Maistetut

The Macallan 1989/2014, Anam na h-Alba 54,4%

Maistelussa kultaisen aikakauden Macallania indie-valikoimista. Tämä erittäin pienen erän jälkeensä jättäneen sherry hogsheadin on pullottanut saksalainen Anam na h-Alba.

The Macallan 1989/2014, Anam na h-Alba

(54,4%, Anam na h-Alba, The Soul of Scotland, 6/1989–3/2014, Sherry Hogshead, 78 bts., 70 cl)

Tuoksu: Runsasta sherryä, muhkeaa suklaata ja painavaa hedelmäisyyttä. Nahkaa, tallia, maakellaria, maitosuklaata, tyylikkäitä tammisia nuotteja. Luumuhilloa, rusinaa, uuniomenaa, crème brûleetä, kinuskia. Upea kermaisuus, kaakaota, vaniljaa. Hieno kaikin puolin. Vesilisä avaa minttua ja hiukan palanutta puuta.

Maku: Kermaisen täyteläinen suutuntuma, tämä sulaa suuhun välittömästi. Aivan mahtava yhdistelmä suklaata, luumua, uuniomenaa, pientä pähkinäistä karvautta, makeaa kinuskia. Tammi toimii hienosti ja tuo syvyyttä. Yrttejä, kanelia, kaakaojauhetta, kahvia, minttua, hedelmäkakkua. Jälkimaku laskeutuu tammen läpi suklaan ja hedelmän äärelle. Mausteisuutta, maitosuklaata, kinuskia, pähkinää, luumuhilloa. Uuniomena ja crème brûlee maistuvat vahvasti. Nahkaisuutta, yrttejä, jalohomeisia piirteitä. Minttua, kanelia, hieman ruohoisuutta. Erittäin pitkä ja painava finaali. Upea. Vesilisä vapauttaa eucalyptusta ja piparminttua.

Arvio: Todella mahtava Macallan. Tällaisia ei tule liian usein elämässä vastaan. Kyllä näistä tällaisista viskeistä voi vähitellen käsittää, millaiselle pohjalle Macallan on menestyksensä luonut. 91/100

Caol Ila 25 yo 1982/2007, James MacArthur 55,5%

Maistelussa varsin tuhti Caol Ila James MacArthurilta. Pullotus on kahdentoista vuoden takaa.

Caol Ila 25 yo 1982/2007, James MacArthur

(55,5%, James MacArthur’s Old Masters Special Reserve, 2/1982–3/2007, Cask No. 731, 213 bts., 70 cl)

Tuoksu: Sitruksinen, nuotiosavuinen ja lääkemäinen. Antiseptisia aineita, tuhkaa, minttua, vihreää omenaa, limettiä. Vaniljaista ja mehiläisvahaista makeutta. Mielenkiintoinen havuisuus ja pihkaisuus. Hiukan mustaa oliivia ja märkää rantahiekkaa. Hieno on. Vesilisä avaa vielä vihersmoothien sävyjä ja maltaisuutta.

Maku: Savuinen ja hedelmäinen, tuoksua selvästi paksumpi ja makeampi yleisilme. Pippuria, nokisavua, tuhkaa. Minttua, kamferia, hiukan eucalyptusta. Napakkaa lääkemäisyyttä, joka yhdistyy hienosti toffeeseen ja hedelmäsiirappiin. Suutuntuma on melko täyteläinen, nautittavan öljyinen ja mausteisen kihelmöivä. Omenaa, hiukan ananasta, vadelmaa, mansikkaa, vaniljaa. Jälkimaku on pippurinen ja tamminen, erittäin järeä. Nuotiosavua, tuhkaa, nokea. Ruohoisuutta, vihreää omenaa, limettiä, minttua ja eucalyptusta. Pihkaisuutta, happamuutta. Pitkä finaali. Vesilisä tuo esiin kiinankaalia ja lehtisalaattia, erikoisia vihannesmaisia piirteitä.

Arvio: Todella maukas Caol Ila, mutta maussa ihan viimeinen silaus silti puuttuu. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100. Whisky Monitor Database 86/100 (per 3).

Springbank 10 yo 2007/2017 Local Barley 57,3%

Springbankin kolmas uusi Local Barley -julkaisu kypsyi 70-prosenttisesti ex-bourbonissa ja 30-prosenttisesti ex-sherryssä.

