Islay

Caol Ila 15 yo 1996/2012, The Ultimate 46%

Caol Ilaa ex-bourbontynnyristä, tällä kertaa pullottajana hollantilainen van Wees ja sarjana kohtuullisesti hinnoiteltu The Ultimate.

Caol Ila 15 yo 1996/2012, The Ultimate

(46%, van Wees’ The Ultimate, 3.9.1996–28.5.2012, Cask No. 12561, Hogshead, 388 bts., 70 cl)

Tuoksu: Savuinen, hiilinen, vaniljainen ja vahamainen. Tammi ja ruohoisuus puskevat oikein kunnolla läpi. Varsin paljas tuoksu, mutta puhtaudessaan miellyttävä. Mietoa ja makeaa omenaisuutta, kosteaa turpeisuutta, pientä lihaisuutta. Kevyt suolaisuus. Vesilisä avaa lisää omenaisia ja päärynäisiä piirteitä.

Maku: Tiukan turvesavuinen, hunajainen ja kermainen. Erittäin pehmeä suutuntuma, vaikka runko onkin melko kevyt. Vaniljaa, tammea, runsasta mausteisuutta. Ruohoinen ulottuvuus on suussa hiukan likaisen ja rasvaisen oloinen. Tammi pukkaa reippaasti mausteita, etenkin pippuria. Omenaista ja kevyen sitruksista hedelmäisyyttä. Hiukan yksioikoinen paletti. Jälkimaku taas on erittäin runsas ja monitahoinen. Hiilinen savuisuus nousee vielä ihan omalle tasolleen, mausteisiin ja tammisuuteen tulee ulottuvuuksia runsaasti. Lääkemäisyyttä, pippuria, turvetta, lihaisuutta, suolaa. Varsin pitkä finaali. Vesilisä tuo minttua pintaan.

Arvio: Tuoksultaan paljas, maultaan hiukan simppeli, mutta jälkimaultaan suorastaan upea viski. 86/100

Bowmore 1997/2013, Jack Wiebers ’Wanted – The Bible Man’ 52,1%

Maistossa ex-bourbonissa kypsynyttä Bowikkaa. Pullottajana on berliiniläinen Jack Wiebers ja sarjana erittäin tykki Wanted. Nyt haetaan siis raamattumiestä.

Bowmore 1997/2013, Jack Wiebers ’Wanted – The Bible Man’

(52,1%, Jack Wiebers, Wanted, ’The Bible Man’, 1997–2013, Bourbon Cask, 187 bts., 70 cl)

Tuoksu: Herukkainen ja savuinen. Turpeensavu on varsin vahvana pinnassa, sen taustalta tulee tuhkaa ja puuta. Suolaisuutta ja sitruksisuutta, merellisyyttä, tervaa. Erittäin kuiva ja tyylikäs profiili, ei mitään ylimääräistä. Marjaisuus on myöhemmän ajan Bowmorea klassisimmillaan. Vesilisä avaa bensaisuutta.

Maku: Turvesavuinen, pehmeän herukkainen ja kihelmöivän tamminen. Hiukan likainen yleisvaikutelma tuoksun puhtauden jälkeen. Lihaisuutta, ruohoisuutta, tervaa, salmiakkia, rasvaa. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja pehmeä, tammi varsin aktiivista. Omenaisuutta, sitruksisuutta, suolaa. Herukkainen marjaisuus toimii hienosti. Jälkimaku on todella mineraalinen ja samalla vahvan turvesavuinen. Tervaa, lihaisuutta, kolakarkkeja, hapokkuutta, mausteisuutta. Herukkaisuutta, sitruksisuutta, paahteisuutta. Ruohoinen likaisuus loppuun asti. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo hiukan erikoisen happamuuden mukaan (mustaa teetä?).

Arvio: Mielenkiintoinen ja maukas viski. Nykypäivän Bowmorea edustavimmillaan. 87/100

Ardbeg Uigeadail (L8) 54,2%

Varhaisemmissa Uigeadail-pullotteissa oli usein paljonkin vanhaa Ardbegia mukana. Vähitellen iäkkäämmät komponentit katosivat alta pois, kun uusi omistaja Glenmorangie sai tuotantonsa kunnolla vauhtiin ja varastot kypsymään.

