Diageo

Caol Ila 1999/2013, Gordon & MacPhail 46%

Gordon & MacPhail ei ole ollut Caol Ilan pullottajana ainakaan viime vuosina mikään kärkinimi. Nyt maistelussa kuitenkin ex-bourbonissa kypsynyttä viskiä uudehkosta miniatyyristä.

Caol Ila 1999/2013, Gordon & MacPhail

(46%, Gordon & MacPhail, Connoisseurs Choice, 1999–2013, Refill American Hogshead, 5 cl miniature)

Tuoksu: Savua, paahdettuja uunijuureksia, rasvaa. Imelää makeutta, hunajaisuutta, hunajaa. Varsin nuoren oloinen, vaikka noin 14-vuotiaasta viskistä on sentään kyse. Likaisuutta, nokea, tuhkaa, aavistus tervaa. Sitrusmainen kirpeys, omenaa ja raakaa päärynää. Vesilisällä löytyy pehmeän aprikoosimainen hedelmäisyys.

Maku: Rasvainen ja nokinen. Savua riittää. Tammisuus tuntuu paahteisena ja vahvan mausteisena, suutuntuma on varsin täyteläinen. Salmiakkia, hiukan tervaa. Likaisuutta, jotain koneöljymäistä. Omenaa, hunajaa, vaniljaa, imelää makeutta. Suolaa, voita, uunijuureksia. Jälkimaku on tuhkainen ja rasvainen, suolainen ja siirappinen. Pippurisuutta, tanniineja, salmiakkia, paahteisuutta. Finaali on korkeintaan keskipitkä. Vesilisä lisää hedelmäisyyttä (persikkaa) ja makeaa sosemaisuutta.

Arvio: Varsin nuoren oloinen ja rungoltaan tanakka Caol Ila. Oikein maukas mutta vähän persoonaton, ei tarjoa mitään erityistä oivallusta. 85/100

Talisker 25 yo 2011 Edition 45,8%

Taliskerin 25-vuotiaissa vuoden 2011 julkaisu oli ensimmäinen, jota ei tuotu markkinoille enää tynnyrivahvuisena vaan Taliskerin normaalilla alkoholiprosentilla. Sellainen herättää aina epäilyksiä.

Toisaalta myönnän auliisti, että Taliskerin 25-vuotias on ollut vuosikaudet yksi suurista suosikeistani. Kovin pahalla silmällä en tätäkään tuotetta osaa katsoa.

Talisker 25 yo 2011 Edition

(45,8%, OB, 2011, Refill Casks, 5946 bts., 70 cl)

Tuoksu: Tiiviin omenainen, pehmeän turpeinen, mausteinen ja hilloinen. Todella kompleksinen, sen tajuaa heti. Toffeeta, kurkkupastillia, seetriä, raparperihilloa, omenapiirakkaa, kanelia, kuivaa tammisuutta. Todella latautunut, silti herkkä. Eucalyptusta, sitruksisuutta, minttua. Hiukan kaakaojauhetta ja happamuutta. Koko ajan löytyy lisää ulottuvuuksia. Vesilisä avaa herukkaisuutta ja tuo pintaan hiukan kuivalihaa.

Maku: Erittäin intensiivinen. Omenaisuus ja tiivis makeus kamppailevat kuivan tammen, suolaisuuden, turpeisuuden ja kaakaomaisen happamuuden kanssa. Tummaa kahvisuutta, paahteisuutta, salmiakkia, vadelmahilloa, kovia toffeekarkkeja. Suutuntuma on varsin kuiva ja tiiviin öljyinen. Kompleksisuus ja voima ovat todella kohdallaan. Jälkimaku menee upean tammen ja kahvisuuden komennossa. Salmiakkia, suolaa, savua, yskänlääkettä, vähitellen nousevaa hunajaa ja omenaa. Erittäin pitkä. Vesilisällä esiin nousee hienosti trooppisia hedelmiä.

Arvio: Erittäin kompleksinen viski, kiehtova labyrintti. Sen, minkä voimakkuudessa menettää, ulottuvuuksissa voittaa. Silkkaa mahtavuutta. 92/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whisky Monitor Database 85/100 (per 6). Whisky Magazine 91/100 (Dave Broom), 89/100 (Martine Nouet).

