Islay

Bruichladdich Rocks 46%

Bruikan perustuotteiden sarjaan kuuluva Rocks on kypsynyt ex-bourbontynnyreissä. Aiempi versio oli viimeistelty makeissa ex-Banyuls-viinitynnyreissä, mutta tässä versiossa ei enää sellaista merkintää ole. Itse asiassa tietoa on tarjolla hyvin vähän, joten nyt mennään pelkällä tuntumalla.

Bruichladdich Rocks

(46%, OB, NAS, +/- 2012, 20 cl)

Tuoksu: Karamelliä, lihaisaa makeutta. Hyvin hento mutta tunnistettava turve (olisiko tässäkin 5 ppm niin kuin Laddie Tenissä?). Suolaa. Esanssisuutta. Pelkän tuoksun perusteella tätä ei arvaisi viskiksi, maltaisuutta ei löydy. Löytyy makean saippuainen hedelmäisyys ja ruohoinen koneöljy. Aika outo kokonaisuus.

Maku: Lähtee laveasti: herukkaista marjaisuutta, kirpeää hedelmäisyyttä, paljasta turpeisuutta, tylppää maltaisuutta ja terävää, viinimäistä hapokkuutta. Ensimaun vyörystä huolimatta makuprofiili on blendimäisen lattea ja suutuntuma jotenkin vetinen. Maun keskivaihetta ei edes huomaa. Jälkimaku on heiveröinen, aavistuksen mausteinen (kanelia) ja miedon hedelmäinen. Balanssi on pahasti vinossa.

Arvio: Pettymys hienon kymppivuotiaan jälkeen. Blendimäinen ja ohut kokonaisuus. 78/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 80/100. Whisky Monitor Database 76/100 (per 2).

Lagavulin 12 yo Special Release 2012, 56,1%

Vuonna 1816 perustettu Lagavulin oli 1990-luvun myydyin Islay-viski. Sittemmin se on jäänyt myyntitykkien varjoon, mutta laadusta on pidetty kiinni.

Iain McArthur kuvailee YouTubeen ladatulla hienolla videolla Lagavulinin 10-vuotiasta Baby Lagavuliniksi. Kovin paljon vanhempaa ei ole tämä 12-vuotiaskaan. Tuote on viettänyt ikänsä hogshead-kokoisissa ex-bourbontynnyreissä (refill American oak).

Lagavulin 12 yo Special Release 2012

(56,1%, OB, 12th Release, 2012, 31 656 bts., 70 cl)

Tuoksu: Savuisen vaniljainen. Tervaa, lakritsia. Raskaan rasvaiset ja voimakkaat esterit, jopa aldehydejä löytyy (tosin kukkaiseksi kutsuminen ei tekisi tälle oikeutta). Suolaa ja merilevää, Lagavulinin tunnusmerkit. Lisätyllä vedellä esille nousevat lihaisuus ja kinuskisuus. Mahtava balanssi ja houkutteleva esillepano.

Maku: Tervainen lähtö, todella maukas ja lihaisa turpeisuus tulee ensin. Sitrushedelmät ja suola nousevat sen takaa. Hedelmäisyys on jopa herkkää, kookos ja vanilja tuntuvat puhtailta. Maun keskivaiheilla spektri laajenee hunajaiseksi ja pehmeäksi. Jälkimaku on herkullisen suolainen ja samalla paahteisen hedelmäinen ja makea. Wow! Vesilisä taittaa kovinta savua ja lisää kinuskia.

Arvio: Hienompia savuviskejä. Pehmeä, moniuloitteinen, silti vakuuttavan suora. 92/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 91/100.

Bruichladdich 10 yo ’The Laddie Ten’ 46%

Vuonna 1881 rakennettu tislaamo aloitti toimintansa 1886 Bruichladdich Distillery Companyna. Heinäkuussa 2012 se myytiin ranskalaiseen omistukseen Rémy Cointreaulle.

Laddie Ten on viettänyt kymmenen vuotta ex-bourbontynnyreissä ja pieneltä osin ex-sherrytynnyreissä (American oak matured).

