Diageo

Royal Lochnagar 12 yo 1996/2009, Cadenhead’s 58,5%

Royal Lochnagar aloitti vuonna 1845 maatilatislaamona, ja vuonna 1848 sen johtaja John Begg keksi kutsua prinssi Albertin maistamaan uutta viskiä. Prinssi saapuikin varoittamatta tislaamoon kuningatar Viktorian ja lastensa kanssa. Siitä lähtien tislaamo on käyttänyt etuliitettä Royal ja sen tuotteet ovat kuuluneet Balmoralin linnan vakiovarustukseen.

Tämä Cadenheadin pullote on kypsynyt uudelleenhiilletyssä butt-kokoisessa ex-bourbontynnyrissä (noin 500 litraa). Tällaisella re-charrauksella voidaan siis elvyttää melko elähtänytkin tynnyri uuteen käyttöön. Mitään savunmakuja sieltä on turha odottaa, enemmänkin makeutta.

Royal Lochnagar 12 yo 1996/2009, Cadenhead’s

(58,5%, Cadenhead’s Cask Ends, 1996–2009, recharred butt, 20 cl)

Tuoksu: Vahva ananas! Myös muita hedelmiä: kuivattua aprikoosia, persikkaa. Maltaisuus tuntuu pistävänä ja hiukan puumaisena. Alkoholi tulee makeana läpi. Lisätyllä vedellä kukkaisuus nousee hedelmien rinnalle.

Maku: Makean karamellimainen ja jotenkin ”tiivis”. Pyöreä suutuntuma. Maun keskivaiheilla hedelmäisyys korostuu, etenkin ananas. Jännittävä lakritsaisuus nousee esiin, sen jälkeen siirappisuus. Jälkimaku tulee maltaisena ja tammisena, lämmittää pitkään. Lisätyllä vedellä karamellimaisuus korostuu.

Arvio: Tasapainoinen ja yllättävän monipuolinen makukokemus. Ananas jää mieleen. 85/100

Glenkinchie 12 yo 43%

Ilmeisesti vuonna 1837 perustettu Glenkinchie on monille Edinburghin-kävijöille tuttu tislaamo: sinne pääsee yhdellä bussilla kaupungin keskustasta, jos vain jaksaa kävellä loppumatkan perille. Tislaamon perustuote on nykyään tämä 12-vuotias pullote.

Glenkinchie 12 yo

(43%, OB, +/- 2012, 20 cl)

Tuoksu: Ruohoinen, öljyinen, yllättävän voimakas ja hapan. Yrttejä (minttua), hiukan kanervaa, aavistus appelsiinia. Sitruksista, kirpeää olutta. Hunajainen ja kukkainen kokonaisuus.

Maku: Ruohoinen oluen maku aloittaa. Tietty happamuus kulkee mukana koko ajan. Aiempaan öljyiseen 10-vuotiaaseen verrattuna tämä on todella kuiva. Lopussa nousee espressomainen, hieman kitkerä paahteisuus. Jälkimaku on kuitenkin ryhditön ja liukenee lopuksi kokonaan.

Arvio: Viskiä ilman luonnetta. Sinänsä tasaista kokonaisuutta vaivaa happamuus, johon oma suuni ei taivu. Kun ei maistu, niin ei maistu. 72/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 77/100. Dramming 82/100. Whisky Monitor Database 78/100 (per 12).

Dalwhinnie 15 yo 43%

Dalwhinnie sijaitsee yksinäisellä tasangolla läntisellä Ylämaalla Strathspeyn alueella. Se perustettiin 1897 ja aloitti toimintansa seuraavan vuoden alussa. Dalwhinnie on kuulunut alusta asti Diageon Six Classic Malts -valikoimaan, ja tämä 15-vuotias on tislaamon klassinen perustuote.

