Islay

Lagavulin 12 yo 1995/2008 Friends of the Classic Malts 48%

Lagavulin on julkaissut vuosien saatossa kaksi erityistä Friends of the Classic Malts -pullotetta. Uusin, tänä vuonna lanseerattu FOCM-julkaisu on käynyt kolmessa eri tynnyrityypissä, mutta nyt käsissä oleva, vuonna 2008 julkaistu Lagavulin on viettänyt koko kypsytysaikansa ensimmäisen täytön ex-sherrytynnyreissä.

Lagavulin 12 yo 1995/2008 Friends of the Classic Malts

(48%, OB, 1995–10.6.2008, European First Fill Sherry Oak Casks, Friends of the Classic Malts, 70 cl)

Tuoksu: Makean turpeinen. Hapanimeläkastiketta, savupossua, viinisyyttä. Sikaria, tallia, jotain aavistuksen ummehtunutta. Öljyinen, imelä vaikutelma. Mausteisuutta, makkaraa, ylikypsiä sekahedelmiä. Rancio-fiilistä, pekonia. Merellisyyttä, suolaa. Vesilisä tuo salmiakkia ja tervaa pintaan.

Maku: Viininen, imelä, savuinen. Pekonia, rasvaa, makkaraa. Maltainen ja mausteinen, varsin omalaatuinen tapaus. Marjaisuutta, ylikypsää hedelmää, pippuria, suolaisuutta, merellisyyttä. Suutuntuma on täyteläinen ja rasvainen, fiilis jo melkein härskiintynyt. Jälkimaku on marjaisa, hapanimelä, erittäin makea. Viinisyyttä, karamellia, luumuhilloa, rusinakiisseliä. Hiukan kahvisuutta. Melko pitkä finaali kaikkineen. Vesilisällä tervaisuus ja tietty tumma yrttisyys tulevat pintaan.

Arvio: Viininen ja makea. Ei hassumpaa silti, eräänlainen ääritapaus. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100. Whisky Monitor Database 87/100 (per 7).

Lagavulin 21 yo 1985/2007, 56,5%

Lagavulinin vuonna 1985 tislattu 21-vuotias on viski, joka on häilynyt unelmalistani kärkipaikoilla vuosikaudet. Nyt sain viimein tilaisuuden tutustua siihen – vieläpä pullosta, jonka avaamiseen pääsin mukaan. Kun oksidaation vaikutusta ei juuri ollut, viskiä sai availla lasissa hyvän tovin. Nimenomaan hyvän tovin.

Lagavulin 21 yo 1985/2007

(56,5%, OB, 1985–2007, Spanish sherry European oak casks, 6642 bts., 70 cl)

Tuoksu: Sherryinen ja tumman yrttinen, silti yllättävän raikas ja minttuinen. Turve tuntuu varsin kuivana savuna. Luonnonkumia, lakritsia, tervaa. Fantastinen. Kuivaa tammisuutta, tummaa suklaata, kaakaota. Aavistus ilotulitemaista rikkiä savun seassa. Vahamaisuutta, herukkaa, mausteisuutta. Vesilisä tuo poltettua tulitikkua selvemmin esiin, kumisaapasta ja suklaata.

Maku: Suklainen, turpeinen ja luonnonkuminen, mausteinen ja mahtava. Jumalainen tammisuus, kuivakka ja vahamainen. Herukkaista kirpeyttä, siirappista makeutta, mustapippuria, chiliä. Kaakaota, luumuhilloa, rusinaa. Suutuntuma on täyteläinen ja vahva, silti loistavasti tasapainossa. Jälkimaku on tervainen, pippurinen, muhkean sherryinen. Kumisuutta, tammea, herukkaisuutta, suklaata, pähkinää. Mahtava, pitkä finaali. Hands down. Vesilisä korostaa suklaisia ja piparkakkuisia sävyjä. Nam.

Arvio: Maineensa veroinen klassikko. Kun lasi on tyhjä, sen pohjalta uhkuu vielä sammuneiden ilotulitteiden tuoksua. Täydellinen tiivistys huikeasta kokemuksesta. 95/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 95/100. Whiskynotes 93/100. Whisky Monitor Database 91/100 (per 19).

