Speyside

Glen Grant 35 yo 1980/2016, Cadenhead’s 40,5%

Viskin Ystävien Seuran Cadenheadin Speyside-pullotteisiin keskittyneen Iäkkäät harvinaisuudet -illan avasi tämä viski. Mielettömän kovalla kattauksella varustetun tastingin avausviski on aina haastavassa paikassa.

Glen Grant 35 yo 1980/2016, Cadenhead’s

(40,5%, Cadenhead’s Authentic Collection, 1980–2/2016, Bourbon Hogshead, 96 bts., 70 cl)

Tuoksu: Vaniljainen, pehmeän tamminen, hiukan ruohoinenkin. Hedelmäisyys on kepeää ja raikasta, vesimelonia ja viinirypäleitä. Omenaa, siideriä, hiukan kellarimaisuutta, heinää. Kevyt ja miellyttävän kesäinen kokonaisuus.

Maku: Tammea ja hedelmää, hyvin synkassa tuoksun kanssa. Vaniljaisuutta, mantelia, olkea. Suutuntuma on kevyt ja mausteisuus raikasta. Omenaa, päärynää, aavistus limettiä. Sokerisuutta, valkoista suklaata. Jälkimaku järeämmin tanniininen, napakan mausteinen, tummahkolla tavalla yrttinen. Karvautta, pähkinää, mantelia. Silti omenaisuus ja persikka puskevat pintaan, sokerinen makeus nousee hienosti taustalta. Viherherukkaa, hapokkuutta, heinää. Pitkä ja lopulta tasapainoinen finaali.

Arvio: Refillissä on ollut laatua, mutta tämän hapokkuus on aavistuksen hankala omaan suuhuni. Todella hyvä viski silti, totta kai. 88/100

Tormore 14 yo 1998/2013, G&M for The Whisky Mercenary 50%

Tormorelta tällaisia single caskeja on tullut harvemmin maisteltua. Muistan tislaamosta lähinnä vain sen ulkomuodon, joka on kyllä hemmetin jyhkeä.

Ja viskeistä mieleen on toki jäänyt Malts of Scotlandin pullottama sherryjyrä vuodelta 1988. Tämä onkin sitten ihan erilaista tavaraa jo tynnyrin perusteella.

Tormore 14 yo 1998/2013, G&M for The Whisky Mercenary

(50%, G&M Exclusive for The Whisky Mercenary, 8.9.1998–6/2013, Cask No. 1586, First Fill Bourbon Barrel, 277 bts., 70 cl)

Tuoksu: Ananasta, hapokasta rypälemäisyyttä, vaniljaa, sokerisuutta. Varsin aktiivinen ja hiukan hapan tammisuus on mukana. Ruohoisuutta, jotain aavistuksen ummehtunutta. Vihreää teetä, huonekaluvahaa. Tunkkaisuuden ja raikkaan hedelmäisyyden yhdistelmä on hyvin erikoinen. Vesilisällä raikkaus lisääntyy.

Maku: Voimakas. Tamminen purevuus ja hedelmäinen raikkaus ovat kuitenkin hyvässä balanssissa. Hedelmäsalaatti omenoineen ja ananaksineen on nautinnollisempi kuin tuoksussa. Suutuntuma on melko kevyt tekstuuriltaan, vaikka voimaa löytyykin. Hapokkuutta, teetä, yrttejä, ruohoisuutta. Hiukan vaniljaa, kepeä akaasiahunaja. Jälkimaku lähtee hapokkaalla kierteellä. Tammi ja hedelmät ottavat edelleen mittaa toisistaan. Happamuutta, sitrusta, papaijaa, tummuvaa yrttisyyttä. Keskipitkä. Vesilisä avaa inkiväärin.

Arvio: Hetkellisesti mainio viski. Raju tammi saa vastaansa raikkaat hedelmät. Pienet outoudet leikkaavat tästä silti ehkä sen parhaan terän. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100. Whiskynotes 86/100.

BenRiach 15 yo 1999/2015 Cask #8687, 56,1%

BenRiachin Batch 12 sisälsi tällaisen ex-olorosossa kypsyneen viskin. Jotenkin näiden tuotteiden fiilis ei ole päällisin puolin enää ihan parhaiden vuosien luokkaa, mutta ehkä tämä yksilö on sentään vielä ihan kuranttia.

