Malts of Scotland

Port Charlotte 11 yo 2001/2013, Malts of Scotland 57,5%

En äkkiseltään muista maistaneeni yhtään Rioja-viinitynnyrissä kypsynyttä viskiä, kun pari vuotta sitten Suomen markkinoille pullotettu BenRiach sattui menemään sivu suun.

Korjaan puutteen maistamalla Rioja-kypsytettyä Port Charlottea Malts of Scotlandilta. Näissä viinitynnyriviskeissä on keskimäärin aina sama ominaisuus: ne herättävät maistajissa voimakkaita tunteita, suuntaan tai toiseen.

Riojaa saa sekä puna- että valkoviinihyllystä, vaikka mielikuva on vahvan punainen. Tämän viskin värin perusteella en edes sulkisi valkoviinivaihtoehtoa täysin pois, vaikka punkku on tässä totta kai paras arvaus.

Mielenkiintoista on tietysti miettiä, miten tuollaisesta viinitynnyristä on muovattu noin 250-litrainen hogshead. Mutta kai Skotlannin tynnyrintekijöiltä onnistuu sekin. Nehän nyt muokkaavat yhden hoggien vaikka mummostaan.

Port Charlotte 11 yo 2001/2013, Malts of Scotland

(57,5%, Malts of Scotland, 12/2001–4/2013, Rioja Hogshead, Cask #MoS 13027, 358 bts., 5 cl miniature, 1 of 96)

Tuoksu: Lihaisa ja turpeinen, viininen ja muhkea. Lihalientä, savupalvia, paksua turpeensavua. Makea viinisyys, silti tanniininen ja mineraalinen. Tuore tammisuus ja vanilja tulevat selvästi esiin. Yllättävän levoton tapaus. Vahamaisuutta, toffeeta, makeaa sitruksisuutta, omenaa. Vesilisä nostaa hedelmäisyyttä.

Maku: Savuinen ja rasvainen. Lihaa, turvetta, viinisyyttä. Tamminen ja mausteinen, voimakas kokonaisuus. Melko ärhäkät tanniinit, toisaalta toffeemaisuutta. Suutuntuma on varsin rasvainen mutta body korkeintaan keskiraskas. Salmiakkia, hiilisyyttä, lyijyä. Jälkimaku on alkuun makean viininen, tamminen ja varsin tervainen. Ohenee nopeasti, jäljelle jää savua, chiliä ja tervaisuutta. Varsin lyhyt finaali. Vesilisä tuo pintaan mineraalisia ja sitruksisisia sävyjä sekä vihreää omenaa. Kokonaisuus on loppuun asti todella levoton.

Arvio: Levoton ja iso viski, joka ei aivan tiedä, mitä haluaisi olla. Herkullinen perusmaku silti, niin kuin tämän ikäluokan Port Charlottessa yleensäkin. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 88/100. Whisky Monitor Database 86/100 (per 4).

Caol Ila 13 yo 2000/2014, Malts of Scotland 54,9%

Caol Ila on siinä mielessä poikkeuksellinen Diageon tislaamo, että yksityisille pullottajille on jo pitkään riittänyt runsaasti tynnyreitä. Toki vuosituotannon määrä on sitä luokkaa, että riittäähän sitä.

Malts of Scotlandin miniatyyreista on vuorossa vuonna 2000 tislattu ja ex-bourbontynnyrissä 13 vuotta viettänyt Caol Ila.

Caol Ila 13 yo 2000/2014, Malts of Scotland

(54,9%, Malts of Scotland, 2000–2014, Bourbon Hogshead, Cask #MoS 14018, 245 bts., 5 cl miniature, 1 of 96)

Tuoksu: Meetvurstia ja turvesavua. Kunnon meetvurstia tosiaan, rasvaista, lihaisaa ja hiukan makeaa. Mietoa ananasta, avokadoa, vaniljaista makeutta, käsivoidetta. Rasvainen makeus ja hiilinen savu, oikein tyypillistä Caol Ilaa. Hyvä mutta hiukan yksipuolinen, suolaa ja jodia kyllä riittää. Vesilisä tuo mineraalisuutta ja hiukan nestesaippuaa pintaan.

Maku: Rasvainen suutuntuma, hyvin vahamainen. Meetvursti ja turve korostuvat heti. Hyvin suolainen, myös tammisuus tulee hiukan raakana läpi. Omenaa, kirpeää sitruunaisuutta, vaniljaa. Vahamainen makeus ja suolainen tammisuus. Jälkimaku alkaa makealla ananaksella ja omenalla, jopa hiukan hunajaisena. Lihaisuus, turve, suola, lääkemäisyys ja jodi maistuvat. Keskipitkä finaali ei tarjoile yllätyksiä. Vesilisä pehmentää tammisuutta mutta poistaa tiettyä potkua, joka tekee tästä kiinnostavan.

