Kirjoittaja: Lauri

Laphroaig 21 yo for Friends of Laphroaig 48,4%

Laphroaig pani Friends of Laphroaigin juhlapullotteen jälleen myyntiin arvonnan kautta FoL-jäsenistölle, piccolo-koossa. Puolitetun koon ansiosta tuotetta saatiin kasaan 8 600 pulloa ja entistä useammalle FoLin yli 650 000 jäsenestä tuli mahdollisuus päästä siihen käsiksi.

Pikkupullon hinta oli kuitenkin sen verran suolainen, että Cairdeas 2015 -arvonnan kaltaista riemua ei kuultu voittajiltakaan. Kaikkia arvottuja pulloja ei tällä kertaa edes lunastettu, vaan loput myytiin tislaamolta suoraan halukkaille.

Pullote on siis julkaistu 21-vuotiaan Friends of Laphroaigin kunniaksi. Viski on tislattu kokonaisuudessaan vuoden 1993 aikana. Se on kypsynyt ensimmäisen täytön bourbontynnyreissä, joissa on ollut sekä uunikuivattua että ilmakuivattua mukana.

Mielenkiintoista päästä maistamaan, mitä noin pitkä kypsytys first fill -bourbonissa on saanut aikaan. Odotukset ovat tapissa: Laphroaig on ollut juhlavuotensa kunniaksi aivan loistavassa vedossa.

Laphroaig 21 yo for Friends of Laphroaig

(48,4%, OB, 2015, Exclusively for Friends of Laphroaig, First Fill Ex-Bourbon Barrels (kiln-dried and air-dried), 8600 bts., 35 cl)

Tuoksu: Tervaa ja ruohoisuutta, sitruunalakritsia ja turvesavua. Kaunis ja tasapainoinen. Profiili muistuttaa uutta 15-vuotiasta, mutta syvyyttä ja kompleksisuutta on vielä huimasti lisää. Vaniljaisuus on vahvana pinnassa, tammisuudessa on ryhdikkyyttä ja mausteita riittää. Kiiviä, vesimelonia, limettiä, mentholia, merellisyyttä. Hiilinen savuisuus ja lääkemäisyys kehystävät kaiken. Vesilisä keventää tammen otetta.

Maku: Turvesavu ja raikas hedelmäisyys nousevat heti voimakkaina. Tammisuutta, paahteisuutta. Vaniljaa, sitrusta, kurkkupastilleja, kovia hedelmäkarkkeja. Suutuntuma on öljyinen, suolainen ja muhkean intensiivinen. Tervaisuus ja salmiakkisuus maistuvat, samoin hiilisyys ja lääkemäisyys, antiseptiset aineet. Jälkimaku on sitruksinen, ruohoinen, lääkemäinen ja hiilinen. Mineraalisuutta, tammea. Vaniljaisuus pysyy mukana koko matkan, samoin tietty hedelmäinen raikkaus. Syvyyttä ja pituutta riittää. Vesilisä vapauttaa aprikoosin ja melonin sävyjä.

Arvio: Öljyinen ja upea. Tammisuus, hedelmäisyys ja savu ovat loistavassa balanssissa. Vastasi uljaasti koviin odotuksiin. 92/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Smoke On The Water, ”Hieno ja tasapainoinen kokonaisuus”.

Brora 19 yo 1982/2001, Silver Seal 50%

Italialainen yksityinen pullottaja Sestante vaihtoi Silver Seal -nimeen vuonna 2001, ja yhtiö julkaisi tuona vuonna muutamia viskejä sarjana, joka kantoi nimeä First Bottling. Tuosta setistä maininnan arvoisia ovat etenkin sen Port Ellen, Ardbeg, Highland Park ja tämä Brora.

Käsillä oleva 19-vuotias Brora on siis tislattu tislaamon elinkaaren loppuvaiheessa vuonna 1982. Mielenkiintoista, ehdottomasti.

