Maistetut

Old Pulteney Clipper Round The World 46%

Tämä purjehduskisan mukaan nimetty pullote tuli Old Pulteneylta halvimpaan hintaluokkaan 2014. Mielenkiintoista, että pullomäärä on kuitenkin eksaktisti tiedossa – eli eräänlaista Limited Editionia on kaikesta huolimatta haettu. Odotuksia tätä kohtaan ei silti juurikaan ole.

Old Pulteney Clipper Round The World

(46%, OB, Bottled 7/2014, Commemorative Bottle, 16200 bts., 70 cl)

Tuoksu: Vaniljainen ja makea. Paksua omenamehua, hunajaisuutta. Silti myös tietty suolaisuus tulee kaikesta läpi. Rapsakkaa maltaisuutta, hiukan puuroisuutta myös. Ruohoinen vivahde. Kanervaisuutta, hiukan rasvaisuutta, paahteisia sävyjä. Simppeli mutta mukava tuoksu. Vesilisä avaa viinikumia ja piparminttuista karkkisuutta.

Maku: Omenamehua, pirskahtelevaa hapokkuutta, varsin napakka suolaisuus. Old Pulteneyn ominaisluonne tulee hyvin esille. Tammisuus tuntuu nuorekkaana ja erittäin aktiivisena, tanniinit purevat kiinni mutta mausteisuudessa on miellyttävä pehmeys silti mukana. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja osin jopa kuiva. Jälkimaku lähtee rakentelemaan hapokkaan omenaisuuden, pehmeän vaniljaisuuden ja merellisen suolaisuuden kolmiyhteyden varaan. Kihelmöivä mausteisuus tuo mieleen makeisjauheen. Ruohoinen vivahde on mukana, samoin tammi puree loppuun asti. Keskipitkä finaali. Vesilisällä päärynä tulee esiin.

Arvio: Hiukan yksinkertainen ja selvästi nuori viski, mutta ei ollenkaan hassumpi. Ainakin Pultikan distillery character on tässä luonteenomaisella tavalla läsnä. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 78/100.

Pittyvaich 25 yo 1989/2015, 49,9%

Takaisin arkeen ja raiteille, matka Islaylle on nyt takana ja loppuelämä edessä. Maailmalla jotkut julkaisevat juttuja Diageon uusista Special Release -pullotteista ja jotkut toiset kiisteltyjä listauksia maailman parhaista viskeistä.

Itse olen vaihteeksi aiemmin julkaistun Special Releasen ääressä.

Diageolta on saatu vain pari virallista Pittyvaichia aikojen saatossa, ja Pittyvaich-pullote Flora & Fauna -sarjassa on itse asiassa ainoa, jonka olen tislaamolta ikinä päässyt maistamaan.

Nyt lasissa on siivu 25-vuotiasta Pittyvaichia, joka on tislattu 1989 ja pullotettu 2015. Muistelen tislaamon profiilia hermostuneeksi, mutta mielenkiintoista päästä ottamaan tästä selkoa.

Pittyvaich 25 yo 1989/2015

(49,9%, OB, 1989–2015, Special Release, Refill Bourbon Hogsheads, 5922 bts., 70 cl)

Tuoksu: Kynttilää ja yrttisyyttä. Erittäin sitruksinen ja kirkkaalla tavalla kireä vaikutelma. Hapokkuutta, hiukan hapanta omenaa ja huonekaluvahaa. Tammea. Hiukan puuroisuutta ja hiivaista maltaisuutta, kaikkineen se hermostuneisuus ja epämääräisyys on läsnä, mitä odotinkin. Vesilisä aukoo raikkautta.

Maku: Öljyinen, ruohoinen ja vahamainen. Kynttilä on edelleen mukana, samoin tietty kompleksinen yrttisyys. Tammi tuntuu erittäin aktiiviselta ja kireältä, suu kuivuu oikein kunnolla. Sitruksinen ja hapokas puoli tukevat sitä entisestään. Suutuntuma on vahamainen mutta tekstuuriltaan hiukan ohut. Kurkkupastillia, mentholia ja anista löytyy. Jälkimaku liikkuu raa’an omenan ja banaanin välimaastossa. Hiukan melonin makeutta, mutta sitruksisuus ja tammisuus leikkaavat siltä siivet. Todella mausteinen ja minttuinen finaali, jossa mentholin ja aniksen sävyt maistuvat kyllä pitkään. Vesilisä tuo hunajaa pintaan ja keventää tammea.

