Maistetut

Redbreast 12 yo 40%

Aloitin Redbreastin kanssa hiukan väärästä päästä, kun maistelin ajatuksella ensiksi 21-vuotiaan ja sitten vasta ryhdyn perehtymään tähän nuorempaan.

Olen tätä kyllä muutamaan kertaan ennenkin maistanut, joten ihan kylmiltäni en hommaan sentään ryhdy. Mutta irkkujen kanssa on ollut vaikeaa, yritän edelleen ymmärtää näitä.

Redbreast 12 yo

(40%, OB, +/- 2015, 5 cl miniature)

Tuoksu: Hedelmäteetä, maltaisuutta, hunajaa. Rutkasti makeaa tammisuutta. Hiukan likainen öljyisyys peittää alleen enimmän vaniljan. Mangoa, banaania ja makeaa hedelmää löytyy kuitenkin kiitettävästi. Kokonaisuus on aavistuksen sekava, osin jopa hikinen.

Maku: Parempi kuin tuoksu antaa odottaa. Hedelmäisyys on paksua ja runsasta, siirappisuudessaankin miellyttävän raikasta. Banaani ja mango ovat hyvin esillä. Rapeaa maltaisuutta ja hiukan kitkerää hedelmäteetä riittää, samoin makeaa tammisuutta. Suutuntuma on kermainen, itse asiassa näillä volteilla vetisyys ei tule pätkääkään mieleen. Jälkimaku on aluksi suorastaan erinomainen, hedelmäisyys pistää uuden vaihteen silmään ja vaniljaisuus tukee sitä hienosti. Nopeasti suutuntuma kuitenkin kuivuu ja raikkaan hedelmän tilalle parkkeeraa pirun kitkerä tammi, joka purkaa vielä kireät mausteensakin samaan läjään. Hapokkuutta, inkivääriä, kanelia, kaakaojauhetta. Keskipitkä finaali.

Arvio: Tässä on hetkensä, mutta silti siihen on vielä paljon matkaa, että pystyisin tällaisista viskeistä oikeasti innostumaan. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 84/100. Whisky Monitor Database 85/100 (per 4).

Braes of Glenlivet 20 yo 1994/2015, Kintra 50,8%

Braevalin viskiä kulkee markkinoilla myös aiemmalla Braes of Glenlivet -nimellä, vaikka The Glenlivet ei siitä kaiketi erityisesti riemuitsekaan.

Nyt maistelussa Kintran pullottama parikymppinen Braeval, joka on kypsynyt ex-bourbonissa ja kerännyt jopa jonkin verran kehuja.

Braes of Glenlivet 20 yo 1994/2015, Kintra

(50,8%, 20.12.1994–2015, Kintra, Single Cask Collection, Cask No. 165672, Bourbon Cask, 212 bts., 70 cl)

Tuoksu: Totaalinen vanilja, intensiivinen ja paksu. Alta löytyy etsimällä jonkin verran makeaa päärynää ja tammista purevuutta. Hunajamelonia, kookoskermaa, mantelimassaa, kypsää banaania. Hyvin pyöreä ja makea kokonaisuus, jonka voiman kyllä aistii tuoksusta. Vesilisä tekee tälle hyvää, ruohoisuus ja minttu aukeavat.

Maku: Vanilja hallitsee myös makupalettia, vaikka tammi ampuukin täydeltä laidalta. Erittäin purevat mausteet ja pisteliäs, miltei liimamainen sahanpuru korostuvat. Sitruksessa on kirpeä ja osin kitkeräkin sävy. Mantelia ja banaania löytyy, samoin hiukan kookosta. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja varsin öljyinen. Jälkimaku on alkuun erittäin päärynäinen ja sitruksinen, kunnes tanniinit alkavat piiskata ja karvas pähkinäisyys rupeaa valtaamaan alaa. Vaniljaa riittää myös jälkimakuun, vaikka mausteisuus ja tietty sitruksinen kitkeryys ovatkin pääosassa. Melko pitkä finaali. Vesilisällä löytyy kurkkupastillimainen viileys, eucamenthol.