Brora 19 yo 1982/2001, Silver Seal

(50%, Silver Seal, First Bottling, 1982–9/2001, Sherry Cask, 240 bts., 70 cl)

Tuoksu: Sitruksinen ja mehiläisvahainen, suolainen ja hedelmäinen. Makeaa omenaa, viinirypäleitä. Pieni toffee on mukana, aavistus rusinaa. Tammi tuoksuu houkuttelevasti, vaniljaa riittää. Märkää kalliota, merellisyyttä. Kevyt ja kaunis kokonaisuus. Vesilisällä esiin nousee hiukan metallisuutta, jopa lyijyä.

Maku: Hedelmäisyys ja suolaisuus kohtaavat todella mielenkiintoisella tavalla. Sitruksisuutta ja kirpeyttä riittää, mutta sen vastapainona tulee runsaasti makeaa omenaisuutta, hilloisuutta, ananasta ja vaniljaa. Tammisuus on robustia mutta tyylikästä, suolavetisyydessä on merellinen sävy. Suutuntuma on vahamainen ja tasapainoinen. Mineraalisuuden keskellä tuntuu kuin tässä olisi pieni turpeinen sävy taustalla. Jälkimaku alkaa varsin yrttisenä ja paahteisena, mutta aukeaa vähitellen hedelmäisyyden ja suolaisuuden näytökseksi. Mineraalisuutta, kovia toffeekarkkeja, merellisyyttä, pippuria. Pitkä ja upea finaali. Vesilisä tuo siirappisuutta ja avaa lisää makeita, sherryisiä sävyjä.

Arvio: Kaunis viski, joka on alusta loppuun suolan ja hedelmien näytöstä. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 91/100. Whiskynotes 90/100. Whisky Monitor Database 89/100 (per 8).

Tomatin 25 yo 1989/2015, The Whisky Cask 50,5%

Saksalaisen The Whisky Caskin 10-vuotisjuhlan kunniaksi on saatu pulloon myös Tomatinin 25-vuotiasta vuodelta 1989.

Tomatin 25 yo 1989/2015, The Whisky Cask

(50,5%, The Whisky Cask, 10th Anniversary, 1989–2015, Bourbon Cask, 4 cl miniature)

Tuoksu: Kepeän yrttinen, sitruksinen ja öljyinen. Runsaasti minttua, hiukan anista ja sitruunamelissaa. Vihreää omenaa, limettiä. Raikas ja bourbonvaikutteinen, vaniljaa ja tammea löytyy oikein reippaasti. Pieni katajainen vivahde on harvinaisen kaunis. Kaikkineen tuoksu on varsin mieto. Vesilisällä esiin tulee kukkaisuutta ja kovia hedelmäkarkkeja.

Maku: Tamminen, mausteinen ja hiukan saippuainen. Minttua ja eucalyptusta, omenaa ja limettiä. Napakkaa inkivääriä. Tammi tuntuu terävänä ja paahteisena. Yrttiteetä ja valkopippuria. Suutuntuma on öljyinen ja yllättävän pureva. Maltaisuus on hapokasta, jopa tiettyä jyväisyyttä löytyy. Jälkimaku alkaa appelsiinisena ja maukkaan hedelmäisenä muutenkin, mutta vähitellen pippurinen kihelmöinti ja mustan teen karvaus nousevat pintaan. Katajaisuus tekee paluun, samoin paahteisuus, jossa on palaneen sävyä. Mustaherukkamarmeladia, lakritsia, karvautta. Finaali on pitkä ja tasainen. Vesilisä tuo heinäisyyttä ja miellyttävää kepeyttä, tekee tälle kaikkineen hyvää.

