Maistetut

Tamdhu 21 yo 1990/2011, Liquid Sun 48,1%

Tamdhun sherrytynnyreissä kypsyneet yksilöt voivat joskus yllättää. Parhaimmillaan niissä on tiettyä tallimaista persoonallisuutta, kuten Samarolin Tamdhussa vuodelta 1988. Nyt näyttäisi olevan vielä astetta kovempi sherrypommi käsillä. Se tikittää siihen malliin, että täytyy maistaa.

Tamdhu 21 yo 1990/2011, Liquid Sun

(48,1%, Liquid Sun, 1990–2011, Sherry Butt, 312 bts., 70 cl)

Tuoksu: Suklaata ja viikunaa oikein kunnolla. Luumuja, rusinoita, taatelikakkua, kaikki sherrypommin elkeet. Miellyttävä kirsikkaisuus, jossa on jotain hyvällä tavalla liköörimäistä. Nahkaisuutta, ikääntyneen tammista vivahdetta. Maanläheisyyttä, tallia, satulaa, märkää puuta. Vesilisä tuo esiin heinän ja taustalta jopa pienen savun.

Maku: Suklaisen muhkea ja jouluisen mausteinen. Viikunaa riittää, samoin luumuhilloa ja taatelikakkua. Hyvä balanssi makean rusinaisuuden ja tammisen mausteisuuden suhteen. Nahkaiset vivahteet, tallimaisuus ja lakritsi maistuvat, samoin kahvi ja piparkakku. Suutuntuma on roteva ja erittäin miellyttävä. Jälkimaku on kahvinen, tumman suklainen ja kauniisti kuivuva. Tammi pysyy hienosti roolissaan ja antaa tilaa luumulle, viikunalle ja rusinoille. Maltaisuuttakin löytyy, samoin pähkinää. Kirsikkaisuus voimistuu selvästi loppua kohti ja kokonaisuus makeutuu liköörimäiseksi. Varsin pitkä finaali on miellyttävä loppuun asti. Vesilisä korostaa pehmeää kahvisuutta.

Arvio: Kunnon sherryherkku, miellyttävällä vahvuudella ja kirsikkaisella twistillä. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 86/100.

Port Ellen 24 yo 1978/2002, 2nd Release 59,35%

Port Ellenin nykyään jo legendaariseksi tulleen Rare Malts -kaksikon jälkeen Diageo alkoi julkaista Port Elleniä vuosittain. Nyt maistelussa 2nd Edition vuodelta 2002, nykyään jo varsin harvoin eteen tuleva yksilö. Hintalappu on taas pakko kadottaa mielestä, kun maistelupuuhiin ryhtyy.

Port Ellen 24 yo 1978/2002, 2nd Release

(59,35%, OB, 1978–2002, 2nd Annual Release, 12000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Savuinen ja lääkemäinen, tervainen ja heinäinen. Runsaasti suolaa ja merellistä otetta, köysiä ja laiturinlankkua. Omenaista hedelmäisyyttä. Hiukan palanutta kumia, aavistus kreosoottia. Antiseptisia aineita, jodia. Loppukesän kuivaa niittyä, heinäpaaleja, multaisuutta. Vesilisä tuo luumuista ja jopa hiukan viikunaista sävyä esiin.

Maku: Savua, tervaa, salmiakkia, suolaa, kumia, turpeisuutta, heinäisyyttä. Todella tiivis ja kuivan savuinen, lääkemäinen ja suoraan sanottuna upea. Hedelmäisyys on sitruksista ja omenaista laatua, tammi nousee paahteisena esiin ja pippurisuus kihelmöi mahtavasti suussa. Kuivassa suutuntumassa on öljyä, tanniineja ja intensiivistä makeutta sopivassa suhteessa. Jälkimaku alkaa öljyisellä, savuisella ja pippurisella otteella, joka ei hellitä pitkään aikaan. Tervaa, salmiakkia, suolaa. Paahteisuutta, intensiivistä tammisuutta, tanniineja. Makea omenaisuus nousee vielä pitkän finaalin lopuksi esiin. Loistavaa. Vesilisä nostaa toffeeta ja makeutta.