Ardbeg 1977/2004, 46%

Dr Bill eli Glenmorangien Bill Lumsden on sitä mieltä, että vuoden 1977 vuosikertajulkaisu on Ardbegin paras. Toisaalta moni liputtaa vuoden 1975 vuosikerran puolesta. Hajaääniä menee myös vuoden 1978 vuosikerralle.

Ardbeg 1974 Provenanceen ja moniin tislaamon 1970-luvun single cask -pullotteisiin verrattuna ne eivät ole olleet aivan yhtä haluttuja, mutta ehkä niistä silti voi puhua yhden aikakauden klassikkoina.

Nyt on aika maistaa ajatuksella, mistä vuonna 1977 tislattu ja vuonna 2004 pullotettu Ardbeg on tehty.

Ardbeg 1977/2004

(46%, OB, 1977–2004, Batch L4, 70 cl)

Tuoksu: Turpeinen ja sitruksinen, varsin merellinen ja suolainen. Hiilistä savua, palvikinkkua, antiseptisiä aineita. Kuivaa tammisuutta, kovia toffeekarkkeja. Yleisilme on varsin kuiva ja intensiivinen. Vaniljaa, sitruunavaahtoa, mustikkaa, salmiakkia, hiukan kaakaota. Upea on, raikas ja tyylikäs. Vesilisä tuo tuoksuun tiettyä rasvaisuutta ja kermaisuutta, toisaalta taas merilevän kaltaisia aromeja.

Maku: Savuinen, lääkemäinen ja vaniljainen. Mahtava balanssi ja harmonia, vaikka kokonaisuus on voimakas. Tammisuus on kuivaa ja herkullista. Pehmeää hiilisavua, sitruunaa, vihreää omenaa, suolaa, jodia. Kaikkineen suolaisuus ja lääkemäisyys hallitsevat, vain kovan toffeekarkin ja akaasiahunajan makeus tuntuvat. Salmiakkia ja kaakaojauhetta löytyy maun tummassa loppuvaiheessa. Jälkimaku on suolainen ja tervainen, salmiakkinen ja pehmeän nuotiosavuinen. Hunajaa, vaniljaa, herukkaisuutta, kahvia, tummaa paahtoa. Pitkä ja uljas finaali. Vesilisällä makuun tulee kermaisuutta ja mentholin raikkautta.

Arvio: Iän tuoma tamminen tyylikkyys nostaa tämän aivan omalle tasolleen. Suuri elämys. 93/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 89/100. Whisky Monitor Database 90/100 (per 2).

Laphroaig 10 yo Cask Strength Batch 003, 55,3%

Laphroaigin Cask Strengthiä alettiin julkaista batch-numeroinnilla vuonna 2009, vaikka 10-vuotias CS on ollut osa tislaamon valikoimaa jo koko 2000-luvun.

Nyt käsissä on Batch 003 vuodelta 2011. Jos uusissa Lappareissa on ollut pientä voimattomuutta, tässä ei ainakaan alkoholiprosentin perusteella sellaista pitäisi esiintyä.

Laphroaig 10 yo Cask Strength Batch 003

(55,3%, OB, 2011, Batch #003, Jan.11, 70 cl)

Tuoksu: Lääkemäinen ja savuinen, paahteinen ja runsas. Suolaa, jodia, merilevää, merellisyyttä. Märkiä köysiä, nuotion tuhkaa. Sitruksisuutta, punaista omenaa, greippiä. Makeaa tammisuutta, mausteisuutta, yrttejä, jotain kaktusmaista. Upea. Vesilisä vapauttaa hunajaisuutta ja pehmeää toffeefudgea.

Maku: Savuinen, hetkellisesti makea ja kaikkineen varsin intensiivinen. Mahtava lääkemäisyys, suola ja jodi. Salmiakkia, tuhkaa, lihaisuutta. Tammisuus maistuu tuoreena ja makeana, erinomaisesti balanssissa kaiken suhteen. Makeaa sitruksisuutta, greipin kirpeyttä, pientä hunajaisuutta samalla. Vähitellen suutuntuma kuivuu, paahteisuus ja tuhkaisuus korostuvat. Hiukan lyijykynää taustalla. Jälkimaku alkaa savuisena ja makean omenaisena. Paksu turpeisuus ja paahteisuus, suola ja tammen makeus maistuvat varsin pitkään. Herkullinen ja voimakas finaali. Vesilisä korostaa apteekin salmiakkia ja tiettyä tervaisuutta. Nam.

