Maistetut

Glenallachie 18 yo Release 2021, 46%

Lasissa tällä kertaa tuoretta 18-vuotiasta Glenallachielta. En ole ollut mitenkään hirveän innostunut näistä uusista Glenallachien julkaisuista, mutta tämä vaikuttaa kerrankin lupaavalta.

Glenallachie 18 yo Release 2021

(46%, OB, Bottled 4.5.2021, Sherry Cask Matured, 70 cl)

Tuoksu: Jännä yhdistelmä kuivattua hedelmää ja vähän raakaakin sitruksisuutta. Toisaalta runsaan siirappista sherryä, toisaalta pähkinäistä ja tammista karheutta. Voimakas mausteisuus ja maltaisuus tulevat kaikesta läpi. Tummaa suklaata, kahvia, nahkaa. Hiukan marjaisuutta. Vesilisä avaa minttua ja karamellia.

Maku: Todella erilainen kuin tuoksu. Nyt siirappinen makeus on selvästi kärjessä. Sherry maistuu makeana, suolaista toffeeta ja luumuhilloa riittää. Silti tässä on jotain lievästi epäkypsää, ruohoista ja jotenkin paljasta. Hedelmäisyys on sinänsä sopivasti ylikypsää. Maltaisuus tuntuu voimakkaana, tammi on jopa kitkerää. Suutuntuma on keskitäyteläinen eikä runko nyt kyllä kanna tätä kokonaisuutta ihan optimaalisesti. Pähkinää, kermaisuutta, marjaisuutta, viikunaa, hiukan balsamicoa. Jälkimaku on hedelmäinen, maltainen, sherryinen ja hiukan pippurinen. Pieni sekavuus vaivaa edelleen. Karheaa pähkinäisyyttä, kitkerähköä sitruksisuutta, suolaisuutta. Hiukan siirappisia ja nahkaisia piirteitä yhä. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo päärynää ja tikkunekkua esiin.

Arvio: Jotenkin tämä ei nyt kolahtanut. En tajunnut tämän pointtia. Periaatteessa ihan hyvää, mutta jokin raakuus ja sekavuus tulee koko ajan vähän tielle. 83/100

Laphroaig 10 yo Hiram Walker 43%

Maistossa vaihteeksi Ranskaan vietyä Lapparia jostain 1980- ja 1990-lukujen taitteesta. Tämän miniatyyrin etiketti on herättänyt minussa aina mielikuvan siitä, että kyseessä on takaetiketti – yritän aina kääntää pulloa ja etsiä sitä ”oikeaa” etskaa.

Laphroaig 10 yo Hiram Walker

(43%, OB, Hiram Walker France, +/- 1990, Batch No. L40804, 5 cl miniature)

Tuoksu: Tuhdin savuinen ja tervaisen lääkemäinen. Yllättävän roteva ja suorastaan synkkä. Hiilisyyttä, bensaisuutta, runsasta lihaisuutta. Tuhkainen ja kalkkinen vivahde, nuotiolla kuivunutta villakangastakkia ja haavansidontatarpeita. Suolavettä, merilevää, savukalaa. Likainen ja yllättävänkin rasvainen yleisilme. Nam.

Maku: Turvesavua ja hiilisyyttä, lääkkeitä ja merivettä. Likaisuus on pinnassa, mutta maku on tuoksua kevyempi ja jopa sitruksisen herkkä. Ostereita, sitruunamehua, lakritsia. Paahdettuja manteleita, hiukan tunkkaista tammea, karvautta ja hapokkuutta. Vähän levoton kokonaisuus. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja balanssi osin hakusessa. Lenseä maltaisuus tulee läpi, samoin tietty villaisuus ja outo liimamaisuus. Jälkimaku on tuhkainen ja hyvinkin karvas. Turvesavu on toki edelleen pääosassa, hiiltä ja tuhkaisuutta riittää. Lääkemäisyys tuntuu karvaana ja kitkeränä, tammella on luja ote. Savukala, merilevä ja suolaisuus pysyvät kyydissä pitkään. Vaniljaa ja sitruunaa tulee esiin vielä lopuksi. Keskipitkä finaali.

Arvio: Synkkä ja vakuuttava tuoksu antoi odottaa paljon, mutta maku jäi vähän ohueksi ja epätasapainoiseksi. 84/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 81/100.

Edradour 10 yo 2009/2020 Straight from the Cask 56%

Maistelussa jälleen todella jykevä sherrytykki Edradourilta. Kuten taannoin jo kirjoitin, olen ruvennut etsimään näistä uusia lupaavia sherryviskejä Glendronachin jälkeen. Kova tehtävä, mutta jonkunhan näitäkin on maisteltava.

