Maistetut

Glen Grant 21 yo 1996, SMWS 9.143, 60,6%

Nyt on lasissa 21-vuotias Glen Grant, joka on viiden miniatyyrin Festival Flavours Discovery Packin viimeinen maistettava viski. Jälleen ovat voltit erittäin korkealla, vaikka nesteellä on jo ikääkin.

Glen Grant 21 yo 1996, SMWS 9.143

(60,6%, Scotch Malt Whisky Society, 23.4.1996, Spirit of Speyside Whisky Festival, Grateful gravitas, Ex-Bourbon Hogshead, 2.5 cl miniature)

Tuoksu: Hedelmäinen, maltainen ja huokuu bourbontynnyrin voimaa. Aktiivista tammea, tyylikästä vaniljaa, marsipaania, mausteisuutta. Paahdettua vaahtokarkkia, hiukan popcornia. Syvä ja tasapainoinen. Tummaa yrttisyyttä, päärynää, viinirypäleitä, hedelmäsiirappia. Vesilisä tuo hedelmäkarkkisuutta esiin.

Maku: Voimakas, hedelmäinen, maltainen ja syvän tamminen. Bourbonhenkisyys hallitsee edelleen, paistetut vaahtokarkit ja vanilja ovat vahvasti mukana. Tomusokeria, marsipaania, mausteisuutta. Suutuntuma on melko öljyinen ja hienosti balanssissa. Omenaa, hiukan kirsikkaa, rypälemäisyyttä, hapokkuutta. Jälkimaku on syvän tamminen ja todella mausteinen. Tammi saa tummempia sävyjä ja kuivuu hallitusti. Hedelmäsiirappi tuo makeutta, kun yrtit ja pippuri rummuttavat täydellä voimalla. Pientä karvautta loppusuoralla, nahkaisuutta ja happamuutta. Pitkä finaali. Vesilisä availee päärynää ja hunajaisuutta.

Arvio: Tämän setin hienoin viski. Myönteinen yllätys kaikin puolin. Nimellekin on katetta, koska vakavasti otettavaa ja linjakasta painavuutta riittää. 88/100

Bunnahabhain 12 yo 2005, SMWS 10.141, 59,5%

Tämäkin viski kuuluu Scotch Malt Whisky Societyn viiden miniatyyrin Festival Flavours Discovery Packiin. En ole koskaan ollut tällaisten nuorien tai nuorehkojen Bunnahabhainien ystävä, mutta avoimin mielin käyn silti taas maistamaan.

Bunnahabhain 12 yo 2005, SMWS 10.141

(59,5%, Scotch Malt Whisky Society, 25.5.2005, Feis Ile 2018, Indulgence by the sea, Refill Ex-Bourbon Barrel, 2.5 cl miniature)

Tuoksu: Hedelmäinen, kukkainen, vahamainen ja varsin kermainen. Pieni suolainen vivahde erottuu. Päärynää, mangoa, aprikoosisosetta. Hunajaisuutta, makeaa tammea ja vaniljaa. Heinäisyyttä ja hedelmäkarkkeja. Yllättävän rauhallinen näillä volteilla. Vesilisä tuo esiin aloe veraa ja minttua.

Maku: Mineraalinen, kireän hedelmäinen ja pippurinen. Tuoksun helppo pehmeys on hetkessä poissa. Suolaisuutta, heinäisyyttä ja polttelevaa mausteisuutta riittää. Aprikoosinkiveä, raakaa päärynää. Tammi tuntuu aktiivisena ja purevana, maltaisuudessa on pieni liuotinmainen vivahde. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja pistelevä. Aseöljyä, likaisuutta, hapokkuutta. Jälkimaku on tummasävyinen ja öljyisen likainen. Mineraalisuus ja suolaisuus ovat pyyhkineet hedelmäisyyden tieltään. Tammi tuntuu aktiivisena ja vaativana, pippuri ja hapokkuus korostuvat. Keskipitkä finaali. Vesilisä nostaa hedelmäisyyttä paremmin esiin ja tasapainottaa sävyjä.

