta maltaisuutta säestävät vahva turve, makea toffee ja raikas menthol. Tupakkaisuutta, hedelmiä (vihreä omena, mango), kahvia, anista, mietoa kirsikkaa. Lisäksi jotain nahkaista ja myskistä. Upea suutuntuma. Jälkimaku vyöryy suuhun kirpeän paahteisena, jalostuneen pippurisena, hunajaisena ja erittäin pitkänä. Vesilisä raikastaa makua entisestään.

Arvio: Upeasti kehittynyt ja kokonaisuudessaan vaikuttava Talisker. 93/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 88/100. Whisky Monitor Database 87/100 (per 1). Whisky Magazine 77/100 (Martine Nouet).

Royal Lochnagar Selected Reserve 43% (2009)

Vuonna 1845 perustettu Royal Lochnagar on Diageon pienin tislaamo, jolta ilmestyy säännöllisesti rajoitettu erä tätä Selected Reserve -viskiä. Selected Reserve on kypsynyt ex-sherrytynnyreissä (”Refill Sherry Butts and Casks”) määrittelemättömän ajan. Nyt kädessä on vuoden 2009 versio.

Royal Lochnagar Selected Reserve

(43%, OB, NAS, 2009, 2982 bts., 70 cl)

Tuoksu: Sherryinen, nahkainen, mausteinen. Ohut runko? Voimakas maltaisuus, appelsiinimarmeladia. Pisara turvetta jossain taustalla. Kuivattua luumua. Ei kovin makea. Kaakaota (Van Houten). Neilikkaa, hiukan viikunaa. Laventelia, inkivääriä. Yleisvaikutelma on yllättävän kevyt, mutta silti houkutteleva.

Maku: Alkuun oloroso-henkinen sherryviski, on runsaasti maltaisuutta ja nahkaa ja luumua, mutta maun keskivaihe iskee isomman vaihteen silmään. Tammi kuivahtaa oikein kunnolla hetkeksi, sitten alkaa mausteiden ja makujen vyöry: appelsiinimarmeladia, hiukan öljyä, ripaus turvetta, tarte tatinia, laventelia, minttua, sitrusta, tummaa suklaata, mineraalisuutta… Huikea ja pitkä finaali.

Arvio: Pitkällä jälkimaulla siunattu yksilö. Olisipa runko vain hiukan täyteläisempi. 87/100

Strathmill 1990, Whiskies of Scotland 55,1%

Vuonna 1891 perustettu Strathmill julkaisi ensimmäisen virallisen single malt -pullotteensa vasta Flora & Fauna -sarjassa vuonna 2001. IB-pullotteitakin on niukasti.

Nyt käsillä kuitenkin Whiskies of Scotland -pullote, joka on jo värinkin perusteella viettänyt aikansa ex-sherrytynnyrissä.

Strathmill 1990, Whiskies of Scotland

(55,1%, Duncan Taylor, Whiskies of Scotland, 1990–2012*, 20 cl)

Tuoksu: Voimakkaan viikunainen (kuivattuja, hiukan sokerisia). Paksun sherryinen, rusinainen, hiukan hapan. Kaakaota (Van Houten). Kuivaa joulukakkua, appelsiinimarmeladia. Mustaa teetä. Miellyttävä, jotenkin perinteinen. Taustalla yrttejä ja tammea. Ei kovin makea edes vesilisällä.

Maku: Runsaan sherryinen. Konsentroitunut viikunaisuus hallitsee. Appelsiininkuorta, rusinoita, kaakaota, kardemummaa. Hapahko maltaisuus. Erottuva tammisuus, jonka mukana tulee lakritsia ja suolaa. Runko on melko kevyt, mutta tasapaino on kohdallaan. Jälkimaku kuivuu entisestään, mutta maustepippuri, musta tee, rusinaisuus ja viikunaisuus puhuvat pitkään. Hiukan karvas finaali. Vesilisä tuo happamuutta pintaan.

Arvio: Perinteinen, suoraviivainen ja hiukan hapan sherryviski. 84/100

Glen Mhor 1980/2007, Gordon & MacPhail 43%

Glen Mhor perustettiin vuonna 1894, suljettiin vuonna 1983 ja tuhottiin 1986. Se otti vetensä läheisestä Loch Nessistä.

Tislaamon tuotannosta julkaistiin vain muutama puolivirallinen pullote, jonkin verran Gordon & MacPhail -lisenssiversioita ja pari muuta IB-pullotetta. Nyt maistossa G&M:n lisenssipullote miniatyyriversiona.

Glen Mhor 1980/2007, Gordon & MacPhail

(43%, Gordon & MacPhail, licensed bottling, 1980–2007, 5 cl miniature)

Tuoksu: Hunajainen ja sulkeutunut. Kovia hedelmäpastilleja peltirasiassa. Sitruunankuorta. Metallia, aavistus savua. Tammilankkua, kosteaa ja tuoretta. Kirpeää olutta (vaalea lager). Palasaippuaa.

Maku: Sitruunainen ja terävän maltainen aloitus. Appelsiinimarmeladia, hunajaa paahtoleivällä. Paljon konsentroitunutta makeutta. Suutuntuma on melko kevyt, jopa pisteliäs. Äkisti kaikki kuitenkin laajenee: tammi vyöryy runsaana, ja taustalta nousee yksi hallitseva maku – meetvursti. Jälkimaussa on oikein runsaasti meetvurstia, savukinkkua, tammea, hunajaa, mausteita (itämaisia). Hieno, pitkä finaali.