Edradour 10 yo 2009/2020 Straight from the Cask

(56%, OB, 18.11.2009–9.4.2020, Cask No. 372, Sherry Butt, 893 bts., 50 cl)

Tuoksu: Luumuinen ja rusinainen, ylikypsä ja makean sherryinen. Tallia ja nahkaa. Pieni salmiakkinen vivahde. Maitokahvia, suklaata ja runsaasti siirappia. Maapähkinävoita, punaviinimarjamehua, kypsää kirsikkaa. Maltaisuutta, kanelia, teroitettua lyijykynää. Vesilisä korostaa mokkaisuutta ja kinuskia.

Maku: Luumuhilloa ja lakritsia, siirappia ja sherryä. Hedelmäisyys on voimakkaasti esillä, ylikypsänä ja runsaana. Maitosuklaata, kermaisuutta, pähkinäisyyttä, pientä kinuskia. Marjaisuutta, hapokkuutta, rusinaa ja nahkaisuutta. Tammi tulee hiukan nuorekkaana läpi. Suutuntuma on melko täyteläinen ja mausteisen pureva, kaikessa toffeemaisuudessaan ja makeudessaan suorastaan pureskeltava. Tikkunekkua ja voita. Jälkimaku on voimakkaan mausteinen ja muhkean maitokahvinen. Ylikypsä hedelmäisyys, luumu ja viikuna korostuvat. Tammi muuttuu paahteiseksi ja kahvisuus hapokkaaksi. Pähkinäisyyttä, yrttejä, lakritsia. Melko tummaksi ja happamaksi kääntyvä finaali on mitaltaan keskipitkä. Vesilisä korostaa toffeefudgea ja maitokahvia.

Arvio: Runsasmuotoinen, siirappinen ja hedelmäinen laatuviski, jossa tunnistettava ”Edradour Funk” tulee hyvin läpi. Pieni nuorekkuus vielä läikähtää siellä täällä. 87/100

Glenrothes 15 yo 2005/2020, Douglas Laing 48,4%

Nyt on flunssan viimeisetkin jälkioireet selätetty ja horinat horistu. On aika palata oikean asian ääreen. Maistelussa on tällä kertaa mielenkiintoinen viski Douglas Laingin uudesta The Midnight Series -pullotesarjasta, joka on jonkinlainen Old Particularin sivujuonne. Tummasävyinen 15-vuotias Glenrothes on luonnollisesti levännyt ikänsä ex-sherryssä.

Glenrothes 15 yo 2005/2020, Douglas Laing

(48,4%, Douglas Laing, Old Particular, The Midnight Series, 9/2005–12/2020, Cask No. DL 14560, Sherry Butt, 70 cl)

Tuoksu: Luumuinen ja tumman suklainen, oikein klassinen ja siirappisen tuhti sherrytuoksu. Kypsää kirsikkaa, tallisuutta ja nahkaa. Hyvin auki. Viikunahilloa, päärynää ja omenaa, vadelmaa ja makeaa sitruksisuutta. Multaisuutta ja kuivia lehtiä, pähkinäisyyttä ja paahteisuutta. Vesilisä avaa toffeeta.

Maku: Sherryinen, luumuinen ja kirsikkainen kokonaisuus. Hiukan terävämpi kuin siirappinen tuoksu antoi odottaa. Runsas mausteisuus ja jämäkkä maltaisuus kannattelevat kokonaisuutta. Tammi on tyylikkäästi mukana. Omena on hiukan hapokasta, marjaisuutta ja viikunaa riittää. Nahkaisuus ja tallisuus saavat seurakseen tietyn kellarimaisuuden. Suutuntuma on keskitäyteläinen eikä tekstuuri ole lainkaan sulkeutunut. Kahvia, happamuutta, pähkinää. Jälkimaku on napakan mausteinen, tumman suklainen ja hapokkaan sherryinen. Hedelmäisyys ja nahkaisuus toimivat hyvin yhteen. Viikunaa, pähkinää, kahvia, happamuutta. Sitruksisuutta, hiukan pippuria, paahteista tammea. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo makeutta esiin.