Arvio: Mahtavan moniulotteinen ja voimakas viski. Suurta herkkua. Vain tietty kovaotteisuus ja kumiset vivahteet estävät ylistämästä vielä enemmän. 92/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whisky Monitor Database 90/100 (per 10).

Glengoyne 15 yo 43%

Glengoynen perusvalikoima täydentyi vuonna 2013 tällä 15-vuotiaalla julkaisulla. Odotukseni eivät ole kovin korkealla. Koko Glengoynen perussarja on jättänyt tähän asti varsin haljun kuvan.

Glengoyne 15 yo

(43%, OB, 2013, 20 cl)

Tuoksu: Mallassokerinen ja imelä. Taikinaa, hunajamuroja, sekahedelmiä siirapissa. Ummehtunut maltaisuus hallitsee. Tunkkainen hedelmäisyys, luumu ja persikka kärjessä. Tammi tulee läpi aavistuksen rujona ja vaniljaisena. Mausteisuudessa on joulukakkua vähintään omiin tarpeisiin. Jossain määrin epäkypsän oloinen kokonaisuus, ei tee vaikutusta.

Maku: Pehmeä, makea ja hedelmäinen. Maltaisuus on edelleen imelänä ja ummehtuneena läsnä, mutta mausteisuus potkii mukavasti ja hedelmäisyydessä on jo selvästi enemmän raikkautta kuin tuoksu antoi odottaa. Appelsiinia, punaista omenaa, persikkaa. Nätti vanilja nousee esiin, tuore tammi on pinnassa. Suutuntuma on varsin kevyt ja tekstuuri hento. Jälkimaku alkaa kuivuvalla tammella, hunajalla, kurkkupastilleilla, omenalla ja vaniljalla. Pehmeää yrttisyyttä, kovia toffeekarkkeja, rusinoita. Keskipitkä finaali, jossa tammi kuivuu aavistuksen liikaa.

Arvio: Raa’an tuoksuinen mutta nätin mausteinen perusviski. Ei silti suuremmin pysäytä. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100. Whisky Monitor Database 82/100 (per 5).

Springbank 21 yo 46% (2013)

Springbankin 21-vuotias muuttui bling bling -muotoon vuonna 2011. Rinnakkaismaisteluun vuonna 1995 pullotetun 21-vuotiaan kanssa pääsi vuonna 2013 julkaistu versio.

Springbank 21 yo

(46%, OB, 2013, 1680 bts., 70 cl)

Tuoksu: Toffeemainen ja rasvainen. Luumuinen, suklainen ja minttuinen yleisilme. Pientä turpeisuutta ja kuivalihaa taustalla. Omenaa, apilankukkaa, tuoretta ruohoa, hunajaa, metisyyttä. Tammi on varsin robustina ja intensiivisen mausteisena läsnä, osaltaan hallitsee tätä. Vesilisä tuo ruohoista pehmeyttä pintaan.

Maku: Rasvainen ja runsaan mausteinen kokonaisuus. Mausteisuus on todella hallitsevaa, pippurisuus tulee mukana kaaren alusta loppuun. Rasvaa, pientä lihaisuutta, kevyttä turpeisuutta, jotain koneöljymäistä. Tammi tuntuu tanniinisena ja osin kireänä. Suutuntuma on kihelmöivän mausteinen ja rasvainen. Toffeeta, suklaata, hunajaa, luumua, pientä sitruksisuuttakin. Runsaasti yrttejä, minttua ja timjamia ja hiukan anista. Jälkimaku on täynnä hedelmäteetä, luumua, tummaa suklaata, kirpeää hilloisuutta, todella muhkeaa mausteisuutta. Huima finaali mausteisuudessaan, varsin pitkä. Vesilisä tuo sitrusta ja hunajaa esiin.