BenRiach 15 yo 1999/2015

(56,1%, OB, 12.8.1999–6/2015, Batch 12, Cask No. 8687, Oloroso Sherry Puncheon, 655 bts., 70 cl)

Tuoksu: Makea ja intensiivinen. Konsentroitunut marjaisuus ja sitä tukeva lakritsi tuntuvat voimakkaina. Runsaasti aprikoosia, mangoa ja omenaa. Todella hedelmäinen, hunajainen ja vaniljainen kokonaisuus. Siirappia, piparkakkua, tammea, lyijykynää, hajuvesimäistä esanssisuutta. Vesilisä availee kukkaisuutta.

Maku: Todella makea ja hedelmäinen. Tammi on selvästi korostuneemmin esillä kuin tuoksussa. Suussa tämä on pureva, vaikka runko on korkeintaan keskitäyteläinen. Piparkakun maustelientä, neilikkaisuutta, kanelia, lakritsia. Marjaisuus tuntuu tummana, mustaherukkaisena ja mustikkaisena. Aprikoosia, taatelia, hiukan rusinaa. Vaniljaa, tölkkihedelmien mehua. Jälkimaku on todella tamminen ja mausteinen, hilloinen ja paahteinen. Tammi yliohjautuu jonkin verran, tanniinit piiskaavat vähän turhankin rajusti. Hedelmäisyyttä, vaniljaa, paahtoleipää, neilikkaa, maustepippuria. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo kermaisuutta mukaan.

Arvio: Nenässä hieno mutta suussa vähän tarpeettoman kova viski. Ei yllä lähellekään parhaita tämänikäisiä Benkkuja, vaikka ihan hyvä tuote onkin. 85/100

BenRiach 20 yo 1995/2015 Cask #74743, 58,9%

BenRiachin uudempaa single cask -tarjontaa Batch 12:sta. Etiketit näissä ovat kyllä halvan näköiset, siitä olen samaa mieltä monen muun kanssa. Kun ottaa huomioon, että kyse on erinomaisen tislaamon parhaasta tuotannosta.

Mutta enpä ajatellut etikettiä juoda, viskihän tässä kiinnostaa.

BenRiach 20 yo 1995/2015

(58,9%, OB, 4.5.1995–6/2015, Batch 12, Cask No. 74743, Bourbon Barrel, 186 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäsalaattia ja öljyisyyttä. Muistuttaa jotain jykevämpää irkkuviskiä. Tammi on vahvassa roolissa, todella purevana. Toisaalta vaniljaisuutta ja hunajaakin kyllä riittää, samoin kookoskermaa ja tuoretta ananasta. Runsaasti ruohoisuutta. Vesilisä tuo kermaisuutta ja banaania pintaan mukavasti.

Maku: Erittäin öljyinen ja pureva. Toisaalta tällaisessa yliviritetyssä hedelmäsalaatissa on myös jotain aseistariisuvaa, ananas, omena ja banaani räjähtävät suussa välittömästi. Tietty siirappisuus on sentään mukana. Tammi ajaa sirkkelin kautta sisään, todella aktiivisena ja lujana. Suutuntuma on tiiviin öljyinen ja kihelmöivän mausteinen. Hunaja ja vanilja ovat tuomassa makeutta, mutta tammi vie tätä viskiä mennen tullen. Jälkimaku alkaa todella mausteisena ja tammisena, mutta sulaa vähitellen öljyiseksi, karkkiseksi ja hapokkaan omenaiseksi. Minttua, pientä sokerisuutta, tuoretta ruohoa. Pitkä. Vesilisä tasapainottaa makuja ja pehmentää tammen kovinta terää.

Arvio: Ikään kuin irkkuviskiä mutta isolla rungolla. Todella järeä ja tamminen tapaus. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 87/100.

Glenburgie 19 yo 1995/2015, Signatory for Asta Morris 50,5%

Tämän tason Glenburgieta tulee harvoin vastaan nykyään, single cask -tavaraa, jolla on ikää likimain 20 vuotta. Kyseessä on Signatoryn pullote belgialaiselle Asta Morrisille. Mielenkiintoista.