Arvio: Hedelmäisen sherryinen ja varsin kompleksinen Glenrothes. Kun äskettäin maistamani Glenrothes 1982/1999 jätti vielä hiukan toivomisen varaa ja Sansibarin pullottama Glenrothes 22 yo 1996/2018 vähän enemmän, tämä palautti taas uskoni sherryiseen Glenrothesiin. Hyvä viski, jos ei erityisesti tykkää äkkimakeasta sherrypommista vaan haluaa fiilistellä hedelmien ja mausteiden ääressä – eikä pelkää pientä karheutta. 88/100

Ardbeg 1998/2015, Malts of Scotland 57,2%

Olen maistanut vähän puolivahingossa tähän mennessä jo kolme saksalaisen Malts of Scotlandin pullottamaa vuoden 1998 Ardbegiä, ja ne ovat olleet laadukkaita kautta linjan.

Italialaisille viskikaupoille pullotettu 1998/2015 oli mukavan lääkemäinen, Malts of Scotlandin oma 1998/2014 oli mahtavan lihaisa ja Little Miss Piggy -liikanimellä varustettu pullote sopivasti härski.

Nyt maistelussa on saksalaiselle Flickenschildille pullotettu neljäs veto tätä vuosikertaa. Odotukset ovat melko korkealla, pakko myöntää.

Ardbeg 1998/2015, Malts of Scotland

(57,2%, Malts of Scotland for Flickenschild, 1998–2015, Cask No. MoS 15056, Sherry Hogshead, 72 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Kuivan turvesavuinen, tuhkainen ja mausteinen, alkuun melko kireäkin. Sherry tuntuu melko viinisenä ja jopa musteisena. Nahkaisuutta, tallia, multaisuutta, ruohoa. Mineraalisuutta, hiiltä, happoja. Vähitellen löytyy marjaisuutta ja suklaista makeuttakin. Vesilisä tuo kaakaojauhetta ja lihaisuutta esiin.

Maku: Turvesavun keskellä mausteisuus, viinisyys ja hapokkuus saavat välittömästi otteen. Jokin todella outo sivuääni puskee päälle saman tien eikä hellitä, se liikkuu jossain märän pahvin ja homejuuston välimaastossa. Ei hyvä. Ruohoisuutta, nahkaisuutta, mineraalisuutta. Musteisuus ja pieni soija ovat mukana, samoin hiilisyys ja tuhkaisuus. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja erittäin pureva. Pippuria, suolaa, sitruksisuutta ja hapokasta omenaa, kirpeää marjaisuutta ja tammea. Jälkimaku on todella turvesavuinen, pistelevän pippurinen ja hapokkaan tamminen. Sitrusta ja omenaa. Edelleen outo sivuääni seikkailee mukana juustoisena ja ummehtuneena. Tummaa suklaata, nahkaa. Keskipitkä finaali. Vesilisä korostaa metallisuutta.

Arvio: Kummallinen sivuääni pilaa kokemuksen. Yleisilme kaikkineenkin vähän kireä. En todennäköisesti tunnistaisi tätä sokkona Ardbegiksi, nyt on jotenkin erilainen eläin kyseessä. Haluaisin kovasti pitää tästä, koska 1990-luvun Ardbeg-viskejä ei tule enää kovin usein vastaan, mutta tämä ei nyt vain kunnolla toimi. 81/100

Glenrothes 1982/1999, 43%

Maistelussa tällä kertaa varsin vakuuttavan oloinen Glenrothes vuoden 1982 tuotannosta. Taannoinen indie-Glenrothes jätti sen verran haljun fiiliksen, että piti nyt suorittaa paikko tällaisella tislaamon omalla pullotteella.

Glenrothes 1982/1999

(43%, OB, 1982–1999, Approved 7.10.1998, 70 cl)

Tuoksu: Runsaan tamminen, makean hedelmäinen, tomusokerinen ja tuhti yleisilme. Vaniljaisuus ja hedelmäkakku ovat pinnassa. Kuivattuja hedelmiä, makeaa appelsiinia ja voimakkaasti tuoksuvaa hunajakennoa. Paahdettuja pähkinöitä, kanelia, metisyyttä. Hiukan minttua ja päärynää.

Maku: Voimakas tammi, painava hedelmäisyys ja selvästi erottuva hunaja ovat pääosassa. Vaniljaisuus kääntyy mantelin ja marsipaanin suuntaan. Tämä ei ole erityisen makea viski, vaan hedelmäisyys pyörii kirpeän appelsiinin ja hapokkaan omenan ympärillä. Pähkinäisyys on jopa karvasta. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja varsin hyvin tasapainossa. Maltaisuutta, kuivattuja hedelmiä ja tanniineja riittää. Jälkimaku alkaa edelleen vahvasti tammen komennossa. Kaneli saa seurakseen voimakkaan chilin. Vaniljasta on enää ailahdus mukana, hapokkuus kääntyy kahviin. Maltaisuutta, paahteisuutta, ruohoisia sävyjä, hedelmäteetä, hiukan limettiä. Melko pitkä finaali kuivuu erittäin tiukasti ja jää lopulta hiukan sävyttömäksi.