Arvio: Rasvainen ja yllättävänkin rajusti mausteinen yksilö, jossa toffeemainen makeus korostuu. Selvästi parempi kuin muistin, mutta jää syvyydessä hiukan jälkeen vuoden 1995 pullotteesta. Tammikin on tässä kireämmin esillä koko ajan. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 89/100.

Springbank 21 yo 46% (1995)

Springbankin sherryinen 21-vuotias 1990-luvulta on yksi tislaamon himoituista klassikoista nykyään, ja edelleen tislaamon 21-vuotias nauttii arvostusta markkinoilla.

Tänään rinnakkainmaisteluun sattuivat vuonna 1995 pullotettu yksilö ja nykypäivän versio, vuodelta 2013.

Springbank 21 yo

(46%, OB, 1995, 70 cl)

Tuoksu: Suklainen ja kirsikkainen, kuivakkaan tamminen ja hienon mausteinen. Ruohoisuutta, punaista omenaa, neilikkaa, kanelia, kardemummaa. Öljyinen ja aromikas kokonaisuus. Kovia toffeekarkkeja, vaniljaa, hilloisuutta. Vesilisä tuo mukaan rusinaa, briossia, ylipäänsä joitain makeita elementtejä lisää.

Maku: Öljyinen ja intensiivinen, kauniin tamminen ja mausteinen. Ruohoinen fiilis on edelleen yllättävän vahva, vaikka omenaisuus ja hilloisuus nousevatkin herkästi pintaan. Suklaata, hedelmäteetä, hunajaa, kovia hedelmäkarkkeja. Inkivääriä on runsaasti. Suutuntuma on öljyisyydestä huolimatta odotuksia kevyempi, mikään sherryjyrä ei todellakaan ole kyseessä. Jälkimaussa tammisuus näyttää parhaita puoliaan, mausteisuutta ja tiettyä kuivaa vahamaisuutta. Inkivääriä, kanelia, kardemummaa, hiukan pippuriakin. Hunajaisuus ja omenaisuus tuovat makeutta. Hieno, pitkä finaali. Vesilisä korostaa hedelmäisyyttä nätisti.

Arvio: Tyylikkäällä tavalla kuivan tamminen ja intensiivisen mausteinen viski. Upea. Vuoden 2013 versioon verrattuna profiililtaan kompleksisempi ja tammisuudessaan jalostuneemman oloinen. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100.

Tomatin 20 yo 1993/2014, Malts of Scotland 46%

Tomatinin tuottamat viskit 1980-luvun lopulta ja 1990-luvun alusta ovat olleet varsin laadukkaita. Ja muutenkin huomaan pitäväni Tomatinista koko ajan enemmän.

Odotukset ovat siis korkealla tätä Malts of Scotlandin pullottamaa yksilöä kohtaan. Se on kypsynyt 20 vuotta ex-bourbontynnyrissä (Bourbon Hogshead) eikä sellaisella voi mennä ihan pahasti metsään.

Tomatin 20 yo 1993/2014, Malts of Scotland

(46%, Malts of Scotland, 46% Series, 1993–2014, Cask No. 14006, Bourbon Hogshead, 198 bts., 5 cl miniature, 1 of 96)

Tuoksu: Havuinen ja hunajainen, ruohoinen ja kirpeä. Vihreää omenaa, aprikoosinkiveä, sitruunamelissaa, männynneulasia, hiukan pihkaa. Vaniljaista, voitaikinaista makeutta. Tammi tulee läpi mausteisena ja melko lujaotteisena. Hedelmäteetä ja tanniineja. Vesilisä tuo minttua ja runsasta trooppista hedelmäisyyttä esiin.

Maku: Hunajainen, aprikoosinen ja erittäin pehmeä – kunnes mausteisuus nousee. Omenaa, makeaa appelsiinia, kovia toffeekarkkeja, piparminttua, vaniljaa. Havut ja pihkaisuus löytyvät taka-alalta. Suutuntuma on ryhdikäs ja miellyttävä, tammi pysyy tasapainossa ja maussa on hedelmäistä raikkautta. Jälkimaku alkaa tammella, kunnes hunajaisuus ja ruohoisuus saavat lisää tilaa. Aprikoosia, omenaa, vaniljaa, hedelmäteetä, napakkaa mausteisuutta. Miellyttävä ja varsin pitkä finaali. Vesilisällä saadaan lakritsi esiin.

