Kirjoittaja: Lauri

BenRiach 12 yo 1999/2011 Cask #5699, 57,9%

Maistelussa on tällä kertaa Hollantia varten pullotettu nuorehko single cask BenRiachilta. Viski on kypsynyt uudessa tammessa, joten tällaisten kanssa on oppinut olemaan hiukan varovainen.

BenRiach 12 yo 1999/2011 Cask #5699

(57,9%, OB for Versailles Dranken Nijmegen, 1999–11/2011, Cask No. 5699, Virgin Oak Hogshead, 293 bts., 70 cl)

Tuoksu: Makean hedelmäinen ja hilloinen. Kypsää banaania, makeaa omenaa, aprikoosia, vadelmahilloa. Varsin reipas vaniljaisuus, tuhdisti tammea. Pähkinäisyyttä, mantelia ja maapähkinävoita. Kinuskia, kermaa, voita, sokeria, kanelia. Runsas mausteisuus. Vesilisä avaa omenaisuutta ja minttua tyylikkäästi.

Maku: Onpa hieno. Erittäin öljyinen ja intensiivisen hedelmäinen. Siirapissa persikkaa, aprikoosia, omenaa, banaania. Vaniljaisuus ja tasapainoinen mausteisuus tukevat kokonaisuutta. Suutuntuma on kaikessa öljyssään melko täyteläinen. Vadelmahillo ja pähkinät kulkevat edelleen mukana. Tammi tuo komeasti syvyyttä mutta ei mitenkään kaahaa. Hiukan kuparista metallisuutta, pientä karvautta, appelsiinin happoja. Jälkimaku lähtee tammisena ja paahteisena, pähkinäisenä ja mausteisena. Vähitellen tumma suklaa, kinuski, vadelmaisuus ja siirappiset hedelmät tulevat mukaan. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo hiukan kaakaota.

Arvio: Ikäluokkansa valioviskejä. Tasapainoinen, intensiivinen, vaikuttava kokemus. Todella hyvää. 88/100

The Macallan 10 yo Giovinetti & Figli Import 40%

Maistossa pitkästä aikaa vanhan liiton Macallania. Nyt on kyseessä 10-vuotias Giovinetti & Figlin Italia-miniatyyri. Hattu päästä, ollaan historian äärellä.

The Macallan 10 yo Giovinetti & Figli Import

(40%, OB, Giovinetti & Figli Milano Import, +/- 1985, 5 cl miniature)

Tuoksu: Huumaavan syvä, klassinen sherry. Pähkinää, kuivaa seetripuuta, tummaa suklaata, kaakaojauhetta, rusinaa, piparkakkua. Metinen, hunajainen, hiukan anismainen. Kuivattuja hedelmiä, mysliä, maltaisuutta. Hieno balanssi makeiden sherrynuottien ja iäkkään tuntuisen tammisuuden kanssa.

Maku: Sherryinen, tumman suklainen, luumuinen ja varsin muhkea. Viikunaa, rusinaa, hunajaisuutta. Tyylikästä tammisuutta on vaikka muille jakaa. Konsentroitunut hilloisuus ja hedelmäisyys toimivat upeasti. Suutuntuma on melko täyteläinen ja komeasti tasapainossa. Maltaisuutta, kuivattuja hedelmiä, hiukan pippurisuutta. Jälkimaku on maltainen ja appelsiininen, pähkinäinen ja suklainen. Kuivahko tammisuus luo edelleen upean pohjan, mille kaikki rakentuu. Kaakaojauhetta, kanelia, piparkakkua, hiukan inkivääriä. Viikunaa ja luumua riittää. Melko pitkä finaali on nautittava loppuun saakka.

Arvio: Huippulaatua menneiltä vuosilta. Alan vähitellen hahmottaa, miksi ne tynnyrivahvat ja pykälää iäkkäämmät 1980-luvun Macallanit ovat saaneet niin monet menettämään järkensä lopullisesti, kun jo nuori perustuote on ollut tällaista tavaraa. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 88/100 (per 3). Smoke On The Water, ”Varsin hyvä ja maukas kymppivuotias viski”.

Port Charlotte 10 yo 2004/2015 Cask Exploration 05, 63,2%

Viides Valinch-pullote tislaamokaupasta. Tämä satsi on kypsynyt ex-olorosotynnyrissä. Omalla Islayn-reissullani vajaat kaksi vuotta sitten tynnyreissä oli jo kymmenes Valinch, jonka itsekin pullotin talteen.

Mielenkiintoisia, äärimmäisiä Port Charlotteja nämä.