Kaksi aiempaa esitystä tästä sarjasta ovat olleet omaan makuuni oivallisia. Ykkösosassa viehätti mineraalisuus ja tasapaino, kakkososassa tietty paljaus ja roima hedelmäisyys. Ykkönen oli pykälän parempi, mutta pystyykö tämä haastamaan sen?

Springbank 10 yo 2007/2017 Local Barley

(57,3%, OB, 6/2007–11/2017, Local Barley, 70% Bourbon & 30% Sherry Casks, 9000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Rasvainen ja hiukan ummehtunut. Sherrytynnyrin vaikutus todella tuntuu, nahkaisena ja maltaisen tunkkaisena. Paksua sitruksisuutta, mehiläisvahaa, savun ailaus. Missä mineraalisuus? Märkää rantahiekkaa, mokkanahkaa, öljyä, hapanta pähkinäisyyttä. Vesilisä avaa hienosti minttua ja vaniljaa.

Maku: Paksun rasvainen, varsin sherryinen ja sitruksinen. Mineraalisuuskin löytyy viimein. Edelleen tietty maltainen puuromaisuus hallitsee yleisilmettä, vaikka vaniljaa ja hedelmäisyyttä irtoaakin. Hiukan märkää turvetta, vegetaalisia piirteitä ja jännittävä kumina. Suutuntuma on täyteläinen ja painava, kermainenkin. Jälkimaku on varsin makea, pähkinäinen ja suklainen, kostean turpeinen ja tunkkainen. Mineraalisuus ei oikein pääse loistamaan. Suolaista puuromaisuutta, nahkaisia nuotteja, mehiläisvahaa, likaisuutta. Melko pitkä finaali. Vesilisä terävöittää mineraalisuutta, avaa yrttejä ja parantaa suutuntumaa muutenkin.

Arvio: Vaatimattoman tuoksun jälkeen maku toimii paremmin. Ei silti kokonaisuutena oikein kolahda. Vesilisä kuitenkin tekee tälle todella hyvää, ja vettä lisäämällä saa avattua paljon sellaista, mikä jää muuten tunkkaisuuden taakse. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whiskynotes 87/100.

Ardbeg Uigeadail (L7) 54,2%

Äsken maistamani Ardbeg Supernova SN2014 oli niin älyttömän hyvää, että teki mieli kaivaa kätköistä vielä vanhempaa Uigeadailia sen perään. Tällä kertaa sattuukin olemaan sellainen yksilö, joka on pullotettu aikanaan Japaniin. Kunnollista viskihistoriaa siis.

Ardbeg Uigeadail (L7 142)

(54,2%, OB for Japan, Bottled 22.5.2007, Batch No. L7 142 04:21 4ML, Japanese Backlabel, 70 cl)

Tuoksu: Sherryinen, likainen ja kuminen. Roisisti kumisaapasta. Hiukan ummehtunut yleisvaikutelma. Turvesavua, suklaisuutta, rusinaa, lääkemäisyyttä, jodia. Paahteista tammea, chorizoa, hiiligrillissä käristettyä possua, vegetaalisuutta. Erittäin järeä. Vesilisä availee pientä hedelmäisyyttä, omenaa ja grillattua ananasta.

Maku: Sherryinen ja suklainen, paksun turvesavuinen ja edelleen todella kuminen. Mustapippuria, soijaa, yskänlääkettä. Suutuntuma on varsin öljyinen ja painava. Nyt on Uigeadailia sieltä paksummasta päästä. Intensiivistä tammisuutta, jodia, suolaa. Rusinaa, luumuhilloa, yrttisyyttä, balsamicoa. Chorizomainen lihaisuus. Jälkimaku on turvesavuinen, hiilinen, imelän siirappinen ja kuminen. Likaista rasvaisuutta, nyhtöpossua kolakastikkeessa, kassleria ja chorizoa. Soijaa, suolaa, jodia, makeaa tummaa yskänlääkettä. Pitkä ja paksu jälkimaku. Vesilisä avaa enemmän tilaa makeudelle.