Arvio: Kirkas, hapokas ja levoton viski. Sinänsä virheetön tuote, mutta nautiskelupuoli tällaisesta vähän jää puuttumaan, sen verran kireää on. 84/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100. Whiskynotes 83/100.

Bowmore 17 yo 1999 Feis Ile 2016, 56,1%

Harvinaisemman Bowmore 25 yo 1990 Feis Ile 2016:n lisäksi Islaylta löytyi tämä 17-vuotias versio. Viski on peräisin PX-tynnyristä, josta pulloja saatiin pirun sopiva määrä.

Bowmore 17 yo 1999 Feis Ile 2016

(56,1%, OB, 20.1.1999–21.5.2016, Feis Ile 2016, Hand-filled Collection, Cask No. 40, Pedro Ximénez Sherry Cask, 666 bts., 70 cl)

Tuoksu: Imelää sherryisyyttä, tallista mausteisuutta, rusinaisuutta ja suklaisuutta. Merellisyyttä ja tervaa, erittäin lupaavalta vaikuttava sherrykypsyttely. Mietoa turvesavua, lakritsia, marjaisuutta, hiukan viinisyyttä, siirappia. Muhkea mausteisuus ja imelyys, josta kuitenkin tuntuu löytyvän sitruksinen ja mineraalinen puraisu.

Maku: Paksun suklainen, siirappinen ja rusinainen. Taatelia, luumuhilloa, suklaakastiketta, toffeeta. Todella mojova sherrykypsytys hallitsee, mutta edelleen mineraalisuus, yrttisyys ja kaikenlaiset kamferitipat tuovat tähän särmää. Suutuntuma on varsin täyteläinen, ja nahkaisuus tulee mukana. Jälkimaku on marjaisa ja viininen, suklainen ja rusinainen. Taateli, tammisuus, nahkaisuus, mausteisuus ja toffeemaisuus vyöryvät suurella väännöllä. Öljyä, tervaisuutta, yrttisyyttä, pehmeää turvesavua. Pitkä ja muhkean siirappinen finaali. Nam.

Arvio: Makea ja maukas Bowmore. 90/100

Bowmore 14 yo 1999/2013 Mashmen’s Selection 55,7%

Bowmoren suuresti rakastamani Maltmen’s Selectionin jälkeen samaisessa Craftmen’s Collectionissa ilmestyi Mashmen’s Selection, joka on vuorostaan ex-bourbonissa kypsynyt. Viski meni maistoon, kun kohdalle osui.

Bowmore 14 yo 1999/2013 Mashmen’s Selection

(55,7%, OB, 3.5.1999–2013, Craftmen’s Collection, Mashmen’s Selection, American Oak Barrels, 1500 bts., 70 cl)

Tuoksu: Vaniljainen, miedon turvesavuinen, banaaninen ja makea. Mielenkiintoinen maltaisuus on pinnassa. Aktiivista tammea, sitruksisuutta, vaniljajäätelöä, karamellia. Viherherukkaisuutta, toffeefudgea, imelää kinuskikastiketta, kanelia ja inkivääriä. Makeutta riittää.

Maku: Vaniljainen, mausteinen ja öljyinen. Turvesavu on selvemmin esillä kuin tuoksussa, samoin pippuri löytyy pinnasta. Herukkaa, sitrusta, vaniljaa, hapokasta omenaisuutta. Maltaisuus on hyvin esillä, pieni jyväinen puraisu. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja osin kireän tamminen. Tuoretta ruohoa, napakkaa tanniinisuutta. Jälkimaku on tamminen, banaaninen, ananaksinen, vaniljainen ja hapokas. Hapanta ruohoisuutta, vihreää teetä, kirpeää mausteisuutta. Melko pitkä mutta napakasti kuivuva finaali.