Arvio: Erinomainen viski, parasta Laphroaigia tässä ikäluokassa. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 88/100 (per 4).

Bowmore 1987/2011, Berry’s Own Selection 57,2%

Nyt maistelussa on jälleen yksi laventelivuosien Bowmore, refill-sherrytynnyristä. Tiedän jo valmiiksi, ettei tämä voi olla omaan makuuni ihan huonoa. Ei vain voi.

Bowmore 1987/2011, Berry’s Own Selection

(57,2%, Berry Bros & Rudd, Berry’s Own Selection, 1987–2011, Cask No. 22532, Refill Sherry Butt, 70 cl)

Tuoksu: Herukkainen, yrttinen ja lehtisavuinen. Salmiakki ja laventeli hienosti esillä. Mustaherukkaa, sitruunamelissaa, salviaa, lakritsia, mandariinia, hedelmäteetä, toffeeta, hiukan luumuhilloa… Kaunis ja hyvinkin lennokas kokonaisuus. Varsin kuiva, mutta silti hyvin herkullinen vaikutelma. Vesilisä tuo saippuaa ja pehmeää makeutta, hunajaisuutta ja kovia hedelmäkarkkeja.

Maku: Herukkaisuutta, salmiakkia ja yrttejä. Mukava nahkaisuus, tummaa suklaata ja kirpeää marjaisuutta. Lehtisavua, aavistus tervaisuutta. Laventeli nousee hetken päästä pintaan. Kuivahko tammisuus ja napakka pippuri (chili) toimivat hienosti. Suutuntuma on kuiva ja melko kevyt mutta erittäin runsas ja vaikuttava. Jälkimaku alkaa mustapippurin ja salmiakin varassa, kunnes paksuhko turvesavu nousee. Paahteisuutta, tammea, teetä, lakritsia, tummaa suklaata. Pitkä ja komea finaali. Vesilisä kuivattaa palettia ja nostaa chiliä pintaan.

Arvio: Marjaisa, monipuolinen ja erittäin uloitteikas Bowmore. Herkkua. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 80/100 (per 1).

Bowmore 14 yo 1998/2012, The Whisky Cask 50,9%

Saksalainen The Whisky Cask on julkaissut yksityisenä pullottajana jo vinon pinon Islay-viskejä. Tällä kertaa käsiin osui 14-vuotias Bowmore, joka on peräisin ex-bourbontynnyristä.

Bowmore 14 yo 1998/2012, The Whisky Cask

(50,9%, The Whisky Cask, 9/1998–10/2012, Bourbon Barrel, 4 cl miniature)

Tuoksu: Mineraalinen ja yllättävän savuinen. Turvetta ja suolavettä, sitruunamehua ja vihreää omenaa. Hyvin huokoinen tuoksu, runkoa ei juuri nimeksikään. Rasvaa, hiukan ruohoa, tuoretta tammisuutta. Miellyttävä kuitenkin. Vesilisä tuo nestesaippuaa esiin. Samalla vaikutelma kevenee entisestään.

Maku: Rasvainen ja suolainen. Pehmeä turpeisuus maistuu huomattavan selvästi. Valkoviinin hapokkuutta, vaniljaa, valkopippuria, tammisuutta. Kookosta, sitruunaa, omenaa. Kirkas ja freesi paletti, suutuntuma on pehmeä ja rasvainen – omalaatuinen yhdistelmä sinänsä. Jälkimaku alkaa salmiakkisena ja turpeisena, tammi ja pippuri näyttäytyvät aluksi vahvoina. Vähitellen hunajainen ja yrttinen makeus nousevat esiin. Maistuva, keskipitkä finaali. Vesilisä ei tuo mitään lisää, ainoastaan jo valmiiksi ohut runko ohenee nopeasti.