Arvio: Aivan liikaa vaniljaa ja tammea omaan makuuni. Äärimmäisyydessään toki asiallinen. 82/100

Powers 12 yo John’s Lane Release 46%

Dublinin John’s Lanella toimi aikoinaan Powersin tislaamo. Nyt käsissä on kyseisen aikakauden tyyliä jossain määrin imitoiva Powersin 12-vuotias irkkuviski, joka kantaa tuota osoitetta kyljessään.

Powers 12 yo John’s Lane Release

(46%, OB, +/- 2015, 5 cl miniature)

Tuoksu: Erittäin hedelmäinen ja jopa paksu. Kypsää banaania, mangosurvosta, aprikoosihilloa, hedelmäsalaattia. Hiukan rajunoloinen tammi iskee välistä, samoin makeudessa on tietty pistävä sävy. Tarte tatin, vaniljakastike, imelä kermaisuus. Melko järeä suorastaan. Vesilisä nostaa tuoreen ruohon selvästi pintaan.

Maku: Kermainen ja kypsän hedelmäinen. Tölkkiananasta, jossa tölkkikin maistuu. Metallisuus tuntuu selvänä. Kitkerä appelsiini ei tuntunut tuoksussa, mutta suussa se on ilmiselvä. Banaania ja persikkaa. Hapokkuutta, käynyttä omenaisuutta, hapanta teemäisyyttä. Suutuntuma on paksun öljyinen. Tiettyä likaisuuttakin tässä on, öljy maistuu niin paksuna. Jälkimaku alkaa jopa yllättävän maltaisena, sokerisena ja hapokkaana. Banaani ja vaniljakastike kulkevat mukana, vaikka tammi ja kovapintainen mausteisuus valtaavat nopeasti alaa. Melko pitkä finaali kaikkineen. Vesilisä saa esiin karvaita, jopa pähkinäisiä piirteitä tästä.

Arvio: Myönteinen yllätys. Nyt on niin rotevaa hedelmäisyyttä, että irkkuviskille tyypillinen kissanpissakin jää vyöryssä alakynteen. 84/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100. Whisky Monitor Database 86/100 (per 4).

Lagavulin 1999/2015 Distillers Edition 43%

Lagavulinin Distillers Edition pysyy tukevasti valikoimissa vuodesta toiseen. Viime vuosina trendinä on ollut siirtyminen muhkeasta PX-siirappisuudesta kohti hiukan kuivempaa ja bourbonvaikutteisempaa profiilia.

Lagavulin 1999/2015 Distillers Edition

(43%, OB, 1999–2015, PX Finish, lgv. 4/504, 70 cl)

Tuoksu: Makeaa turpeisuutta, tervaa, bensaisuutta ja hiilisavua. Siirappia, taatelia, suklaata, paksua marjaisuutta. Vaniljaista imelyyttä ja uunijuureksia, jotka saavat tämän tuntumaan hyvin nuorelta ja korostavat alla piilevää bourbonvaikutusta. Tuhkaa, tupakkaisuutta. Tiettyä kuivaa, hiukan jodimaistakin otetta on.

Maku: Tervainen, suklainen, siirappinen ja salmiakkinen kokonaisuus, jossa kaiken sherryisyyden alla aistii voimakkaan bourbonvaikutuksen. Ylikypsät hedelmät, luumu, taateli ja viikuna ovat pinnassa. Tuhkaisuus ja suolaisuus saavat tämän tuntumaan kuivalta ja osin ohueltakin, uunijuureksineen hyvin nuorelta myös. Suutuntuma jää melko kauas täyteläisestä. Jälkimaku alkaa mustaherukkaisena ja vadelmaisena, paksun siirappisena ja maitosuklaisena, kunnes hiilisavu ja tervaisuus alkavat määrätä. Apteekin salmiakkia, tammisuutta, mausteita. Finaali on melko lujaa piiskausta suolaisessa, kuivuvassa maisemassa. Tuhkainen kireys ja sherryinen makeus eivät löydä toisiaan.

Arvio: Hetkellisesti ihan herkullinen, mutta kokonaisuus ontuu. Pidin näistä Lagan DE-viskeistä selvästi enemmän silloin, kun sherryisyys oli jopa yliohjautuvaa. Nyt PX on kiinni enää heikolla liimalla. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 89/100.

