Kirjoittaja: Lauri

Longrow 18 yo 2017 Edition 46%

Longrow’n täysi-ikäisistä on tullut kausijulkaisuja, ja nyt maistelussa on vuoden 2017 editio. Kypsytykseen on käytetty tiettävästi 60-prosenttisesti refill-sherrytynnyreitä ja 40-prosenttisesti ex-bourbontynnyreitä. Satsin koko oli muhkeat 4500 pulloa.

Longrow 18 yo 2017 Edition

(46%, OB, Bottled 3.4.2017, Refill Sherry & Bourbon Casks, 4500 bts., 70 cl)

Tuoksu: Mineraalinen, vahamainen ja tyylikkään turvesavuinen. Suklainen ja vaniljainen makeus toimii todella hyvin, kun toisella puolella on vastassa hiukan likaista turvetta ja ylikypsää hedelmää. Kiteistä hunajaisuutta, toffeeta ja suolapähkinää. Kompleksinen ja hieno tuoksu. Vesilisä avaa rikkiä selvästi.

Maku: Kiteinen hunaja, yrttisyys, vaha ja mineraalisuus toimivat mahtavasti yhteen turvesavun kanssa. Tämä tuntuu paljon ikäistään vanhemmalta viskiltä. Toffee ja suolapähkinä ovat hienosti läsnä. Suklaata, uuniomenaa, hiukan sitruksisuutta. Suutuntuma on melko täyteläinen ja runko upean öljyinen. Kuivaa tammea, ylikypsää sekahedelmää, hiukan lihaisuutta, aavistus (hyvää) rikkisyyttä. Jälkimaku on minttuinen ja maltainen, kuivan tamminen ja sokerinen, savuinen ja suolainen. Eucalyptusta, vaniljaa, hunajaa, keltaista luumua, omenaa, hiukan rikkiä. Pitkä ja hienosti kuivuva finaali. Vesilisä saa ruutisia ja likaisia sävyjä esiin.

Arvio: Todella herkullinen Longrow, ylitti reippaasti kaikki odotukset. Menisi sokkona paljon vanhemmastakin viskistä. 90/100

Edradour Ballechin 13 yo 2004/2018 ’SFTC – Port Cask Matured’ 53,3%

Edradourin tislaamon turpeiset Ballechinit ovat olleet kokemukseni mukaan varsin laadukkaita. Tällä kertaa lasiin pääsi tuore portviinikypsytetty versio.

Edradour Ballechin 13 yo 2004/2018 ’SFTC – Port Cask Matured’

(53,3%, OB, 15.4.2004–15.1.2018, Cask No. 199, Port Cask, 396 bts., 50 cl)

Tuoksu: Turvesavuinen, kumisaapasmainen ja viininen. Hyvä portviinisyys oikeastaan, kaikessa muhkeassa hedelmäisyydessään ja öljyisyydessään. Salmiakkia, hiilisyyttä, mineraalisuutta, kuivaa multaisuutta. Hiukan tummaa suklaata ja kinuskikastiketta. Vesilisä availee omenaa.

Maku: Suklainen, viininen ja turvesavuinen. Kumisaapas ja mausteisuus ovat intensiivisiä, tammi iskee hyvin pippuriakin mukaan. Reipas kahvisuus, intensiivinen luumu. Suutuntuma on öljyisen täyteläinen. Hedelmäisyyttä, mineraalisuutta ja salmiakkia. Hyvä balanssi, vaikka ei juhli kompleksisuudella. Jälkimaku on kahvisen tumma ja suklainen, kuivuvan viininen ja turpeinen. Salmiakkia, kumia, happamuutta, pientä pippuria. Finaali jää melko lyhyeksi. Vesilisä korostaa mineraalisia ja yrttisiä piirteitä.

Arvio: Pätevä portviinikypsytys, vaikka vielä melko suoraviivaisella otteella. Toimii näissä puitteissa oivallisesti. 86/100

Tamdhu 24 yo 1991/2016, Cadenhead Small Batch 54,4%

Tamdhussa ja etenkin sen tisleessä on aina ollut jotain lähtökohtaisesti kiinnostavaa. Viimeksi maistamani, hiukan nuorempi saman tislaamon Cadenheadin Small Batch oli suorastaan erinomaista, joten tähänkin ”Tanhuun” kohdistui pieniä odotuksia.