Arvio: Hyvin kevyt ja kirkas Bowmore, jossa on mielenkiintoisia yhtymäkohtia The Whisky Caskin pullottamaan 12-vuotiaaseen Laphroaigiin. Maistuu ihan hyvältä, mutta ei oikein pysäytä millään osa-alueella. 84/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100.

Laphroaig An Cuan Mòr 48%

An Cuan Mòr eli lontooksi Big Ocean on Laphroaigin nykyisen NAS-perusvalikoiman ykköstykki. Se lanseerattiin tax free -myyntiin vuonna 2013.

Viski on kypsynyt tislaamon ykkösvarastossa ex-bourbontynnyreissä (first fill bourbon barrels). Lopputulos viimeistelty eurooppalaisessa tammessa eli ex-sherrytynnyreissä.

Laphroaig An Cuan Mòr

(48%, OB, NAS, +/- 2014, Travel Retail Exclusive, 70 cl)

Tuoksu: Savuinen, tervainen ja silti varsin makea. Imelää, rusinaista makeutta. Merellisyyttä ja suolaisuutta, jodia ja lääkemäisyyttä – niiltä osin aidon Laphroaigin fiilis. Tammisuus on vahvana läsnä, vasta sahattuina lankkuina. Samalla akaasiahunajaa ja vaniljakastiketta, punaista omenaa, kireää öljyisyyttä, nahkaa, tallia, turvetta. Sekalainen kattaus kaikkineen. Vesilisä avaa sitruunaisuutta, kurkkupastillia, yrttiteetä.

Maku: Suolainen ja savuinen, lääkemäinen ja nuorekkaan tamminen. Tammi tuo mukanaan koko skaalan vaniljasta valkopippuriin. Makea rusinaisuus ja kinuski eivät pärjää suussa jodille ja merisuolalle, tammi vetää suutuntuman hetkellisesti rapsahtavan kuivaksi. Lihaa ja salmiakkia löytyy. Jälkimaku on täynnä tammea ja savua. Vähitellen makeutuva finaali tarjoilee sentään myös hunajaa, rusinaa, suolaa, omenaa, sitruunankuorta. Keskipitkä loppuliuku. Vesilisä ohentaa herkästi jo valmiiksi kevyttä runkoa.

Arvio: Maukas mutta kokonaisuutena hiukan sekava Laphroaig. Runko on oudon ohut. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100.

Laphroaig 25 yo 2013 Edition 45,1%

Edellinen kokemukseni Laphroaigin 25-vuotiaasta sattui vuoden 2011 julkaisuun, joka ei varsinaisesti säväyttänyt. Tällä kertaa lasiin eksyi siivu vuoden 2013 pullotetta.

Tämän kypsytyksestä tiedetään, että puolet sekoitukseen menneestä viskistä on peräisin ex-olorososta ja puolet ex-bourbonista – kumpikin puolikas first filliä. Tynnyrivahvuiseksi prosentit ovat varsin alhaalla, mutta ehkä lopputulos on tiivistynyt kohdalleen. Maistetaan.

Laphroaig 25 yo 2013 Edition

(45,1%, OB, 2013, Oloroso Sherry and American Oak Casks, 70 cl)

Tuoksu: Suklainen, pehmeän turpeinen, myskinen. Tummaa yskänlääkettä ja yrttisyyttä, mutta varsin kevyessä muodossa. Sitruunamelissaa, lakritsia, anista. Kaikkineen varsin herkkä ja tyylikäs kattaus. Paahtunutta tammisuutta, kahvia, taustalla vaniljaa ja omenaista hedelmäisyyttä. Nätti. Vesilisällä suolaiset ja merelliset piirteet heräävät.

Maku: Suklainen, savuinen ja lääkemäinen. Herkullinen ensivaikutelma. Rusinaa, lakritsia, luumua. Anista, tuoretta tammea, ruohoisuutta, heinää. Melko kevyt body, lavea paletti kuitenkin. Jälkimaku on mausteinen, yrttinen, mineraalinen, edelleen varsin yskänlääkemäinen. Sherryä, tummaa suklaata, anista, appelsiinia. Kehittyvä ja pitkä. Oikein hieno esitys! Vesilisällä suolaisuus nousee, kostea turpeisuus ja merilevä tulevat pintaan.