Talisker 175th Anniversary 45,8%

Talisker julkaisi tällaisen synttäripullotteen vuonna 2005, kun tislaamotoimintaa tuli kunnioitettavat 175 vuotta täyteen.

Talisker 175th Anniversary

(45,8%, OB, NAS, 2005, 60000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Rasvainen turpeisuus on selvästi esillä. Savuinen ja varsin tamminen, paahteinen. Vaniljakastiketta, hunajaa, pehmeää uunijuuresta, siirappia. Runsas mausteisuus, roteva pippuri etunenässä. Hiukan salmiakkia, tuhkaa, suolaisuutta. Vesilisä tuo esiin hiukan nuorekasta maltaisuutta.

Maku: Savuinen ja rasvainen, vaniljainen ja hiukan juuresmainen. Suolaa, merilevää, merellisyyttä. Yllättävän kevyt runko, todella pehmeä suutuntuma. Hedelmäisyyttä, herukkaisuutta, sitrusmaisuutta, salmiakkia. Jälkimaku on täynnä sitruunalakritsia, suolaisuutta, salmiakkia ja tervaa, mustapippuria – hyvin kepeässä muodossa. Keskipitkä ja varsin kaunis finaali. Vesilisä pehmentää yleisilmettä tuntuvasti, tuo esiin juuresmaisia ja pehmeän hedelmäsosemaisia piirteitä.

Arvio: Mukavan ulotteikas mutta yllättävän kevyt kokonaisuus. Toki erittäin maistuva kaikin puolin. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whisky Monitor Database 83/100 (per 20). Dramming 87/100.

Dufftown 1997/2009, Gordon & MacPhail 43%

Dufftownin tislaamon viski tunnettiin lähinnä Singleton-sarjasta, kunnes vuonna 2014 sieltä tuli valtava tuotevyöry. Tämä G&M-yksilö on pullotettu jo kauan ennen sitä, ja vaikka väri ei mitään paljastakaan, taustatietojen perusteella tämän pitäisi olla refill-sherryssä kypsynyt kaveri.

Dufftown 1997/2009, Gordon & MacPhail

(43%, Gordon & MacPhail, Connoisseurs Choice, 1997–2009, Refill Sherry Casks, 5 cl miniature)

Tuoksu: Makeaa hedelmää. Päärynää, passionhedelmää, mangoa, hunajamelonia. Valkoviininen vaikutelma, mutta varsin hapoton sellainen. Tammea tai tanniineja ei tunnu, enemmän nektarimaista pehmeyttä. Ruohoisuutta, voikukkaa, inkivääriä, nestesaippuaa. Maltaisuus on murokeksimäistä. Pieni liimamainen sivuääni taustalla. Jokseenkin harmiton kokonaisuus.

Maku: Päärynäinen ja mangoinen, selvästi hapokkaampi kuin tuoksu antoi odottaa. Makea hedelmäisyys on yllättävänkin miellyttävää, hunajaista ja silti raikasta, karkkimaista. Suutuntuma on toki varsin ohut. Tammisuus tuntuu pehmeinä mausteina ja sahanpurumaisena vivahteena. Maltaisuus tuntuu kevyen hapokkaana ja murokeksi maistuu. Toffeefudgemainen ja hiukan siirappinen makeus löytyvät myös. Jälkimaku on konsentroituneen makea, inkiväärinen, hunajainen ja toffeemainen. Karkkimainen. Päärynä maistuu edelleen. Finaali jää vaatimattomaksi.

Arvio: Hedelmäinen ja harmiton tapaus. Omassa profiilissaan toisaalta ihan asiallinen, kevyt karkkiviski. 81/100

Benrinnes 15 yo Flora & Fauna 43%

Benrinnesin 15-vuotias Flora & Fauna -pullote on tislaamon tunnetuimpia tuotteita, vaikka sen tuotanto on varmaan muun Flora & Faunan tavoin nykyään jo lopetettu.

Olen maistanut tätä kerran aikaisemminkin, mutta nyt on vihdoin aika kirjata nuotit ylös. Tämä on tiettävästi ”osittain kolmeen kertaan” tislattua tavaraa. Sen luulisi vaikuttavan runkoon. Maistellaan.