Nyt maistelussa vuonna 2008 pullotettu L8-koodilla varustettu Uigeadail. Vierellä verrokkina on aivan erinomainen vuoden 2011 pullote (L11), kun tuoreempaa ei juuri nyt sattunut käsiin.

Väriltään nämä erät ovat sherryisessä punaisuudessaan huomattavan lähellä toisiaan, kun muistetaan, että Uigeadailit ovat olleet välillä hyvinkin vaaleita. Smoke On The Water havainnollistaa hyvin L5:n ja L8:n välisen eron.

Ardbeg Uigeadail (L8)

(54,2%, OB, Bottled 11.11.2008, Batch L8 316, 70 cl)

Tuoksu: Makean sherryinen, tervainen ja hunajainen. Turpeensavu hallitsee hienosti kokonaisuutta, jossa salmiakkisuus, suolaisuus ja lääkemäisyys liikkuvat vetten päällä. Jodia, antiseptisia aineita, merellisyyttä. Sammunutta nuotiota, tummaa suklaata, pekonia. Huh huh. Vesilisä availee hiiltä ja siirappisuutta.

Maku: Sherryinen, salmiakkinen ja muhkea. Turvesavua, tervaleijonaa, suolaisuutta, lääkettä. Uskomaton voima ja valtava ulottuvuus. En muistanut, että nämä olivat näin upeita viskejä. Savumakkaraa, pekonia, hiilisyyttä. Lääkemäisyys toimii kuin tauti. Tumman suklainen ja hiukan hunajainen makeus kohtaa tammen ja mausteet komealla tavalla. Suutuntuma on muhkea ja voimakas. Jälkimaku on hiilinen, savuinen, tervainen ja upea. Hunajaisuutta, lääkemäisyyttä, mineraalisuutta, mausteisuutta, edelleen jonkin verran lihaisuutta. Erittäin pitkä ja monimuotoinen finaali. Vesilisä tuo uuden tason hunajaisuuteen.

Arvio: Aivan loistava viski, hands down. Vierellä maisteltu L11 on myös yllättävän lähellä tätä, vaikka sen tamminen purevuus ja kihelmöivä mausteisuus vievät lopulta hiukan eri tunnelmaan. Tässä sherryiset elementit ovat huipussaan. Aina välillä tulee mietittyä, ovatko vanhat nuotit ja pisteet vielä relevantteja, kun olen Uigeadailista aikoinaan niin valtavasti pitänyt. Tämän viskin kohdalla ei tarvitse enää miettiä. 93/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 89/100 (per 8). Smoke On The Water, ”Järisyttävän hyvä viski”.

Bunnahabhain 35 yo 1976/2011, Liquid Sun 46,4%

Maistelussa vanhaa Bunnahabhainia ex-bourbonista. Vielä muutama vuosi sitten tällaista indie-Bunnaa pyöri hirveät määrät eri puolilla ja joskus jopa todella huokeaan hintaan. Tänä päivänä näitä saa metsästää jo ihan tosissaan.

Bunnahabhain 35 yo 1976/2011, Liquid Sun

(46,4%, Liquid Sun, 1976–2011, Ex-Bourbon Wood, 144 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hunajainen, kuivan tamminen ja kaikin puolin iäkkään oloinen. Metisyyttä, murokeksejä, mineraalisuutta, tölkkiananasta, kevyttä ruohoisuutta. Kuivaa heinää. Tammi tuntuu itse asiassa jopa erittäin kuivalta. Aprikoosia, apilankukkaa, hiukan suolaisuutta. Vesilisä avaa makean metisiä sävyjä vielä lisää.

Maku: Kuivan tamminen, ruohoinen ja varsin suolainen. Tammi taittuu alusta asti aavistuksen puisevaan suuntaan. Vihreää omenaa, kirpeää mausteisuutta, hapokkuutta, paahteisuutta, mineraalisuutta. Suutuntuma on kevyen öljyinen. Aprikoosia, sitruksisuutta, murokeksejä, heinää, happamuutta. Ei täysin aukea, balanssi on melko hankala. Jälkimaku alkaa erittäin suolaisena, tumman yrttisenä ja kaikkineen varsin happamana. Jägermeisteria, ruohoisuutta, palanutta puuta, mustaa teetä ja kitkeryyttä. Varsin kapea-alainen mutta pitkä finaali kuivuu totaalisesti. Vesilisä hiukan keventää kovinta paahdetta ja kitkeryyttä.