Arvio: Paksu, lihaisa ja lievästi häiriintynyt Uigeadail. Herkkua, ehdottomasti. Jos ei kuitenkaan pidä kumisista nuoteista viskissä, siinä tapauksessa tämä kannattaa kiertää kaukaa – omasta mielestäni nekin sävyt toimivat tässä mainiosti. Aivan parhaiden Uigeadailien joukkoon tällä esityksellä ei silti ole asiaa, koska esimerkiksi tämä L8 menee tästä ohi vielä heittämällä. 90/100

Highland Park 14 yo 1998/2012, Malts of Scotland 57,4%

Tällä kertaa maisteluun pääsi tuhdin sherryinen 14-vuotias Highland Park. Speksit muistuttavat kovasti tislaamon omia viime aikojen single caskeja, mutta muutamaa vuotta varhaisemmasta tuotannosta.

Highland Park 14 yo 1998/2012, Malts of Scotland

(57,4%, Malts of Scotland, 3/1998–11/2012, Cask No. MoS 12058, Sherry Hogshead, 189 bts., 70 cl)

Tuoksu: Sherryinen, tumman suklainen ja varsin multainen. Kuohkeaa mustaa multaa riittää. Nahkainen, pähkinäinen ja karhea yleisilme, ei erityisen makea. Maltaisuutta, havuisuutta, pihkaa, hapanta sitruksisuutta. Kuivattuja luumuja, kaakaojauhetta, tammea, pientä savua taustalla. Vesilisä tuo huimasti makeutta, kypsää päärynää ja vaniljaista imelyyttä jopa.

Maku: Voimakas ja painava, tuhdin sherryinen makumaailma. Tummaa suklaata, kaakaojauhetta, pähkinää, nahkaa, tallisuutta. Paahteinen, miedon savuinen, tumman lakritsinen. Suutuntuma on melko täyteläinen ja runko jämäkkä. Havuja, pihkaa, mustapippuria, happamuutta, kuivattua luumua, rusinaa, yrttejä. Tammi tuntuu melko aktiivisena ja karheana. Jälkimaku on tamminen, tumma ja makeutuva. Tumma suklaisuus ja pähkinäisyys kääntyy vähitellen toffeemaiseen suuntaan, vaikka mustapippuri pysyykin vahvasti mukana. Luumua, rusinaa, happamuutta. Melko pitkä finaali. Vesilisä avaa karkkisen makeuden, päärynän ja kermatoffeen.

Arvio: Maukas ja runsas Highland Park. Kaiken sherrytykityksen keskellä profiili on hetkittäin hiukan levoton, mutta jos sen ei anna haitata, elämys on nautinnollinen. 88/100

Teaninich 35 yo 1971/2006, Samaroli 45%

Teaninichista aina unohtaa, että se on tuotannoltaan Skotlannin suurimpia tislaamoita. Nyt maistelussa siellä tislattua ikäviskiä Samarolin Expression-sarjasta.

Teaninich 35 yo 1971/2006, Samaroli

(45%, Samaroli, Expression, 1971–2006, Cask No. 3574, 210 bts., 70 cl)

Tuoksu: Kaunis ja metinen, yllättävän voimakas ja runsas. Akaasiahunajaa, minttua, lääkemäisiä sävyjä. Limoncelloa, mineraalisuutta, yrttejä ja pippuria. Tammi on vahvasti läsnä. Maltaisuus on kuivaa. Tietty suolaisuus löytyy myös, samoin ruohoisuus. Hieno on. Vesilisä tuo vielä hienoja makeita sävyjä esiin, vaniljaa ja tomusokeria.

Maku: Alkuun todella pippurinen ja voimakas, sen jälkeen profiili sulaa täysin. Todella kaksijakoinen viski, ikään kuin runko antaisi heti periksi. Metinen, mineraalinen, minttuinen ja hiukan lääkemäinen ulottuvuus on upea, mutta viskositeetti puuttuu. Suutuntuma on lopulta todella kevyt. Makeaa tammisuutta, sitruunamehua, chiliä, happamuutta. Jälkimaku menee happamaksi, vihreä tee nousee pintaan. Ruohoisuutta, pippuria, minttua, valkoviinimäistä hapokkuutta, raakaa päärynää. Tammi on edelleen todella aktiivista ja tanniinista. Sitruunan ja vihreän omenan makeus pitää tämän pinnalla. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo vaniljaa pintaan ja vapauttaa akaasiahunajaa.