Arvio: Kauniin tuoksun jälkeen maku tuottaa pienen pettymyksen, kireyttä ja paahdetta on liiaksi eikä mieleenpainuvia elementtejä oikein tahdo löytyä. Pitkä jälkimaku kuitenkin ilahduttaa. 85/100

Talisker 2001/2012 Distillers Edition 45,8%

Taliskerin DE vain porskuttaa, tästä vuoden 2012 pullotteesta alkaen uudella etiketillä. Kypsytys on edelleen sama: ex-bourbontynnyreissä on uinuttu, kunnes setti on viimeistely ex-Amoroso-sherrytynnyreissä.

Nyt maistelussa oleva yksilö on kaivettu Taliskerin kolmen pikkupullon lahjapakkauksesta. Siinäkin näkyy taas tämä ajan henki: aiemmin mukana oli Talisker 18 yo, mutta se on korvattu ikämerkitsemättömällä 57° Northilla. Ei sekään silti huono viski ole.

Talisker 2001/2012 Distillers Edition

(45,8%, OB, 2001–2012, Batch TD-S: 50A, Double Matured in Amoroso Cask Wood, 20 cl)

Tuoksu: Salmiakkinen, viininen ja huomattavan turpeensavuinen. Tervaisuutta ja hiilisyyttä, sammunutta nuotiota. Siirappinen, tumma viinisyys on vahvasti pinnassa. Rusinaa, taatelikakkua, yrttilikööriä, luumuviiniä, hiukan kahvisuutta. Mukava karvaan ja makean tasapaino. Vesilisä tuo painavaa ruohoisuutta.

Maku: Salmiakkia ja luumua, viiniä ja savua. Hiilisyys tuntuu maussa selvästi, kokonaisuus on hiukan kuivempi ja pistävämpi kuin tuoksu antoi odottaa. Viinisyydessäkin on nahkainen, varsin kireä sävy. Luumuinen hedelmäisyys tuo kuitenkin makeutta, mukana on myös persikkaa. Suutuntuma on melko painava ja silti ytimeltään kuivakka. Lääkemäisyyttä tässä riittää, yskänlääkettä ja yskänpastilleja. Yrttisyys tuntuu lähinnä mentholina. Jälkimaku makeutuu selvästi, luumuviinaisuus ja savuisuus sulavat vähitellen tervan, lakritsin, siirappisuuden ja kahvin näytökseksi. Keskipitkä finaali on oikein maukas. Vesilisällä tähän tulee tiettyä karkkisuutta, Pastirol-pastilleja ja sitrusta.

Arvio: Taliskerin parhaimpia tästä sarjasta. Hiukan kuivempi ja savuisempi kuin moni aiempi. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100.

Glenfiddich 21 yo Gran Reserva 40%

Glenfiddichin 21-vuotias rommiviimeistelty Gran Reserva on tullut maistettua muutamaankin kertaan ennen tätä, mutta nyt piti napata nuotit ylös. Tämähän muistetaan myös Iain Banksin Raw Spirit -teoksesta kirjailijan yhdeksi suosikkiviskiksi.

Nykyään pulloihin ovat tulleet Cask Selection -merkinnät, lähinnä kai prestiisiarvon nostattamiseksi. Hyvästä ja tasalaatuisesta tuotteesta on kuitenkin kyse.

Glenfiddich 21 yo Gran Reserva

(40%, OB, +/- 2014, Rum Cask Finish, Cask Selection #33, 70 cl)

Tuoksu: Sokerinen ja vaniljainen, leivosmainen ja maltainen. Makeaa appelsiinia, vadelmaa, raparperihilloa. Runsaasti tuoretta tammisuutta ja bourbonsävyjä. Tippa glyseroliakin. Rommisuus tuntuu ruokosokerina ja melassisuutena ja on pinnassa monella tapaa. Hedelmäkakkua, sekahedelmäisyyttä. Makea kokonaisuus, johon bourbonsävyt ja sitrus tuovat raikkautta.