Port Charlotte 10 yo 2004/2015 Cask Exploration 05

(63,2%, OB, 7.10.2004–2015, Cask Exploration No. 05, Valinch, ’Bogha-Drochaide’, Cask No. 1064, Oloroso Sherry Cask, 680 bts., 50 cl)

Tuoksu: Ajatukset lentävät välittömästi Bruichladdichin varastoon. Valtava sherry, suklaa, maalattian tuoksu, nahkaisuus, raakakumi, salmiakki – kaikki on tässä. Turvesavu on jälleen muhkeaa ja lihaisaa. Chorizoa, siirappia, toffeeta, suolaista voita, pähkinää. Huh. Vesilisä vapauttaa vähän Jägermeisteria.

Maku: Aivan järkälemäinen viski. Todella upeaa tavaraa. Paksu ja makea sherry, runsas suklaa, taateli, pekoni, nahkasatula, turvesavu, salmiakki, chorizo, koko paletti on vastaansanomattomasti läsnä. Tietty kellarimaisuus, pähkinäisyys ja tammen vivahteet tuovat vähän hienosti syvyyttä. Suutuntuma on öljyisen täyteläinen erittäin painava. Jälkimaku lähtee turvesavuisena ja salmiakkisena, mutta sulaa nopeasti nyhtöpossuun kolakastikkeessa, toffeeseen, maapähkinävoihin ja pieneen tuhkaisuuteen. Pippuria, tammea, sherryn pähkinäisyyttä. Melko pitkä finaali. On kyllä iso viski. Vesilisä tuo kurkkupastillisen vivahteen.

Arvio: Taivaallista. Yksi parhaista Port Charlotte -kokemuksistani tähän mennessä. Ei aivan kaikkien kompleksisin viski, mutta toteuttaa uljaasti Port Charlotten tavoitteen tehdä turvesavuista viskiä ilman lääkemäisyyttä. 90/100

Springbank 14 yo 1998/2012 Society Bottling 55,7%

Springbankin tuplakypsynyt sosieteettipullote on viettänyt seitsemän vuotta ex-portviinissä (Port Butt) ja seitsemän vuotta ex-bourbontynnyrissä (Refill Bourbon Barrel). Lupaavalta vaikuttaa.

Springbank 14 yo 1998/2012 Society Bottling

(55,7%, OB for Springbank Society Members, 6/1998–6/2012, Port Butt & Refill Bourbon Barrel, 600 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hilloinen, öljyinen, hedelmäinen ja muhkea. Erittäin hyvin integroitunut. Runsaasti mineraalisia ja maanläheisiä sävyjä, paksua rasvaisuutta, savukassleria. Punaisia marjoja, omenaa, sitruksisuutta. Lakritsia, hiukan turvetta, tupakkaisuutta. Nam. Vesilisä tuo savua ja tuhkaa pintaan oikein kunnolla.

Maku: Öljyinen, savuinen, likaisen paahtunut. Aromaattinen ja suorastaan myskinen vaikutelma. Lihaisuus on edelleen voimakasta, samoin lakritsi ja hilloisuus. Suutuntuma on vahamainen ja pippurisen ryhdikäs. Sitruksisuutta, omenaa, mangoa, vadelmaa, mansikkaa. Mineraalisuus ja suola ovat hyvin mukana. Pähkinää, nahkaisuutta, rouheaa maltaisuutta. Jälkimaku on todella paahtunut ja tumman yrttinen, kellarimainen. Lakritsia, salmiakkia, suolaa, pähkinää. Hilloisuus jää taustalle, tupakkaisuus ja nahkaisuus ottavat vallan. Tammi ja pippuri iskevät lopuksi kiinni. Keskipitkä finaali. Vesilisä vapauttaa hedelmäisyyttä vielä lisää.

Arvio: Todella onnistunut Springbank. Etenkin tuoksu hipoo loistavuutta. Kerrankin portviinitynnyrissä on onnistuttu kypsyttämään viskiä, joka ei ole erityisen viinistä. 89/100

Bowmore 15 yo 43% (2017)

Vuoden 2017 uudistuksessa Bowmoren sherryviimeistellystä 15-vuotiaasta pudotettiin Darkest-liikanimi pois. En muutenkaan ihan tajua tätä Bowmoren uutta linjaa, jossa kilpailevana 15-vuotiaana tarjolla on täysin bourbonkypsytetty viski. Sillä kuitenkin on liikanimi, Golden & Elegant.

Saa olla tarkkana, mistä pullosta on milloinkin kyse.