Arvio: Haluaisin pitää tästä paljon enemmän, mutta rakenne ei täysin toimi. Olisikohan tämä ollut parhaimmillaan hiukan nuorempana? Harvoin tulee tällaista edes pohdittua, mutta nyt pistää miettimään. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 84/100. Whisky Monitor Database 88/100 (per 2).

Ardbeg Supernova SN2014 Committee Release 55%

Maistelussa sarjassaan kolmas Ardbegin Supernova, vuodelta 2014. Jälleen on turpeistus kovaa luokkaa. Tätä seurannut SN2015 oli vahva ja maukas tapaus, kun taas aiempi SN2010 hiukan liiankin turpeinen.

Olen ammoin maistanut myös yhden varhaisen Supernovan, mutta siitä ei paljon nuotteja jäänyt – taisivat muuttua tuhkaksi. Odotukset tätä julkaisua kohtaan ovat kieltämättä varsin korkealla.

Ardbeg Supernova SN2014 Committee Release

(55%, OB, 2014, Committee Release, 5 cl miniature)

Tuoksu: Upea mentholi. Lääkemäistä turvesavua, merivettä, sitruksisuutta. Tammi tuntuu varsin kuivana, yrttisyys leijuu kaiken yllä. Hedelmäisyydessä on trooppinen vivahde pinnassa, mangoa ja papaijaa ainakin. Nestemäistä savua, antiseptisia aineita, hiukan tuhkaa. Vesilisä availee sitruunaa ja omenaisuutta lisää.

Maku: Erittäin savuinen. Lääkemäisyys, paksu turvesavu, hedelmäisyys ja suolaisuus muodostavat komean kokonaisuuden. Sitruunaa ja tuhkaa riittää. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja kihelmöivä. Pieni lihaisuus, käristetty pekoni ja rasvaisuus tuntuu. Nokea, hiiltynyttä puuta. Silti makeutta riittää hedelmien kautta, mangoa ja omenahilloa, niiden joukossa paljon vaniljaa ja sokerisuutta. Jälkimaku on erittäin tuhkainen ja turvesavuinen. Lääkemäisyyttä, suolavettä, voimistuvaa nokisuutta ja palaneen tuntua. Mentholi jää taustalle, enemmän on tervaa ja bensaisuutta. Melko pitkä, iso finaali. Vesilisä tuo pientä kitkeryyttä ja hapokkuutta.

Arvio: Maistamistani Supernova-julkaisuista tämä on tähän mennessä paras. Tuoksu etenkin on upea kaikessa mentholissaan. Kaikkineen tässä on tasapaino kohdallaan, vahva turpeisuus ilman nyanssien katoamista, valtava tuhkaisuus lopussa. Vaikuttava elämys kaikkineen. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Smoke On The Water, ”Todella hyvä Supernova!”

Edradour Ballechin 10 yo 46%

Edradour julkaisi tällaisen jykevästi turpeisen Ballechinin ensi kertaa kesällä 2014. Nyt maistelussa hiukan myöhemmin markkinoille tullut miniatyyri samasta tuotteesta.

Edradour Ballechin 10 yo

(46%, OB, +/- 2018, The Discovery Series, Ex-Bourbon & Oloroso Sherry Casks, 5 cl miniature)

Tuoksu: Ummehtunut ja kostean turvesavuinen. Märkää villasukkaa, kermaista suklaisuutta, rasvaa, puuromaisuutta. Sekavuutta imelyyden, hedelmäisyyden ja savun ympärillä. Käristettyä pekonia, suolaa, jodia, tuhkaa. Makeaa tammea, heinää, hiukan rikkiä. Vesilisä avaa sitruksisia sävyjä ja hunajaa.

Maku: Erittäin sekava. Rasvaista suklaata, ylikypsää luumua, pekonia, turvesavua. Edelleen ummehtunut ja hikisen epämiellyttävä yleisilme. Maltaisuutta, puuromaisuutta, pistävää nokea ja tuhkaa, lääkemäisyyttä, jodia. Kummallinen kokonaisuus. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja runko levoton. Hedelmäisyys on ylikypsää ja rancio-henki on vahva, mutta mikään ei ole mitenkään tasapainossa. Jälkimaku on suklainen, rasvainen ja savuinen. Hiilisyyttä, jyväisyyttä, alkoholin paljautta. Lääkemäisyyttä, tuhkaa, tammista paljautta. Varsin lyhyt ja rajusti oheneva finaali. Vesilisä tuo sitruksisuutta ja toffeeta pintaan, se toimii.