Maku: Pehmeä ja mukava ensivaikutelma, kermaisuutta ja sokerisia hedelmiä löytyy runsaasti. Maltaisuus on rosoisena pinnassa, samoin tuore tammi maistuu selvästi. Appelsiinit ovat makeita, löytyy vesimelonia, mangoa, passiohedelmää… Ruokosokeria ja rommisuutta, makeaa leivosmaisuutta ja briossia. Keskitäyteläinen maku on hyvässä balanssissa. Jälkimaku nostaa sokeroituja sekahedelmiä, hedelmäkakkua, sokerisuutta ja mausteisuutta. Vaniljaa ja kanelia, ripaus inkivääriäkin. Maltaisuus on imelää, ja rommisuus jatkuu loppuun asti. Finaali jää silti korkeintaan keskipitkäksi.

Arvio: Pehmeän sokerinen ja ikäistään nuoremman oloinen rommifinistely, joka toimii kuitenkin todella mukavasti. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Magazine 77/100 (Martine Nouet), 82/100 (Dave Broom).

Ardbeg 1998/2007 Almost There 54,1%

Ardbegin The Peaty Path to Maturity -sarjan kolmantena julkaisuna tuli markkinoille Almost There vuonna 2007. Olen tätä aiemminkin hörppinyt, mutta nyt piti pistää vielä nuotit ylös.

Ardbeg 1998/2007 Almost There

(54,1%, OB, 1998–2007, 3rd Release, 70 cl)

Tuoksu: Savuinen ja rasvainen. Suolaista voita, turpeisuutta, vaniljaa, rasvaista likaisuutta. Pekonia, kassleria, härskiä lihaisuutta. Nuori vaikutelma, tammi on pinnassa ja uunijuurekset tuoksuvat. Savuista lanttua ja paahdettua naurista. Antiseptisia aineita, jodia, tiettyä lääkemäistä kireyttä. Vesilisä nostaa hunajaa ja kurkkupastillia esiin.

Maku: Savuinen ja kuiva, tuoksuun nähden varsin ohut ja kovapintainen. Omenaa, lääkemäisyyttä, kalkkista kuivuutta. Uunijuureksia, tuhkaisuutta. Apteekin salmiakkia, tervaa, paljasta turpeisuutta. Vaniljaa ja hunajaa, mutta makeus tässä jää jalkoihin. Suutuntuma on öljyisyydessään ohut, runko jää kevyeksi. Jälkimaku iskee savuisena ja kuivana. Kirpeää omenaa, tuhkaisuutta, lääkemäisyyttä. Melko lyhyt ja ohut finaali. Vesilisä tasapainottaa kuivuutta ja lisää hunajaisuutta, tekee tästä monella tavalla paremman.

Arvio: Nuorekas ja kovaotteinen Ardbeg, josta tietty raakuus puskee vielä läpi kaikessa. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100. Whisky Monitor Database 87/100 (per 12). Whisky Magazine 80/100 (Dave Broom), 90/100 (Arthur Motley). Smoke On The Water, ”Selvästi heikompi kuin sarjan aiemmat julkaisut”.

Bowmore 25 yo Small Batch Release 43%

Bowmoren 25-vuotiasta on julkaistu erissä jo pidemmän aikaa, mutta vasta viime vuosina pulloihin on alkanut tulla Small Batch Release -merkintöjä. Huhu kertoo, että sherryisyys olisi vähenemään päin. Nyt tuli aika katsoa, mistä nämä nykyiset kaksvitoset on tehty.

Bowmore 25 yo Small Batch Release

(43%, OB, +/- 2014, American Bourbon & Spanish Sherry Casks, 70 cl)

Tuoksu: Laventelia! Salmiakkia! Aivan loistavaa, nyt ollaan preferoimassani Bowmore-kentässä tukevasti. Herkullisen marjaisa, hedelmäinen ja miedon turvesavuinen. Laventeli on nätisti pinnassa. Salmiakki, suolaisuus ja terva tasapainottavat hedelmäistä makeutta hienosti. Persikka ja punainen omena kohtaavat merellisyyden ja mausteisuuden. Odottamattoman mahtava tuoksu.