Tamdhu 24 yo 1991/2016, Cadenhead Small Batch

(54,4%, Cadenhead Small Batch, 1991–2016, 2 Bourbon Hogsheads, 486 bts., 70 cl)

Tuoksu: Banaania, vaniljaa, päärynää – mallasviskille klassinen bourbontuoksu. Maltaisuutta, makeaa tammea, minttua, raikasta sitruksisuutta, mehiläisvahaa. Trooppista hedelmää, hiukan kermaisuutta, pölyisyyttä, mukavaa kuivaa tammisuutta. Vesilisä tuo eucalyptuksen raikkautta pintaan.

Maku: Vaniljaa, banaania ja omenaa on heti erittäin runsaasti. Eucalyptusta, akaasiahunajaa, sitruksisuutta. Suutuntuma on melko täyteläinen ja öljyisen vahamainen. Maltainen ja tamminen perussävel, jossa paahteisuus ja yrttinen raikkaus saavat hyvin tilaa. Jälkimaku on erittäin tamminen ja vaikuttavan voimakas. Eucalyptusta, minttua, kiteistä hunajaa, vaniljaa. Pitkä ja hienovireinen finaali. Vesilisä raikastaa ja avaa itämaisia mausteita paremmin.

Arvio: Maukas ja todella runsas bourbonsävyinen Tamdhu. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 86/100.

Glendronach Peated 46%

Glendronachin tislaamosta saatiin vuonna 2015 turpeistettua viskiä. Sittemmin Peated-julkaisua on jatkettukin. Olen todella suuri 1990-luvun sherryisen Glendronachin ystävä, mutta tähän en oikein osaa suhtautua, vaikka viimeistelyssä onkin käytetty oloroso- ja PX-tynnyreitä. Maistetaan avoimin mielin.

Glendronach Peated

(46%, OB, +/- 2016, Bourbon Barrels & Oloroso + PX Cask Finish, 70 cl)

Tuoksu: Likainen ja märän turpeinen. Säilörehua, päärynää, märkää nahkatakkia, lihaisuutta, suolaisuutta. Silti kuitenkin jotain hunajaista ja mantelimaista makeutta, pientä kermaisuutta. Tätä en sokkona taatusti tunnistaisi Glendronachiksi. Sitruksisuutta, kosteaa kalliota. Vesilisä availee päärynää ja karkkisuutta.

Maku: Maku on heti tutumpi. Likaisen turpeisuuden alta löytyy tutun tisleen sävyjä. Suklaisuutta, kanelia, pehmeää toffeeta, vaniljaa. Suutuntuma on keskitäyteläinen. Maltaisuutta, tammea, purevaa mausteisuutta. Nuoren viskin vihreää happamuutta. Turvesavu on jossain määrin multaista ja märkää. Jälkimaku on mineraalinen ja hapan. Nahkaa, tammen purevuutta, sitruksisuutta, suolaa. Turpeisuus ja likaisuus pysyy mukana loppuun asti. Korkeintaan keskipitkä finaali. Vesilisä tuo päärynää ja omenaa selvemmin pintaan.

Arvio: Perustason nuorta viskiä. Jotain hyvin tuttua, jotain hyvin… erilaista. Tavallaan tässä on paljon kehityskelpoisia piirteitä, mutta kokonaisuutta en vielä pidä kovin toimivana. 80/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 78/100. Whiskynotes 83/100.

Arran Smugglers’ Series Volume Two ’The High Seas’ 55,4%

Arranin varsin näyttävien kirjojen sisään pakatut Smugglers’ Series -viskit ovat olleet ilmestymisestään lähtien haluttua tavaraa. Tällä kertaa hyllystä löytyi maisteluun kirja numero kaksi. Vuonna 2016 julkaistu pullote yhdistelee rommitynnyreissä ja ensimmäisen täytön bourbontynnyreissä kypsytettyjä viskejä.