Bruichladdich 10 yo ’The Laddie Ten’

(46%, OB, +/- 2012, 20 cl)

Tuoksu: Toffeeta, vaniljaa ja moottoriöljyä kuin Springbankissa ikään – sokkona menisi varmasti sekaisin. Herkullinen! Lihaisa vaikutelma, jännittävä kinuskinen hedelmäisyys. Etiketissä hämää sana ”unpeated”, koska turpeisuuden tuntu leijuu vahvana (ilmeisesti tässä on silti 5 ppm). Turveviskin elementit ovat läsnä.

Maku: Hiukan vähemmän rasvaa ja potkua kuin tuoksun perusteella sopi odottaa. Yllättävän tavallinen maltaisuus, joka kuitenkin toimii hienosti, puhtaan bourbonkypsytyksen tapaan. Kirpeä hedelmäisyys (greippi) säestää. Suutuntuma on pyöreä muttei kovin tukeva. Toffeefudge sulaa mausteiksi: inkivääriksi ja maustepippuriksi. Jälkimaussa lihaisuus korostuu jälleen, lopuksi tulee pitkä kepeä liuku mausteisiin.

Arvio: Loistava tuoksu, toimiva makupaletti. Springbankin maltainen velipuoli. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100. Whiskynotes 86/100. Dramming 90/100Whisky Monitor Database 86/100 (per 4).

Port Charlotte 10 yo 46%

Vuonna 1881 perustettu Bruichladdich on tuonut viime vuosina markkinoille viskiä myös kahdella uudella tuotenimellä. Ensimmäinen Port Charlotte -viski ilmestyi hyllyihin vuonna 2006 ja ensimmäinen Octomore vuonna 2008. Edellisessä turpeistus on noin 40 ppm:n luokkaa, jälkimmäisessä aina yli 80 ppm.

Port Charlotte 10 yo

(46%, OB, 2002–2012, 70 cl)

Tuoksu: Todella lihaisa. Turpeensavu on täynnä makeaa BBQ-possua, pinnassa luumuhilloa ja kypsää uuniomenaa. Herkullisen kutsuva vaikutelma, tervaa ja lakritsia.

Maku: Ensituntuma on nokisavuinen, sen alta nousevat lihaisuus, turpeisuus ja makeus. Alun täyteläisen hyökkäävyyden jälkeen suutuntuma hiukan ohenee, tuntuu tervaisuutta, kirpeää hedelmäisyyttä ja hiukan jopa vaniljaa. Jälkimaku on kuin grillissä käristettyä kassleria, jonka pinta on palanut ja rasva sulanut. Makean hedelmäinen, joskin hiukan ohut finaali, joka kuitenkin jatkuu miellyttävänä ja melko pitkään.

Arvio: Oivallinen savuviski, jossa on läskiä. Sweet & sour -fiilis. Vielä vähän ulottuvuuksia ja potkua, niin on huippuviski käsillä. Vaikuttavaa tämä on jo näinkin. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 82/100.

Bowmore 18 yo 43%

David Simsonin perhe perusti Bowmoren 1779. Omistajia oli vuosien varrella useita, kunnes tislaamo siirtyi Stanley P. Morrisonille 1963. Juuri hän teki Bowmoresta tunnetuimman Islay-viskin. Sittemmin Morrison Bowmore on päätynyt japanilaiseen omistukseen.

Nyt maistelussa tislaamon 18-vuotias perustuote.

Bowmore 18 yo

(43%, OB, +/- 2012, 20 cl)

Tuoksu: Makean hedelmäinen, lihaisan turpeinen. Tervainen. Vahva, melkein läpitunkematon runko. Tummaa suklaata, piparkakkua, ylikypsää kirsikkaa, tuoretta puuta. Kosteaa savua. Lakkabensiinin vivahde.

Maku: Makean sherryinen ja pehmeän savuinen. Suklaisen pehmeä ensivaikutelma. BBQ-possu ja tummat hedelmät maistuvat, tervaa joukossa. Maun keskivaiheilla tuore kirsikka nousee esiin. Jälkimaku on hyvin makea, pehmeän turpeinen ja huomattavan pitkä. Mausteet ja kahvinpavut maistuvat vielä lopuksi.