Benrinnes 15 yo Flora & Fauna

(43%, OB, +/- 2006, 70 cl)

Tuoksu: Appelsiinia ja maltaisuutta. Nätti, varsin kuiva sherryisyys. Raikasta yrttisyyttä, sitruunamelissa ja hiukan anista. Öljyinen vaikutelma, mantelia ja vartalovoidetta. Kukkaisuus tulee parfyymisena esiin. Tuoretta ruohoa. Hiukan maitosuklaata ja hunajaa. Herkkä ja elegantti.

Maku: Pehmeän sitruksinen, mausteinen ja pyöreän maltainen. Appelsiinimarmeladia, yrttiteetä, inkivääriä, kanelia. Tasapainoinen ja jokseenkin tiivis viski. Tammi tulee ryhdikkäänä esiin muttei kuivata liikaa. Suutuntuma on varsin kevyt ja kermainen. Maitosuklaata ja mantelia riittää. Jälkimaku alkaa yllättävän mausteisena ja ponnekkaana. Inkivääriä, yrttiteetä, neilikkaa, kanelia, saksanpähkinää. Lopussa appelsiini ja hunaja nostavat vielä päätään. Varsin tyylikäs finaali, joskaan ei valtavan pitkä.

Arvio: Tasapainoinen ja tyylilleen uskollinen viski. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 83/100. Whisky Monitor Database 79/100 (per 8).

Talisker 2002/2013 Distillers Edition 45,8%

Taliskerin ex-Amorosossa viimeistelty Distillers Edition ei ole koskaan kuulunut suuriin suosikkeihini. Yleensä viimeistely on ottanut aivan liikaa valtaa eikä tasapaino ole pitänyt loppuun saakka. Katsotaan, miten käy tämän uusimman kanssa.

Talisker 2002/2013 Distillers Edition

(45,8%, OB, 2002–2013, Distillers Edition, Batch TD-S: 5PB, Double Matured in Amoroso Cask Wood, 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen ja hiukan pistävällä tavalla turpeinen. Viinisyyttä ja savua, imelää siirappisuutta. Sekahedelmäsoppaa. Yllättävän terävä lääkemäisyys, antiseptisiä aineita. Salmiakkijauhetta, suolaisuutta. Pieni tervaisuus myös mukana. Silti hiukan ohut kokonaisuus. Vesilisä nostaa pintaan hunajaisia sävyjä.

Maku: Hedelmää ja salmiakkia. Lääkemäisyys on selvästi pinnalla myös maussa, tyyli muistuttaa joitain uusia Laphroaig-pullotteita (vaikkapa An Cuan Mòr). Pisteliäs savu, salmiakkijauhe, tervaisuus ja suola maistuvat myös vahvoina. Sitrusta ja karvasta, tummaa suklaata. Sekahedelmät, siirappisuus, pieni lihaisuus (pekoni) ja rusinaisuus kertovat viimeistelyn vaikutuksesta. Suutuntumassa on tammista kovuutta, paletti ei ole lopulta erityisen kompleksinen. Jälkimaku maistuu hedelmäisenä, tervaisena ja salmiakkisena. Viiniä ja yrttejä. Suola ja hunaja toimivat nätisti yhteen. Keskipitkä finaali. Vesilisä pehmentää yleisilmettä heti.

Arvio: Lääkemäinen ja tervaisen hedelmäinen Talisker, joka ampuu joka suuntaan. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Smoke On The Water, ”Ihan ok nykyajan Talisker”.

The Singleton of Dufftown 18 yo 40%

Diageo panosti kesällä 2014 Dufftownin tuotannon uudelleenlanseeraukseen, ulos tuli vino pino uusia NAS-tuotteita. Nyt kokeilussa jo vähän aiemmin markkinoille tullut 18-vuotias, uudehkoa tuotantoa siis sekin.

Aiemmat Dufftown-kokemukseni eivät ole olleet kovin mairittelevia, mutta ehkä siihen nyt tulee muutos, kun on vähän iäkkäämpi tapaus lasissa.