Arran Smugglers’ Series Volume Two ’The High Seas’

(55,4%, OB, NAS, 2016, Rum Casks & First-Fill Bourbon Barrels, 8700 bts., 70 cl)

Tuoksu: Tyylikäs ja varsin makea. Öljyä, runsaasti vaniljaa ja aromaattisuutta. Leivosmaisuutta, briossia, vaniljakastiketta, tomusokeria. Paahteista tammisuutta, kinuskia, kanelia. Kaikesta voimastaan huolimatta herkkyys on kohdallaan. Vesilisä tuo sitruksisuutta ja mineraalisuutta.

Maku: Hieno yhdistelmä kuivaa aromaattisuutta ja makeaa sokerisuutta. Vanilja on edelleen pinnassa. Tammi on kauniisti läsnä, tomusokerisena ja mausteisena. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja tasapainoinen. Omenaa, hapokkuutta, siirappisia elementtejä. Jälkimaku on tammisen pureva ja mausteinen. Vähitellen kokonaisuus sulaa kinuskiseen ja fariinisokeriseen suuntaan. Tummaa suklaata, kanelia, pähkinää. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo mineraalisuutta ja eucalyptuksen raikkautta pintaan.

Arvio: Todella maukas ja tyylikäs Arran. Voin helposti ymmärtää, miksi nämä Smugglers’ Series -pullotteet ovat olleet varsin haluttuja. 88/100

Glenfiddich IPA Experiment 43%

Maistelussa Glenfiddichin vuonna 2016 lanseeraama IPA Experiment, joka on viimeistelty India Pale Ale -oluttynnyreissä. Ajatus on sinänsä kiehtova.

Glenfiddich IPA Experiment

(43%, OB, 2016, India Pale Ale Cask Finish, 70 cl)

Tuoksu: Appelsiininen, maltainen, kanelinen, aktiivisen tamminen. Muistuttaa hetkellisesti Glenmorangieta. Pientä hapokkuutta, omenaa, päärynää. Maltaisuudessa on pientä päällekäyvää karheutta, jonka voi ehkä hyvällä mielikuvituksella yhdistää IPAan. Kakkupohjaa ja vaniljaa riittää.

Maku: Jää tuoksusta jälkeen. Hiukan karvas ja puiseva. Tammi on todella aktiivista, maltaisuus karheaa ja karvasta. Appelsiini on edelleen pinnassa, karvas viinirypälemäisyys tuntuu kielen päällä. Saksanpähkinää, appelsiininkuorta. Inkivääriä, paahteisuutta, tummaa suklaata. Suutuntuma on keskitäyteläinen. Jälkimaku on todella tamminen ja karhea, vähitellen puisevakin. Appelsiini on edelleen sitkeästi mukana. Pölyisyyttä, kaakaojauhetta, paahteisuutta. Melko lyhyt finaali.

Arvio: Tynnyrikokeilu tuntui ajatuksena hyvältä, mutta tässä tapauksessa käteen jäi varsin vähän. Toki viski itsessään on ihan kunnossa, mutta odotukset jäivät lunastamatta. 79/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 78/100.

Dailuaine 27 yo 1983/2011, Adelphi 55,9%

Vuoden 2019 ensimmäisenä viskinä maistelussa on tummaa Dailuainea Adelphilta. Tynnyri on ollut refill, vaikka värin perusteella se olisi voinut olla freesimpikin. Ehkä pienehkö tynnyrikoko vaikuttaa tällä kertaa näin voimakkaasti.

Dailuaine 27 yo 1983/2011, Adelphi

(55,9%, Adelphi, 1983–2011, Cask No. 4318, Refill Sherry Hogshead, 189 bts., 70 cl)

Tuoksu: Kahvinen ja hilloinen, nahkainen ja luumuinen. Todella paksu, lähes läpitunkematon sherry. Hyvä yhdistelmä siirappista makeutta ja karheaa pähkinäisyyttä. Hiukan rikkinen ja jopa hiilinen vivahde. Rusinaa, viinisyyttä, fariinisokeria, vadelmahilloa, mantelia, lakritsia. Vesilisä tuo eucalyptusta ja marsipaania esiin.