Arvio: Ei ihan parhaita viskejä lajissaan. Kauniin hunajainen tuoksu ei ole oikein samalla kartalla paahteisen makumaailman ja synkän jälkimaun kanssa. 86/100

Bruichladdich 8 yo ’The Laddie Eight’ 50%

Bruichladdich yllätti viime vuonna kaikki tuomalla markkinoille vain 8-vuotiaan viskin. Viski ilmaantui alkujaan tax free -myyntiin, mutta sittemmin sitä on alkanut näkyä melko laajalti eri puolilla. Samaan aikaan Bruikan mainio kymppivuotias alkaa olla jo jonkinasteinen harvinaisuus.

Bruichladdich 8 yo ’The Laddie Eight’

(50%, OB, 2016, 70 cl)

Tuoksu: Rasvainen ja ruohoinen. Varsin maltainen ja ummehtunut ensivaikutelma, puuromaisuus ei lupaa paljonkaan. Hunajaista ja omenaista makeutta (golden delicious), kukkaisuutta, vaniljaa. Suolaista voita, valkohomejuustoa, rasvaisuutta. Appelsiinia, ananasta. Vesilisä nostaa tallisia ja happoisia sävyjä pintaan.

Maku: Rasvainen ja maltainen, toisaalta taas sitruksinen ja hunajainen. Edelleen sama puuromainen maltaisuus on läsnä, samoin suolainen voi ja ruohoisuus. Persikkaisuutta, mausteisuutta, aktiivista tammisuutta. Suutuntuma on korkeintaan keskitäyteläinen ja tekstuuri hiukan ohut. Jälkimaku keskittyy paljolti tammen purevuuteen, ruohoiseen karvauteen, suolaiseen voihin ja edelleen samaan ummehtuneeseen maltaisuuteen, joka tätä kokonaisuutta hallitsee. Valkohomejuustoa, valkopippuria, vaniljaisuutta. Yllättäen melko pitkä ja varsin pippuriseksi yltyvä finaali. Vesilisä tuo öljyistä ja raskaan rasvaista puolta pintaan.

Arvio: Lopulta melko erikoinen Bruichladdich. Ummehtuneen yleisilmeen takana tapahtuu paljon mielenkiintoista, mutta kovin konsistentiksi tätä ei voi luonnehtia. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 86/100.

Port Ellen 22 yo 1979/2002, Silent Stills 59,3%

Maistelussa Waldhaus am See -viskibaaria ja sen World of Whisky -myymälää varten pullotettu Port Ellen. Kyllä näiden edessä aina vähän hiljaiseksi vetää.

Port Ellen 22 yo 1979/2002, Silent Stills

(59,3%, Signatory, Silent Stills for World of Whisky St. Moritz, 16.11.1979–9.11.2002, Cask #6792, Refill Sherry Butt, 518 bts., 70 cl)

Tuoksu: Turvesavuinen, heinäinen, rusinainen ja lakritsinen. Hedelmäistä makeutta, pientä siirappisuutta, vahamaista tammisuutta. Happoisuutta, mausteisuutta, mukavaa purevaa merellisyyttä ja mineraalisuutta. Vesilisä availee nahkaisia sävyjä.

Maku: Toisaalta makean rusinainen, toisaalta kuivan turvesavuinen ja heinäinen. Salmiakkia ja lakritsia riittää. Karkkisuutta, kuivattua aprikoosia ja banaania, metisyyttä, vaahterasiirappia. Suutuntuma on melko kuiva. Jälkimaku on erittäin pippurinen ja kuivan savuinen. Tuhkaa, nokisuutta, happoisuutta. Vähitellen tammen makeus ja rusinaisuus nostavat päätään. Erittäin pitkä ja voimakkaan mausteinen finaali. Vesilisä tuo mukaan pientä tunkkaisuutta ja nahkaisuutta.