Arvio: Varsin lujalla tavalla tamminen, mutta silti samalla hedelmäinen ja osin makeakin Bowmore. Hiukan ristiriitaiset fiilikset tästä jää, tasapaino ei ole ihan tapissa vielä. 87/100

Lagavulin Jazz Festival 2015, 55,4%

Aiemmin maistamani Lagavulin 18 yo Feis Ile -pullotteen jälkeen teki mieli tarttua vielä toiseenkin Lagavuliniin Islaylla.

Käteen sattui vuoden 2015 Jazz Festival -pullote, joka ei ilmeisesti ehtinyt oikein ajoissa myyntiin, koska pulloja ilmaantui jälkikäteen markkinoille suurissa määrin. Toki ne myös katosivat hyllyistä nopeasti.

Lagavulin Jazz Festival 2015

(55,4%, OB, Islay Jazz Festival 2015, Refill American & European Oak Bodega Casks, 3500 bts., 70 cl)

Tuoksu: Savua, sitruksisuutta, suolaa ja merilevää. Tuttuun 12-vuotiaaseen verrattuna vielä muhkeampi. Kaikkineen hyvin bourbonvaikutteinen, mutta silti hiukan savumakkaraa ja kuivalihaa löytyy myös. Pientä tunkkaisuutta, rasvaisuutta, raskasta öljyisyyttä. Tammea, vaniljaa ja sitruksisuutta. Merellinen ja järeä kokonaisuus. Nam.

Maku: Öljyinen, raskas ja merellinen. Turvesavua, pientä lihaisuutta, pippuria, hiukan salmiakkia. Rasvaisuutta, likaisuutta, voita. Maanläheinen ja osin tunkkainenkin tunnelma, joka saa kuitenkin sitruksisuudesta ja kirpeästä hedelmäisyydestä terää. Suutuntuma on raskas ja täyteläinen. Jälkimaku on edelleen samaa sarjaa, öljyinen ja järeä. Savukin pääsee oikein kunnolla esiin, samoin suolaisuus. Oikein kunnolla tervaa ja salmiakkia, siihen kylkeen vielä lihaisuutta ja nahkaa. Merilevää, ostereita, hiukan lääkemäisyyttä, herukkaa. Hyvä tamminen ja pippurinen vääntö loppuvaiheissa. Erittäin pitkä ja suurimuotoinen finaali.

Arvio: Kerrassaan oivallinen Lagavulin tämäkin, tasapainoinen ja suuri viski. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 91/100. Whiskynotes 91/100.

Bowmore 25 yo 1990 Feis Ile 2016, 55,7%

Bowmoren tislaamolla tuli vastaan tällainen viski. Moni jonotti tätä toukokuussa 2016 peräti 16 tuntia Bowmoren tislaamon edessä, ja vain 200 pulloa tuli myyntiin.

Viski on viettänyt ensin 12 vuotta first fill bourbonissa, kunnes se on siirretty 13 vuoden jälkikypsytykseen punaviinitynnyreihin.

Bowmore 25 yo 1990 Feis Ile 2016

(55,7%, OB, 17.5.1990–24.2.2016, Feis Ile Collection 2016, Claret Wine Cask Finish, 200 bts., 70 cl)

Tuoksu: Viininen, salmiakkinen, turvesavuinen ja varsin marjaisa. Todella makea kaiken kaikkiaan. Imelää glögimäisyyttä, uuniomenaa, nahkaa. Voimakas kokonaisuus, josta löytyy lakritsia ja tervaa, tummaa paahteisuutta, pientä pippuria. Tammikin on hereillä. Todella houkutteleva.

Maku: Viininen, savuinen, herukkainen, salmiakkinen ja muhkea. Makeus on edelleen hallitsevaa. Mausteinen ja glögimäinen, jollain tavalla myös hiukan laventelinen. Suutuntuma on kermaisuudessaan ehkä vain keskitäyteläinen mutta valtavan intensiivinen. Jälkimaku lähtee marjaisana ja viinisenä, mutta syvenee salmiakin ja tervan kautta polka-karkkeihin ja piparminttuun, herukkaisuuteen ja mausteisuuteen. Erittäin pitkä ja monipuolinen finaali, joka kuivuu lopussa upeasti. Silkkaa nautintoa.