Dalwhinnie 15 yo

(43%, OB, +/- 2012, 20 cl)

Tuoksu: Täyteläinen, lempeän maltainen. Yrttiä, ruohoa, appelsiinia, rasvaista työkalupakkia. Hiukan hunajaa, sulaa voita, aamupuuroa, kypsää omenaa, aavistus savua.

Maku: Maltainen ensipuraisu, jossa korostuu tietty puiseva tammisuus. Ylämaan robusti suutuntuma, jota karamelli hieman pehmentää. Mausteet ja tammi dominoivat kokonaisuutta. Body on pyöreä, mutta makujen kirjo jää kapeaksi. Jälkimaussa tanniinit alkavat tympäistä, hapan tammisuus ei ole mikään nautinto. Mausteet ovat kuitenkin kohdallaan ja yrttisyys toimii.

Arvio: Pehmeä viski, jolla on äkkiväärä luonne. Tammisuus kiristää suuta ja ulottuvuudet jäävät melko vähiin. Mausteisuus kuitenkin pelastaa paljon. 81/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 80/100. Whiskynotes 84/100. Whisky Monitor Database 81/100 (per 1).

Glen Elgin 12 yo 43%

Glen Elgin rakennettiin 1898, ja se aloitti toimintansa 1.5.1900. Vuonna 1964 koko tislaamo uudistettiin, mutta vanhat kupariset worm tub -jäähdyttimet ja pot still -pannut säästettiin.

Glen Elginin 12-vuotias on kypsynyt refill-bourbonissa ja piipahtanut käsittääkseni myös ex-sherryssä.

Glen Elgin 12 yo

(43%, OB, +/- 2012, 70 cl)

Tuoksu: Silkkaa appelsiinia! Mehua, kuorta, hedelmälihaa. Kirpeyttä ja makeutta sopivassa suhteessa. Kuivan maltainen ja maitosuklainen yleisvaikutelma. Taustalla tosin kevyt rikinkatku.

Maku: Tuoksua pehmeämpi maku, jossa maitosuklaa korostuu. Kevyt ja ruohoinen suutuntuma, siltä osin suorastaan helppo viski. Kermainen, miedon sitruksinen. Kepeä jälkimaku nostaa pintaan hienoisen rikkisyyden lisäksi hapanta maltaisuutta ja hiukan kitkerän mausteisuuden. Silti kokonaisuus on makea ja miellyttävä, ja tasapaino on kohdallaan. Jälkimaku jää kuitenkin suhteettoman lyhyeksi.

Arvio: Appelsiinilla maustettu maitosuklaa muuttuu suussa vähitellen kitkerän maltaiseksi, kunnes katoaa. Jälkimaun hentoudesta huolimatta aivan oivallinen viski. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 78/100. Dramming 81/100. Whisky Monitor Database 81/100 (per 2).

Oban 14 yo 43%

Läntisellä Ylämaalla toimiva Oban perustettiin jo 1794. Pientä colosseumia muistuttava tislaamo oli 1800-luvulla hetken aikaa pahamaineisten Pattisonin veljesten omistuksessa.

Pattisonien vedätyksestä alkanut kriisi räjähti joulukuussa 1898 ja vei monta tislaamoa konkurssiin. Oban on kuitenkin pysynyt pystyssä, jos parin vuoden hiljaisia jaksoja ei lasketa mukaan.

Oban 14 yo

(43%, OB, +/- 2012, 20 cl)

Tuoksu: Makeudessa tuntuu banaania ja lakritsia, se taittuu mietoon turpeeseen ja ruohoon. Greippimäistä kirpeyttä, taustalla myös kumia ja aamupuuroa. Mehukas vaikutelma, houkutteleva, myös hiukan suolainen. Paljon erilaisia elementtejä on tarjolla, mutta kokonaisuus on sittenkin enemmän sekava kuin monitasoinen.