Arvio: Tuoksu lupailee paljon ja maussakin on runsaasti hyviä elementtejä. Jälkimaku käy kuitenkin hyvin kireäksi. Laatuviskiä silti. Odotukset olivat kieltämättä vieläkin korkeammalla. 86/100

Port Charlotte 2011 PAC: 01, 56,1%

Maisteluun pääsi pitkästä aikaa melko tuore Port Charlotte. Ensin tätä PAC-liemeä on kypsytelty ex-bourbonissa 6–7 vuotta, kunnes se on siirretty muhimaan punkkutynnyreihin vielä pariksi vuodeksi.

Port Charlotte 2011 PAC: 01

(56,1%, OB, 2011–24.8.2021, Cask Exploration Series, Bourbon Matured & French Ex-Red Wine Finish, 70 cl)

Tuoksu: Merellinen ja turvesavuinen, mineraalinen ja kevyen tervainen. Marjaisa ja suolainen, yllättävän avoin ja tammen osalta jopa raikas. Viinisyys tulee toki selvästi läpi, vadelmaisena ja lämpimän mausteisena. Lihaisuutta, yrttejä ja bbq-kastiketta reippaasti, kuten asiaan kuuluu. Vesilisä availee öljyisyyttä ja hunajaa.

Maku: Kunnon tervaleijonapommi! Ampuu heti täydeltä laidalta. Tervaa ja hiilisavua koko rahalla. Mustetta, mausteista tammisuutta, viinisyyttä ja lääkemäisyyttä. Mahtava tekstuuri, suutuntuma on pureskeltavan paksu ja öljyisen täyteläinen. Sitruksisuutta, marjaisuutta ja kaiken kattavaa turpeisuutta. Paahdettuja pähkinöitä, grillattua paprikaa, bbq-kastiketta ja nyhtöpossua karamellissa. Jälkimaku on todella muhkea ja tervaleijonainen. Turvesavua, hiilisyyttä ja viinisyyttä riittää. Bbq-kastike pysyy mukana, samoin napakka tammi. Kihelmöivää mausteisuutta. Melko pitkä finaali. Vesilisä availee kamferia ja toffeeta.

Arvio: Ylitsepursuavan runsas viski. Erittäin ekspressiivinen makumaailma. Ei PC-arsenaalin monimuotoisin tai syvällisin esitys, mutta onhan tämä nyt silti mahdottoman hyvää. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100.

Balblair 25 yo 46%

Balblair on tislaamo, jonka OB-pullotteet ovat pitkään olleet Glenrothesin tapaan ikämerkintöjen sijaan vuosilukujen varassa. Nyt tilanne on Balblairissa muuttunut. Maistelussa on tislaamon melko tuore 25-vuotias, jossa ei enää vuosilukuja etiketissä näy. Viski on kypsynyt ex-bourbonissa ja lopulta viimeistelty ex-sherryssä.

Balblair 25 yo

(46%, OB, +/- 2019, American Oak Ex-Bourbon & Spanish Oak Finish, 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen, intensiivinen ja iäkkään oloinen. Tammi on metistä, yrttisyys runsasta ja vaikuttavaa. Marjaisuutta, etenkin vadelmaa, ja hyvä kattaus Balblairille tyypillistä hedelmää banaanista persikkaan ja aprikoosiin. Hunajaa, vaniljaa. Hieno ja kompleksinen. Vesilisä tuo mentholia ja makeutta pintaan.

Maku: Hedelmäisyys saa seurakseen voimakasta tammea ja maltaisuutta. Vanilja ja metisyys jäävät heti hiukan pippurisuuden ja purevan yrttisyyden jalkoihin. Karpalomainen marjaisuus ja pähkinäinen karvaus korostuvat. Omenainen, aprikoosinen ja appelsiininen hedelmäisyys on silti hyvin esillä. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja runko jämäkästi balanssissa. Vanilja ja pieni luumu tuovat makeutta. Jälkimaku alkaa tammen komennossa. Maltaisuutta ja kuivattua hedelmää, yrttejä, hedelmäteetä, inkivääriä, hapokkuutta. Pieni metallinen vivahde. Mentholia ja metisyyttä. Melko pitkä finaali. Vesilisä availee toffeeta ja suolaa.