Arvio: Pehmeän hedelmäinen savuviski, joka löytää itsensä vasta jälkimaussa. Ikään nähden odotin enemmän luonnetta. Tähän verrattuna sarjan 12-vuotias on kuivempi, vahvempi ja pippurisempi, kun taas 15-vuotias on kautta linjan sherryisempi ja makeampi. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 75/100. Dramming 82/100Whisky Monitor Database 80/100 (per 10). Smoke On The Water, ”Tuhdin täyteläinen ja hyvin tasapainoinen”.

Bowmore 15 yo Darkest 43%

Bowmoren perusvalikoima on täynnä Surfin, Enigman ja Legendin kaltaisia nimiä – Darkest kuuluu samaan joukkoon. Tislaamon käyttämä Laggan-joen vesi virtaa rautapitoisen kallion läpi turpeiselle maalle, mikä tuo vivahteensa viskiin.

Käsillä oleva Darkest on viettänyt ensin 12 vuotta ex-bourbontynnyreissä, sen jälkeen kolme vuotta entisissä oloroso-sherrytynnyreissä.

Bowmore 15 yo Darkest

(43%, OB, Sherry Cask Finish, +/- 2012, 20 cl)

Tuoksu: Tummaa hedelmää, luumua ja taatelia, joulukakkua. Tuhti sherryisyys. Hento lehtisavu, syksyn fiilistä. Siirappisuutta, aavistus bensiiniä. Paksu yleisvaikutelma.

Maku: Savuisempi ja pistävämpi kuin tuoksu antaa odottaa. Toki hedelmäinen makeus ja mieto savuisuus ovat vakioelementit, mutta jotain ärjyä tässä on. Epätasapainoinen vaikutelma, sherry dominoi liikaa. Maun keskivaihe on ontto, eikä Bowmoren lihaisuus maistu. Jälkimaku kerää taas savun ja hedelmäkakun yhteen.

Arvio: Liian raskas viimeistely näin kevyelle tisleelle. Ihan kelpo viski, mutta balanssi on kateissa. Bowmoren 12-vuotias on tätä harmonisempi, kirkkaampi, kuivempi ja maukkaampi viski. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 83/100. Whisky Monitor Database 80/100 (per 9). Smoke On The Water, ”Pehmeä ja erittäin helposti nautittava”.

Bowmore 12 yo 40% (2012)

Bowmore on yksi maailman vanhimmista viskitislaamoista. Se aloitti vuonna 1779. Tislaamo mallastaa edelleen 40 prosenttia käyttämästään ohrasta itse, loput se ostaa Port Elleniltä. Nyt maistelussa vanha tuttu 12-vuotias.

Bowmore 12 yo

(40%, OB, +/- 2012, 20 cl)

Tuoksu: Hedelmäisen savuinen. Mangoa, hunajamelonia, appelsiinia. Pehmeän lihaisa turve tuoksuu. Sen taustalla on mallasta ja pientä kitkeryyttä (bensaa, kumisaapasta).

Maku: Onpa pehmeä ja lihaisan pyöreä suutuntuma! Täyttää suun, ei potki yhtään. Savuisuus on edelleen hyvin makeaa ja herkullista. Pehmeä hedelmäisyys kulkee mukana koko ajan. Tiettyä suklaisuutta (tummaa suklaata, kaakaota) tuntuu. Jälkimaku jää kuitenkin hyvin ohueksi, enää vain turve ja palvikinkku maistuvat.

Arvio: Miellyttävä, kevyen savuinen ja hedelmäisen lihaisa Islay-viski. Ulottuvuuksia löytyy toki vielä vähän, mutta mahdollisuuksia makupaletissa on paljon. 84/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 84/100. Whisky Monitor Database 81/100 (per 11). Smoke On The Water, ”Perushyvä”.

Kilchoman Sherry Cask 46%

Kilchoman on päässyt ensimmäisten tynnyriensä kanssa jo sellaiseen ikään, että se voi julkaista eri versiota. Maatilatislaamon tätä sherryversiota on tuotettu vain 6 000 pulloa.

Viisivuotias viski on viettänyt koko kypsytysaikansa entisissä Miguel Martinin ex-oloroso-sherrytynnyreissä (fresh butt).