Maku: Paksu ensivaikutelma, joka kuitenkin liukenee vauhdilla. Sitruksinen ja tamminen, ruohoisen maltainen keskivaihe. Jotain glenfiddichmäistä tässä on, suutuntumassa ja bodyssa. Suola alkaa nousta pintaan jälkimaussa, ja tietynlainen vahamaisuus korostuu. Jälkimaun loppu on hento ja maltainen.

Arvio: Tuoksu lupailee kaikenlaista, mutta maku ei aivan seuraa perässä. Selvä kesäviski! 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 82/100. Dramming 79/100. Whisky Monitor Database 79/100 (per 10).

Talisker 1993/2006 Distillers Edition 45,8%

Taliskerin DE on saanut Amoroso-finistelyn. Tämä voi olla hyväkin, mutta usein noin voimakas sherry on hiukan vaarallinen kumppani viskin viimeiseen vaiheeseen.

Talisker 1993/2006 Distillers Edition

(45,8%, OB, 1993/2006, Amoroso finish, TD-S: 5IU, 20 cl)

Tuoksu: Makea savuisuus, voimakas sherry. Kosteaa hedelmäkakkua. Jossain taustalla pieni bensan katku, vähän uutta kumisaapasta. Äitelän maltainen ja pistävän vahva yleisvaikutelma.

Maku: Sherrystä huolimatta pippurisuus on tallella. Kermainen, öljyinen suutuntuma. Tuleeko sherrystä myös tämä saippuaisuus? Siirappinen täyteläisyys kohtaa kirpeän savun. Jotain tukahdutettua maussa silti on, eikä se täysin aukea (veden lisääminen ei auta). Voimakas jälkimaku on pitkä, makea ja samalla suolainen. Pippuri tulee mukana loppuun asti.

Arvio: Näin vahva sherry tukahduttaa joitain Taliskerin hienouksista. Täyteläinen ja pippurinen kokonaisuus on silti tunnistettava Talisker, vaikka makeutta on hieman liikaa. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 85/100 (per 4).

Talisker 18 yo 45,8%

Robert Louis Stevenson käytti Taliskerista jo vuonna 1880 nimitystä ”the King o’ Drinks”. On aika maistaa, lunastaako tislaamon 18-vuotias tuon lupauksen.

Talisker 18 yo

(45,8%, OB, +/- 2011, 20 cl)

Tuoksu: Makean savuinen ja öljyinen. Vaniljaa. Veriappelsiinia, kypsää omenaa. Maltainen ja voimakas. Voita pannulla.

Maku: Täyteläinen ja vahva, pippurinen pyyhkäisy kielen päältä nieluun. Samalla makean vaniljainen, sävykäs. Pippuri polttelee kielenkärjessä, muualla maistuu tammi ja turpeinen hedelmäisyys. Jälkimaku on maukkaan mausteinen ja pitkä.

Arvio: Vahva ja rodukas, suorastaan uljas viski. Pippurisuus on jalostunut 10-vuotiaasta, tuoksu on siihen verrattuna öljyisempi, maku mausteisempi ja vahvempi – myös tynnyri tuntuu voimakkaampana maussa. Kaiken kaikkiaan tasapainoinen kokonaisuus. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whiskynotes 87/100. Dramming 90/100. Whisky Monitor Database 86/100 (per 1).

Talisker 10 yo 45,8% (2011)

Skye-saaren ainoa tislaamo Talisker perustettiin 1830. Vuonna 1960 tuli tuhosi rakennukset, mutta tislaamo rakennettiin uudelleen 1962 ja restauroitiin 1998.

Maistelussa pitkästä aikaa tislaamon peruskymppi. Se on kypsynyt ex-bourbontynnyreissä ja viimeistelty butt-kokoisissa ex-sherrytynnyreissä (noin 500 litraa).

Talisker 10 yo

(45,8%, OB, +/- 2011, 20 cl)

Tuoksu: Savua, makeaa nuotiohiillosta. Hunajaa ja vaniljaa. Hedelmäinen, hiukan sitruksinen maltaisuus.