Bowmore 15 yo

(43%, OB, 2017, Sherry Cask Finish, 70 cl)

Tuoksu: Savuinen, suklainen, hiukan tervainen, soijainen ja kahvinen. Varsin ekspressiivinen kaikkineen. Saksanpähkinää, lakritsia, appelsiinia, tammea, mineraalisuutta, hapokkuutta. Rasvainen ja hiukan lihaisa, vaikka öljyisyys jääkin pinnalle eikä syvyyttä ole mitenkään valtavasti. Hyvä tasapaino kuitenkin.

Maku: Seuraa hyvin tuoksua. Turvesavu, suklaa, soija, lakritsi, terva ja mineraalisuus ovat vahvasti läsnä. Tammi kääntyy hiukan nahkaiseen suuntaan. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja jättää öljyisen hunnun kielen päälle. Hedelmäisyys on mukana omenaisena ja appelsiinisena, ex-bourbon välähtää taustalla vaniljaisena ja leivosmaisena. Lihaisat, maanläheiset ja pähkinäiset nuotit tuovat hyvin syvyyttä. Jälkimaku on turpeinen, lakritsinen ja varsin suolainen. Soija korostuu, samoin kahvinen hapokkuus ja tietty rasvaisuus. Pähkinää, mausteita, öljyä, toffeemaista makeutta aivan lopuksi. Kaikkineen melko pitkä finaali.

Arvio: Oikein pätevä perustason Bowmore. Myönteinen yllätys. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100.

Arran Madeira Cask Finish 50%

Arranin perusvalikoimaan kuuluu useita viimeistelyitä, joista Madeira Cask Finish on ollut yksi pysyvimmistä. Olen melko tunnollisesti maistellut näitä Arranin core rangen finistelyitä, viimeksi Sauternes Cask Finishin, mutta tämä Madeira-versio on tähän mennessä jäänyt aina välistä.

Arran Madeira Cask Finish

(50%, OB, NAS, +/- 2017, 70 cl)

Tuoksu: Reippaasti vaniljaa ja viinisyyttä, hiukan erikoinen yhdistelmä. Tuoretta tammilautaa, nahkaisuutta, hapokkuutta. Sitruunaa, inkivääriä, kookosmaitoa. Tanniinit tulevat tuoksustakin läpi. Maltaisuus tuntuu makeana. Hiukan päärynää, leivosmaisuutta. Vesilisä avaa pientä turpeisuutta ja likaisen rasvaisia piirteitä.

Maku: Öljyinen ja makea, mutta ei ihan niin tanniininen ja nahkainen kuin tuoksu antoi odottaa. Edelleen vanilja ja tammisuus hallitsevat kokonaisuutta, mutta hedelmäisyydelle jää kuitenkin hyvin tilaa. Maltaisuuden ja kookoksen keskeltä löytyy myös lakritsisuutta, tummaa yrttisyyttä ja hiukan turpeisuuttakin. Suutuntuma on öljyinen. Jälkimaku kääntyy jopa likaiseen suuntaan, rasvaa ja turvetta nousee pintaan enemmänkin. Toki maltaisuus, vanilja ja viinisyys ovat edelleen pääosassa. Nahkaa, sitruunaisuutta, kookosta, päärynää, briossia. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo mukavasti syvyyttä mausteisiin.

Arvio: Myönteinen yllätys. Tuoksu on hetkellisesti outo, mutta makupaletti toimii. 84/100

Bowmore 10 yo Tempest Batch #1, 55,3%

Bowmoren hienot Tempest-pullotteet alkoivat tästä vuonna 2009 julkaistusta erästä. Olen maistanut kaikki viisi myöhempää Tempest-satsia, mutta juuri tämä ensimmäinen on ollut maistamatta. Nyt tilanne korjataan.

Erityisesti ensimmäisenä maistamani Batch #2 oli aikanaan suuri elämys. Sen sijaan pari uusinta erää ovat olleet jo melkoisia pettymyksiä. Vaatimaton ja väsynyt Batch #6 enteili jo omasta mielestäni koko sarjan päättymistä.

Bowmore 10 yo Tempest Batch #1

(55,3%, OB, 2009, Small Batch Release #1, First Fill Bourbon Casks, 70 cl)

Tuoksu: Sitruksinen, aniksinen ja herukkainen ensivaikutelma. Reilusti turvesavua, vanilliinisokeria ja kinuskikastiketta. Yrttisyyttä, kamferia, tuoretta ruohoa. Mantelimassaa, makeaa tammisuutta, hiukan mineraalisuutta ja suolavetisyyttä. Tyylikäs. Vesilisä tuo kosolti makeutta, hunajaa ja mandariinia.