Arvio: Lempeän tuoksun jälkeen maku on jotain ihan muuta. Vasta vesilisän jälkeen tästä saa tolkullisen kuvan. Ei silti tee erityistä vaikutusta. 82/100

Bowmore 20 yo 1997, SMWS 3.307, 55,9%

Nyt maistelussa hyvin ikääntynyt ja tumman sherryinen Bowmore viiden miniatyyrin Festival Flavours Discovery Packista. Tämä vaikuttaa ennalta koko setin mielenkiintoisimmalta viskiltä, eli odotukset ovat korkealla.

Bowmore 20 yo 1997, SMWS 3.307

(55,9%, Scotch Malt Whisky Society, 25.9.1997, A journey into joy, Refill Ex-Sherry Butt, 2.5 cl miniature)

Tuoksu: Nahkaisen sherryinen, mausteinen ja jo alkuun hiukan sulkeutunut. Kuiva nuotiosavu, mineraalinen yleisilme ja tumma suklaa pyörivät pähkinäisen ja hedelmäisen ytimen ympärillä. Hiukan salmiakkilakritsia. Rusinaa, kuivattua hedelmää, hapokkuutta. Osin hiukan yksiulotteinen. Vesilisä avaa hiukan uuniomenaa ja kinuskia.

Maku: Välittömästi tuoksua vaikuttavampi. Nyt on sherryinen, salmiakkinen ja savuinen makuyhdistelmä heti kielen päällä. Mineraalisuus ja kuiva hedelmäisyys saavat tämän kuitenkin tuntumaan hiukan ohuelta. Suolaisuutta, kovia toffeekarkkeja, yrttisyyttä, inkivääriä, paahtunutta tammisuutta. Suutuntuma on yllättävänkin ohut, vaikka maut sinänsä ovat kohdallaan. Pähkinäisyyttä, nahkaisuutta, havuisuutta ja kitkeryyttä. Jälkimaku on pähkinäinen, mineraalinen, kuivan turvesavuinen ja salmiakkinen. Suolaisuutta, rusinaa, kuivattuja hedelmiä, nahkaisuutta, minttua. Vähitellen lakritsi ja luumu nousevat paremmin esiin ja tammi kuivuu tyylillä. Pitkä finaali on tämän viskin paras osuus. Vesilisä tuo karheaa tammea ja pientä karvautta esiin.

Arvio: Selvästi odotuksia ohuempi esitys, vaikka syveneekin jälkimaussa hienosti. Aiemmin kohtaamani taso tämänikäisissä sherryisissä Bowikoissa on ollut erittäin korkealla, joten pakko tätä on pienenä pettymyksenä pitää, kaikesta huolimatta. 87/100

Glenallachie 9 yo 2008, SMWS 107.13, 65%

Eilen alkoi Scotch Malt Whisky Societyn viiden miniatyyrin Festival Flavours Discovery Packin läpikäynti nuorella Laphroaigilla.

Seuraavana on vuorossa nuori sherryinen Glenallachie, joka on pullotettu vuoden 2018 Spirit of Speyside Whisky Festivalin juhlallisuuksiin. Voltit ovat jälleen aivan tapissa.

Glenallachie 9 yo 2008, SMWS 107.13

(65%, Scotch Malt Whisky Society, 26.8.2008, Andalusian gazpacho, Refill Ex-Oloroso Butt, 2.5 cl miniature)

Tuoksu: Sherryinen, suklainen ja luumuinen. Todella voimakas oloroso, vaikea uskoa refilliksi. Siirappia, pähkinää, lihaisuutta, viikunaa, kuivattuja hedelmiä ja muhkeaa viinisyyttä. Kahvisuutta, balsamicoa. Maltaisuus ja viskin oma karaktääri jäävät sherryn taakse. Vesilisä avaa kinuskia ja yrttisyyttä.

Maku: Muhkean sherryinen, suklainen ja öljyisen painava. Voimakas ja mausteinen, mutta nyt myös viskin nuoruus tulee läpi. Maltaisuutta, jyväisyyttä, ruohoisuutta. Rusinaa, luumua, viikunaa, taatelia. Siirappia ja balsamicoa, reipasta kahvisuutta. Suutuntuma on öljyinen ja kihelmöivä. Lihaisuus on edelleen mukana, beef jerkyä ja savumakkaraa. Paahdettua pähkinää, voimakasta tammisuutta. Jälkimaku on pisteliään mausteinen, sherryinen ja yllättävänkin ohut. Paahteisuutta, kahvisuutta ja kuivattuja hedelmiä riittää, mutta jyväiset ja ruohoiset piirteet tulevat nopeasti läpi. Melko lyhyt finaali. Vesilisä nostaa toffeeta ja siirappista imelyyttä.