Maku: Ensipuraisusta lähtien voimakas suola maistuu. Siitä alkaa savuinen mutta pehmeä maku, jossa on vaniljaisia ja karamellimäisiä sävyjä, mausteita unohtamatta. Runko on hiukan odotuksia ohuempi. Vaikea sanoa, tuntuuko bourbontynnyrin vanilja vai sherrytynnyrin hedelmäisyys vahvempana. Viimeistään jälkimaku ampuu täydeltä laidalta: jännittävän monipuolinen pippurisuus tuntuu suussa pitkään. Samaan aikaan hento savu leijuu kielellä, kuivattuja hedelmiä ja vaniljaa tuntuu loppuun asti.

Arvio: Selvä distillery character on aina hienoa löytää. Savuinen pippurisuus on Taliskerin kova ydin. Oivallinen ja tasapainoinen saarelaisviski. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whiskynotes 81/100. Dramming 86/100. Whisky Monitor Database 83/100 (per 11).

Clynelish 14 yo 46%

Clynelish on julkaissut tätä 14-vuotiasta versiota sen jälkeen, kun se luopui aiemmasta Flora & Fauna -pullotteestaan.

Clynelish 14 yo

(46%, OB, +/- 2011, 70 cl)

Tuoksu: Vaniljaa. Appelsiinia. Maltaisuutta. Tiettyä terhakkuutta – vanilja tuntuu tuoreelta ja raikkaalta. Mehiläisvahaa ja toffeeta löytyy taustalta.

Maku: Maku täyttää koko suun, vaikka ei sinänsä ole mikään vahva. Suutuntuma on vahamainen. Kermainen vaniljaisuus on pääosassa, tuoksun appelsiini on kitkeröitynyt sitruunaksi. Kukkaisuutta on paljon, ja mehiläisvahaa. Huippukohta tulee kuitenkin jälkimaussa, joka on suorastaan konjakkimainen, makean omenainen ja runsaan mausteinen.

Arvio: Pirteä ja ryhdikäs viski, joka on kermaiseksi harvinaisen raikas. Makean omenainen jälkimaku tekee tästä muistettavan.  85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 86/100. Whisky Monitor Database 80/100 (per 10).

Caol Ila 1995/2007 Distillers Edition 43%

Vuonna 1846 perustetun Caol Ilan tuotannosta valtaosa käytetään Johnnie Walkeriin ja Bell’siin. Nyt käsissä tislaamon Distillers Edition, joka on ex-bourbonkypsytyksen jälkeen saanut viimeistelyn tummissa ex-Moscatel-tynnyreissä.

Caol Ila 1995/2007 Distillers Edition

(43%, OB, 1995/2007, Moscatel Finish, Special Edition C-si; 3-467, 100 cl)

Tuoksu: Turpeensavu nousee nenään ensimmäisenä, mutta sen jälkeen huomio kiinnittyy siihen, miten ”väljä” tuoksu oikeastaan on. Sitä saa nuuhkia ihan tosissaan, jos haluaa saada jotain irti. Makeaa pähkinäisyyttä sieltä taustalta sentään alkaa nousta. Voita? Hiukan lääkemäinen vivahde. Ehkä intensiivisyys on kadonnut, kun pullo on ollut avattuna.

Maku: Savuinen lähtö, voimakas turve, mutta makeaa heti mukana. Vahvan liköörin vaikutelmaa, vähän öljyistä ja hyvin täyteläistä, jopa rusinaista. Kitalaella viski kuitenkin kuivahtaa ja makeus katoaa. Kielen takana maistuvan voin ja pippurisuuden jälkeen alkaa tulla pintaan pähkinäinen jälkimaku.

Arvio: Makean savuinen ensivaikutelma kääntyy pippuriseksi ja kuivaksi. Vasta jälkimaku nostattaa tosissaan veden kielelle. Pientä epätasapainoa ehkä. Jälkimaku hiukan yksioikoinen. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 83/100 (per 5).