Maku: Laventelinen ja salmiakkinen, mutta kevyempi kuin tuoksu antaa odottaa. Hedelmäisyys ja herukkaisuus toimivat silti upeasti. Suutuntuma on melko kepeä, mutta kantaa tämän sävyt ja luonteen hienosti. Mausteisuutta, persikkaa, monihedelmänektaria. Pieni kurkkupastillisuus mukana. Jälkimaku nousee laventelin ja lakritsin sävyissä, herukkaa ja hedelmiä riittää. Mustaa teetä, hiukan saksanpähkinää, sitruksista karvautta. Pitkän finaalin lopussa tammi alkaa nousta ja kuivattaa suuta. Toimii.

Arvio: Yllättävän maukas ja mahtavan laventelinen. Myönteinen yllätys. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 78/100. Whisky Monitor Database 86/100 (per 2). Smoke On The Water, ”Ihan tyylikäs ja herkullinen viski”.

Highland Park 18 yo Earl Haakon 54,9%

Maistoin nämä Highland Parkin replica-etiketeillä varustetut Magnus-sarjan kolme pullotetta melko pian julkaisunsa jälkeen. Niistä tämä viimeinen, 18-vuotias Earl Haakon, nousi todella selvästi muiden yläpuolelle.

Päätin maistaa näin parin vuoden jälkeen, oliko kyseessä oikeasti niin hyvä viski kuin miltä se silloin tuntui.

Highland Park 18 yo Earl Haakon

(54,9%, OB, 2011, The Magnus Series, 3300 bts., 70 cl)

Tuoksu: Suklainen, turvesavuinen, hunajainen ja muhkea. Siirappia, ylikypsiä hedelmiä, luumua, makeaa sitruksisuutta. Upea, upea tuoksu. Salmiakkia ja tervaa. Tyylikästä maltaisuutta, kanervaa, seetriä. Appelsiinia, hilloisuutta, myskisyyttä. Aromaattisuus on omaa luokkaansa. Yrttiteetä, paahteisuutta. Vesilisä vapauttaa raikkautta, eucalyptusta ja heinäisyyttä.

Maku: Täyteläisyyttä ja voimaa! Komeaa siirappisuutta yhdistettynä vahvaan mausteisuuteen, turvesavuun ja tervaan. Kanervahunajaa on vaikka muille jakaa. Myskisyys ja lääkemäisyys tekevät tästä mielenkiintoisen. Suutuntuma on täyteläinen ja komea. Maltaisuutta, tyylikästä tammisuutta, pippuria. Jälkimaku on turvesavuinen, mausteinen ja komea. Luumua, appelsiinimarmeladia, yrttiteetä, chiliä ja mustapippuria. Kihelmöinnin keskellä tajuaa tämän syvyyden. Komea viski, finaali jatkuu todella pitkään. Vesilisällä sitruksisuus, merellisyys ja raikkaus nousevat muhkeuden takaa. Nam.

Arvio: Parhaimpia Highland Parkeja viime vuosilta, laatu on todella korkea. Pidän todella paljon. 93/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whiskynotes 84/100. Whisky Monitor Database 89/100 (per 3). Whisky Magazine 70/100 (Martine Nouet), 76/100 (Rob Allanson).

Ardbeg 31 yo 1976/2008, 52,4%

Ardbegin single caskit 1970-luvun tuotannosta alkavat olla sellaista keräilykamaa, jota näkee enää harvoin missään avattuna. Jos sellaisen pullon hoksaa jossain, kiinni on iskettävä heti. Nyt kouraan osui ex-sherryssä kypsynyt yksilö.

Ardbeg 31 yo 1976/2008

(52,4%, OB for Europe, 4.11.1976–10.6.2008, Cask No. 2397, Sherry Butt, 519 bts., 70 cl)

Tuoksu: Suklaisen sherryinen ja miellyttävän turvesavuinen. Salmiakkia, lääkemäisyyttä, jodia ja suolaa riittää, kaikki on kauniisti tasapainossa. Luumuhilloa ja yrttistä potkua, tamminen ja nahkainen vivahde siinä sivussa. Tervaa ja lakritsia, sikaria ja soijaa. Todella houkutteleva kokonaisuus. Vesilisä nostaa minttua ja eucalyptusta.