Arvio: Erittäin nuori sherryviski. Itse asia jää vähän tynnyrin varjoon tässä. Vaikea uskoa, että kyseessä on vain refill, niin voimakasta sherry tässä tosiaan on. 83/100

Laphroaig 8 yo 2009, SMWS 29.244, 62,2%

Maisteluun lähtee nyt Scotch Malt Whisky Societyn viiden festivaaliviskin pakkaus parin vuoden takaa: Festival Flavours Discovery Pack. Puolikkaisiin miniatyyripulloihin – oikeastaan muoviampulleihin – on pakattu viskejä Feis Ileista ja Speyside Whisky Festivaleista.

Setti vaikuttaa oikein lupaavalta, ja se alkaa vuoden 2018 Feis Ileen pullotetulla nuorella Laphroaigilla.

Laphroaig 8 yo 2009/2018, SMWS 29.244

(62,2%, Scotch Malt Whisky Society, 21.1.2009, Feis Ile 2018, Weaving wondrous dreams, Refill Ex-Bourbon Barrel, 2.5 cl miniature)

Tuoksu: Tiukan turvesavuinen ja makean vaniljainen. Tammi tuntuu erittäin tuoreena ja runsaana, vaikka hiilisyys ja tuhka pyrkivät läpi joka kolosta. Lääkemäisyyttä, öljyä, hunajaisuutta, makeaa maltaisuutta. Raakatisleen tuntua hetkittäin. Pientä puuroisuutta ja muroja. Vesilisä avaa hiukan minttua ja karkkisuutta.

Maku: Todella nuorta ja paljasta savuviskiä. Nyt tammi ei peitä enää niin paljon, vaan edessä on liuotinmainen ja jyväinen kattaus. Vegetaalista turpeisuutta ja tuhkaa. Suutuntuma on todella öljyinen ja pistävä. Paletti on todella uskollinen savuiselle raakatisleelle, tynnyristä ei ole tarttunut juuri mitään mukaan. Runsaasti makeaa maltaisuutta, hiukan lääkemäisiä piirteitä, vaniljaa ja hiukan hunajaa. Liimamaisuutta, vahvaa pippurisuutta. Jälkimaku on todella savuinen ja vegetaalisen pistävä, makean maltainen ja edelleen erittäin tiukka. Liimamaisuutta, ruohoa, vaniljaa, kitkeryyttä. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo karkkista makeutta.

Arvio: Tiukkaa ja raakatisleen oloista Lapparia. Ei mikään järin suuri elämys. 80/100

Caol Ila 12 yo 1980/1993, Gordon & MacPhail 65,5%

Maistelussa erittäin tuhtia vuoden 1980 Caol Ila -tuotantoa miniatyyripullosta. Tukka nousee pystyyn välittömästi, kun tätä nuuhkii.

Caol Ila 12 yo 1980/1993, Gordon & MacPhail

(65,5%, Gordon & MacPhail, Cask Strength, 9.12.1980–3/1993, Casks No. 10521 & 10524, 5 cl miniature)

Tuoksu: Kuivan turvesavuinen, päärynäinen ja mineraalinen. Heinäisyyttä, ruohoa, kuivia lehtiä. Puhdas voima huokuu kaikesta. Omenaa, pientä siirappisuutta, tuhkaisuutta ja hiiltä. Pientä liuotinmaisuutta ja raakaa öljyisyyttä. Tammi tulee esiin vanilja edellä. Vesilisä availee tomusokeria ja nestesaippuaa.

Maku: Todella voimakasta tavaraa, paikat sulavat hampaista välittömästi. Turvesavu on erittäin kuivaa ja mineraalisuus hallitsee. Tiettyä ruohoista raakuutta tässä on, heinäisyyttä ja hapokkuutta. Vihreää omenaa, raakaa banaania, kitkeryyttä, jota pieni hunajaisuus ja vaniljaisuus tasaavat. Tammi puskee runsaasti tanniineja ja pippuria. Suutuntuma on öljyinen ja mausteisuudessaan pureva. Tuhkaisuutta ja hiiltä, paahtunutta puuta. Jälkimaku on turvesavuinen, hiilinen ja yllättävänkin päärynäinen. Marmeladia suorastaan. Mineraalisuus ja tuhka pysyvät mukana, samoin tammi vaniljan ja pippurin kanssa. Minttu ja ruohoiset vivahteet hallitsevat keskipitkän finaalin loppua. Vesilisä on lähes välttämätön ja availee nyanssit selvästi paremmin luettaviksi. Hedelmäisyys ja yrttisyys aukeavat heti paremmin.