The Singleton of Dufftown 18 yo

(40%, OB, +/- 2014, 70 cl)

Tuoksu: Appelsiinimehua ja maltaisuutta. Toffeeta ja kinuskikastiketta, mutta samaan aikaan ympärillä leijuu hapan mustan teen sävy. Hiukan räikeä, robusti tammisuus pilkistaa seasta. Omenapiirakkaa, rusinaa, Snickers-patukkaa. Tällainen yhdistelmä makeutta ja happamuutta ei oikein toimi, ulottuvuudet jäävät vähiin eikä mikään vedä puoleensa.

Maku: Alkuun hunajaisen makea ja pehmeä. Appelsiinimehu on makeaa, toffee ja maitosuklaa korostuvat, kunnes kirpeä mausteisuus tulee mukaan kuvaan. Samalla appelsiiniin ilmestyy hapan vivahde. Maltaista hapokkuutta, karvasta pähkinäisyyttä, mustaa teetä. Tammisuus maistuu yhtä nuorekkaana kuin se tuoksuikin. Suutuntuma on pienestä kermaisuudesta huolimatta varsin ohut. Jälkimaku alkaa karvaana, saksanpähkinäisenä ja jotenkin rujolla tavalla tammisena. Maltaisuus maistuu edelleen epäkypsänä. Mausteisuutta, kanelia, hiukan minttua. Melko vaatimaton finaali, joka ei säväytä miltään osin.

Arvio: Hapan ja teemäinen, silti tavanomaisen maltainen esitys ei tee vaikutusta. 80/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 79/100. Whisky Monitor Database 83/100 (per 1).

Brora 20 yo 1982/2003, Rare Malts 58,1%

VYSin Brora-tastingin viimeisenä yksilönä oli vuonna 1982 tislattu 20-vuotias Rare Malts. Se edustaa myöhäiskauden vähemmän turpeista tyyliä. Voltteja on kuitenkin niin runsaasti, ettei se setin viimeisenä jää ainakaan sen takia jalkoihin.

Brora 20 yo 1982/2003, Rare Malts

(58,1%, OB, 1982–2003, Rare Malts Selection, 70 cl)

Tuoksu: Makean vaniljainen ja tumman salmiakkinen, heti mielenkiintoinen. Kosteaa, pehmeää turpeisuutta, makeaa leivosmaisuutta. Hedelmäsalaattia, omenaa. Suolaisuus ja merellisyys tulevat hyvin esiin. Uhkuu silkkaa voimaa. Vesilisä vapauttaa ruohoisia ja huonekaluvahamaisia sävyjä.

Maku: Suolainen ja kirpeän hedelmäinen. Tammi tuntuu rapsakkana ja mausteisena, varsin valkopippurisena. Merellisyyttä, mausteisuutta, hiukan ruutiakin. Suolaista voita, vaniljaista makeutta, kauniita bourbonsävyjä. Turpeisuus leijuu taustalla pehmeänä ja jokseenkin kosteana. Jälkimaku on suolainen, tamminen, lakritsinen ja sitruksinen. Vaniljaa, voitaikinaa, murokeksiä, omenaisuutta, mietoa turpeisuutta. Erittäin pitkä ja vaikuttava loppuliuku, voima tulee todella esiin. Vesilisä tuo makuun ruohoisia sävyjä ja lisää tasapainoa, ja kun tällaisissa alkoholiprosenteissa liikutaan, veden lisäämisestä on todella jo hyötyä.

Arvio: Rare Malts -tyylille uskollinen, voimakas ja tyylikkään tamminen viski. Hieno on. 92/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100. Whiskynotes 90/100. Whisky Monitor Database 87/100 (per 11).

Brora 30 yo 2003 Edition 55,7%

VYSin Brora-tastingin kolmas viski oli vuonna 2003 pullotettu virallinen 30-vuotias. Nopeasti laskettuna siihenkin käytetyt tynnyrit ovat olleet sitä legendaarista 1970-luvun alun turpeista tuotantoa.

Olin ennen tätä Iäkkäät harvinaisuudet -tastingia maistanut yhden Broran ja pudonnut sen ääressä täysin polvilleni. Sillä säilyy ikuisesti sija sydämessäni, mutta näiden 1970-luvun alussa tislattujen yksilöiden luonne on kieltämättä aivan mykistävä. Ei tarvitse kuin mennä vähän lähemmäs lasia, niin tuon mahtavan turpeisuuden huomaa.