Bunnahabhain 33 yo 1980/2013, Whisky-Doris 45,6%

Burns Nightin kunniaksi lasissa on taas vähän ikääntyneempää tavaraa. Tietyn iän ylittäneet Bunnat ovat usein aivan omaa luokkaansa, koska tisle kestää tynnyröintiä huikean hyvin. Nyt käsissä on saksalaisen Whisky-Dorisin pullottama, ex-sherryssä kypsynyt ikäviski.

Bunnahabhain 33 yo 1980/2013, Whisky-Doris

(45,6%, Whisky-Doris, 5/1980–11/2013, Cask No. 92, Sherry Butt, 460 bts., 70 cl)

Tuoksu: Runsaasti mehiläisvahaa. Tammea on vahattu oikein huolella. Suklaisuutta, mantelimassaa, hiukan suolattua maapähkinää. Mineraalisuutta, hapokkuutta, mustaa teetä. Taustalla on hiiltynyttä puuta, aavistus savuakin. Akaasiahunajaa, kurkkupastillia. Hieno on. Vesilisä tuo minttua ja raikkautta pintaan enemmänkin.

Maku: Aluksi erittäin suklainen ja rasvainen. Mehiläisvaha on läsnä, samoin toffee, tietty maapähkinäisyys myös. Runsaasti hunajaa, makeaa omenaa, appelsiinia. Kostutettua kakkupohjaa, rommia, hiukan viinisyyttäkin. Suutuntuma on melko kevyt, bodyssa saisi kieltämättä olla enemmän ryhtiä. Tammi korostuu selvästi, tasapaino hiukan hakee. Jälkimaku alkaa suklaisena ja mantelisena, kakkupohja käy kitkeräksi ja tee sakenee. Tanniinit haukkaavat kiinni ja suolaisuus nousee. Loppu on mehiläisvahan, hunajan ja mausteiden näytöstä. Finaali on melko pitkä ja loppua kohti jälleen makeampi. Vesilisä saa minttuisen puolen esiin.

Arvio: Oikein maukas tapaus, pienistä tasapainopulmista huolimatta. Ei silti spekseillään ihan parasta, mitä Bunnahabhainin historiasta löytyy. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100. Whisky Monitor Database 83/100 (per 3).

Bowmore 17 yo Screen Printed Label 43%

Nyt vihdoin lasissa on Bowmoren 17-vuotias Screen Printed Label -aikakaudelta. Sarjan 12-vuotias oli itselleni suuri kotiinpaluu, 15-vuotias upea viski ja Cask Strength myös vaikuttava tapaus.

Odotukset leijuvat laventelina ilmassa, horisontti täynnä herukkaa. Katsotaan, mitä tämä lopulta pitää sisällään…

Bowmore 17 yo Screen Printed Label

(43%, OB, +/- 1995, 70 cl)

Tuoksu: Herukkainen, hedelmäinen ja miellyttävän sitruksinen. Mangoa, persikkaa, hunajamelonia, makeaa omenaa, appelsiinimehua. Kirpeä herukkaisuus tuo mukavaa särmää. Turpeisuus on hyvin kevyttä ja kuivaa, pysyttelee elegantista taustalla. Kuivakkaa tammisuutta, aavistus vaniljaa ja karamellista makeutta. Nam.

Maku: Mangoa, omenaa ja hunajaa, herukkaisuutta ja mineraalisuutta. Sitruksisuus liikkuu hienosti mandariinin makeuden ja sitruunan kirpeyden välillä. Leivosmaisuutta, vaniljaviineriä. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja erittäin komeasti balanssissa. Kuiva tammisuus ja hento turvesavu ovat taustalla varmistamassa, että homma toimii. Kinuskinen makeus ja minttuinen yrttisyys maistuvat. Jälkimaku alkaa hedelmäisenä ja edelleen erittäin miellyttävänä. Turvesavu nousee vähitellen loppua kohden, samoin suolaisuus, mutta kokonaisuus säilyy tasapainoisena loppuun asti. Herukkaa, hunajaa, mangoa, hiukan tervaa. Lopussa tammi ja mausteetkin saavat tilaa. Oivallinen, vähintään keskipitkä finaali.