Arvio: Melko tyypillinen nuorehko Caol Ila. Pidän kyllä meetvurstista – tässä on siinä mielessä jotain, mikä jää mieleen. 86/100

Arran 12 yo 2001/2013, Malts of Scotland 46%

Vuonna 1995 aloittanut Arranin tislaamo on tehnyt niin kuin moni muukin, rahoittanut toimintansa ensimmäiset vuodet myymällä valtavasti tynnyreitä ulkopuolisille.

Ei ole pitkä aika siitä, kun Arran-pullon mukana sai yksityiskohtaiset ohjeet oman tynnyrin ostoon. Nykyään meininki on luultavasti rauhoittunut sielläkin, koska tislaamon viskiä pidetään tasokkaana ja buumi on päällä.

Nyt maistossa Malts of Scotlandin miniatyyripullo, joka sisältää 12-vuotiasta ja hogshead-kokoon survotussa ex-sherrytynnyrissä kypsynyttä Arrania. Se on tislattu vuonna 2001, kun tislaamon kovin ensihuuma on jo ohitettu.

Arran 12 yo 2001/2013, Malts of Scotland

(46%, Malts of Scotland, 2001–2013, Sherry Hogshead, Cask #MoS 13064, 310 bts., 5 cl miniature, 1 of 98)

Tuoksu: Marjaisa ja mandariininen. Puolukkaa, vadelmaa, makeaa marjaisuutta. Sitruksisuus on pehmeää, vain häivähdys limettiä taustalla. Kevyt yleisilme, ja siihen nähden roima tammisuus pysyy hyvässä tasapainossa. Joulukakun mausteita, aavistus savua, tumman yrttinen vivahde. Nätti kokonaisuus.

Maku: Marjoja riittää, ne ovat tämän keskiössä – vadelma ja mansikka etenkin. Paahtunut, hiukan tupakkainen, edelleen savuinen puoli on pinnassa. Rouhea maltaisuus. Suutuntuma on kevyt mutta ei yhtään vetinen – ryhti on erinomainen. Sherryisyys toimii hyvin, tammi on balanssissa, sitruksisuus tuo kirpeyttä ja marjaisuus makeutta. Jälkimaussa loistaa upea eucalyptus. Mukana on myös seetriä, kovia hedelmäkarkkeja, espressoa, joulukakkua, marjaisuutta, sitruksisuutta. Melko pitkä ja todella maistuva finaali.

Arvio: Makea marjaisuus ja jälkimaun eucalyptus toimivat todella hienosti. Ymmärrän myös tämän dilutoimisen tynnyrivahvuudesta pois, koska balanssi on todella kohdallaan, mitään ei jää kaipaamaan. Nam. 88/100

Bowmore 12 yo 2002/2014, Malts of Scotland 46%

Malts of Scotland harrastaa tynnyrivahvuisia pullotteita, mutta jostain syystä yhtiö on aloitellut viime aikoina myös hiukan laimennettujen viskien julkaisua 46% Series -nimellä.

Nyt maistelussa on 12-vuotias Bowmore tuosta sarjasta. Tynnyrinä on ollut bourbon hogshead. Ihan perussettiä siis.

Bowmore 12 yo 2002/2014, Malts of Scotland

(46%, Malts of Scotland, 46% Series, 2002–2014, Bourbon Hogshead, Cask #MoS 14012, 423 bts., 5 cl miniature, 1 of 96)

Tuoksu: Rasvainen, lihaisa ja turpeinen. Paksu. Parafiinia, lamppuöljyä, nokisuutta. Uunijuureksia, siirappista porkkanaa ja palanutta lanttua. Suolaista voita, rasvaista taikinaa. Hapahko valkoviinisyys. Vaniljaisuutta, toffeeta ja pihkaa. Taustalla aavistus tervaa. Hyvin epäbowmoremainen, kiinnostava silti.

Maku: Tervainen ja turpeinen, pistelevän tamminen ja hapokkaan marjaisa avaus. Hyvin erilainen tuoksuun verrattuna, nyt maistuu Bowmorelta. Voita, suolaa, palvikinkkua ja salmiakkia. Lähellä Tempestin makumaailmaa. Hetkellisesti todella raikas ja mineraalinen, suutuntuma on melko kevyt ja hyvin miellyttävä, jopa helppo. Jälkimaku alkaa hapokkaana ja viinimarjaisena, jatkuu salmiakin ja tervan kautta suolaan. Jää kuitenkin hiukan lyhyeksi, vaikka kirkas ja puhdaspiirteinen finaali on todella tyylikäs.