Glenburgie 19 yo 1995/2015, Signatory for Asta Morris

(50,5%, Signatory Vintage for Asta Morris, 13.6.1995–2015, The Decanter Collection, Cask No. 6475, Hogshead, 287 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen ja konsentroitunut, kevyen hunajainen ja raikas. Päärynää, ananasta, aprikoosia, makeaa viinirypälettä. Kuivahko maltaisuus ja pieni suolainen vivahde toimivat todella tyylikkäästi hedelmän kanssa yhteen. Tammi pysyy taustalla, mausteet tuovat ryhtiä. Nam. Vesilisä tuo hiukan anista.

Maku: Omenapiirakkaa ja tuoretta ananasta, vaniljaa ja mausteita. Upea öljyisyys. Aprikoosi maistuu, samoin pieni rypälemäisyys ja makea sitruksisuus. Maltaisuudessa on kuiva ja suolainen vivahde, joka toimii hienosti aivan kuten tuoksussakin. Suutuntuma on varsin kevyt mutta öljyisyys kantaa hienosti. Tammi on kuivahkoa mutta vaniljaa ja mausteita riittää. Balanssi on kohdallaan. Jälkimaku tuo tammen paremmin esille, taustalta nousee suolan ja pienen salmiakin takaa jopa aavistus palanutta puuta ja tuhkaisuutta. Tumma yrttisyys ja raikas hedelmä leikittelevät varsin pitkässä finaalissa hienosti. Vesilisä tuo kermaisuutta mukaan.

Arvio: Todella hyvä viski. Ei kaikkein kompleksisin, mutta edustaa klassista viskityyliä ilman turhia kikkailuja. Yksinkertaista mutta kaunista. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 88/100.

Inchgower 30 yo 1982/2012, Dewar Rattray 56,3%

Tänään lasissa iäkästä Inchgoweria A.D. Rattraylta. Tislaamon profiili on sen verran matala, ettei näihin yleensä kohdistu juurikaan odotuksia. Mutta voltit ovat korkealla ikään suhteutettuna, ja se on aina hyvä merkki.

Inchgower 30 yo 1982/2012, Dewar Rattray

(56,3%, Dewar Rattray, Individual Cask Bottling, 30.6.1982–29.10.2012, Cask No. 6964, Bourbon Hogshead, 208 bts., 70 cl)

Tuoksu: Ummehtuneen maltainen ja sekavalla tavalla hedelmäinen. Pölyä, Weetabixiä, tunkkaisuutta. Raskas liuotinmaisuus hallitsee, tammisuus tuntuu terävän mausteisena ja hiukan ilkeänä. Eltaantunutta voita, toffeeta. Wasabia, ruohoisuutta. Kummallinen kokonaisuus. Vesilisä nostaa vaniljan pintaan.

Maku: Öljyinen ja terävä. Alkuun päärynää, makeaa kiiviä, hiukan sitruksisuutta. Inkivääriä, kanelia, currya, sinappia, timjamia. Pieni savuisuus tulee taustalta esiin. Suutuntuma on kaikkineen melko pureva ja kuiva. Edelleen jokin tietty liuotinmaisuus on mukana. Vähitellen nousevat myös lakritsi ja tumma yrttisyys. Tammi on runsasta ja maltaisuus liikkuu Weetabix-henkisellä tontilla. Jälkimaku alkaa vaniljaisena ja tiukkana, hetkellisesti nousee päärynämarmeladia ja makeutta, mutta tammi piiskaa ne nopeasti kuolioon. Melko pitkä finaali on täynnä mausteita, liuotinta ja pientä savua. Vesilisällä löytyvät vaahtokarkit ja tomusokerinen makeus nousee.

Arvio: Osin epämiellyttävä ja kauttaaltaan sekava tapaus. Tuoksu on jumissa, mutta mausta löytyy kuitenkin pientä valoa. 79/100

BenRiach 13 yo Maderensis Fumosus 46%

Eilinen Heredotus Fumosus oli sen verran myönteinen yllätys, että päätin jatkaa saman sarjan parissa vielä toisenkin päivän.

Pääosin vuonna 2007 lanseerattu BenRiachin pseudolatinasarja täydentyi tosiaan seuraavana vuonna vielä tällaisella ex-madeirassa viimeistellyllä viskillä. Etiketin mukaan viski on jälleen järeästi turpeistettua (vaikka Heredotus ei kyllä kovin savuiselta tuntunut).