Arvio: Erittäin tasapainoinen ja hienostunut Bowmore. Verrokkina vierellä nautittu saman aikakauden Mariner on tätä selvästi salmiakkisempi ja tervaisempi. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 84/100. Whisky Monitor Database 83/100 (per 8). Smoke On The Water, ”Ikäluokassaan aivan huippu”.

Glenfiddich Reserve Cask 40%

Reserve Cask on ex-sherryssä kypsynyt ja tislaamon Solera-systeemissä naitettu NAS-viski. Select Cask oli niin vaatimaton tapaus, ettei tällekään voi laittaa pahemmin odotuksia, vaikka kyseessä on pykälän verran arvokkaampi tuote.

Glenfiddich Reserve Cask

(40%, OB, NAS, +/- 2015, Cask Collection, Travel Retail Exclusive, 5 cl miniature)

Tuoksu: Maltainen ja makea. Tuoretta heinää, appelsiinimehua, punaista omenaa. Kovia toffeekaramelleja, hiukan yrttistä kirpeyttä. Geneerinen kokonaisuus, särmä on hiottu pois. Tuore tammisuus tulee kuitenkin läpi, samoin mieto pahvisuus. Weetabixia. Kevyttä olutmaista hapokkuutta löytyy.

Maku: Hedelmäinen ja maltainen. Kevyttä, tuoretta tammisuutta puskee joka suunnalta. Appelsiinia, omenaa, jotain leivosmaista, vaniljaisuutta, mausteisuutta. Suutuntuma on varsin helppo, body melkeinpä vetinen. Mehumaisuus tulee kaikesta mieleen. Vain pientä omenaista hapokkuutta löytyy. Karamellimaista, siirappista makeutta myös. Jälkimaku jää välittömästi torsoksi, kun maltainen hapokkuus ja tamminen jäntevyys haihtuvat kieleltä. Lyhyessä finaalissa omenainen ja makean sitruksinen puoli kuivuvat kasaan hiukan teemäiseksi jäänteeksi, josta ei jää oikein mitään mieleen.

Arvio: Lentokenttäviskit olivat käsittääkseni joskus hyviä. 77/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 76/100.

Miltonduff 21 yo 1978/1999, Signatory 59,2%

Tänään maistelussa Signatoryn pullottama Miltonduff, jossa on vielä harvinaisen lujasti volttejakin. Näitä ei tule ihan joka päivä vastaan.

Miltonduff 21 yo 1978/1999, Signatory

(59,2%, Signatory Vintage, 23.1.1978–28.1.1999, Dumpy Bottle, Cask No. 1685, Sherry Cask, 535 bts., 70 cl)

Tuoksu: Pölyistä puuta, tunkkaisuutta, homeista korkkia. Homeisuuden alla lymyää jykevä alkoholisuus ja finoa muistuttava sherryisyys. Homejuusto ja sienet ovat tässä niin häiritseviä, että kestää aikaa löytää välistä hedelmäisiä ja suklaisia sävyjä. Demerara-sokeria ja vahamaisuuttakin on. Vesilisä avaa mukavasti omenaa ja pehmeän ruohoisia piirteitä.

Maku: Terävä ja kuivakan sherryinen maku on eri lajia kuin tuoksu. Suolakiveä, finomaisuutta. Kitkeryyttä, Campari-henkisyyttä, appelsiininkuorta. Puisevuutta ja pippurisuutta. Korkkimattoa. Hyvin erikoinen kokonaisuus, kun suutuntumakin on kuiva, suolainen ja kihelmöivän mausteinen. Jälkimaku alkaa todella pippurisena ja voimakkaana, mutta tumma suklaisuus nousee mukavasti esiin taustalta. Vahvaa mustaa teetä, lujaa tammisuutta, hapokkuutta. Suolaisuus vielä korostuu loppua kohti. Hedelmäisyys kulkee pienenä sivujuonteena, appelsiini lähinnä. Finaali on pitkä ja kompleksinen. Vesilisä keventää pippuria ja tuo tuoretta ruohoa pintaan.

Arvio: Hyvin erikoislaatuinen viski. Homeisen tuoksun ja suolaisen maun ristisiitos. Ei varsinaisesti ihan minun juttuni. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100. Whisky Monitor Database 83/100 (per 4).