Arvio: Tuoksu ja maku painivat eri sarjoissa, mutta lopputulos on silti varsin herkullinen. Ei jää kauas Tempesteistä, ja niistä olen aina pitänyt. 86/100

Banff 37 yo 1975/2013, Malts of Scotland 42,9%

Eilisen Tormoren jälkeen täytyy jatkaa vielä toinenkin maistelu saman pullottajan parissa, kun kokemus oli niin loistava.

Malts of Scotland on nimittäin julkaissut erinomaisia pullotteita Warehouse Diamonds -sarjassaan. Sarjan Port Ellen -julkaisu on kuulopuheiden perusteella ainakin aivan timanttinen.

Nyt käsissä on kuitenkin vuonna 1983 suljetun Banffin tuotantoa, vuonna 1975 tislattu ja ex-bourbonissa vuoteen 2013 kypsynyt yksilö. Odotukset ovat tapissa.

Banff 37 yo 1975/2013, Malts of Scotland

(42,9%, Malts of Scotland, Warehouse Diamonds, 11/1975–4/2013, Bourbon Barrel, cask #MoS 13023, 201 bts., 5 cl miniature, 1 of 96)

Tuoksu: Runsas ja samalla kepeä profiili, mandariinia ja apilaisuutta, herukkaisuutta ja yrttiteemäisyyttä. Hienostunut bourbonfiilis, tätä se on parhaimmillaan. Selväpiirteinen, tasapainoinen ja mielenkiintoisen yrttinen. Omenaa, sitrusta, huonekaluvahaa, kuivaa tammisuutta. Todella herkullinen vaikutelma.

Maku: Maku pitää kaiken, minkä tuoksu lupaa. Melko kevyt profiili, mutta mieto suutuntuma tarjoaa upeasti tasoja ja ulottuvuutta – ei väsähdä missään vaiheessa. Mandariinia, banaania, persikkaa, punaista omenaa, kuivahkoa tammisuutta, tuoretta heinää, rotevaa mausteisuutta, yrttiteen sävyjä. Jännittävä yhdistelmä kiteistä suolaisuutta ja pehmeää sitruksisuutta, jossa on myös hetkellistä karvautta. Jälkimaku alkaa melko tammisena, mutta sokerisuus (creme brûlee), mandariini, mausteisuus, omenahillo, herukkaisuus ja päärynä tulevat upeasti esiin. Hieno, pitkä finaali. Vettä tähän ei uskalla lisätä.

Arvio: Melko kevyellä profiililla massiivinen makuelämys. Tammisuutta parhaimmillaan. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100.

Tormore 1988/2012, Malts of Scotland 55,4%

Tormore on erikoinen tislaamo: vuonna 1960 perustetuksi sillä on poikkeuksellisen kaunis tislaamorakennus. Sen sijaan kokemukseni Tormoren viskistä eivät ole olleet kovin kauniita.

Maistelussa on tällä kertaa Malts of Scotlandin vuonna 1988 tislattu ja vuonna 2012 pullotettu sherrymonsteri. Voi olla herkkuakin, mene ja tiedä.

Tormore 1988/2012, Malts of Scotland

(55,4%, Malts of Scotland, 9/1988–9/2012, Sherry Butt, Cask #MoS 12043, 524 bts., 5 cl miniature, 1 of 96)

Tuoksu: Muhkean sherryinen ja suklainen. Rusinaa ja kuivattua luumua on vaikka muille jakaa. Siirappinen ja mausteinen vaikutelma, neilikkaa ja lakritsia, klassisen sherryjyrän ainekset. Aavistus lihaisuutta ja tupakkaa. Vesilisä tuo pintaan hiukan luonnonkumia ja tummaa yrttisyyttä. Herkullinen!

Maku: Makean sherryinen ja paksu aloitus. Siirappi ja suklaa dominoivat, kunnes mausteisuus ja rusinaisuus alkavat nousta esiin. Suutuntuma on öljyinen mutta body on silti melko kevyt, vaikka tynnyri tuo alkuun ryhtiä ja massaa. Kuivattu luumu, neilikka, joulukakun mausteet ja taateli maistuvat. Hyvin konsentroitunut vaikutelma. Jälkimaku on lakritsinen ja makean tamminen, mausteinen ja lämmittävä. Miellyttävä ja melko pitkä finaali kuivuu nätisti. Vesilisä avaa hienosti mausteisuutta, vaikka sen kanssa onkin oltava tarkkana.