Arvio: Todella maistuva Bowmore, jossa on etäisiä muistumia myös vanhasta Claret-pullotteesta. Viinisyys kulkee rajoilla, totta kai, mutta erinomaisen hyvällä tavalla. 92/100

Lagavulin 18 yo Feis Ile 2016, 49,5%

Matkustin Islayn paratiisisaarelle. Ensimmäisten viskien joukossa päätin maistaa Lagavulinin 200-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistun Feis Ile -pullotteen, joka kulkee myös nimellä Bicentenary Edition.

Julkaisen ensin muutamia maistelumerkintöjä reissulta. Varsinaista matkaraporttia seuraa myöhemmin.

Lagavulin 18 yo Feis Ile 2016

(49,5%, OB, Feis Ile 2016, Bicentenary Edition, Refill Hogsheads & European Oak Bodega Sherry Butts, 6000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Savuinen, merellinen, suolainen ja öljyinen. Kaiken keskellä leijuu kuitenkin pirteä mentholisuus, sitruksisuus ja tietty raikas valkoviinimäisyys. Samalla toki löytyy merilevää, jodia, hiukan antiseptisia aineita. Turvesave tuntuu pehmeältä mutta hallitsevalta, mineraalisuus kietoutuu ympärille varsin mielenkiintoisesti. Pieni tunkkaisuus on mukana, vanhoja kirjoja, huonekaluvahaa.

Maku: Öljyinen ja sitruksinen, savuinen ja vahamainen. Merellisyyttä, ruohoisuutta, edelleen vähän valkoviinimäisiä sävyjä. Mentholia riittää, samoin pippurisuutta. Joukosta löytyy myös tuttuja maanläheisiä sävyjä,  savumakkaraa, suolaista voita. Suutuntuma on rasvainen ja muhkea. Jälkimaku alkaa varsin kirpeänä ja savuisena. Mukana on pippurisuutta ja napakkaa teemäisyyttä, kunnes hunajaisuus ja merellisyys nousevat pintaan. Omenaisuutta, mineraalisuutta, eucalyptusta, suolaa, jodia, lääkemäisiä sävyjä, hiukan tervaa ja lakritsia. Erittäin pitkä ja upea finaali.

Arvio: Erinomainen, kirkkaan tyylikäs Lagavulin, jonka raikas mentholisuus integroituu hienosti muihin sävyihin. 92/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 92/100. Whiskynotes 91/100.

Glen Garioch 15 yo Sherry Cask Matured 53,7%

Glen Garioch julkaisi vuodenvaihteessa 2015–2016 tällaisen ex-sherryssä kypsyneen viskin tax free -myyntiin, tynnyrivahvuisena. Erittäin mielenkiintoiselta vaikuttaa.

Glen Garioch 15 yo Sherry Cask Matured

(53,7%, OB, +/- 2015, Travel Retail, Oloroso Sherry Casks, 70 cl)

Tuoksu: Tallinen ja siirappisen makea, erittäin ruutinen ja taatelimainen. Todella paksu sherrytuoksu, joka on täynnä suklaata, luumuja, rusinoita ja ylikypsää kirsikkaa. Kaakaota ja munalikööriä, piimäkakkua ja rasvaa. Uuniomenaa, fariinisokeria, pähkinävoita, tammea ja mausteita. Vesilisä nostaa paahtuneisuutta ja mausteita pintaan.

Maku: Kermainen ja paksu, mutta ei aivan niin syvä kuin tuoksu antaa odottaa. Siirappista makeutta, tammen purevuutta, ylikypsien hedelmien vyöryä. Ruutisuus on edelleen järeää. Tallimaisuus ja nahkaisuus saavat mukaansa runsaan mausteisuuden, jossa on pippuria, kanelia ja valtava kirjo muitakin makuja. Suutuntuma on pehmeä mutta tammi tuo sopivan särmän. Uuniomenaa, taatelia, rusinaa, viikunaa, hiukan likaista rasvaisuutta. Jälkimaku lähtee todella ruutisena ja rikkisenä, munaliköörimäisenä ja imelänä, kunnes tammi, mausteet ja nahkaisuus alkavat vyöryä. Keskipitkä, napakasti kuivuva finaali. Vesilisä ohentaa profiilia varsin herkästi, nuorekkaat elementit nousevat pintaan.