Arvio: Kaikin puolin tyylikäs ja samalla todella voimakas Port Ellen. 92/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 91/100 (per 3).

Bowmore 17 yo 1998/2016 Stillmen’s Selection 53,1%

Bowmoren työntekijöiden osaamista esittelevän Craftmen’s Collectionin kolmas ja viimeinen julkaisu oli tämä 17-vuotias Stillmen’s Selection. Sarjan aiemmat julkaisut olivat loistelias Maltmen’s Selection ja vallan mainio Mashmen’s Selection.

Bowmore 17 yo 1998/2016 Stillmen’s Selection

(53,1%, OB, 22.6.1998–2016, Craftmen’s Collection, Bordeaux Wine Barriques, 1500 bts., 70 cl)

Tuoksu: Viininen ja makea, tervainen ja turpeinen. Pehmeä turvesavu, lakritsi ja hehkuviinimäinen siirappisuus toimivat hyvin yhteen. Nahkaisuutta, mausteisuutta ja kevyttä tammisuutta. Herukkaisuutta, kuningatarhilloa, rusinaa. Vesilisällä löytyy hedelmäkakkua ja pientä kirsikkaisuutta. Nam.

Maku: Tervainen, salmiakkinen, turvesavuinen ja makean viininen. Jälkiruokaviini, herukkaisuus, kuningatarhillo ja mausteisuus kantavat runsasta kokonaisuutta, johon tammi ja pippurisuus tuovat komeasti ryhtiä. Suutuntuma on öljyinen ja keskitäyteläinen. Jälkimaku on pippurinen, savuinen ja tervainen. Salmiakkia, lakritsia, nahkaa, pähkinäisyyttä, rusinaa. Hehkuviini ja rusinaisuus ovat mukana loppuun asti. Pitkä ja napakasti kuivuva jälkimaku. Vesilisä availee mukavasti ruskeaa sokeria, taatelikakkua ja kermaisuutta.

Arvio: Tervainen ja viininen, todella maukas Bowmore. Erittäin myönteinen yllätys. 90/100

Bowmore 13 yo 2003/2016 Hand-filled 56,1%

Bowmoren tislaamossa käsin täytetyt Hand-filled-pullotteet ovat saavuttaneet merkittävää suosiota etenkin ex-sherrytynnyreistä. Tällä kertaa maisteltavaksi sattui kuitenkin varsin tuore ex-bourbonissa kypsynyt versio.

Bowmore 13 yo 2003/2016 Hand-filled

(56,1%, OB, 4.3.2003–26.9.2016, Hand-filled at the distillery, Cask #857, 1st Fill Bourbon Hogshead, 70 cl)

Tuoksu: Todella vaniljainen ja sitruksinen, herukkainen ja makea. Banaania, ananasta, kookosta, kermaisuutta. Pehmeä turvesavu, merellisyys ja mineraalisuus toimivat hienosti yhteen. Kaunis bourbonfiilis ja maukas tammisuus. Hunajaisuutta, monihedelmänektaria, marjaisuutta. Vesilisä avaa ruohoisen ja minttuisen sävyn.

Maku: Metinen ja vaniljainen, kukkainen ja miedon turvesavuinen. Banaaninen, ananaksinen, mausteinen, tamminen. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja pehmeän öljyinen. Herkullinen pippurisuus ja hunajainen makeus ovat mainiossa balanssissa. Jälkimaku on kevyen turpeinen, salmiakkinen, banaaninen ja vaniljainen. Tammista mausteisuutta ja ruohoisuutta, pientä sitruksista kitkeryyttä ja happamuutta. Keskipitkä finaali. Vesilisällä löytyy heinäistä pehmeyttä vielä lisää.

Arvio: Erittäin maukas Bowmore kaikin puolin. Vain hiukan syvyyttä voisi kaivata lisää, mutta jo näillä elementeillä homma toimii hienosti. 88/100

Ardbeg 21 yo ’Twenty One’ 46%

Tämä 21-vuotias Ardbeg jäi kovan hintansa takia vuonna 2016 hiukan pimentoon. Muutamia kehuja kuului, mutta siihen se oikeastaan jäi. Todella mielenkiintoista päästä maistamaan tämä vihdoin. Ei tule ihan joka päivä vastaan.