BenRiach 13 yo Maderensis Fumosus

(46%, OB, Bottled 21.6.2008, Madeira Barrels Finish, Heavily Peated, 2400 bts., 70 cl)

Tuoksu: Nyt on tanakka turvesavu. Suolaisuutta ja lääkemäisyyttä yhdistettynä karkkiseen makeuteen. Mansikkaa, vadelmaa, runsaasti bowmoremaista herukkaisuutta. Päärynää, jotain hiukan pesuainemaista imelyyttä. Reippaasti tammea, hiukan hiiltä. Miellyttävä kaikin puolin. Vesilisä avaa rasvaisia sävyjä ja nostaa hiukan voita pintaan.

Maku: Raskaan turvesavuinen ja mausteisen pureva. Silti marjaisan karkkinen makeus tasapainottaa makua todella hyvin. Yrttisyyttä, tummaa lääkemäisyyttä, lakritsia, suolaisuutta. Herukkaa ja kirpeää omenaa, hedelmäistä raikkautta kaiken hiilisavunkin alla. Suutuntuma on hetkellisesti hiukan ohut, mutta tammi ja mausteet saavat paljon hyvää aikaan. Jälkimaku nousee tammisena ja suolaisena, kunnes vadelma ja mansikka tulevat taas esiin. Lakritsia, yrttilikööriä, mustaa teetä, hiukan hedelmäistä karvautta. Omenainen hapokkuus saa rinnalleen hiukan pippuria ja hunajaista makeutta. Keskipitkä. Vesilisä tuo kuivaa karheutta suutuntumaan ja lisää savuisuutta.

Arvio: Poikkeuksellisen herkullinen viski, kun ottaa huomioon, miten vaikeaa ex-Madeiran kanssa on toimia. Vielä pykälä Heredotuksesta ylöspäin. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 84/100 (per 11). Whisky Magazine 83/100 (Dave Broom), 87/100 (Martine Nouet).

BenRiach 12 yo Heredotus Fumosus 46%

BenRiach julkaisi vuosina 2007–2008 neljän järeästi turpeistetun pullotteen kimaran, jonka nimet olivat ekstravagantteja ja pakkaukset suorastaan vulgäärejä.

Homma perustui nimenomaan finistelyihin. Ex-rommissa viimeistelty oli nimeltään Aromaticus Fumosus, ex-portviinissä viimeistelty Importanticus Fumosus, ex-madeirassa viimeistelty Maderensis Fumosus ja ex-sherryssä viimeistelty Heredotus Fumosus.

Nyt maistossa tuo viimeksi mainittu. Ikää viskillä on 12 vuotta, ja jälkikypsytys on tehty nimenomaan PX:ssä. Imelää fumosoa tiedossa siis.

BenRiach 12 yo Heredotus Fumosus

(46%, OB, 2007, Pedro Ximénez Sherry Butts Finish, Heavily Peated, 3180 bts., 70 cl)

Tuoksu: Kevyt ja miedon turvesavuinen. Savumakkaraa, hiukan tallisuutta, lakritsia. Imelää siirappisuutta, toffeeta, ruohoisuutta. Aavistus nokea ja rasvaa. Sitruksisuutta ja suolaisuutta, mutta kokonaisuus on kaikesta huolimatta varsin ohut. Tammi ja puuromainen maltaisuuskin paistavat välistä. Vesilisä nostaa yrttejä pintaan oikein kunnolla.

Maku: Voimaa ja savua ihan eri tavalla kuin tuoksussa. Salmiakkilakritsia, hiilistä turpeisuutta, merisuolaa. Toffeekarkkia ja uuniomenaa, runsaasti fariinisokeria. Lääkemäisyyttä, yrttisyyttä, tummia sävyjä. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja rapsakan mausteinen. Pippuria ja suolaa tosiaan riittää, samoin siirappista makeutta sen rinnalla. Tammi toimii hyvin. Jälkimaku alkaa kuivua nopeasti, kun turvesavun ja lakritsin tymäkkä avaus haihtuu. Mustaa teetä, suolaa, ruohoa, sitruunaa, mustapippuria, tammista purevuutta. Omenaisen mehukas ja lopulta myös fariinisokerinen finaali. Keskipitkä. Vesilisällä löytyy päärynäisyyttä ja makean omenaisia sävyjä.

Arvio: Ujon tuoksun jälkeen todella miellyttävä yllätys. Maukas viski kaikkineen. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 79/100. Whisky Monitor Database 82/100 (per 6). Whisky Magazine 85/100 (Dave Broom), 89/100 (Martine Nouet).