Maku: Suklaisen muhkea ja lujan turpeinen, suola ja lääkemäisyys iskevät voimalla heti. Jodi on pinnassa, samoin pippuri ja chili. Soijaisuutta, pientä karvautta. Suutuntuma on kihelmöivä mutta miellyttävä, keskitäyteläinen ja samalla erittäin kuiva. Jälkimaku alkaa tumman suklaisena ja nahkaisena, kunnes tervaisuus ja turvesavu alkavat ottaa jalansijaa. Todella lujaa mausteisuutta, pippuria ja chiliä. Iso ja kova finaali, pituutta riittää. Vesilisä tekee tälle hyvää, kovapintaisuus sulaa osittain. Suolaisuus lyö silti lujaa kiinni edelleen.

Arvio: Suolaisuudessaan ja kovuudessaan ei ihan niin totaalisen jumalainen kuin odotin. Silti todella hieno sherryinen Ardbeg 1970-luvun puolivälistä. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 94/100. Whisky Monitor Database 93/100 (per 2).

Glendronach 8 yo The Hielan’ 46%

Glendronachin uusi 8-vuotias herättää minussa valtavia ristiriitoja. Toisaalta kunnioitan sitä, että tislaamo on uskaltanut uhmata trendiä ja painattaa ikämerkinnän näin nuoren viskin etikettiin.

Toisaalta näen tässä vahvan merkin siitä, että Glendronachin jumalaiset varastot alkavat ehtyä. Tämä on tiettävästi pääosin bourbonkypsytetty viski, jossa ei ole värinkään perusteella ex-sherryä kuin nimeksi.

Jos tilanne on todella näin synkkä, ei voi kuin onnitella tislaamon omistajia: paras tuotanto on onnistuttu myymään kuluttajille täydelliseen aikaan, ja siitä on saatu kunnollinen hinta.

Hielan’ tarkoittaa muutenkin joidenkin lähteiden mukaan ihan yksinkertaisesti Highlandia.

Glendronach 8 yo The Hielan’

(46%, OB, 2015, 70 cl)

Tuoksu: Todella maltainen ja paksun siirappinen. Ylikypsiä hedelmiä, kaikkea ylikypsistä kirsikoista luumuihin, appelsiineihin ja päärynöihin. Tietty lenseä pahvisuus on se, mikä tässä ei puhuttele. Glendronachin ominaispiirteet ovat silti hyvin esillä ja kokonaisuus on mielenkiintoinen. Suklaisuutta, yrttisyyttä, maanläheisyyttä. Ikäisekseen todella roteva kokonaisuus. Vesilisä tuo kurkkupastilleja esiin.

Maku: Hedelmäinen ja edelleen erittäin maltainen – tässä ei todellakaan näperrellä. Persikkaa, päärynää, banaania, ylikypsä vaikutelma. Tammisuus on myös tuoreena ja mausteisena esillä. Suutuntuma on suorastaan herkkua, täyteläinen ja mehiläisvahainen. Sitruksisuus ja yrttisyys, pieni tumman suklaan kitkeryys ja hedelmäteen karvaus toimivat hyvin. Jälkimaku on suklainen ja siirappinen, mausteisuus puskee runsaana pintaan ja tammi säestää. Anista, sitrusta, oliiviöljyä, yrttejä, siirappisuutta, mantelia, vaniljaa. Keskipitkä. Vesilisällä tästä löytyy lisää minttua ja raikkautta.

Arvio: Yllättävän iso viski näin nuoreksi. Ylitti odotukset, ei hassumpi viski sittenkään. 84/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100. Whiskynotes 80/100.