Arvio: Miellyttävän hedelmäinen ja napakan mausteinen yksilö – havuja perkele! 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100.

Bowmore 2002/2014, Jack Wiebers ’Wanted – Tattoo Doc’ 50,2%

Jack Wiebersin Wanted-sarjassa on ilmestynyt tähän mennessä jo 14 Bowmorea. Tämä käsillä oleva Tattoo Doc on peräisin ex-bourbontynskästä ja on väriltään aivan mahdottoman kirkas. Toivottavasti jotain makua olisi tarttunut sentään mukaan.

Bowmore 2002/2014, Jack Wiebers ’Wanted – Tattoo Doc’

(50,2%, Jack Wiebers, 2002–2014, Bourbon Cask, 176 bts., 70 cl)

Tuoksu: Herukkaisuutta ja lihaisuutta, sitrusta ja suolaa. Nuotiosavua, tervaa, märkää kalliota, hiukan merilevää. Meetvurstia, rasvaisuutta. Todella kevyt profiili, jonka selväpiirteisyys on suorastaan yllättävää. Vihreää omenaa, vaniljaa, suolaista voita. Tammikin tulee läpi, muttei liikaa. Vesilisällä heinäisyyttä.

Maku: Savuista merivettä, sitruunalla. Todella suolainen ja kirpeän herukkainen, yrttinen ja mausteinen. Salmiakkia, tervaa, kuivalihaa. Suutuntuma on paljon kuivempi kuin tuoksun rasvaisuus lupaili. Tammi tuntuu melko nuorekkaana, mutta ei edelleenkään keuli. Tasapaino on kohdallaan. Jälkimaku alkaa salmiakilla ja viherherukalla, limetillä ja aniksella. Tammi kuivahtaa jonkin verran. Suolaa, suolaa, suolaa. Korkeintaan keskipitkä loppuliuku. Vesilisä tuo huomattavan paljon paahteisuutta ja pippuria mukaan.

Arvio: Suolavetinen ja herukkainen, kevyen profiilin Bowmore. Varsin maukas oman tyylinsä edustaja, eli jonkinlainen tohtorin keittosuolaliuos. 87/100

Imperial 19 yo 1995/2014, Signatory 52,2%

Imperialin tunnusmerkkinä on karkkimaisuus, ja muutamasta aiemmin maistamastani Imperialista se on lyönyt heti läpi. Entäs tämä Signatory?

Imperial 19 yo 1995/2014, Signatory

(52,2%, Signatory, Cask Strength Collection, 21.8.1995–2.12.2014, Hogsheads, Cask No. 50165 + 50166, 546 bts., 70 cl)

Tuoksu: Erittäin hedelmäinen ja varsin makea. Omenaa, hunajamelonia, mangoa, persikkaa ja kaikkea hedelmäsalaattiin sopivaa. Vaniljaa ja tammea, äkkiseltään varsin iäkäs vaikutelma. Karamellisuutta, poltettua sokeria, paahtuneen intensiivistä makeutta. Toisaalta taustalta löytyy kukkainen ja ruohoinenkin ulottuvuus. Akaasiahunajaa, metisyyttä, aavistus pihkaa. Vesilisällä pieni liimamainen vivahde tulee esiin.

Maku: Omenainen ja öljyinen profiili. Makeuden vastapainona tammisuus ja mausteisuus toimivat hienosti. Vaniljaa, hunajaa, tikkunekkua, kovia toffeekarkkeja. Nostaa veden kielelle, sen verran nektarimainen tämä on. Persikkaa ja hunajamelonia riittää. Inkivääriä, lakritsia ja ripaus anista. Jälkimaussa on kovia toffeekarkkeja, hedelmäteetä, hunajaa ja omenahilloa. Lakritsi korostuu, samoin inkivääri ja pieni pippurisuus. Varsin pitkä, tyylikkään tamminen ja vaniljaisen makea finaali. Vesilisä korostaa tammen nuorekasta ulottuvuutta.