Arvio: Omalaatuinen, ensin pisteliäs mutta jälkipuolella suorastaan erinomainen viski. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 84/100. Whisky Monitor Database 84/100 (per 1).

Cardhu 12 yo 40%

Vuonna 1824 perustettu Cardhu eli Cardow (’musta kivi’) oli Helen Cummingin ja myöhemmin hänen miniänsä Elizabeth Cummingin dynastia. Lopulta siitä tuli osa kansainvälistä alkoholijättiä – tuotannosta 70 prosenttia menee Johnnie Walkeriin.

”Karhu” on jostain syystä myös Espanjan myydyin single malt. Se siis knoppitietona, nyt maistamaan.

Cardhu 12 yo

(40%, OB, +/- 2013, 70 cl)

Tuoksu: Makea ja maltainen. Hunajaa, tuorepuristettua appelsiinimehua, apilankukkaa. Hiukan ohut, jopa vähän väljähtyneen oloinen (vaikka pullo on juuri avattu). Muroja, Earl Grey -teetä, vihreää omenaa, Tolua. Maltaisuudessa on hapan ja suolainen vivahde, josta en suuresti tykkää.

Maku: Kevyt, hunajainen ja helppo. Appelsiinimehua, maltaista pirteyttä, hunajaista makeutta. Tuoksua miellyttävämpi, suutuntuma on kiva ja hiukan öljyinen. Balanssi on ihan kohdallaan. Pieni savu jossain taustalla? Tiettyä vetisyyttä, etenkin tällä alkoholiprosentilla. Jälkimaku jää vähäiseksi, maltaisuuden ja hunajaisuuden lisäksi vain sitrus ja tammi viivähtävät hetken. Lyhyt ja mieto finaali. Helppo juotava.

Arvio: Vaivaton, tasapainoinen mutta ehkä liiankin mieto perusviski. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Dramming 79/100. Whisky Monitor Database 80/100 (per 5).

Lagavulin 12 yo Special Release 2010, 56,5%

Lagavulinin vuosittainen 12-vuotias on kypsynyt koko ikänsä ex-bourbontynnyreissä (refill hogsheads). Aiempien pullotteiden taso on ollut erittäin korkea. Nyt maistossa vuoden 2010 julkaisu.

Lagavulin 12 yo Special Release 2010

(56,5%, OB, 2010, 10th Release, Limited Edition 12 000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Herkkä mutta voimakas. Savua, sitruunaa, suolaa, merilevää, märkää laituria. Öljyinen, yhtä aikaa pirteä ja raskas vaikutelma. Aavistus bensiiniä. Kirpakka turpeisuus taustalla. Savumakkaraa, kirpeää appelsiinimarmeladia. Mahtavuutta! Vesilisällä nousee esiin lisää hedelmiä (vesimelonia), savu rauhoittuu.

Maku: Ensin tulee savu, sitten lihaisuus, sen jälkeen sitruuna… Kehittyvä, täyteläinen ja hieno. Savun, turpeen, kuivalihan ja tammen vastapainona on sitruunaa, kinuskia, appelsiinimarmeladia, hunajaa, vaniljaa, anista ja maltaisuutta. Ilotulitus jatkuu jälkimakuun, joka on savuinen, hunajainen, tamminen, lihaisa ja mahtavan pitkä. Vesilisällä kinuskinen makeus ja tuore hedelmäisyys voimistuvat. Huippu.

Arvio: Bourbonkypsytyksen juhlaa. Suolaisen ja makean täydellinen balanssi. 92/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 91/100. Dramming 85/100. Whisky Monitor Database 87/100 (per 11).

Royal Lochnagar 12 yo 40%

Vuonna 1845 perustettu Royal Lochnagar on Diageon pienin tislaamo. Se on nimetty läheisen Lochnagar-vuoren ja Balmoralin linnan mukaan.

Vuonna 2005 tislaamo liitettiin Diageon Classic Malts -sarjaan, ja yhtiö käyttää sitä työntekijöiden koulutuspaikkana. On aika maistaa, miltä tislaamon 12-vuotias viski nykyään maistuu.

Royal Lochnagar 12 yo

(40%, OB, +/- 2008, 5 cl miniature)

Tuoksu: Herukkainen ja roteva. Hedelmäistä runsautta, karviaismarjoja, appelsiinimarmeladia, hunajaa. Maltaisuus on bitter-henkistä, täyteläistä ja vahvaa. Tammisuus tuo mieleen teehuoneen, kuiva ja makea ovat hienossa balanssissa. Ruohoisuutta on myös, samoin kovia toffeekarkkeja. Todella hyvä!

Maku: Marjaisa ja maltainen, vastaa täysin tuoksun herättämiin lupauksiin. Tietty teemäisyys (Earl Grey) on pinnassa, samoin tuore tammi – melko niukoilla tanniineilla. Suutuntuma on pehmeä ja miellyttävä. Toffeeta, omenaa, appelsiinimarmeladia, mustaherukoita – hieno kattaus. Loppua kohti maltaisuus ja herukkaisuus alkavat kamppailla tammea vastaan. Kiinnostava finaali. Kaikkineen todella onnistunut kokonaisuus.

Arvio: Yksi parhaista maistamistani perustason viskeistä ilman turvetta – ellei paras. Hieno tuote. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 74/100. Dramming 72/100. Whisky Monitor Database 73/100 (per 2).