Arvio: Suurieleinen viski, muhkea sherryisyys syö kaiken. Ruutisuus kulkee rajoilla, mutta silti homma toimii. 87/100

Glenlossie 10 yo Flora & Fauna 43%

Maistelussa Flora & Fauna -sarjassa julkaistu kymppivuotias Glenlossie. Se kuului jo ensimmäiseen, vuonna 1991 julkaistuun F&F-sarjaan, mutta käsillä oleva pullote on peräisin sieltä loppupäästä, arviolta vuodelta 2004.

Glenlossie 10 yo Flora & Fauna

(43%, OB, +/- 2004, 70 cl)

Tuoksu: Tuoreen ruohoinen, makea ja pehmeä. Sekavaa kukkaisuutta. Hiivaleipää, aamiaismuroja, kevyttä ja makeaa omenaisuutta. Hiukan ummehtunut maltaisuus, aavistuksen eltaantunut ja lenseä. Viljaisuutta on runsaasti mukana, ja pieni pahvin vivahdekin löytyy. Kovin ohueksi jää.

Maku: Maltainen ja ruohoinen, hiukan tylppä ja kapea-alainen profiili. Leipämäisyyttä, puuroisuutta, kepeää mausteisuutta. Inkivääriä, aavistus valkopippuria. Kevyttä omenaisuutta, saippuaisella tavalla sitruksinen vivahde. Suutuntuma on kevyt ja osin ponneton. Jälkimaku on maltainen ja tuoreen tamminen, mausteinen ja edelleen varsin ruohoinen. Makeaa sitrusta, inkivääriä, muroja, vaniljaa. Keskipitkä, hiukan vetinen finaali.

Arvio: Hiukan keskimääräistä vaatimattomampi Flora & Fauna -esitys. 79/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 74/100. Whisky Monitor Database 78/100 (per 5).

Springbank 11 yo 2000/2011, SMWS 27.94, 54,6%

Käsissä mielenkiintoinen nuorehko Springbank Scotch Malt Whisky Societyn valikoimista. Freesistä sherrytynnyristä kaiken lisäksi.

Springbank 11 yo 2000/2011, SMWS 27.94

(54,6%, Scotch Malt Whisky Society, 3/2000–9/2011, Cask 27.94, ’Enigmatic big floozy’, First Fill Sherry Hogshead, 351 bts., 70 cl)

Tuoksu: Rasvainen, karamellinen ja pehmeän turpeinen. Taateleita, rusinoita, kinuskikastiketta, siirappia. Kaikesta huolimatta korkeintaan keskiraskas kokonaisuus. Ruutia, tallisuutta, hiukan tervaa, lakritsia, omenahilloa, pähkinäisyyttä, suklaata. Kiinnostava, hiukan sekava tuoksu (nimen lupaama ”arvoituksellinen” ei aivan osu tällä kertaa). Vesilisä avaa pähkinävoita ja kermaisuutta.

Maku: Toffeemainen, rasvainen ja turvesavuinen. Hiukan tuoksua suoraviivaisempi suussa. Kinuski, karamelli, siirappi ja taatelit maistuvat. Suutuntuma on varsin kermainen mutta tekstuuri ei mitenkään erityisen tiivis, enemmänkin nuorekas ja osin pisteliäs. Aktiivista tammisuutta, mausteisuutta, bbq-sävyjä, likaista rasvaisuutta, hyvää Springbank-makumaailmaa. Jälkimaku lähtee rusinaisena, suklaisena ja lakritsisena, mukaan tulevat myös toffee ja mausteinen tammisuus. Likaisuutta, ruutia, hiukan rikkiäkin. Pähkinäinen vivahde ja tallimaiset sävyt löytyvät myös. Keskipitkä finaali. Vesilisällä irtoaa maitosuklaata ja mantelia.

Arvio: Nuorekas, osin vähän sekava mutta silti erittäin maukas Springbank. 87/100