Maku: Herukkainen ja erittäin tasapainoinen. Turvesavua, mineraalisuutta, sitruunaa, anista, vanilliinisokeria, toffeefudgea, tikkunekkua. Tammi tuntuu edelleen varsin makeana, kaiken kaikkiaan bourbonvaikutus on todella pinnassa. Hiukan pippuriakin löytyy. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja upeasti balanssissa. Greippiä, yrttisyyttä, napakkaa mausteisuutta. Jälkimaku on turvesavun ja sitruunaisuuden kautta herukkaan ja anikseen etenevä tyylikäs liuku, jossa tammi on lopulta pääosassa. Hunajaisuutta, toffeeta, ruohoisuutta, hiukan tuhkaisuutta. Pitkä finaali. Vesilisä rauhoittaa tammen ja availee trooppista hedelmää.

Arvio: Viimeisen päälle tyylikäs ja tasapainoinen Bowmore. Ei aivan niin yllättävä kuin Batch #2, koska lihaisuus ja tervaleijona puuttuvat täysin. Hieno tämä on siitä huolimatta. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100. Whisky Monitor Database 85/100 (per 15). Smoke On The Water, ”Todella puhdaspiirteinen Bowmore”.

Ardbeg Corryvreckan (2015) 57,1%

Maistoin eilen klassisen kauden Corryvreckanin, joka oli juuri niin loistavaa kuin muistinkin. Sain jo joitain aikoja sitten blogini lukijalta Jannelta kommenttikentässä pyynnön, että ottaisin käsittelyyn myös uudempaa Corry-tuotantoa. Nyt tuli viimein sen aika.

Tämä ei nyt ole vielä sitä vuosien 2016–2017 tuotantoa, jonka esimerkiksi Serge Valentin rusikoi maanrakoon. Mielenkiintoista on kuitenkin maistaa rinnakkaisvetona, millaiseksi Corryt ovat kuluneiden vuosien aikana muovautuneet.

Pullojen osalta muutos tuntuu muuten ainakin siinä, että L-koodeilla ei ole enää merkitystä. Nykyään pullotuspäivä on täysin selkokielisenä laserilla kaiverrettuna pullon kyljessä. Eikä kukaan taida enää seurata, mitä pullotuslinjoja käytetään ja mikä erä menee mihinkin maahan.

Ardbeg Corryvreckan (2015)

(57,1%, OB, Bottled 7.4.2015, Batch No. L61748, 70 cl)

Tuoksu: Turvesavuinen ja varsin tummasävyinen. Tallia, maakellaria, nokea, jotain ummehtunutta. Hiukan luonnonkumia, lakritsia, suolaisuutta, merilevää, märkää kalliota. Sitruksisuus jää taustalle eivätkä lääkemäiset vivahteet ole enää mukana kuten vuoden 2009 pullotteessa. Hiukan yrttisyyttä ja tuoretta ruohoa tästä silti löytyy. Vesilisä korostaa kumisaapasta yllättävän paljon.

Maku: Tumma turvesavuisuus ja muhkea mustapippuri ottavat heti vastaan. Suolaisuutta, salmiakkia, hiukan tervaa. Suutuntuma on melko öljyinen ja varsin kihelmöivä. Tallisuus ja multa tuntuvat korostuneilta, samoin savumakkara ja kumisuus. Edelleen sitruunaisuus jää jalkoihin, kun tammi ja pippuri mellastavat nokisessa ja tunkkaisessa maisemassa. Vuoden 2009 pullotteen mineraaliset ja lääkemäiset sävyt puuttuvat tästä käytännössä täysin. Tämä on myös selvästi sitä makeampi. Jälkimaku on reippaan pippurinen, nokinen ja savuinen. Tallisuus, paahteisuus, tammi ja musta tee ovat pääosassa. Hiukan merilevää, heinää, multaa. Finaali jää kuitenkin keskipitkäksi – siinä on suurin ero vuoden 2009 editioon, jossa jälkimaku vain jatkui ja jatkui. Vesilisä availee hiukan omenaa ja makeampia sävyjä samoin kuin yrttejä.

Arvio: Eri viskiä kuin kuuden vuoden takainen verrokkinsa. Hyvää muttei enää loistavaa. 87/100

Ardbeg Corryvreckan (L9) 57,1%

Ardbeg Corryvreckan on ollut minulle mieluinen viski sen lanseerauksesta saakka. Joskus vuosia sitten mietin pääni puhki, pidänkö enemmän Corryvreckanista vai Uigeadailista, enkä päässyt asiasta selvyyteen. Viimeisin nuotitukseni on viiden vuoden takaa.