Arvio: Rumaa jälkeä. Heikko esitys. Ei uskoisi saman tislaamon tuotteeksi kuin äskettäin maistamani herkullinen portkypsytetty Ballechin. 73/100

Bowmore 20 yo 1997/2018, Adelphi 56,3%

Lasiin pääsi vaihteeksi muhkeaa sherry-Bowikkaa Adelphilta. Satsi on ollut melkoisen iso. Harvoin nämä kyllä pettävät.

Bowmore 20 yo 1997/2018, Adelphi

(56,3%, Adelphi, 1997–2018, Cask No. 2414, Refill Sherry, 601 bts., 70 cl)

Tuoksu: Tumman sherryinen, lakritsinen ja savuinen. Herkullinen suolainen salmiakki, tumma suklaa ja kellarimainen maanläheisyys toimivat hienosti yhteen. Laventelikin on hieman yllättäen mukana. Tupakkaa, nahkaa, toffeeta, siirappia, pähkinää, hedelmäisyyttä. Vesilisä tuo mehiläisvahaa ja vaniljaa pintaan.

Maku: Lakritsinen, savuinen, siirappinen ja hiukan tervainen. Suolaista salmiakkia, hiukan multaisuutta, nahkaisia sävyjä, tummaa yrttisyyttä. Laventelia, omenaa, rusinaa. Suutuntuma on melko täyteläinen. Kahvisuutta, luumuhilloa, merellisyyttä, paahteisuutta. Maltaisuutta, sherryn tuomia tallisia sävyjä, toffeeta, hilloisuutta. Jälkimaku on salmiakkinen, multainen ja savuinen. Erittäin runsas paahteisuus aukeaa yllättäen raikkaaksi omenaksi ja kermaiseksi toffeeksi. Vähitellen tulee mukaan kahvia, minttua, suklaata, laventelia, hiukan pippuria. Melko pitkä finaali ohenee reippaasti. Vesilisä korostaa toffeemaista makeutta.

Arvio: Todella maukas sherryinen Bowmore, nautittava lakritsi ja ilahduttava laventeli ovat mukana vahvasti. Hiukan jäin silti kaipaamaan jälkimakuun potkua ja leveyttä, vaikka suoritus on toki sangen virheetön. 89/100

Springbank 11 yo 2006/2017 Local Barley 53,1%

Nyt maistelussa Springbankin sarjassaan toinen uusi Local Barley -julkaisu. Ensimmäinen oli oivallinen. Nyt kypsytykseen on käytetty pelkästään ex-bourbontynskiä.

Springbank 11 yo 2006/2017 Local Barley

(53,1%, OB, 2/2006–2/2017, Local Barley, 100% Bourbon Casks, 9000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Mineraalinen ja sitruksinen. Rapea maltaisuus tulee nätisti esiin. Jotain merellistä tässä on, heinää ja levää. Runsaasti mangoa ja makeaa päärynää. Kaunis öljyisyys, kellarimaista sävyä, pieni suola. Sokerista keksimäisyyttä, kovia hedelmäkarkkeja. Nam. Vesilisä tuo märkää villasukkaa ja tunkkaisuutta esiin.

Maku: Mineraalinen, sitruksinen ja kermainen. Varsin paljas kaikessa öljyssäänkin. Maltaisuutta, merellisyyttä, suolaa, pientä likaisuutta. Suutuntuma on öljyinen ja runko melko tuhti. Hedelmäsiirappia, päärynälimua, mangoa, hiukan jotain muitakin trooppisia hedelmiä. Hapokas valkoviinimäisyys, hiukan valkopippuria, paahteisuutta. Jälkimaku tuo paahteisuutta esiin oikein kunnolla, hiukan tervaisella ja bensaisella kierteellä. Kellarimaisuutta, likaisuutta, suolaa, merellisyyttä. Mineraalisuus ja hedelmäkarkkisuus eivät jätä rauhaan. Varsin pitkä finaali. Vesilisä tuo minttua runsaasti pintaan.

Arvio: Suoraviivainen, mineraalisen tyylikäs ja varsin paljas Springbank. Pidin ykkösosasta lopulta pykälän verran enemmän. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100.