Arvio: Varsin karvas ja kitkerä makumaailma ei yllä tuoksun tasolle. Tässä on paljon hyvää ja lupaavaa, mutta jotenkin kokonaisuus jää vähän piippuun. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100.

Glenrothes 22 yo 1996/2018, Sansibar 52,4%

Maistelussa on vaihteeksi sherryistä Glenrothesia saksalaisen indie-pullottajan Sansibarin valikoimista.

Glenrothes 22 yo 1996/2018, Sansibar

(52,4%, Sansibar, Spirits Shop’ Selection, 1996–2018, Refill Sherry Cask, 504 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen ja vaniljainen. Omena ja sitruuna ovat pinnassa, sherrystä ei ole kuin ailahdus. Marsipaania, hiukan toffeeta, banaania. Ruohoisuutta, kosteaa lehtikasaa, maltaisuutta, viljaisuuttakin. Mausteisuutta. Tuntuu kaikkineen hiukan ohuelta. Vesilisä availee hiukan nestesaippuan ja mintun vivahteita.

Maku: Maltainen, tamminen, kirpeän hedelmäinen ja purevan mausteinen. Vanilja ja marsipaani ovat edelleen vahvasti esillä. Hapokasta omenaisuutta, viinirypälettä, raakaa banaania, limettiä. Kanelia, pippuria, tanniinisuutta. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja melko kireä. Edelleen tietty maanläheisyys ja kostean lehtikasan fiilis on voimakas. Ruohoisuutta, hapokkuutta ja yrttejä riittää. Jälkimaku lähtee todella karvaana ja tammisen purevana liikkeelle. Maltaisuutta, paahteisuutta, hapokkuutta. Pippuria, karvasmantelia, raakaa banaania, limettiä ja vihreää omenaa. Ruohoisuutta, heinäisyyttä, suolaisuutta, pieni metallinen ailahdus. Keskipitkä, hyvin karvas finaali. Vesilisä tuo esiin päärynäisiä sävyjä, pientä sokerista makeutta ja minttua.

Arvio: Nyt ei osunut oikein millään tasolla kohdalleen. 79/100

Tamdhu 1990/2011, Malts of Scotland 49,8%

Maistelussa tanakkaa sherryttelyä Tamdhun tislaamosta ja Malts of Scotlandin pullottamana. Viskillä on ikää 20 vuotta, joten kunnon kypsytyskin on takana.

Tamdhu 1990/2011, Malts of Scotland

(49,8%, Malts of Scotland, 16.5.1990–10.3.2011, Cask No. 8119, Sherry Butt, 209 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Muhkean tallinen ja viikunainen tapaus. Sherryä riittää. Runsaasti nahkaa ja muhevaa multaisuutta, tummaa suklaata ja seetripuuta. Taatelikakkua, rusinaa, luumua, kypsiä kirsikoita. Paahdettuja pähkinöitä, kahvia, sokeria ja rommisuutta, liköörimäisyyttä. Vesilisä availee lakritsisia ja yrttisiä piirteitä.

Maku: Makea ja suklaisen paksu sherry kohtaa kahvisen kitkeryyden ja jämäkän tammen. Paahteisuudessa ja pähkinäisyydessä on pieni savun ailahdus. Nahkaa ja tallia, hiukan ruutiakin. Balsamicoa ja suolaisuutta, maltaisuutta ja karheutta. Hyvä kattaus taatelikakkua, luumua ja rusinaa, hiukan lakritsiakin. Suutuntuma on melko täyteläinen ja runko jämäkkä, hyvä balanssi kaikkineen. Jälkimaku on roteva, sherryinen, suklainen ja edelleen sopivasti karhea kaikessa tammisuudessaan. Jouluinen mausteisuus ja kirsikkaisuus tulevat hyvin esiin. Kahvi, maltaisuus ja pähkinäisyys toimivat nätisti yhteen luumun ja viikunan kanssa. Pieni savuisuus ja nahkaisuus kantavat hyvin. Melko pitkä finaali. Vesilisä korostaa sokerisuutta ja tiettyä rommisuutta.

Arvio: Maukas ja roteva Tamdhu. Erittäin tasokas sherryviski, jossa ikä on tehnyt tehtävänsä ja tuonut hienosti syvyyttä. Muistuttaa kovasti laadukasta Liquid Sun -pullotetta samalta aikakaudelta. 88/100