Ardbeg 21 yo ’Twenty One’

(46%, OB for Ardbeg Committee, 2016, Ex-Bourbon Casks, 8268 bts., 70 cl)

Tuoksu: Turvesavuinen, heinäinen, vaniljainen ja mentholinen. Haastava tapaus heti alkuun, jännittävä yhdistelmä hapanta ja makeaa. Bensaa, mineraalisuutta, suolavettä, merilevää, jodia, hiukan lääkemäisyyttä. Jogurttirusinoita, suolapähkinöitä, kermaisuutta. Kuiva tammi ja nuotiosavu. Vesilisä tuo omenaisuuden mukavasti esiin.

Maku: Todella turvesavuinen, suolainen ja tuhkainen. Meriheinää, mineraalisuutta, sitruunaa, lääkettä, jodia. Kermainen suutuntuma, raikkaan hedelmäinen makeus ottaa mittaa napakasta turpeisuudesta. Vaniljaisuus ja tamminen imelyys muodostavat erikoisen kerroksellisuuden tähän. Lääkemäiset ja mentholiset sävyt jäävät hiukan niiden taakse, vaikka ovat tässä ehdottomasti parasta. Jälkimaku on sentään puhdaspiirteinen – ja suoraan sanottuna ihan silkkaa juhlaa. Mentholia, pippurisuutta, jodia, mineraalisuutta, mausteista ja kuivaa tammea. Vaniljaa, suolapähkinää, kermaisuutta. Pitkä ja uljas finaali. Vesilisä tuo mukaan hiukan kookoskermaa.

Arvio: Haastava ja mielenkiintoinen Ardbeg, joka todella loistaa jälkimaussa. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 91/100.

Kilchoman 2010/2016 Original Cask Strength 56,9%

Olen maistanut tätä viskiä viimeksi Bryony Boydin tarjoamana Kilchomanin tislaamossa. Hyvältä se siellä maistui, mutta kattaus oli niin laaja, että nuotit jäivät kirjaamatta.

Otan viskin nyt uudelleen käsittelyyn ja palaan muistoissani syyskuun sateiseen päivään Islayn paratiisisaarelle. Ja yritän tietysti olla antamatta sille muistolle ylivaltaa tämän ääressä.

Kilchoman 2010/2016 Original Cask Strength

(56,9%, OB, 2010–2016, Quarter Cask Matured, 12000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hiilisavuinen ja imelä. Vaniljainen makeus on todella vahvasti pinnassa, tammi suorastaan huokuu vanilliinia. Paahteisuutta ja päärynää, ruohoisuutta ja pientä minttua löytyy. Tervaa, salmiakkia, suolaa, merellisyyttä, lääkemäisyyttä. Voimakas ja makea. Vesilisä nostaa pintaan heinäisiä ja yrttisiä sävyjä.

Maku: Imelän kermainen, salmiakkinen ja lääkemäinen. Vanilliininen tammi dominoi, inkivääriä ja pippuria riittää siihen kylkeen. Tervaa, jodia, suolaa, runsasta lääkemäisyyttä. Paksu hiilisavu. Suutuntuma on paksu ja täyteläinen. Hunajaa, vaahterasiirappia, bbq-kastiketta, ruohoisuutta, voita. Omenaa, kanelia, inkivääriä. Jälkimaku on makean yskänlääkemäinen, hiilinen ja tervainen. Apteekin salmiakkia, suolaa, jodia, paahteista tammisuutta. Vaniljaa, hunajaa, vaahterasiirappia, kermaisuutta. Silti yleisilmettä hallitsee loppuun asti tämä tietty imelyys ja tervaisen hiilisavuinen yhdistelmä. Keskipitkä finaali. Vesilisä availee sitruksista puolta.

Arvio: Makea ja maukas mutta sittenkin hiukan yksinkertainen. Hyvä viski silti, vaikka kompleksisuus ei olekaan huipussaan. 84/100