Strathmill 10 yo 1985/1996, Wilson & Morgan 46%

Strathmilliä tapaa verraten harvoin. Tästä yksilöstäkin on harvinaisen vähän tietoa tarjolla. On muuten omalla kohdallani myös ensimmäinen Wilson & Morganin pullote, jonka kohtaan missään muodossa.

Strathmill 10 yo 1985/1996, Wilson & Morgan

(46%, Wilson & Morgan, Barrel Selection, 1985–1996, 70 cl)

Tuoksu: Raikas ja metinen. Makeaa appelsiinia, vienoa kukkaisuutta, aavistus rusinaa ja toffeefudgea. Kiteistä hunajaa, vaniljatankoa. Tammessa on herkullinen, kuiva sävy, joka värittää koko viskiä. Yllättävän herkullinen ja kutsuva tuoksu, ei mitään tunkkaista tai leipämäistä. Vesilisä avaa vielä mentholia. Nam.

Maku: Tuoksun nostattama metisyys saa rinnalleen selvästi tuhdimman rusinaisuuden ja pienen suklaisuuden. Tammi on selvästi odotuksia aktiivisempaa, mausteisempaa ja kitkerämpää. Karvasta appelsiinia, nahkaa ja tanniineja. Suutuntuma on varsin kuiva. Pientä suolaisuutta löytyy myös, samoin jyväisyyttä ja muromaisuutta. Jälkimaku kulkee tammen niskalenkissä, nahkaisuutta ja karvautta löytyy. Vähitellen sentään suklainen ja hunajainen makeus nousee. Loppupuolella jälkimaussa on jälleen kuivan metinen ja hienon inkiväärinen fiilis. Keskipitkä finaali. Vesilisä sekoittaa palettia melkoisesti, balanssista ei jää juuri mitään jäljelle.

Arvio: Tuoksussa on voimakas bourbonfiilis, mutta tammi saa mausta yliotteen eikä homma enää palaa raiteilleen. Jos pitäisi veikata, sanoisin, että kypsytys on tapahtunut ex-bourbonissa, mitä on seurannut kevyehkö finistely ex-sherryssä. Mikäli näin on tehty, jälkimmäinen vaihe on ollut turha, tämä olisi ollut parempi ilman noita off-noteja. 84/100

The Balvenie 21 yo Madeira Cask 40%

Balvenie julkaisi tällaisen ex-Madeirassa viimeistellyn viskin kevätkaudella 2016 lähinnä lentokentille. Pakkaus viestii luksuksesta, mutta toivottavasti itse viski on myös sen tasolla.

The Balvenie 21 yo Madeira Cask

(40%, OB, 2016, Madeira Cask Finish, 70 cl)

Tuoksu: Raikkaan hedelmäinen ja makean hunajainen. Päärynää, cantaloupemelonia, punaisia viinirypäleitä, vadelmaa. Aktiivinen tammi tuo paljon bourbonsävyjä pintaan, vaniljaisuus on runsasta ja lyijykynää on teroitettu. Maltaisuus on varsin rapsakkaa. Varsin nuorekkaan oloinen kokonaisuus kaikkineen.

Maku: Hunajainen, vaniljainen, marjaisa. Hedelmäisyys on selvästi tummempaa ja sitruksisempaa kuin tuoksussa. Veriappelsiinia, banaania, muromaisuutta, karvasta pähkinää. Suutuntuma on kiitettävän ryhdikäs eikä voltteihin nähden ollenkaan vetinen. Tammi on kuitenkin edelleen pinnassa ja kuivahtaa reippaasti. Jälkimaku alkaa jopa karvaana ja hiukan kireänä, vaikka makeutuukin nopeasti hunajaiseen ja hedelmäiseen suuntaan. Karkkimaisuutta, marjaisuutta, runsaasti mausteita, hiukan pähkinää. Tammi on mukana koko varsin pitkän finaalin ajan erittäin aktiivisena. Vanilja ja hedelmäsokeri jäävät suuhun leijumaan pitkäksi aikaa.

Arvio: Laadukas Balvenie, vaikka mitään erityisen sykähdyttävää tästä ei silti löydy. Kaikkineen fiilis on selvästi nuorekkaampi kuin miltä ikämerkintä pullon kyljessä näyttää. 86/100