Arvio: Erinomainen sherrytynnyri nostaa tämän Tormoren aivan uudelle tasolle. Ylitti kaikki odotukset, pakko myöntää. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100. Dramming 86/100. Whisky Monitor Database 88/100 (per 6).

Jura 20 yo 1992/2012, Malts of Scotland 50,3%

Olen törmännyt yksityisten pullottajien Juraan verraten harvoin. Nyt käsissä on miniatyyri, joka sisältää Malts of Scotlandin ainoaa tähän mennessä pullottamaa Juraa.

Viski on kypsynyt 20 vuotta klassisessa hogshead-kokoisessa ex-bourbontynnyrissä. Vastaavan aikakauden Juraa en ole tullut koskaan aiemmin maistaneeksi, joten uuden edessä ollaan.

Jura 20 yo 1992/2012, Malts of Scotland

(50,3%, Malts of Scotland, 4/1992–11/2012, Bourbon Hogshead, Cask #MoS 12064, 175 bts., 5 cl miniature, 1 of 96)

Tuoksu: Makean kermainen ja vaniljainen. Leivosmainen, melko rasvainen, muistuttaa voitaikinaa. Toffeeta, kookosta, marsipaania, tuoretta tammisuutta, mausteisuutta. Hieman rouheaa, merellistä suolaisuutta. Voikukkaa, tuoretta heinää, punaista omenaa. Vesilisä tekee tuoksusta vielä ruohoisemman.

Maku: Kermainen ja runsaan mausteinen. Hapokkuutta on kuin IPA-oluessa, samantyyppistä katkeruuttakin. Maltaisuus on runsasta, runsas suolaisuus vielä korostaa tiettyä jyväisyyttä. Maun keskivaihe on toffeemaisen makea, hyvin vaniljainen ja voitaikinainen. Suutuntuma on kermainen ja runsas, alun mausteisuuden ja hapokkuuden jälkeen varsin rauhallinen ja selkeä. Jälkimaku alkaa sitrusmaisen makeana, kunnes tanniinit alkavat kuivattaa suuta ja suolaisuus nousta. Finaalissa riittää omenaa, limettiä, tammisuutta ja voikukkaa, hiukan mustaherukkaakin. Maltaisuus jää kielen päälle lopuksi. Vesilisä vie rungosta palan mutta lisää ruohoisuutta.

Arvio: Puhdaspiirteinen ja varsin herkullinen. Myönteinen yllätys. 87/100

Bunnahabhain 41 yo 1968/2010, Malts of Scotland 40%

Bunnahabhainin legendaarinen Auld Acquaintance on vuodelta 1968, ja sen takia tuohon vuosikertaan kohdistuu aina erityisiä odotuksia. Itse olen maistanut vain yhden Bunnan tuolta vuodelta, mutta se oli kieltämättä loistava.

Nyt lasissa on miniatyyriin pakattu saksalaisen Malts of Scotlandin Bunnahabhain tuota vuosikertaa. Se on viettänyt peräti 41 vuotta hogshead-kokoisessa ex-bourbontynnyrissä. Volteista näkee, että tuote on saatu pulloon viime hetkellä.

Bunnahabhain 41 yo 1968/2010, Malts of Scotland

(40%, Malts of Scotland, 27.12.1968–6/2010, Bourbon Hogshead, Cask No. 12291, 164 bts., 5 cl miniature, 1 of 192)

Tuoksu: Mehiläisvahaa, hunajaa ja suolaa. Kaunis, kuiva tammisuus. Metisyyttä, apilankukkaa, kirsikkaa, appelsiinia, kukkaisuutta (ruusuja). Tietty jodisuus ja suolaisuus leikkaavat makeutta lähes täydellisesti. Jalohomeisuutta, kepeää jälkiruokaviiniä, huonekaluvahaa. Eucalytusta, hiukan minttua. Upea kokonaisuus.

Maku: Suurta herkkua, välittömästi. Kuiva tammi, vahamainen makeus ja pieni suolaisuus ovat täysin balanssissa. Maltaisuus tuo oman lisänsä, sen hapokkuus ei tuntunut vielä tuoksussa. Runko on kevyt, se on selvää tässä iässä, mutta silti mausteisuus kantaa. Suutuntuma on rauhallinen, tasapainoinen ja sävykäs. Appelsiinia, omenaa, kirsikkaa, hunajaa, kinuskia, kermatoffeeta. Jälkimaku tuo mukanaan minttua, eucalyptusta, kuivaa tammisuutta, runsaasti mietoja mausteita. Jatkuu myös mukavan pitkään, kepeänä toki.