Maku: Kahvinen, luumuinen ja lihaisa. Tummaa paahtoa, hiilisavua, lakritsia, saksanpähkinää, sopivaa hapokkuutta. Sen rinnalla hienossa balanssissa siirappia, toffeeta, öljyistä makeutta ja yrttejä. Parmankinkkua muistuttava lihaisuus toimii hyvin omenaisen ja sitruksisen hedelmän kanssa. Nahkaisuus ja kuiva sherry maistuvat, mausteisuudessa on liköörimäinen vivahde. Suutuntuma on painava ja öljyinen. Jälkimaku nousee lihaisana, nahkaisena ja edelleen varsin liköörisenä. Yrttejä, lakritsia, mineraalisuutta, pippuria. Minttua, tupakkaa, öljyisyyttä, tammea, hiilisavua. Pitkä ja vahva finaali. Vesilisä avaa havuisuutta ja seetriä.

Arvio: Erittäin maukas sherryttely. Loistavia makuyhdistelmiä nousee esiin jatkuvasti. Todella vahva kokonaisuus ja silti hienosti balanssissa alusta loppuun. 90/100

St Magdalene 19 yo 1979/1998 Rare Malts 63,8%

Maistelussa pitkästä aikaa Rare Maltsia. Tällä kertaa lasiin pääsi viittä vaille legendaarisen aseman saanut viski St Magdalenen sittemmin lopetetusta tislaamosta. Odotukset ovat luonnollisesti aivan tapissa.

St Magdalene 19 yo 1979/1998 Rare Malts

(63,8%, OB, Rare Malts Selection, 1979–10/1998, 70 cl)

Tuoksu: Vahamainen ja alkuun hyvin sulkeutunut. Omenaisuutta, sitruksisuutta, viinirypäleitä, hiukan raakaa päärynää. Heinäisyyttä, mineraalisuutta, tammen mausteisuutta ja purevuutta. Maltaisuutta ja hunajaa, aromaattisuutta, anista. Tomusokeria, paahteisuutta, pölyistä ullakkoa. Aukeaa vähitellen upeasti lasissa. Vesilisä avaa pähkinää, etenkin mantelia, ja pientä savua.

Maku: Erittäin intensiivinen. Tammi tuo kaikki mausteet ja ulottuvuudet heti voimalla kehiin. Mehiläisvahaa, hunajaa, päärynää, hedelmäsiirappia, mineraalisuutta. Suutuntuma on öljyinen ja voimakas. Sitruksisuutta, mangoa, persikkaa, paahteisuutta, pientä savuakin jopa. Jälkimaku alkaa makean hedelmäisenä ja vaniljaisena, kunnes tammi alkaa napata vähitellen kiinni. Pippuria, mineraalisuutta, hapokkuutta, maltaisuutta ja heinää nousee esiin, kunnes makeus tekee vähitellen taas paluun. Hunajaa, mandariinia, anista, paahteista karamellisuutta. Pitkä finaali. Vesilisä tuo kermaisuutta, hedelmäisyyttä ja sävyjä huimasti lisää. Voltit ovat lähtökohtaisesti sen verran kovat, että vedellä tekee mieli pelata selvästi keskimääräistä enemmän, kun tämä sen vielä niin hienosti palkitsee.

Arvio: Harvoin on tullut pyöritettyä viskiä ihan näin pitkään lasissa, ennen kuin siitä sai kunnon käsityksen. Matka aluksi hyvin sulkeutuneesta tuoksusta erittäin voimakkaan maun kautta jälkimaun nyanssien erittelyyn on todella palkitseva. Kyseessä on komea viski, joka todella haastaa maistajansa. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 92/100. Whisky Monitor Database 89/100 (per 17).

Tomatin 12 yo 43% (2018)

Maistelussa on viimein Tomatinin nykytuotannon 12-vuotias. Tislaamohan uudisti core rangensa jo vuonna 2016, ja on pieni häpeä, etten ole tutustunut niihin sen tarkemmin, vaikka tislaamo kuuluu Ylämaan alueen suosikkeihini. Yritän korjata nyt tilannetta edes vähän.