Kilchoman Sherry Cask

(46%, OB, NAS, 2012, 6 000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Nokisavun tuntee heti. Kuivan savun takaa nousee paksu sherry: joulun hedelmäkakku savuttaa vahvasti. Erikoinen tuoksu, ei voi muuta sanoa. Jotain punaista tässä on, haljenneita uuniomenia. BBQ-fiilis, possun nahka käristyy turpeensavussa. Hiukan epäpuhdas kokonaisuus, tasot eivät erotu kovinkaan selvästi.

Maku: Sherryn makeus saa hienoisen yliotteen heti, BBQ-kastike nousee pääosaan. Rasvaa ja lihaa! Maku peilaa tuoksua hyvin. Ensimaun jälkeen suutuntuma ohenee ja savu alkaa pistää läpi. Lopulta tammisuus kuivattaa suun ja jättää kielelle tummaa kitkeryyttä. Omituinen jälkimaku, hiukan palanut, savuinen ja imelä.

Arvio: Erikoinen tapaus. Ei ihme, että on jakanut rajusti mielipiteitä. Tynnyri dominoi nuorta viskiä, se on selvä. Mutta jotain omituisen kiehtovaakin tässä on. Ei jätä kylmäksi! 82/100

Kilchoman Spring 2011 Release 46%

Kilchomanin Spring 2011 Release on yhdistelmä 3–4-vuotiaita viskejä. Ensin niitä on kypsytetty entisissä Buffalo Tracen barrel-kokoisessa ex-bourbontynnyreissä (fresh ja refill), sitten Miguel Martinin oloroso-sherrytynnyreissä (fresh butt).

Kilchoman Spring 2011 Release

(46%, OB, NAS, 2011, 70 cl)

Tuoksu: Omaperäisen nokinen ensivaikutelma! Nokisavuksi sitä voisi kutsua, hehkuvia hiiliä tuhkassa. Siitä huolimatta tuoksu on houkuttelevan raikas ja suolainen, aavistuksen makea ja vaniljainen. Samalla mukana on laiturinlankkuja, merilevää ja kosteaa köyttä, kuten monessa klassisessakin Islay-viskissä.

Maku: Kuiva ja savuinen. Hiilinen perusmaku seuraa täysin tuoksua. Salmiakkijauhe maistuu vahvasti, suolaa ja lääkettä löytyy. Silti maku on vaniljainen eikä yhtään tunkkainen. Jälkimaku makeutuu selvästi.

Arvio: Tislaamon kuudes julkaisu maistuu ikäistään kypsemmältä. Nokisavu on tiukan hiilinen, eikä distillery characterista voi erehtyä. Vahvan salmiakkinen esitys ei jätä mitään arvailujen varaan. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100. Whiskynotes 81/100. Dramming 86/100Whisky Monitor Database 85/100 (per 12).

Laphroaig Triple Wood 48% (2011)

Laphroaigin Triple Wood on kypsynyt ensin barrel-kokoisissa (noin 180 litraa) ex-bourbontynnyreissä, sitten quarter cask -tynnyreissä (noin 105 litraa) ja lopuksi butt-kokoisissa ex-sherrytynnyreissä (500 litraa, tiettävästi oloroso-sherry). Mutta onko se hyvää?

Laphroaig Triple Wood

(48%, OB, NAS, +/- 2011, 100 cl)

Tuoksu: Savua ja antiseptisia aineita. Samalla vaniljaa, aika voimakkaana vielä. Kaminan päällä kuivuvaa villasukkaa. Jotenkin olkinen fiilis. Makeudessa on jotain erikoista ja vähän äitelääkin – vaahterasiirappia?

Maku: Alussa kitkerä tammi ja makea vanilja taistelevat. Eukalyptusta ja teetä. Savuinen lääkemäisyys ja Laphroaigille tyypillinen nokinen maku painavat päälle. Orastavaa maltaisuutta tuntuu silti taustalla. Jälkimaku on makeutuva ja lämmittävä, kun tammen kitkeryys hiukan hellittää.

Arvio: Hiukan epätasapainoinen viski. Tammisuus voittaa vaniljan, savu demppaa loput. Quarter Caskiin verrattuna paljon vähemmän suolaa, merilevää ja salmiakkia – pehmeämpi ja helpompi. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 86/100. Whiskynotes 88/100. Dramming 87/100Whisky Monitor Database 86/100 (per 11).