Glenkinchie 1995/2009 Distillers Edition 43%

Perustavaran ohessa Glenkinchiellä on tämä Distillers Edition. Viski on kypsynyt ensin ex-bourbontynnyreissä, kunnes se on viimeistelty Amontillado-sherrytynnyreissä.

Glenkinchien perustuote ei sovi omaan makupalettiini ollenkaan. Ei, vaikka olen tislaamollakin vieraillut. Toivottavasti tämä DE olisi edes pykälän parempaa…

Glenkinchie 1995/2009 Distillers Edition

(43%, OB, 1995–2009, Batch G/282-7-D, Double Matured in Amontillado Cask-Wood, 70 cl)

Tuoksu: Ruohoinen, maltainen ja hiukan päälleliimatulla tavalla makea. Tietty kerroksellisuus tuntuu häiritsevältä. Vaniljaisen ja varsin bourbonhenkisen tuoksun päällä leijuu imelää rusinaisuutta ja makeaa omenaisuutta. Nektariinia, appelsiinia, hedelmäteetä, hiukan minttua. Epäkypsä vaikutelma.

Maku: Hyvin makea hedelmäisyys kohtaa maltaisen hapokkuuden ja teemäisen kitkeryyden. Karvasta appelsiinia, käynyttä omenaisuutta. Tammi on ylikorostunutta, tanniinit iskevät lujaa kiinni. Maltaisuudessa on pahvinen vivahde, ruohoisuutta ja heinäisyyttä riittää. Rusinainen ja vaniljasta huolimatta lenseä makumaailma. Suutuntuma on melko kermainen, joskin pippurisuus alkaa potkia yllättävänkin kovaa. Jälkimaku alkaa varsin mausteisena ja tammisuudessaan puisevana. Banaanimaista makeutta, melkein sahdin kaltaista. Kanelia, murokeksimäisyyttä, edelleen hiukan pahvia. Keskipitkä ja varsin kireä finaali kaikkineen.

Arvio: Ei mikään suuri elämys. Viskinä tavallaan sitä, mitä odotinkin. 78/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 79/100. Whisky Monitor Database 78/100 (per 9).

Ben Nevis 10 yo 46%

Japanilaisten omistaman Ben Nevisin perusvalikoima on kapea: tämä viski ja yksi turpeistettu replica. Olen tislaamolla käynyt ja tämänkin viskin nauttinut monta kertaa, mutta kun merkintä puuttui blogista, oli aika jälleen maistaa.

Ben Nevis 10 yo

(46%, OB, +/- 2013, 70 cl)

Tuoksu: Paksu sokerinen maltaisuus ja runsas suklaisuus ovat pääosassa. Ylikypsää luumua, jotain käynyttä. Varsin roteva tuoksu, jossa nyanssit ovat hiukan piilossa. Kuumaliimaa, nuorta tammisuutta, epäkypsiä elementtejä. Rusinavelliä, piimäkakkua. Vesilisä avaa hyvin yrttisiä ja ruohoisia piirteitä.

Maku: Taso nousee tuoksusta selvästi, maussa on selvästi enemmän ulottuvuuksia ja kiinnostavuutta. Suklaisuus maistuu välittömästi. Mukana on jouluisia sävyjä – kanelisuutta, vähän neilikkaa, piparkakkua. Paksu maltaisuus korostuu myös maussa, mutta kokonaisuus on kypsempi kuin tuoksu antoi odottaa. Luonnonkumia, sherryisyyttä, hiukan kitkeryyttä. Suutuntuma on jopa melko täyteläinen. Jälkimaku tummuu selvästi, tanniinisuus ja mausteet korostuvat runsaina. Mallassokeri ja suklaisuus kulkevat mukana loppuun asti. Aivan finaalin lopusta tulee yllättävän suolainen. Vesilisä irrottaa ruohoisia ja heinäisiä sävyjä.

Arvio: Vaatimattoman tuoksun jälkeen maku yllättää runsaudellaan. Ei oikeastaan hassumpi viski, ainoastaan melko yksinkertainen. 81/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100. Whisky Monitor Database 85/100 (per 3).