Corryvreckanissa on oma juttunsa. Kun tein pari vuotta sitten matkan Islaylle ja Ardbegin tislaamoon, pääsin Deconstructing The Dram -kierroksella maistelemaan varastossa sen komponentit. Tuore ranskalainen tammi tuo Corryvreckaniin sen pippurisen ja sopivasti purevan luonteen.

Olen kuullut huhuja, ettei Corryvreckan olisi enää entisellä tasollaan. Aion ottaa siitä selvää, mutta maistan pohjiksi tämän vanhemman version. Tämän ajan Ardbegeissa oli kai lähes järjestään vanhaakin varastoa hiukan mukana.

Ardbeg Corryvreckan (L9)

(57,1%, OB, Bottled 17.11.2009, Batch No. L9 321, 70 cl)

Tuoksu: Taivahan vallat! Kuivan turvesavun, lääkemäisyyden ja tervan kombinaatio on välittömästi upea. Kirpeää sitruksisuutta, hiukan omenaa, mantelia, pippurisuutta. Pinnassa aktiivista tammea. Suolavettä ja merilevää. Pieni lihaisuus ja tallisuus on myös mukana. Loistava. Vesilisä availee mineraalisuutta hienosti.

Maku: Pippurinen ja savuinen lähtö on vastaansanomaton. Todella sitruunainen, suolainen ja turpeinen ote. Lääkemäisyyttä, salmiakkia, tervaa. Varsin reippaat tanniinit, tammi tekee tässä hyvällä tavalla selvää jälkeä. Suutuntuma on öljyinen ja tasapainoinen. Omenaa, yrttisyyttä, hiukan heinää. Kuivalihaa ja nahkaa taustalla. Jälkimaku makeutuu nopeasti, vaikka roima turvesavu ja pippurisuus ovatkin pinnassa. Sitruunaa, omenaa, öljyä, lääkettä, tervaa, omenaa. Paahtunutta puuta, tallisuutta, teetä, hiukan pihkaisuutta, lopussa vaniljaa. Pitkä ja voimakas finaali. On tämä loistavaa viskiä. Vesilisä tuo mukaan yrttitipat, kamferin ja ruohoisuuden.

Arvio: Suuri moderni klassikkoviski. 92/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100.

Aberlour A’bunadh Batch #20, 60,5%

Aberlourin tynnyrivahvan A’bunadhin alkupuolen julkaisut etenkin tähän Batch #20:een saakka ovat olleet todella haluttua tavaraa. Maistoin pitkästä aikaa Pikkulinnussa Batch #17:n ja olin todella vaikuttunut.

Sen kokemuksen innoittamana otin taannoin maistoon Batch #30:n, joka oli sekin oivallinen. Nyt taas vähän vanhempaa erää lasissa ja odotukset erittäin korkealla.

Aberlour A’bunadh Batch #20

(60,5%, OB, NAS, 2007, 70 cl)

Tuoksu: Elegantti ja samalla totaalinen oloroso, silti hienosti kuiva ja metinen yleisilme. Rusinaa, suklaata, seetriä, ylikypsää kirsikkaa, luumua, pähkinää, fariinisokeria. Piimäkakkua, toffeefudgea, punaisia marjoja, silkkaa ilotulitusta. Tammi tuntuu kuivana ja tasapainoisena. Nam. Vesilisä korostaa kuivaa tyylikkyyttä, yrttejä ja tiettyä rouheaa maltaisuutta.

Maku: Erittäin voimakas, kermainen ja suklainen. Luumuhilloa, kirsikoita, kuningatarhilloa, rusinoita. Erittäin tanakka oloroso-sherry toimii maagisen hyvin. Toffeefudgea, piimäkakkua, piparkakkua, fariinisokeria. Suutuntuma on täyteläinen ja tasapainoinen. Kuiva tammi luo hienon yhteyden sherryn kanssa. Voimakkuus on tapissa ja mausteita riittää. Jälkimaku on todella mausteinen, nahkainen ja tamminen, mutta edelleen luumuhillon, ylikypsän kirsikan ja pähkinäisen suklaan hieno liitto toimii. Marjaisuutta, rusinaa, hiukan lihaisuutta. Pitkä ja upea finaali. Vesilisä tuo yrttejä ja maltaisuutta pintaan.

Arvio: Aivan loistava A’bunadh. Uskallan sanoa, että suoraan ollaan Batch #17:n tasolla. Hieno elämys. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100.