Arvio: Aiempiin maistamiini julkaisuihin verrattuna yllättävän tasokas pullote, sherryinen ja tyylikäs. 90/100

Bowmore 15 yo Laimrig 2014 Edition 54,1%

Toukokuussa 2014 julkaistu Laimrig oli ensimmäinen, jossa ei ollut batch-merkintää. Ensimmäiset Laimrigit pullotettiin Ruotsin markkinoille, mutta nyt markkina-aluetta on näköjään selvästi lavennettu.

Ja miksei lavennettaisi: Laimrig on ollut mielestäni erinomainen tuote ensimmäisestä batchista kolmanteen saakka. Mielenkiintoista maistaa, pysyykö taso korkeana myös tässä vuoden 2014 pullotteessa.

Bowmore 15 yo Laimrig 2014 Edition

(54,1%, OB, 2014, Sherry Cask Finished, 70 cl)

Tuoksu: Lakritsinen ja lehtisavuinen, jotenkin ujo. Mustaherukkamehua, Dracula-pastillia, Super Salmiakkia. Vihreää yrttisyyttä (basilikaa), mustikkaisuutta. Rusinoita, häivähdys taatelia. Kevyt tupakkaisuus taustalla. Melko kevyt vaikutelma. Vesilisä avaa limettiä ja anista, tuo yllättävää raikkautta.

Maku: Muistuttaa enemmän Darkestia kuin aiempia Laimrig-julkaisuja. Salmiakkia, tummaa suklaata, rusinoita. Hiukan ohut? Suutuntuma on varsin kepeä. Turve tuntuu pehmeänä lehtisavuna, joka pysyy pääosin taustalla. Tammi maistuu paahteisena, myös kahvin sävyjä löytyy. Jälkimaku alkaa lakritsilla ja tammella, jatkuu tumman suklaisena ja hiukan nahkaisena. Taateli ja joulukakku maistuvat. Korkeintaan keskipitkä loppuliuku. Vesilisällä bourbonsävyt heräävät ja sherry väistyy – sitruuna ja anis tulevat mukaan.

Arvio: Laimrig on ihan hyvä viski edelleen, mutta muistuttaa jo hyvin paljon Darkestia. Sherryisyys on enää ohut verho muiden makujen edessä, kun ensimmäisessä julkaisussa se maistui massiivisena ja upeana. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 87/100.

Lagavulin 12 yo Special Release 2013, 55,1%

Lagavulin jatkaa 12-vuotiaan pullotteensa (Baby Lagavulinin, kuten Iain McArthur sanoo) vuosittaista julkaisemista. Nyt käsissä on vuoden vanha pullote eli vuoden 2013 julkaisu, ja se on siis järjestyksessään jo kolmastoista tätä lajia.

Lagavulin 12 yo Special Release 2013

(55,1%, OB, 2013, 13th Release, Refill American Oak, 70 cl)

Tuoksu: Rasvainen ja savuinen. Ketjurasvaa, lamppuöljyä, märkää turpeisuutta. Salmiakkia, kuivalihaa. Savua ja sitruunankuorta. Hunajaa, imelää makeutta (kinuskia), tuoretta tammea. Todella täyteläinen. Märkää tuhkaa, uunijuureksia, merilevää. Vesilisä tuo suolaisuutta ja jodia pintaan.

Maku: Tuoreen tamminen, täyteläinen ja rasvainen. Imelää, kinuskista makeutta, jota tuhkainen ja turpeinen savu leikkaa. Öljyä, sitruksisuutta, lihaisuutta, salmiakkia. Toimii. Savumakkaraa ja maltaisuutta. Jälkimaku on hunajainen ja öljyinen, voimistuvan tamminen ja yllättävänkin suolainen. Paahteisuutta, tuhkaa, salmiakkia, kinuskia, toffeeta. Herkullinen, varsin pitkä ja öljyinen finaali. Vesilisä korostaa suolaisia ja merileväisiä piirteitä.

Arvio: Erittäin rasvainen ja iso viski ollakseen näin nuori. Edelleen erinomaista tavaraa, loistavalla balanssilla. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 92/100. Whiskynotes 86/100.