Arvio: Todella raaka Caol Ila, jossa on vastaansanomatonta voimaa. Kestää vettä erittäin hyvin, kuten näin voimakkaasta viskistä sopii odottaakin. 84/100

BenRiach Batch #2, That Boutique-y Whisky Company 48,1%

Maistossa That Boutique-y Whisky Companyn nykyisellään jo (ainakin) viiteen erään paisuneen BenRiach-kimaran kakkosjulkaisu. Jälleen on tynnyrityyppi hämärän peitossa. Pullomääräkin on huomattavan vähäinen.

BenRiach Batch #2, That Boutique-y Whisky Company

(48,1%, That Boutique-y Whisky Company, 2013, 58 bts., 50 cl)

Tuoksu: Vähän erilainen BenRiach kuin oli odotuksissa. Suolaisuutta ja toffeekarkkeja kärjessä, jossain määrin tervaisella vivahteella. Omenaa, luumua, hilloisuutta, vadelmaa. Hunajaa ja ruskeaa sokeria. Heinäisyyttä, pölyisyyttä, hiukan lakritsia ja turvetta. Vesilisä avaa hiukan siirappia ja öljyistä likaisuutta.

Maku: Turvesavuinen ja sitruksinen. Öljyisyyttä, mineraalisuutta, ruohoista kitkeryyttä, maltaisuutta ja suolaa. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja mausteisen napakka. Hilloisuutta, pientä marjaisaa makeutta, kirsikkaa. Pölyistä ullakkoa, hiukan antiikkisuutta, jotain metallista ja karvasta. Paahteisuutta, pähkinäisyyttä, pippuria. Jälkimaku on tummasävyinen, paahteisen tamminen ja edelleen varsin turpeinen. Omenainen hedelmäisyys jää hiukan jalkoihin. Öljyisyyttä, happamuutta, hiukan karvasta pähkinäisyyttä, pippuria. Keskipitkä finaali. Vesilisä saa yrttisyyden paremmin auki ja tuo metallisuutta pintaan.

Arvio: Mielenkiintoinen ja pienessä sekavuudessaankin maukas BenRiach. 85/100

Glenallachie-Glenlivet 20 yo 1992/2013, Cadenhead Small Batch 59,1%

Lasissa on tällä kertaa kaksikymmentä vuotta kypsynyt yksilö Glenallachien tislaamosta, Cadenheadin Small Batch -sarjassa pullotettuna. Mielenkiintoiselta vaikuttaa.

Glenallachie-Glenlivet 20 yo 1992/2013, Cadenhead

(59,1%, Cadenhead Small Batch, 1992–2013, Bourbon Hogsheads, 516 bts., 70 cl)

Tuoksu: Kypsän ja runsaan oloinen heti kärkeen. Öljyinen, paahteisen tamminen, pähkinäinen ja hiukan havuinen ensivaikutelma. Makea hedelmäisyys on täynnä ylikypsää luumua, uuniomenaa ja viikunaa. Mausteisuutta ja maltaisuutta, hiukan suklaata. Ruohoisuutta. Vesilisä availee sitrusta ja päärynää.

Maku: Maltainen, pähkinäinen ja mausteinen. Paahteinen ja voimakas. Tuoksustakin löytyvän luumun ja kypsän omenan rinnalle nousee sitruksisuutta ja yrttisyyttä. Ruohoisuus ja havuisuus toimivat hyvin yhteen hunajan ja vahvan suklaisuuden kanssa. Suutuntuma on varsin öljyinen ja napakka. Kuivattuja hedelmiä, rusinaa, ruskeaa sokeria ja paahdettua pähkinää. Jälkimaku on tumma ja syvä, havuisuuden ja suklaan ympärille kietoutuva kompleksinen esitys. Hilloisuus nousee hienosti esiin, vadelma edellä. Kuivatut hedelmät, yrttisyys ja paahteisuus kantavat komeasti. Hiukan lakritsia, runsaasti mausteisuutta. Pitkä ja maukas finaali on tämän viskin paras osa. Vesilisä tuo päärynäistä raikkautta ja karkkisuutta esiin.