Tislaamon aiempi 12-vuotias oli viimeistelty ex-sherryssä. Nyt reseptiikkaa on muutettu ja tähän tehty uudenlainen sekoitus. Maisteluun löytyi miniatyyri, vaikka pullokoossa valikoimaa on enemmänkin.

Tomatin 12 yo (2018)

(43%, OB, +/- 2018, Bourbon Barrels & Sherry Casks, 5 cl miniature)

Tuoksu: Maltainen ja appelsiininen. Hiukan tunkkainen ja puuromainen. Ei vielä erotu mitenkään edukseen. Sherry kuitenkin tulee nätisti läpi, tuo suklaata ja luumuhilloa pintaan. Hiukan toffeeta myös. Silti ruohoisuus ja pieni ummehtuneisuus häiritsevät. Aktiivista tammea. Märkää pahviakin on havaittavissa.

Maku: Sitruksisuus on edelleen voimakasta, erityisesti appelsiinimehu. Rouhea maltaisuus on kärjessä, puuroa ja mysliä. Valitettavasti tunkkainen pahvisuus ei jätä rauhaan, vaikka maitosuklaa ja toffeekarkki tuovatkin makeutta. Suutuntuma on mukavan öljyinen, vaikka runko on korkeintaan keskitäyteläinen. Ruohoisuutta, rasvaa, aseöljyä, ylikypsää hedelmää ja ummehtunutta kellarimaisuutta. Jälkimaku jää edelleen pyörimään appelsiinimehun ja maltaisuuden ympärille. Likainen ja hiukan turpeinen vivahde nousee hetkellisesti hallitsevaksi. Ruohoa, heinää, yrttejä, kanelia. Keskipitkä finaali ohenee nopeasti, kun tammi puraisee kiinni.

Arvio: Jää todella raskaasti jälkeen edellisestä julkaisusta. Tämä ei kyllä nyt säväytä yhtään millään tavalla. 79/100

Speyside Malt 1977/2015, Sansibar 46,1%

Tätä pullotetta on monessa paikassa arveltu Glenfarclasin viskiksi, mutta varmaa tietoa ei ole. Arvostelut ovat ainakin olleet ylistäviä kautta linjan.

Speyside Malt 1977/2015, Sansibar

(46,1%, Sansibar and Spirits Shop Selection, 1977–2015, Samural Label, Sherry Butt, 582 bts., 70 cl)

Tuoksu: Suklaata ja seetriä, sikaria ja rusinaa. Kuiva, paahtunut tammi leijuu kaiken yllä. Puuvahaa, pähkinää, mausteisuutta, kanelia, kuivattuja hedelmiä, raikasta sitruksisuutta. Pieni lihaisuus, kuivattuja sieniä, rancio-fiilistä. Mustaa teetä, minttua, eucalyptusta, lakritsijuurta. Erittäin kaunis. Vesilisä avaa paahdetta ja yrttejä.

Maku: Upealla tavalla kuivan tamminen, tumman suklainen ja juuri sopivan hapan. Paahdettuja pähkinöitä, sikaria, rusinaa, kuivattuja luumuja, lakritsia, minttua. Suutuntuma on melko kevyt, mutta runko kantaa makujen kirjon silti vaivatta. Vahaisuutta, kuivaa sherryä, edelleen jotain lihaista ja hennon multaista. Kanelia, espressoa, hapokkuutta, hiukan pippuria. Jälkimaku on tumman suklainen ja hienosti kuivuva, varsin ekspressiivinen kaikessa pippurissaan ja hapokkuudessaan. Sitruksisuutta, lihaisuutta, pähkinää, minttua, lakritsia, tupakkaisuutta. Erittäin pitkä finaali. Vesilisä korostaa tupakkaa ja pähkinäisyyttä sekä avaa hiukan anista.

Arvio: Ei tätä ole turhaan kehuttu! Todella herkullinen ja tyylikäs ikäviski. Tuo jossain määrin mieleen Gordon & MacPhailin pullottaman Tamdhun, joka oli tislattu 1973. Tässä pullotteessa tammi ottaa ison roolin ja kantaa sen komeasti. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 91/100. Whiskynotes 90/100.