Arvio: Oivallinen Imperial, karkkiviskien kuninkuusluokkaa. 89/100

The Macallan Whisky Maker’s Edition 42,8%

Macallanin distillery manager Bob Dalgarno on markkinointipuheiden mukaan ihan omin käsin valinnut tähän viskiin käytettävät tynnyrit. Näitä Whisky Maker’s -julkaisuja on ollut Macallanilla jo vuosikaudet, tosin aiemmin nimellä Whisky Maker’s Selection.

The Macallan Whisky Maker’s Edition

(42,8%, OB, NAS, +/- 2015, The 1824 Collection, Travel Retail Exclusive, 70 cl)

Tuoksu: Suklainen ja rusinainen, pehmeä ja helppo. Maltaisuutta on jälleen runsaasti pinnassa, ja se taittuu milteinpä pahviseksi ja puuromaiseksi. Rikkisyys tuntuu yllättävän voimakkaana. Luumuhilloa ja säilykekirsikkaa, jotain hiukan esanssimaista ja siirappista. Heinää, toffeekarkkeja, kanelia, tupakkaa.

Maku: Kermainen ja maitosuklainen, parantaa selvästi tuoksusta. Vaniljainen ja luumuhillomainen makeus saa särmää napakasta mausteisuudesta. Ylikypsät sekahedelmät dominoivat palettia, tietty kahvinen paahteisuus on mukana koko ajan. Suutuntuma on pehmeän täyteläinen ja tässä kaikkineen parasta. Tammi maistuu varsin tuoreena ja maltaisuus on edelleen jotenkin lenseää ja märän pahvista. Heinäinen ja paahtoleipämäinen puoli paljastuu, kun sherryinen makeus antaa tilaa. Jälkimaku on paahtunut, kahvinen, rusinainen ja luumuinen. Tummaa suklaata ja kanelista mausteisuutta, tammea ja maltaisuutta. Keskipitkä.

Arvio: Tuoksun häiriöäänistä jälkeen suussa maistuu pehmeä ja ihan pätevä viski. Selvästi tämä on tehty miellyttämään satunnaista maistelijaa – ja onnistuu siinä varmasti hyvin. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 85/100 (per 1). Whisky Magazine 82/100 (Rob Allanson), 85/100 (Dominic Roskrow).

Glendronach 19 yo 1992/2011 Cask #161, 59,2%

Tietyn aikakauden Glendronachin kanssa ei voi mennä vikaan.

Glendronach 19 yo 1992/2011

(59,2%, OB, 22.5.1992–7/2011, Batch No. 4, Cask No. 161, Oloroso Sherry Butt, 500 bts., 70 cl)

Tuoksu: Mahtava sherryisyys. Luumua, rusinaa, tallia, nahkaisuutta, satulaa, multaisuutta. Suklaata oikein kunnolla. Sikaria ja tupakkaisuutta. Vaniljaisuutta. Erittäin suklainen ja tasapainoinen kokonaisuus, todella maukas kaikin puolin. Vesilisällä multaisuus ja maanläheisyys korostuvat selvästi.

Maku: Suklainen ja sikarinen, mausteinen ja muhkea. Luumuinen ja tiivis tekstuuri, todella herkullinen ja helposti lähestyttävä. Suutuntuma on tiheärakenteinen ja intensiivinen. Vaniljaisuutta, kookosta, kanelia. Jälkimaku on suklainen, luumuinen ja rusinainen. Runsas karamellisuus ja mausteisuus, kanelisuutta, tupakkaisuutta, pähkinäisyyttä. Wow. Loistelias ja pitkä finaali. Vesilisällä kokonaisuus makeutuu, siihen tulee maitosuklaista ja karkkista ulottuvuutta mukaan.

Arvio: Erinomainen tynnyri, ikäisekseen aivan parasta Glendronachia. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 90/100.