Arvio: Hieno viski. Elinkaari on lopussa, silti sävyjä riittää. Vettä en uskaltaisi kuitenkaan tähän lisätä. 92/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 91/100. Whiskynotes 92/100. Whisky Monitor Database 91/100 (per 2).

Longmorn 36 yo 1976/2013, Malts of Scotland 53,7%

Jos pitäisi skotlantilaisista tislaamoista nostaa yksi vuosikerta ylitse muiden, moni varmasti poimisi vuoden 1976. Jostain syystä sille vuodelle on sattunut monta loistavaa viskiä – muun muassa BenRiachia, Ardbegiä ja nyt käsissä olevaa Longmornia.

Tämä Malts of Scotlandin Longmorn on kypsynyt 36 vuotta hogshead-kokoisessa ex-bourbontynnyrissä. Ei voi olla ihan huonoa.

Longmorn 36 yo 1976/2013, Malts of Scotland

(53,7%, Malts of Scotland, 5/1976–4/2013, Bourbon Hogshead, Cask #MoS 13029, 143 bts., 5 cl miniature, 1 of 96)

Tuoksu: Hedelmäinen ja öljyinen. Tuoretta persikkaa, punaista omenaa, hunajamelonia, mangoa, aprikoosia. Neilikkaa, apilankukkaa. Muhkea paletti, runsas tammisuus. Vaniljaa, hunajaa, pähkinäisyyttä, toffeeta. Makeaa sitruksisuutta ja nektarimaisuutta. Hieno nenä. Vesilisä tuo taustalta esiin jännän lihaisuuden.

Maku: Öljyinen ja paksu suutuntuma, pehmeää nektaria suorastaan. Persikkaa, päärynää, makeaa uuniomenaa, aprikoosia. Neilikkaa ja pehmeitä mausteita, vaniljaisuutta. Upea tammisuus, todella hyvin tasapainossa. Maltaisuus maistuu melko makeana, tuo hiukan happoisuutta mukaan. Jälkimaku alkaa melko vahvalla tammisuudella, esiin tulee toffeeta ja omenaisuutta. Vahva mausteisuus dominoi finaalia, mutta kiristyvän tammisuuden vastapainona on öljyinen ja sokerinen loppuliuku. Kompleksisuus ei ole ihan huippuluokkaa. Vesilisä yllättäen korostaa tanniinisuutta.

Arvio: Hieno hedelmäpommi, jonka tasapaino pitää koko pitkän finaalin loppuun asti. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 91/100.

Ardmore 1991/2013, Malts of Scotland 53,8%

Nyt on edessä mielenkiintoisin viski pitkään aikaan: ex-rommitynnyrissä kypsynyt savuviski. Ylämaan tislaamona Ardmore ei tuota valtavan turpeista viskiä, mutta tähän asti maistamistani Ardmoreista savuaromin on voinut tunnistaa välittömästi.

Ardmore 1991/2013, Malts of Scotland

(53,8%, Malts of Scotland, 3/1991–3/2013, Rum Barrel, Cask #MoS 13018, 234 bts., 5 cl miniature, 1 of 96)

Tuoksu: Turpeinen, hiilisavuinen ja rasvainen. Vahva suolaisuus. Ruohoisuutta. Hiukan tunkkainen ilme. Karamellisoituja hedelmiä, sitruunaa ja omenaa. Tammi uhkuu voimaa taustalla. Lihaisuus on kuivaa, suolalihaa. Mineraalisuutta, hiukan lyijyä. Vesilisä herkistää palettia, tulee ruusuja ja heinäisyyttä.

Maku: Suutuntuma on erittäin pehmeä ja täyteläinen. Vahamaisuus ja vaniljaisuus tuovat mukanaan turpeisuuden ja kuivan hiilisavun. Lyijykynää, sitruunamehua, punaista omenaa. Palasokeria. Hapokasta valkoviiniä, mineraalisuutta. Tammi puree hyvin kiinni ja tuo mausteisuutta. Hiukan minttuakin löytyy. Jälkimaku alkaa savuisena ja lihaisan turpeisena, sitruksiksisena ja tammisena. Suolainen vyöry jatkuu pitkään. Vesilisä korostaa tämän suolavetistä ja sitruksista luonnetta. Balanssia hapokkuuden, suolaisuuden ja sokerisuuden välillä ei löydy oikein mitenkään, siksi tämä tuntuu jotenkin hermostuneelta.

Arvio: Ihan kelvollinen esitys, mutta hiukan tasapaino-ongelmia. Rommitynnyrin vaikutusta ei huomaa mistään. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whiskynotes 89/100.