Arvio: Odottamattoman maukas viski. Pähkinäisyyden ja mausteisuuden näytöstä alusta loppuun. 87/100

Lagavulin 12 yo Special Release 2009, 57,9%

Maistelussa pitkästä aikaa tykkiä Lagavulinia yli kymmenen vuoden takaa. On mahdollisesti käynyt vuosien saatossa selväksi, että tämä sarja kuuluu ikisuosikkeihini. Näitä nuotteja kannattaa siis maistella sopivan suolan kanssa.

Lagavulin 12 yo Special Release 2009, 57,9%

(57,9%, OB, Bottled 2009, 9th Release, 70 cl)

Tuoksu: Voimakkaan turvesavuinen, suolainen ja sitruksinen. Varsin suoraviivainen kaikessa hiilisyydessään ja lääkemäisyydessään. Kirpeää omenaa, mentholia, tervaisuutta, jodia. Kuivakkaa vegetaalisuutta, vaniljaista makeutta. Lihaisuutta ei juuri tunnu, enemmän ollaan pähkinän ja suolan ääressä. Aivan hiukan kumia löytyy taustalta. Vesilisä avaa lisää tuhkaa ja kuivaa hapokkuutta.

Maku: Muhkea, turvesavuinen ja voimakas. Hiilisyyttä, tuhkaa, sitruksisuutta. Pippuria, jodia ja lääkemäisyyttä. Makea vanilja kuitenkin tulee selvästi esiin, samoin hunajaisuus ja manteli. Kirpeää omenaisuutta, sopivasti happoja öljyn vastapainoksi. Oivallinen tasapaino. Suutuntuma on täyteläinen, öljyinen ja varsin pureva. Tuoksun tapaan maku on erittäin suoraviivainen ja vahva. Jälkimaku on hyvin turvesavuinen ja pippurinen. Tervaisuus pilkistää sitruksisuuden lomasta, mutta kokonaisuus pysyy erittäin puhtaana. Vaniljaa, tammea, omenaa. Pitkä finaali. Vesilisä korostaa hunajaisuutta ja paahdettua tammea.

Arvio: Nautittava Lagavulin, tämän sarjan suoraviivaisimmasta päästä. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 86/100 (per 12). Whiskyfun 91/100. Whiskynotes 86/100.

Dailuaine 1974, Gordon & MacPhail 40%

Lasissa vaihteeksi 1970-luvun Dailuainea Gordon & MacPhaililta.

Dailuaine 1974, Gordon & MacPhail

(40%, Gordon & MacPhail, Connoisseurs Choice, 1974–1995*, Old Map Label, 70 cl)

Tuoksu: Todella metinen. Kiteistä hunajaisuutta, vahaa, parafiinia, kuivaa tammea. Päärynämarmeladia, siirappista hedelmäsalaattia, hiukan suklaisuutta. Kevyttä maltaisuutta, vaniljaviineriä, hapokkuutta. Vanhoja kirjoja, ullakon tuoksua, antiikkihuonekaluja. Oikein hieno vanhan liiton tyylikäs kokonaisuus.

Maku: Intensiivisen tuoksun jälkeen odotuksia valjumpi. Metisyys ja hunajaisuus ovat kyllä mukana, mutta ensivaikutelma on lievästi vetinen. Maltaisuutta, aamiaismuroja, pientä tammista paahdetta. Suutuntuma on kevyt ja tekstuuri kadottanut merkittävästi ryhtiä. Kuivakkaa suklaisuutta, vahamaisuutta, kovia hedelmäkarkkeja. Omenaa ja päärynää, mantelia, rusinaa. Jälkimaku on hiukan kitkerä. Maltaisuutta, metisyyttä, sitruksista hapokkuutta. Tammi on yllättävän isossa roolissa ja puskee karvasta nuottia pintaan. Mantelia, kuivattuja hedelmiä, pölyisyyttä, hiukan metallisuutta. Melko lyhyt finaali.

Arvio: Ilmiselvä nosing whisky. Maku ei yllä lainkaan tuoksun tasolle, mikä on suuri sääli. Toki tätä mielikseen nuuhkii. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100.