Brora 30 yo 2003 Edition

(55,7%, OB, 2003, 3000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Suolainen ja muhkean savuinen. Lihaisa, turpeinen ja tervainen. Maanläheisyyttä, tallia ja multaisuutta ja ruohoisuutta oikein kunnolla. Hedelmäinen vivahde, ananasta ja monihedelmänektaria. Vahamainen tammisuus, suolaista merellisyyttä ja ripaus ruutiakin. Voita. Vaniljaista makeutta, sokeria, voitaikinaa. Savuisuus ja rasvaisuus hallitsevat. Vesilisä tuo toffeeta ja vaniljakastiketta mukaan.

Maku: Vahamainen ja suolainen, intensiivisen tamminen ja savuinen. Mahtava turpeisuus, kirkas mausteisuus ja kiteinen suolaisuus. Upea viski. Tammisuudessa on vaniljainen ja valkopippurinen sävy. Hunajaista hedelmäisyyttä, ananasta ja jotain toffeemaista. Suutuntuma on vahamainen ja mausteisen kirpeä. Jälkimaku on todella merellinen ja suolainen, lakritsinen ja farmimainen (tallia, satulaa). Pippurisuutta, tervaa, salmiakkia. Valtava voima ja kesto, todella mykistävä finaali. Vesilisällä vahamaisuus lisääntyy ja myös hapahko maltaisuus pääsee pilkistämään.

Arvio: Loistava viski, jossa on tyylikästä turpeisuutta, merellistä suolaa ja toffeemaista makeutta huikeassa balanssissa. 95/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 93/100. Whisky Monitor Database 90/100 (per 15).

Brora 23 yo 1981/2004, Chieftain’s 46%

VYSin Brora-tastingin toisena viskinä oli Chieftain’sin makeassa Pedro Ximenez -sherrytynnyrissä kypsynyt yksilö, joka oli ainoana ei-tynnyrivahvuinen.

Vaarana myös oli, että se kärsii tastingissa paikasta Douglas Laingin pullottaman vuoden 1972 Broran perässä. Siitä huolimatta tuoksusta kävi heti ilmi, että hyvin erilaisesta viskistä on kyse.

Brora 23 yo 1981/2004, Chieftain’s

(46%, Chieftain’s, 11/1981–12/2004, Pedro Ximenez Sherry Wood, Cask No. 1511, 300 bts., 70 cl)

Tuoksu: Todella rusinainen ja makean sherryinen. Ruokosokeria ja siirappia. Hiukan luonnonkumia, toffeeta, suklaakastiketta. Aivan pieni nuotiosavu taustalla. Yrttisyyttä, karpaloa, lakritsia. Kuivan vahamaista tammisuutta. Upea on. Vesilisällä tuoksusta tulee todella suklainen, Sukulakua ja rusinaa riittää.

Maku: Hyvin öljyinen ja sherryinen. Alkuun makea, lakritsinen ja rusinainen. Suklaata ja ruokosokeria riittää, tiettyä vahamaisuutta ja suolaisuuttakin. Mansikkahilloa, makeaa marjaisuutta ylipäänsä. Kumimaisuutta ja mietoa turpeisuutta. Jälkimaussa tämä varsinaisesti räjähtää, todella suuri ja muhkea finaalin avaus. Mausteisuudessa on lakritsinen, yrttinen ja pippurinen kierre. Tervaa ja kaakaojauhetta, suolaa ja merellisyyttä. Loppua kohti ruokosokeri ja pehmeä turpeisuus nousevat. Erittäin pitkä ja mahtava finaali, jossa minttu ja antiikkinen vahamaisuus leikkivät todella pitkään. Vesilisä tuo aavistuksen eltaantunutta, makrillimaista sävyä, merellisyyttä ja hikeä – eli vesilisästä ei ole tässä liiemmin iloa.

Arvio: PX:n todella huomaa, tynnyri on ollut vähällä ottaa tästä yliotteen. Erinomainen viski pienestä levottomuudesta huolimatta. 92/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 83/100 (per 2).